Keikarin foorumi
Keikari => Asut ja pukineet => Aiheen aloitti: Arska - 22.02.09 - klo:12:00
-
Toisin kuin räätälinpuvun kanssa mittatilauspukua tilatessaan joutuu vaatturin valinnan lisäksi miettimään sitä, missä tehtaassa puku valmistetaan. Kuinka suuren painon annatte tälle seikalle? Jos vaatturi on hyvä ja valittu kangas laadukas, onko valmistavan tehtaan laatu suuri huolen aihe? Helsingissä Pukustudio kertoo käyttävänsä Toscanalaista Sartoria Rossin tehdasta ja Vaatturiliike Sauma jotakin turkulaista tehdasta. Onko foorumilaisilla sanansa sanottavana näistä ja tietääkö joku, mikä tuo Turun tehdas on?
-
Työn laatu on tärkeä kriteeri. Pitää muistaa että valitesemalla mittapuvun 'merkin' valitsee myös aika pitkälti puvun leikkauksen. Eri valmistajat pyrkivät puvuissan eri estetiikkaan. Eli kannattaa valita valmistaja jonka valmispuvuista pitää, joka tekee hyvää laatua käyttäen hyviä kankaita.
Jos kerran panostaa mittapukuun niin satasen takia ei todellakaan kannata tehdä epämieluista kompromissia.
-
Jos vaatturi on hyvä ja valittu kangas laadukas, onko valmistavan tehtaan laatu suuri huolen aihe?
Väittäisin puvun valmistavan tehtaan olevan lopputuloksen kannalta kaikki kaikessa, ellei räätäli viimeistele tuotetta käsin, kuten vaikkapa RW Mikael. Kankaalla ja kaavoilla ei ole merkitystä, jos saumat ovat karkeat ja hartiat liimattu kummalla tökötillä.
-
Ei noista valmistaja-asioista kukaan mitään selvää saa. Täytyy hankkia räätälinpuku.
-
...erinomainen päätös, jota et tule katumaan. Usko pois.
-
Tervehdys kaikille,
Tässä muutamia ajatuksia mittapuvuista ja niiden tilaamisesta. Mielestäni mittatilauspuku on oikein hyvä vaihtoehto tänäpäivänä. Jos puku valmistetaan hyvästä kankaasta ja hyvässä tehtaassa ja puvun mittaja osaa asiansa mittapuvulla pästään todella hyvään lopputulokseen. mikäli vartalossa ei ole mitää suurempia vinouksia eli vartalo on suht normaali niin hyvä mittapuku on nykyään varteenotettava kilpailija räätälin puvulle. Koska tosiasiahan on että räätälin tekemä puku on juuri niin hyvä kun on vaatturin taidot joka puvun valmistaa ja valitettavasti oikein hyviä vaattureita ei ole paljon.
Tässä muutama fakta jotka puoltavat mittapukua. Ajatellaanpa nykyisiä Italialaisia villakankaita esim. villalaadut super 150 ja 180, kankaat ovat todella ohuita ja keveitä. Tämä asettaa jo puvun valmistajalle todellisia haasteita. Osata omella ja käsitellä/muokata näin hienoja laatuja vaatii todellista ammattitaitoa ja hyviä työvälineitä jotka ovat oikein säädetty tälläisille materiaaleille. Jos vaikka verrataan Korkealaatuisen pukutehtaan (Zegna "black label" Canali tai Pal Zileri tai oikein huippu valmistajat kuten Brioni tai Kiton. Näillä tehtailla on todella viimestä tegnologiaa ja vain pukujen valmistusta varten kehitetyjä erikois koneita laitteita sekä prässejä joilla pukuja valmistetaan. Sekä Italialaisia kaavamestareita ja räätäleitä joiden tietotaidot ovat huipua.
Vaattureilla on yleensä ompelukone silitysrauta(prässirauta) ja muutama muu kone, jotka harvoin on kovin uusia ja joilla on vaikea saada samanlaista jälkeä ja viimeistelyä. Hyvän mittapuvun valmistus tehtaassa kestää noin 5-8 tuntia. Vaatturi usein ompelee ja purkaa pukua jolloin siihen usein jää "jälkiä"että sitä on "pyöritetty" pitkään. Vaatturin puvun pitäisi syntyä hyvällä vaatturilla 40 työtunnissa
Laadukkaat Italialaiset mittapuvut ovat yleensä hartioistaan hyvin keveitä ja todella ohuesti topattuja. Sekä tukiliinoitukset ovat kevyitä mutta muotonsa pitäviä. Mittapuvuissakin on todella paljon eroja, markkinoilla on jopa pukuja jotka ovat tehty liimakangastuentaa käyttäen,sen sijaan että olisivat valmistettu räätälin työmäisellä tekniikalla irtoliinoitusta käyttäen. näiden hintaerokin on yleensä se joka paljastaa puvun valmistustavan.
Sitten tulee lopputuloksen kannalta tärkeä asia, eli vaatturi tai mittamestari joka pukua mittaa ja sovittaa. Hänen ammattitaito ratkaisee ison osan koko mittapuku prosessissa. vaatturin tulisi osata kysyä asiakkaan mielipiteet ja halut jotta puvusta saadaan sellainen kun asiakas haluaisi. Otta huomioon asiakkaan vartalon vaatimat seikat jotta puku olisi eduksi asiakaan vartalolle. Toinen seikka on vaatturin taito tehdä puvun tilaus(leikkuohjeeseen oikeat muutokset) Eli osata ammattinsa.
Yhteenvetona voisin sanoa että Laadukkaan pukuvalmistajan mittapuku hyvän ja ammattitaitoisen mittajan luomana on todella hyvä vaihtoehto. Sanoisin että hyvä mittapuku alkaa hinnasta noin 1000€ Alle tämän hinnan ovat puvut usein tehty liimakangastuentaa käyttäen.
-
Sanoisin että hyvä mittapuku alkaa hinnasta noin 1000€ Alle tämän hinnan ovat puvut usein tehty liimakangastuentaa käyttäen.
Saako helsingistä edes mittapukua liimakangastuettuna muita kuin Turoa? Toisaalta uskoisin Turon mittapuvun olevan 500-600e hintaisena ihan pätevä mikäli mittapukua jostain syystä tarvitsee.
-
Toisaalta uskoisin Turon mittapuvun olevan 500-600e hintaisena ihan pätevä mikäli mittapukua jostain syystä tarvitsee.
Tarkoittanet kaiketi Yhtiötä-Jonka-Nimeä-Ei-Pidä-Lausuman...
-
Tarkoittanet kaiketi Yhtiötä-Jonka-Nimeä-Ei-Pidä-Lausuman...
Ei Turo mielestäni ole mitenkään kelvoton hintaluokassaan vaikka rekkipukuja ovh-hinnalla on vaikea suositella. Turon mittapuku voi kuitenkin olla ihan kelvollinen valinta mikäli ei halua tuplata budjettiaan ja jos ruumiinrakenne on oikeasti hankala.
-
Kisälli, jaan käsityksesi siitä, että laadukas mittapuku voi olla kilpailija tilauspuvulle. Työn jälki on yleensä mittapuvuissa huolellisempaa, koska saumat tehdään koneellisesti ja symmetrisyys on melkein poikkeuksetta parempi kuin tilauspuvussa. Olen nähnyt myös liian monta luokatonta bespoke-pukua maineikkaidenkin liikkeiden valmistamana. Toki myös monta silmiä hivelevää tilauspukua.
Tuskin moni voi väittää, että laadukas tilauspuku näyttää selvästi paremmalta kuin laadukas mittapuku. Erot kun ovat enemmänkin jossakin filosofisella tasolla, jos vain arvioidaan sitä, näyttääkö puku hyvältä. Yleissilmäys (istuvuus, laadukas materiaali) on tärkeintä, ei jokin tietty käsinommeltu yksityiskohta (vaikka on niitäkin toki mukava tutkia).
En silti väitä, etteikö bespoke-prosessi olisi hyvin mielenkiintoinen kokemus enkä halua poissulkea tulevaisuudessa sitä mahdollisuutta.
-
Jahas.
Tilanne on seuraava. Nykyisten pukujen rinnalle tarvitsisin uutta ja olen tässä kaavaillut hankkivani mittapukun tai kaksi. Haluaisinkin kysyä teiltä tietoa asiansa osaavasta mittamestarista? Tiedän omaavani pitkän urheilutaustani takia "ongelmavartalon". Tietysti toisena vaihtoehtona pyörii räätälipuku.
Liikun työni puolesta aika paljon, joten paikkakunta ei tuota ongelmia. Haluaisin vastaaajilta omakohtaista tietoa siitä, miten prosessi eteni ja ennen kaikkea tyytyväisyydestä lopputulokseen.
-
Sitten kerron eräästä toisesta tapauksesta opettavaisen tarinan. Se meni päin #@3#^Åä kaikin mahdollisin tavoin. Jälleen menin liikkeeseen, nyt erääseen toiseen arvostusta nauttivaan yhtiöön ja ilmoitin toiveeni...
Kerro toki putiikin nimi. Foorumilla saa - ja täytyykin - harjoittaa laadunvalvontaa, jotta jäsenet osaavat välttää kelvottomia diilejä. Tämä menettely on yksi foorumin tärkeimmistä tehtävistä.
-
Liikeestä josta sain sen epäonnisen pukuni en mainitse mitään, ettei mennä mustamaalaamisen ja herjaamisen puolelle.
Kerro ihmeessä, mikä noin pöyristyttävä paikka on. Se ei ole mustamaalaamista vaan ihmisten suojelemista huijareilta.
Todella ikävä kuulla huonosta onnestasi puvun hankkimisessa.
-
Kyllähän Helsingistä saa liimakangastuettuja mittapukuja myös muitakin kuin Turon puvut. En tiedä ainakaan yhtään Suomessa olevaa mittapukuja tekevää tehdasta joka ei käyttäisi liimakangastuentaa. Lisäksi monissa ulkomaisissakin puvuissa on liimakankaita tuennassa, niissä vain on hiukan pidemälle viety se villaliina joka antaa takin rinalle sen muodon. Villaliina on tuotu aina kauluskäänteelle asti sen sijaan että se olisi jätetty siihen kaulus käänteen taitteelle, niinkuin on monissa puvuissa. Se hyöty mikä saavutetaan pelkällä irtoliinoituksella eli niin että ei käytetä liimakangastuentaa on se että puvun etuosa ei menetä ryhtiään vaikka pukua joutuisi pesettämään usein. ja toine asia on että kun oikein hyvään ja hienoon villakankaaseen liimataan toinen kangas kiinni niin se villakangas menettää sen upean laskeutuvuuden ja muutt hiukan "elottomaksi" minun mielestäni. Jokainen voi tietysti sitten itse päättää onko tämä se merkittävin kriteeri mittapuvun valinnassa....
Mielestäni huonojen kokemusten välttämiseksi on hyvä valita ensin muutamia liikkeitä joissa käy aistimassa ilmapiiriä ja kyselemässä niitä yksityiskohtia jotka on itselle tärkeimpiä kun aikoo pukua tilata Voi pyytää saada sovittaa pukua jotta näkee ja tuntee että onko se edes sen tuntuinen kun haluaa. Hyvistä puvuista on liikkeissä yleensä nähtävillä sellainen "puolivalmistakki" josta näkee takin rakenteet ja jota voi kysyä nähtäväksi. Kun on löytänyt mielestään parhaan vaihtoehdon voi käydä sitten tekemässä tilauksen.
Eli kannattaa kysellä paljon niin ei jää harmittamaan ja tule sitten yllätyksiä.
-
Kyllähän Helsingistä saa liimakangastuettuja mittapukuja myös muitakin kuin Turon puvut. En tiedä ainakaan yhtään Suomessa olevaa mittapukuja tekevää tehdasta joka ei käyttäisi liimakangastuentaa.
Eli normaalimitoilla varustettu mies ei hyödy edullisesta mittapuvusta muuta kuin suuremman valikoiman kankaita? Pienemmillä detaljeilla, kuten povitaskuilla, ei ole ainakaan itselleni mitään merkitystä.
Millä hinnalla noita irtoliinoitettuja mittapukuja alkaa irtoamaan?
-
Millä hinnalla noita irtoliinoitettuja mittapukuja alkaa irtoamaan?
Taitaa olla miltei valmistajasta riippumatta noin valmispuvun hinta +20%. Hinnat alkaen -valmistajia taitavat Helsingissä olla Canali, Corneliani ja kumppanit, joten noin tonnista puhutaan. En tiedä sitten saisiko jostain vastaavaa laatua ilman brändilisää (RW Mikael tms?)
-
^ Olen ollut siinä luulossa, että vaatturiliikkeista mittapuvun saisi irtoliinoitettuna tuolla tonnilla siinä missä nuo brändilliset kustantaisivat enemmän. Jos vaatturiliikkeen bränditön mittapuku maksaa saman kuin brändillinen mittapuku, niin vaatturiliikkeen kilpailuasema tuntuu aika heikolta.
-
Ei taida löytyä kovin montaa vaatturia joka tekee nykyään irtoliinoitetun puvun tonnilla. siitä tonnista kun otetaan pois kankaan hinta (laadukas kangas maksaa) vuori ja muut tarvikkeet. ja jos ne tarvikkeet ovat vielä korkealaatuisia niin ei siinä tonnista vaatturille jää paljon palkaa 40 tunnin työlle.
Mitä tulee toisessa komentissa siihen että mittapuvulla vert. tavalliseen pukuun on vain laajempi kangasvalikoima ja mallivaihtoehtojen lisä. Siihen vois lisätä että mittapuvussa pääsee siis vaikuttamaan lopulliseen puvun ilmeeseen aika paljon, haluaako pukuun kapeat vai leveämmät housut. Haluaako housuista vyötärömallin vai alas jäävän lantiomallin. Haluaako takista hiukan lyhyemmän niinkuin nyt on muotia vai haluaako klassisen mitan tai vaikka hiukan pidemmän. Jos puvussa haluaa korostaa haritalinjaa tai vaikka tehdä puvusta todella kapeaharteisien.... tämä lista jatkuisi vielä mutta idea on se että mitapuvussa voi vaikuttaa puvun malliin ja siihen "lookin" jolta sitten itse näyttää valmis puku yllään. Näitä vaihtoehtoja ei rekkipuvssa ole.
Jos ajattelee vielä kankaan osuutta räätälin puvussa ja mittapuvussa niin räätälil joutuu usein maksamaan kankaista hiukan enemmän kuin vaikka pukutehdas koska räätäli tilaa asiakkaalle 3,5 metriä kangasta pukuun ja pukutehdas on ehkä tilannut 150-300 metriä kangasta jolloin kankaan ostohinta on hiukan eri.. eli sekin vaikuttaa puvun hintaan.
Kuten tulla alussa kirjoitin niin mittapuvut esim Pal Zilerit lähtee noin 1150,- ja Brionit alkaa 3150,- Zegnan mittapuku taitaa maksaa alkaen noin 1500,- Ja tämähän on ihan eri puku kuin Z zegna mlliston puku joka on se valmispuku jota Helsingin liikkeissä on myynnissä. Z Zegna puku on liimakankaalla tuettu ja mittapuku on irtoliinoitettu. Ns Black label puku.
Canali ei käsittääkseni tällä hetkellä tee kuin pituus muutoksia mutta heiltäkin taitaa olla tulossa jossain vaiheessa jonkin asteinen mittapuku.
Armanin puvut ovat myös liimakanas tuettuja ( ainakin olivat vielä parivuotta sitten) Niidenkin hinta lähtee jostain 1400,-
-
Mitä arvelette näistä nettiliikkeistä? En oikein tunne kaikkia termejä englanniksi, mutta kyse on kai mittatilauspuvuista. Näistä firmoista löytää myös netistä etsimällä lisää arvioita. Kuten voi huomata, nämä eroavat toisistaan (myös laadun suhteen) ehkä paljonkin. Jotkut kysyvät enemmän mittoja kuin toiset. Usein näissä puvun voi saada halpaan hintaan, mikäli valitsee halvan tai ohuen kankaan. Arvelisin, että englantilaisilla firmoilla täytynee olla aika hyvä leikkaus, että ne pystyvät menestymään kilpailussa?
En ole tähän mennessä ostanut kovikaan montaa uutta pukua, vaan lähinnä käyttänyt sukulaisten vanhoja tai kirpputorilta ostettuja mittatilauspukuja ja räätälinpukuja. Kun tulee taas tarve uudelle puvulle, kiehtoo ajatus tällaisesta edullisesta ja jopa kolmiosaisesta mittatilauspuvusta samanhintaisen ja ehkä huonomman valmiin sijasta.
Cad & The Dandy
http://www.cadandthedandy.co.uk/ (http://www.cadandthedandy.co.uk/)
Dress2kill
http://www.dress2kill.com/ (http://www.dress2kill.com/) (antaa tarkempia tietoja firmasta ja sen puvuista, tänään sivussa on ollut joitain ongelmia)
http://www.d2k.co.uk/ (http://www.d2k.co.uk/)
A Suit That Fits
http://www.asuitthatfits.com/shop/index.php (http://www.asuitthatfits.com/shop/index.php)
tailor4less
http://www.tailor4less.com/ (http://www.tailor4less.com/)
suitopia
http://www.suitopia.com/ (http://www.suitopia.com/)
Kylin
http://www.suitslife.com/ (http://www.suitslife.com/)
-
^Vastaavia verkkofirmoja löytyy kymmenittäin ellei sadoittain. Kannattaa lukea tarkasti mitä ulkomaisilla foorumeilla eri firmoista kerrotaan, jos aikoo tilauksen jättää johonkin.
-
^Vastaavia verkkofirmoja löytyy kymmenittäin ellei sadoittain. Kannattaa lukea tarkasti mitä ulkomaisilla foorumeilla eri firmoista kerrotaan, jos aikoo tilauksen jättää johonkin.
Siinähän se. Kokemuksesi mittapuku.fi -firman kanssa pani miettimään. Netistä löytyy lisäksi paljon enemmän tai vähemmän epämääräisiltä vaikuttavia aasialaisia firmoja, jonka räätälit kiertävät Eurooppaa ottamassa mittoja asiakkailta. Tämäntapaisia linkkejä tosiaan löytyy sadoittain, mutta laitoin tähän laadukkaimpia. Monet näistä firmoista teettävät työn kolmannen maailman maissa, mutta eivät kaikki. Myös Bookster tekee nykyisin tummia pukuja ja liituraitapukuja englantilaisella räätäliliikkeellä, joskin kyse on valmisvaatteista. Yksityiskohtiin voi vaikuttaa, sekä takin ja hihan pituuteen sekä vyötäröön. Yksivärisissä kampalankakankaissa on vain pari vaihtoehtoa.
-
Vaikka onkin vanha keskustelu, niin liippaa läheltä....
Feressä on vielä tämän viikon mittapuvuista -20%.
Onko kokemusta heidän valikoimastaan ?
Samoin onko jotain olennaista mitä kannattaa huomioida heidän tarjonnassa(mittapuku) ?
-
Bulevardilla osui silmään Sartoria Rossin tarjous mittapuvusta 895€. Kenelläkään kokemusta mitä heillä on tarjota?
-
Sartoria Rossin puvut taitavat olla yleisin vaihtoehto mittapuvuissa Suomessa (Sartoria Rossi on siis sekä liike Helsingissä että mittapukutehdas Italiassa). Ainakin Sauma ja Pukustudio myyvät Sartoria Rossia myös. Omakohtaista kokemusta ko. firman tuotteista ei ole, joten muut saavat kommentoida laatua.
-
Ainakin SRn omassa liikkeessä oli ihan mukavasti kankaita tarjolla. Pitää muistaa että hinnat ovat alkaen hintoja, ja esim EZn kankailla puvun hinta voi helposti nousta tonnilla. Sartoria Rossin taskuliinavalikoima muuten oli suht hyvä ja hinnat erittäin kohtuulliset (esim Borellin taskuliina €25).
-
Sartoria Rossista on sen verran kokemusta, että tuli hankittua sieltä jokin aika sitten tuma puku mittatilaustyönä. Kokemus kokonaisuudessaan oli varsin positiivinen eikä hintakaan ollut sietämätön.
Irtoliinoituksesta en osaa sanoa erityisen paljoa. Jos tuota SR:n pukua vertaa esimerkiksi ZZegnan pukuun ja kokeilee kädellä taittaa takkia kauluksen lopun alapuolelta, niin ZZegna tuntuu vähän lötkömmältä. Käytännössä en kuitenkaan erityisen paljoa jaksa kiinnostua tästä canvased/half canvas/padded lapel/fused -keskustelusta; vaikka vaate olisi teknisesti miten hieno tahansa, niin ei se paljoa lohduta jos istuvuus ei ole kohdallaan.
Ja sitten päästäänkin itse asiaan; istuvuus on mielestäni SR:n puvussa melkolailla loistava ja olen siihen tyytyväinen. Mitoituksia varmaan aavistuksen muuttaisin seuraavaan pukuun (nappien sijoittelua, takin pituutta ja hartioita), mutta nämä kaikki ovat vain enemmän tai vähemmän kosmeettisia muutoksia ja ovat lähinnä omaa pikkumaisuuttani. Suurin yllätys tuli juurikin siinä vaiheessa kun olisi pitänyt ruveta hienosäätämään sentilleen nappi tahtomalleen kohdalle. Ainakin itselle tuo oli melko haastavaa, mutta nyt kun referenssipuku löytyy, niin kuvittelisin tulevien pukujen täyttävän omat kriteerini vielä paremmin.
Kuten Calle mainitsi, niin kankaita oli tosiaan kiitettävästi tarjolla. Olin hakemassa päivitystä tummalle puvulleni, joten valinta oli tuossa mielessä varsin helppoa. Vuoren valinnassa sen sijaan piti vähän arpoa. Lopputuloksena hennon violetti. Tämän jälkeen tosin tuli ilmeisesti jonkinmoinen kommunikaatiokatkos, sillä ilmoitin etten halua hihansuunappeja avattaviksi siinä pelossa, että hihaa jostain syystä pitäisi viilata. Italialaiset menivät kuitenkin lyömään napinlävet toimiviksi, ja hihatkin olivat oikean mittaiset, eli katastrofilta tässäkin vältyttiin.
Kaiken kaikkiaan kokemus oli varsin positiivinen ja laatu on mielestäni hyvää. Täytynee tutkia jossain vaiheessa vielä laivastobleiserin hankintaa kyseiseltä firmalta.
-
Yllättävän vähän tuntuu ihmisillä olevan kokemuksia mittatilauspuvuista, varsinkin jos sellaisen saa "mittapäiviltä" kaapattua alle tonnilla, on kyseessä varsin houkutteleva diili. Silloin tosin saa olla tarkkana sen suhteen, että mitä täsmälleen ottaen on ostamassa.
-
Noni, jospa sitten lisää kokemuksia Helsingin mittavaatemaailmasta ja tarkemmin Saumasta.
Foorumilla joku mainitsi Sauman mittapäivistä ja sieltä päätin käydä hankkimassa kokeilumielessä kaksinappirivisen laivastobleiserin. Tilausvaihe oli melko standardia kamaa ja kankaista annettiin riittävästi tietoja ja tällä kertaa toimittajaksi päätyi Holland & Sherry. Takin valmistaja puolestaan oli Odermark, sillä Sartoria Rossista kokemuksia jo olikin entuudestaan. Mittojen otto oli melko nopea prosessi ja myyjän kanssa yhdessä todettiin, että takin tulisi olla hyvin tyköistuva jotta vältettäisiin mieleyhtymiä isoisän vanhoihin kaksinappirivisiin.
Toimitusaika takille oli reilu kuukausi jota ilmeisesti lisämaksulla olisi voinut lyhentää pariin viikkoon. Takin saapuessa homma oli pääpiirteissään hyvä, joskin takin slimmiydestä ei ollut mitään havaintoa; olisin mahtunut melkein pariin kertaan takkini sisään. Kiinnitin tähän vasta kotona huomiota kun kiiressä noudin takin. Seuraavana päivänä takaisin ja hyvin ystävällinen ja pätevän oloinen ompelija auttoikin korjaamaan asiaa kaventamalla takkia ja vähän rustaamalla hartioita nätimmäksi. Bonuksena vielä sain takin jo seuraavana päivänä takaisin. Eli loppujen lopuksi ihan kelpo kokemus.
Pari huomionarvoista asiaa oli, että takin hihanaukot olivat yllättävän suurehkot, jolloin käsien liikuttelu on vähän rajoitetumpaa kuin mitä pienemmät hihanaukot olisivat mahdollistaneet. Ongelma varmaan lähti liikkeelle siitä, että normaalisti mallitakkina mittatilauksissa olen käyttänyt kokoa 54L, mutta tällä kertaa hartioiden paremman istuvuuden nimissä vaatturi suositteli kokoa 56L. Ongelma ei ole aivan katastrofaalinen, mutta mittavaatteessa luonnollisesti tuollainen pieni juttu harmittaa. Lisäksi en tiedä onko ongelma saksalaisten leikkauksissa vai juurikin tuossa 56L mallitakissa, mutta hartiatoppaukset olivatkin lopullisessa takissa vähän liialliset omaan makuuni. Tämä varmaan menee myös omaan piikkiin kun en tarpeeksi tilausvaiheessa kiinnittänyt huomiota. Joku muukin taisi foorumilla mainita, että Sauma on mittavaatteiden suhteen varsin varteenotettava paikka, mutta asiakkaan tulee olla melko skarppi tilausvaiheessa.
-
Itse vertailin erilaisia vaihtoehtoja mittapuvulle pääkaupunkiseudulla. Kaikki tiedossani olevat mittapuvut tehdään täällä liimakangastuennalla, paitsi mahdollisesti jotkin Stockmannin hintavat merkit. Tehtaalle lähetettävien muutosmahdollisuuksien määrä ei myöskään vaikuttanut kovin huimalta myyjien näyttämissä kaavakkeissa. Mittapuku näyttää enemmänkin rekkipuvulta, johon voi valita kankaan ja tehdä pikku muutoksia. Tämän takia päädyin siihen tulokseen, että kaikkein tärkeintä on kuka puvun mitat ottaa, kuka suunnittelee sen tyylin ja kuka tekee siihen lopulliset muutokset. Näin voisi jopa saada oikeasti hieman omaan muotoon tehdyn puvun. Kankaan ja materiaalien laatu tulee sitten heti sen jälkeen.
Yhdessä tässäkin ketjussa mainitussa liikkeessä ehdin jo maksaa tilausmaksun. Tarpeeksi ajoissa kuitenkin tajusin, että pelkkä hihojen ja lahkeiden lyhennys protopuvusta, ja jonkun pienen puhtaasti ulkoisen seikan hiominen ei tee vielä mittapuvusta järkevää ostosta. Minusta myyjän ei pitäisi kysyä asiakkaalta tuleeko etukäänteet olla vähän leveämpiä vai kapeampia, ellei asiakas itse ota asiaa esille. Tuollaiset yksityiskohdat ovat suunnittelijan tehtäviä.
Päädyin itse lopulta Matti Hampaalan liikkeeseen. Kyselin, ja hänen tarjoamansa 850 euron mittapuvut valmistetaan Saksalaisessa brändittömässä tehtaassa. Kuulemma oli tulossa myös olisiko ollut Dormeuilin kalliimpi vaihtoehto. Protopukuja ei ollut. Sen sijaan tilaus perustui erilaisten mittojen ottoon. Tämä vaikutti minusta kokonaisvaltaisemmalta lähestymistavalta kuin protopuvun viilaus myyjän kanssa, joten päätin kokeilla.
Kangasvalikoimaa oli kaksi vihkosta ja kaikki kuuluivat puvun perushintaan. Mitat määriteltiin itsestäänselvien asioiden lisäksi muun muassa hihan ja lahkeiden sopivalle leveydelle. Sanoin haluavani mahdollisimman istuvan puvun joka paikasta. Ainakin taskujen määrän, tyylin ja asennon, nappien määrän ja halkioiden tyypin sai valita. Hartiatoppauksiin ja niiden leikkaustyyliin ei voinut harmikseni vaikuttaa.
Puvun tullessa tehtaalta sai olla itse myös tarkkana, että kaikki tuli lopullisesti mahdollisimman hyvälle mallille. Omassa tapauksessani kyse oli hihojen alle sentin viilauksesta, niskan kuhmun lopullisesta poistosta ja povitaskujen käytettävyydestä lompakon kanssa.
Tältä näyttää lopputulos:
(http://palvelin.dynalias.org/kuvat/puku.jpg)
(http://palvelin.dynalias.org/kuvat/puku2.jpg)
Sekä takki, että housut istuvat mielestäni hienosti. Sivulta katsottuna puku seuraa koko matkalta selkälinjaa. Etukäänteet ovat rullaavampia kuin yhdessäkään Stockmannilla näkemässäni valmispuvussa. Muotoilu alkaa rintataskun yläpuolella olevan napinreiän päältä ja jatkuu puvun alalaitaan. Suurin kompromissi, mitä tässä mielestäni joutui tekemään, on kankaan ja sisävuorenkin laatu. Kaikenkaikkiaan kuitenkin vaihtoehto Odermarkin, Sartoria Rossin ja Stockmannin mittapuvuille.
-
Sartoria Rossin puvut eivät ole liimakangastuettuja.
Löytyykö lähdettä tähän? Olen itse myös siinä uskossa että Rossin perusmittapuvut ovat liimattuja, mutta irtoliinoitettujakin saa...pulittamalla lisää.
Toivoisin kovasti olevani väärässä.
-
Kun aikoinani tiedustelin asiaa Saumasta niin sanoivat että Sartoria Rossin default on liimatuettu mutta pyydettäessä tekevät irtoliinoitetun puvun. Ainakaan tuolloin lisähintaa irtoliinoituksesta ei pyydetty.
-
^Kuulostaa hienolta, mutta aika uskomattomalta.
Täytyypä kysäistä.
-
OK. Täytyy kuulustella asianosaisia tahoja jossain välissä.
-
SR:n Bulevardin liikkeessä noin kuukausi sitten myyjä sanoi, että irtoliinoitusmahdollisuutta ei enää ole tarjolla. Hänen mielestään mahdollisuus tähän olisi pitänyt säästää lisähintaa vastaan. Siitä olen samaa mieltä.
-
J.M.,
tuolla summalla saat virolaiselta räätäliltä täysin käsintehdyn puvun. En suosittele mittatilaamista missään nimessä.
-
550 euroa ei ole ihan kauheasti rahaa (lue: ei juuri mitään). Hintaluokka on aasialaisten kiertävien räätälien tasolla ja jopa alapuolella joissain tapauksissa - ja sieltähän tunnetusti saadaan usein sutta ja sekundaa. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, pieni skeptikko sisälläni heräsi välittömästi.
Viron hintataso on tietysti Suomesta poikkeava, mutta tämä tuntuu jo liian alhaiselta. Voiko virolainen käsityöläinen oikeasti kilpailla laadukkailla kankailla jopa aasialaisten halparäätälien kanssa?
Tekstissä vihjataan aika suoraan, että käsityön määrä ei ole ihan Savile Row:n tasoa. Käsityö itsessäänhän ei ole mikään arvo, mutta herää kysymys, vedetäänkö mutkia jossain muuallakin suoraksi. Toinen seikka, joka saattaa tuottaa valmistajalle kustannussäästöjä, on kangas. Lerman poseeraa Dugdale Bros:n pampun kanssa, joten hän on saattanut rationalisoida hankintaketjuaan. Tukuthan nostavat hintoja todella tuntuvasti, suoraan kutomoilta (onkohan tämä oikea termi tai edes suomea...?) ostamalla voi varmasti saada samaa kangasta järkevämpään hintaan.
Jos Lermanin tuotanto on kaikilta osiltaan sitä, mitä räätälinpuvulta voidaan odottaa, hinta on poskettoman hyvä. Jos tosiasiassa mennään liian monessa paikassa siitä, missä aita on matalin, homma menettää hohtoaan ja rankasti. Kotimaisten putiikkien mittatilauspuvuissa on ehdottoman hyvänä puolena se, että niiden kanssa yleensä tietää, mitä saa. Ellei keneltäkään löydy lisätietoa virolaisista räätäleistä, homma on vähän sika säkissä meininkiä.
Toisaalta, olen ennenkin ostanut sikoja säkissä. Tämä sika kiinnostaa. On se silti outoa, jos yhden suomalaisen räätälinpuvun hinnalla saisi lahden toiselta puolelta puolisen tusinaa käsityön taidonnäytettä. Jos näin on, jonkun Bossin puvun ostaminen kuudellasadalla vaikuttaa entistä idioottimaisemmalta touhulta. Toivon todella, että jollakulla on kokemuksia kaverista. Jos ei ole, voin harkita hankkivani niitä itse (foorumin hyväksi, tietenkin) keväämmällä.
Tästä toisaalta herää myös kysymys paidoista. Löytyisikö Tallinnasta joku, joka tekee kunnon mittatilauspaitoja (hyvällä kauluksella) vastaavalla hinnalla? Pakko myöntää, että innostuin vähän skeptisyydestäni huolimatta.
-
Hinta kuulostaa kovin houkuttelevalta, mutta kuinka on sitten laatu?
-
Hinta kuulostaa kovin houkuttelevalta, mutta kuinka on sitten laatu?
Niin, tuohon kiteytyi oma vuodatukseni täydellisesti!
http://www.balticguide.ee/index.php?s=1&n=188&a=6340
Hinta on ilmeisesti noussut satasella viimeisimmän Baltic Guiden mukaan. Tosiasiassa tästä alkaen-hinnasta varmaan satasen verran menee yli puku kuin puku.
-
Itse olen ajatellut hankkia itselleni valmistumisen kunniaksi keväällä ensimmäisen räätälin tekemän puvun ja tämä herra Lerman kuulostaa kyllä vaihtoehdolta, jonka laitan vakavasti harkintaan.
-
Saketinkin saa noin 900€ mutta lienee hieman noussut
http://www.balticguide.ee/index.php?s=1&n=166&a=5636 (http://www.balticguide.ee/index.php?s=1&n=166&a=5636)
-
Tallinnan liikkeistä oli jo hieman keskustelua http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=26.0
-
Minulla on hieman kokemusta herra Lermanin kanssa asioimisesta. Eli olen käytännössä kaikki pukuni häneltä tilannut viimeisen 5 vuoden aikana, ja ei juurikaan valittamista. Itse olen pitänyt enemmän Dormeuilin kankaista kuin Dugdalen ja ne myös tuntuvat ikääntyvän käytössä paremmin. Tuo hinta on alkaen, kunnon Dormeuilin kangas maksaa kuitenkin reilun satasen metri ja sitä menee nelisen metriä. Myös lisävarusteet nostavat hintaa, eli avattavat napit hihansuissa, erikoisemmat napit jne.
Myös Hübscherin paitoja saa hänen kauttaan.
Hänen tuotoksia voi katsoa tuolta MTP-ketjusta, kuvat pääsääntöisesti huonoja.
Ja ihmettelen samoin miksi joku maksaa jostain bossista, sillä summalla saa muutakin.
-
^Mitenkäs herra Lermanin joustavuus esim. hartialinjojen suhteen?
Onko mahdollista saada eri struktuuriasteilla, vai onko hänellä tietty oma tyyli josta ei sitten tingitä?
-
^Tuohon en osaa vastata, olen ottanut aina talon tyylin siitä enempää keskustelematta.
-
Jaa-a, kuvien perusteella voi sanoa vain vähän, mutta näkemykseni Lermanin puvuista Tuukan kuvien perusteella:
+ Istuvuus on hyvää: kaikki on oikean mittaista
+ Takit ja housut laskeutuvat erittäin puhtaasti ja ilman ongelmia tai ylimääräisiä mutkia matkaan
+ Kädentie vaikuttaa pieneltä ja kainalo korkealta
- Olkapäät eivät vastaa minun ihannettani
- Sivuilta puvut laskeutuvat suoraan ja jotkut ovat jopa kyljistä/mahan kohdalta väljähkön oloisia: sivuja ei ole otettu sisään, eikä takissa ole siten ns. svengiä.
Plussat ovat enemmän objektiivisia ja miinukset subjektiivisia. Jälkimmäiset miinuksina nimenomaan omien mieltymysteni perusteella. Eli tekninen toteutus vaikuttaa hyvältä, muutamista minua kiinnostavista tyyliseikoista olisi mukava kuitenkin saada jotain tietoa ennen minkään tilaamisen harkitsemista. Olkapäihin haluaisin omaan pukuuni selkeää kuulaa ("roping") ja sivuilta rouheaa svengiä ("waist suppression"). Ainakin teoriassa Lermanin pitäisi varmasti hallita tällaisenkin tekeminen, mutta mistäpä sitä tietää? Olen lukenut räätäleistä, jotka käyttävät valmiita olkatoppauksia, jolloin olkapään tyyliseikkoihin vaikuttaminen ei juurikaan onnistu.
Mielenkiinto kieltämättä heräsi. Olisi kiva kuulla ihan käyttäjältä omakohtaisia kokemuksia tilauksesta puvun käyttöön saakka. Olisi kiva kuulla myös, mitä olet toivonut tyyliseikkojen osalta.
-
^ Itsekin tulkitsisin Lermanin kädenjäljen aika lailla noin Tuukan kuvista. Jos joku vakuuttaa, että Lerman osaa tehdä pehmeän ja topattoman spalla camicia -hartian sekä sopivasti vartalon kaaria myötäilevan leikkauksen, voisin todellakin harkita joskus reissua Viroon. Ihan vaikka parin irtotakin vuoksi.
-
Katsotaan jos voisin vastata joihinkin.
1) voisiko tuota roping-hartialinjaa hieman avata, esimerkiksi kuvien voimin?
2) "Olen lukenut räätäleistä, jotka käyttävät valmiita olkatoppauksia, jolloin olkapään tyyliseikkoihin vaikuttaminen ei juurikaan onnistu." Mitä tarkoittaa ei-valmis olkatoppaus käytännössä? Marco käyttää sellaista, no olkatoppauksen näköistä palasta, jonka luulisin olevan aikalailla paketista. En tosin tiedä tarkemmin. Ne siis asetetaan paikoilleen ensimmäisessä sovituksessa.
3) tilatessani ensimmäisen puvun minussa oli noin 25 kiloa enemmän herrasmiestä. En tiedä miten kavennettu vyötärö osuu runsaampaan muotoon, joten sitä ei silloin tehty. Ja en ole sitä sen jälkeen pyytänytkään. Eli omat kaavat saattavat olla edelleen niiltä ajoilta, tosin muokattuna, jolloin tuota ei ole pohjassa niin sanotusti. Voisinkin seuraavaan pukuun pyytää hieman kavennusta.
Noissa kuvissa mitä olen upannut, niin beige kesäpuku, tweed-puvut, flanellipuku ja laivastobleiseri ovat suoraan uunista, muita on 1-2 kaksi kertaa pienennetty miehen vauhtia seuraten.
"Mielenkiinto kieltämättä heräsi. Olisi kiva kuulla ihan käyttäjältä omakohtaisia kokemuksia tilauksesta puvun käyttöön saakka."
Tilausprosessi menee kutakuinkin seuraavasti:
1) ensimmäisellä kerralla valitaan kangas (tai viedään kangas josta puku tehdään), puhutaan minkälainen puku tulee yksityiskohtia myöten sekä otetaan mitat. Jos ei hirveästi ole omia odotuksia, kuten itselläni ei ensimmäisillä kerroilla ollut, niin Marco johdattelee keskutelua tyyliin "monta nappia, laskokset vai ei, upslaakit vai ei." Eli silloin tulee perusspekseillä muuten. Esimerkiksi harmaa liituraitani on tälläinen (http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=111.msg20146#msg20146). Vieläkin harmittaa etten tajunnut ottaa siihen liivejä enkä toimivaa kukkareikää.
2) toinen ja kolmas sovitus menee yleensä yhdessä päivässä, ja kuukauden sisään tilauksesta. Aluksi puku on aika mallia kaapu, jolloin laitetaan olkatoppaukset sisään, ja hiotaan muutenkin. Sen jälkeen muutaman tunnin tauko (esim lounas ja sikari on ollut oma preferenssini) ja kolmanteen sovitukseen. Kolmannessa sovituksessa takki on jo hieman pyvämmäin kasassa, jolloin katsotaan mm. nappien paikkoja ja selän istuvuus. Puku siis käytännössä rakennetaan miehen päälle tässä vaiheessa. Housut myös tarkistetaan tässä samallaa, mutta ne minulla ainakin menevät aika sukkana sisään nykyään.
Tämä siis mitä asiakkaana tilanteesta ymmärrän ja nyt muistan, varmastikin kaveri tekee enemmän mittailuja ja analysointeja näissä tilanteissa.
3) kolmannella kerralla puku on aikalailla valmis. Lahkeiden pituus pistetään kiinni, ja jotain muuta pikkusäätöä. Aikaa menee 5 min jos ei muutoksia ja on tasaraha tai tunti jos tulee enemmän hienosäätöä. Joskus olen vienyt myös muita muutostöitä tässä vaiheessa, esim. Aquascutumin mac sai erittäin osaavan kavennuksen täällä.
4) puvun käyttö lienee tuttua kaikille, ja kuten yllä mainitsin, on muutostyöt hyvinkin mahdollisia, tankopukua ei taida saada muokattua 25 kilon poistumisen jälkeen sopivaksi enää.
Sen olen huomannut kapealla otoksellani, että kankaissa on aika paljon eroja. Vaikka paino, koostumus, rakenne ja käyttötapa & -tunnit ovat kutakuinkin samat, joihinkin kankaisiin tulee kiiltoa kulumakohtiin, toiset palautuvat rypistyksestä paremmin, jotkut menettävät hieman istuvuutta jne. Ja näihin en oikein muuta selitystä vielä ole keksinyt kuin valmistaja. Samoin Marcokin joskus mainitsi että kankailla on hieman omaa tahtoa, eli joskus kaksi ns. identtistä pukua tulevat valmiina erillaisiksi. Toki käsityötä kun on niin on siellä se inhimillinen tekijäkin.
Lisäksi tässä vuosien aikana olen tullut enemmän ja enemmän tyytyväiseksi herran työhön. Tämä johtunee siitä että molemmat ovat oppineet työskentelemään paremmin toistensa kanssa. Eli oma suositukseni on että sitä vicunaa ei käytä ensimmäiseen työhön.
Olisin muuten kiitollinen jos joku osaisi avata tuota kankaiden maailmaa.
"Olisi kiva kuulla myös, mitä olet toivonut tyyliseikkojen osalta."
En ole puuttunut kuin nappien paikkoihin ja määriin, kauluksien malleihin ja kokoihin sekä taskujen detskuihin. Ja sitten pituuksiin (hihat, lahkeet, takki). Eli en siis suoranaisesti rakenteeseen tai työstötapaan.
Ja sanotaan vielä lopuksi vaikka en tiedä haluaako herra Lerman asiaa enempää julkistettavan, hän käy Helsingissä kahdesti vuodessa (noin syyskuu ja helmikuu), jolloin yllä mainitun prosessi kohdat 1 ja 2 hoituvat täällä. Eli Tallinnassa käydään vain loppusovituksessa ja tavaroiden noudossa.
-
Päivittelisin omia juttuani Hampaalan tarjoamista halvemmista mittapuvuista tehtaan sijaintimaahan liittyen. Varsinainen valmistuspaikka onkin siellä, missä vaatteita tänäpäivänä halpatehdään eli Aasiassa. Brändi vain on saksalainen. Tai vähintäänkin puvun pesulaput on saksaksi ja sitten englanniksi, mene ja tiedä.
Asiaan liittyen, olenkohan ainoa jota ihmetyttää, että Sartoria Rossin nimikkoliikkeessä Bulevardilla mainitaan hovihankkijan olevan "italialainen vaatetehdas Sartoria Rossi, Marciano Della Chianan pikkukaupungissa Toscanassa". Tämä samalla, kun vaatturiliike Sauma antaa suoraan ymmärtää valmistavansa kyseiset puvut tehtaalla Turussa. Eihän tuossa ole minkäänlaista tuotannollista järkeä. Itse epäilisin, että valmistuspaikka molemmissa tapauksissa lienee jossain ihan muualla kuin Turussa tai Marciano Della Chianassa.
Lermanin tonnin puvut hyvästä kankaasta vaikuttaa kohtuulliselta kaupalta. Minusta tuo Tuukan kuvaus kuulostaa tosin enemmänkin räätälin mittapuvulta, kuin räätälin käsityöltä alusta loppuun, jossa puvun kaavat piirretään tyhjästä asiakkaan mittoihin. Ei sellaisessa mitään kaapuja sovitella. Lisäksi hintaluokka sopisi paremmin tällaiseen. Suomessa samasta saa maksaa aika monta sataa euroa enemmän, mutta toisaalta eipä tarvitse reissailla Viroon.
-
Minulle ainakin nimenomaan SR:n Bulevardin liikkeessä selitettiin normaalin noin kahden viikon toimitusajan venyminen noin kuukauteen Italiassa olevan tehtaan joululomalla.
SR:n Bulevardin liikkeen nettisivuthan eivät oikeastaan suoranaisesti väitäkään, että puvut valmistettaisiin Italiassa sijaitsevassa tehtaassa. Ainoastaan, että hovihankkijana on Sartoria Rossin vaatetehtaan brändi Italiassa. Tällöin tilaukset toki voisivat lähteä Italiaan. Enemmänkin itseäni ihmetyttää Sauman "Turun tehdas", jossa Odermarkin ja SR:n puvut väitetään valmistettavan. Kuulostaa suorastaan naurettavalta, että suomalaisella vaatturiliikkeellä olisi pukutehdas Turussa, joka valmistaa muiden brändien pukuja. Mitä järkeä investoida tällaisen tehtaan laitteisiin ja infrastruktuuriin valtavan pienen volyymin markkinoille? Palkkatasoista nyt puhumattakaan. Tuskin pukuja siellä myöskään käsityönä tehdään SR:n ja Odermarkin kaavojen perusteella.
Itse olen äärimmäisen kyyninen kauppiaiden puheisiin ja totuus yleensä on se mikä vaikuttaa järkevimmältä, eikä se mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
-
Lermanin tonnin puvut hyvästä kankaasta vaikuttaa kohtuulliselta kaupalta. Minusta tuo Tuukan kuvaus kuulostaa tosin enemmänkin räätälin mittapuvulta, kuin räätälin käsityöltä alusta loppuun, jossa puvun kaavat piirretään tyhjästä asiakkaan mittoihin. Ei sellaisessa mitään kaapuja sovitella. Lisäksi hintaluokka sopisi paremmin tällaiseen. Suomessa samasta saa maksaa aika monta sataa euroa enemmän, mutta toisaalta eipä tarvitse reissailla Viroon.
No kyllä se aika kaapu on siinä vaiheessa vielä, hihat puuttuu, harsittu kasaan etc.
Eli tämän näköistä "kaapua": http://www.keikari.com/blogi/wp-content/kuvat/2010/12/MG_4120.jpg
-
Asiaan liittyen, olenkohan ainoa jota ihmetyttää, että Sartoria Rossin nimikkoliikkeessä Bulevardilla mainitaan hovihankkijan olevan "italialainen vaatetehdas Sartoria Rossi, Marciano Della Chianan pikkukaupungissa Toscanassa".
Italia nyt ei ole mikään kalliin työvoiman maa, joten tuon hintaluokan pukuja siellä voidaan hyvin valmistaa.
-
Lermanin tonnin puvut hyvästä kankaasta vaikuttaa kohtuulliselta kaupalta. Minusta tuo Tuukan kuvaus kuulostaa tosin enemmänkin räätälin mittapuvulta, kuin räätälin käsityöltä alusta loppuun, jossa puvun kaavat piirretään tyhjästä asiakkaan mittoihin. Ei sellaisessa mitään kaapuja sovitella. Lisäksi hintaluokka sopisi paremmin tällaiseen. Suomessa samasta saa maksaa aika monta sataa euroa enemmän, mutta toisaalta eipä tarvitse reissailla Viroon.
No kyllä se aika kaapu on siinä vaiheessa vielä, hihat puuttuu, harsittu kasaan etc.
Eli tämän näköistä "kaapua": http://www.keikari.com/blogi/wp-content/kuvat/2010/12/MG_4120.jpg
Kyllä. Sananvalinta oli ihan tietoinen, eli kaapu tuo minusta on. Sanoisin, että tuo Villen kuva on ensimmäisen sovituksen loppua tai toista sovitusta. Tuo kaapu on siis tehty yksilöllisesti paikanpäällä, ja asiakkaan valitsemasta / tuomasta kankaasta. Ja siitä rakennetaan miehen päälle sitä eteenpäin. En tiedä miten tuosta enempää päästään räätälipukuun.
-
Itselleni sanasta "kaapu" tulee mieleen lähinnä hartioilta roikkuva pitkä hihallinen vaate.
Teillä, joilla on kokemusta, onkohan Lermanin puvuissa mitä tukimateriaalia ja onko sitä liimattu kiinni päälliskankaaseen? Mistä luulette, että miehen äärimmäisen alhaiset hinnat johtuvat ilmeisesti kokonaan käsityönä valmistetulle bespoke-puvulle?
-
Mistä luulette, että miehen äärimmäisen alhaiset hinnat johtuvat ilmeisesti kokonaan käsityönä valmistetulle bespoke-puvulle?
Lerman on Virossa.
Maassa ansaitaan keskimäärin 750 euroa kuukaudessa eli Lermanin puvut maksavat siellä saman kuin räätälipuvut Suomessa, suunnilleen vähän päälle yhden keskivertokuukausipalkan verran (Suomessa n. 2700 euroa).
-
1) Lisäksi valtio vie vähemmän osuutta (alv, työnantajamaksut, työntekijän maksamat verot, liikevoittoverotus jne).
Jos tehdään nopea laskelma. Oletus että materiaalit on 500 ja työn osuus 500.
- 500
- alvi pois 400
- keskipalkka 800 euroa, per tunti 5€ (160h/kk)
- työtä 40 tuntia pois alvittomasta hinnasta: 200
Tuosta 200 eurosta sitten maksetaan kiinteät kulut ja omistajalle kuuluvat voitonjaot. Toimitila ei ole mikään paraatitila vanhassa kaupungissa. Ihan doable tuo on mielestäni. Jos jollain on korjattavaa, en ihmettele, kirjoitin tuon aamupuuron ääressä mitään faktoja tarkistamatta.
2) Tukimateriaali on hevosenjouhi, ja yllättyisin jos on liimattu. Sen käsittääkseni tietää varmasti vain avaamalla puvun (tai kysymällä), mutta en ole näin tehnyt.
-
Jos tehdään nopea laskelma. Oletus että materiaalit on 500 ja työn osuus 500.
- 500
- alvi pois 400
- keskipalkka 800 euroa, per tunti 5€ (160h/kk)
- työtä 40 tuntia pois alvittomasta hinnasta: 200
Tuosta 200 eurosta sitten maksetaan kiinteät kulut ja omistajalle kuuluvat voitonjaot. Toimitila ei ole mikään paraatitila vanhassa kaupungissa. Ihan doable tuo on mielestäni. Jos jollain on korjattavaa, en ihmettele, kirjoitin tuon aamupuuron ääressä mitään faktoja tarkistamatta.
Samma på suomi:
Mediaani palkka 2900€/kk -> 40 tuntia á 21€ = 840€ + sotut x1,3 = palkkakulut 1092€
Materiaalit sama 500€
Kiinteät kulut + omistajan voitot samalla kertoimella viroon nähden kuin työ, eli x5 = 1000€
Kulut yht: 2592€ + 22% alv. = 3162€ myyntihinta
Eikös tuo ole aika haarukassa?
-
1) voisiko tuota roping-hartialinjaa hieman avata, esimerkiksi kuvien voimin?
Tässä pari esimerkkiä. Roping muodostaa hartian saumaan tuollaisen korotetun, pyöreän harjanteen.
http://farm3.static.flickr.com/2719/4460658553_5450dd63fc.jpg
http://s672.photobucket.com/albums/vv90/jefferyd_photos/?action=view¤t=Tom-Ford_0.jpg
Ja tässä aiheesta artikkeli.
http://tuttofattoamano.blogspot.com/search/label/shoulders
2) "Olen lukenut räätäleistä, jotka käyttävät valmiita olkatoppauksia, jolloin olkapään tyyliseikkoihin vaikuttaminen ei juurikaan onnistu." Mitä tarkoittaa ei-valmis olkatoppaus käytännössä? Marco käyttää sellaista, no olkatoppauksen näköistä palasta, jonka luulisin olevan aikalailla paketista. En tosin tiedä tarkemmin. Ne siis asetetaan paikoilleen ensimmäisessä sovituksessa.
Niin, kaipa ne kaikki näyttävät aika lailla samoilta. Itse en erottaisi tehdasvalmisteisia varmaankaan käsintehdyistä. Tässä esitellään kuitenkin niiden rakentamista.
http://tuttofattoamano.blogspot.com/search/label/shoulder%20pads
Ymmärtääkseni hartioiden rakenteelle ja rakentamiselle annetaan aika paljonkin merkitystä, kun se vaikuttaa todella olennaisesti muodostettuun siluettiin. Ei-tehdasvalmisteisia saattaa (veikkaan) olla lisäksi helpompi muokata ja muovata asiakkaan hartioihin.
3) ... Voisinkin seuraavaan pukuun pyytää hieman kavennusta.
Itse pidän sitä aina suositeltavana lähestymistapana!
Noissa kuvissa mitä olen upannut, niin beige kesäpuku, tweed-puvut, flanellipuku ja laivastobleiseri ovat suoraan uunista, muita on 1-2 kaksi kertaa pienennetty miehen vauhtia seuraten.
Tilausprosessi menee kutakuinkin seuraavasti: ...
Itse tilausprosessin etenemisen sijaan minua kiinnostaa räätälin ote prosessin aikana. Ottaako hän itse kantaa tyyliseikkoihin (tämä ei sovi sinun ruumiinrakenteellesi, sinun ruumiinrakenteesi huomioiden napitus kannattaa tehdä näin tai kaulukset näin tms. tms.) tukien omalla näkemyksellään asiakkaan valintoja? Kiinnittääkö hän huomiota pienimpiinkin pikkuseikkoihin vai onko hän suurpiirteisempää mallia? [/quote]
Olisin muuten kiitollinen jos joku osaisi avata tuota kankaiden maailmaa.
Niin minäkin! Se on aika monimutkainen kokonaisuus, johon ei taida olla nopeaa vastausta. Mutta tästä sainkin idean...
Joka tapauksessa kiitoksia tiedoista. Minulla on aitoa kiinnostusta Lermania kohtaan ja tämä kaikki valottaa entisestään hänen työtään.
-
Tässä pari esimerkkiä. Roping muodostaa hartian saumaan tuollaisen korotetun, pyöreän harjanteen.
Mielestäni kaikissa puvuissa on ollut pieni tuollainen, ei siis ihan suora kuten:
(http://www.finchsquarterly.com/wp-content/uploads/2008/11/double-breasted-grey-stripe-jacket595.jpg)
eikä ihan näin voimakas kuin:
(http://farm3.static.flickr.com/2601/4118580506_bf825a5455.jpg)
vaan:
(http://i44.tinypic.com/1t0cjr.jpg)
2) Ymmärtääkseni hartioiden rakenteelle ja rakentamiselle annetaan aika paljonkin merkitystä, kun se vaikuttaa todella olennaisesti muodostettuun siluettiin. Ei-tehdasvalmisteisia saattaa (veikkaan) olla lisäksi helpompi muokata ja muovata asiakkaan hartioihin.
Tähän tosiaan en osaa ottaa kantaa. Täytyykin ottaa puheeksi seuraavalla kerralla.
(tuolla kaverilla mitä linkitit on muuten aikalailla samannäköinen puku kuin Marcon tekemä Keikari-flannellipuku [en ole ottanut inspiraatiota tuolta]:
http://tuttofattoamano.blogspot.com/search/label/DB)
Itse tilausprosessin etenemisen sijaan minua kiinnostaa räätälin ote prosessin aikana. Ottaako hän itse kantaa tyyliseikkoihin (tämä ei sovi sinun ruumiinrakenteellesi, sinun ruumiinrakenteesi huomioiden napitus kannattaa tehdä näin tai kaulukset näin tms. tms.) tukien omalla näkemyksellään asiakkaan valintoja? Kiinnittääkö hän huomiota pienimpiinkin pikkuseikkoihin vai onko hän suurpiirteisempää mallia?
Hänen tapansa vihjata on aika maltillinen ja tähän asti on toteutettu kaikki mitä haluan. Tai no olisin halunnut yhden puvun kokeeksi ilman sisävuorta, siitä hän puhui minut pois, en muista enää miksi. Tämä kysymys olisi varmaankin helpommin vastattavissa jos olisin ollut kerran tai kaksi hänen asiakkaana. Mutta nyt tosiaan tunnemme toisemme aika hyvin. Hän ei ole suurpiirteinen, mutta ei mitenkään jokaiseen detskuun tarttuva. Muutaman kerran hän on vienyt takaisin työstettäväksi takkeja mitkä itse olisin hyväksynyt. Eli kyllä hän asiakkaankin puolella on ja ammattiylpeyttä löytyy.
Kerran vein hänelle työstettäväksi tankoirtotakin, sitä hän ei suostunut muokkaamaan ja osoitti syyt. Sen hetken kokemuksellani en ollut niitä huomannut itse, mutta aika aukottomasti hän perusteli miksi ei kannata lähteä muokkaamaan (takin tasapaino, pituus ja selän kaari eivät osuneet kunnolla)
Kiitokset muuten kangaskeskustelun avaamisesta.
-
Katsoppas. Tuo selittäisi kyllä miksi hän ei halunnut tehdä sitä takkia ilman sisävuorta. Sekä hänen halvemman hinnan.
Itselleni on hieman epäselvää tuo liimatukeminen. Onko se niin, että on puvun kangas, johon joko liimataan tai ommellaan tuki. Jos liimataan, onko se jokin teippimäinen liimakangas, vai mahdollisesti sama tukimateriaali kuin ommellessa, mutta erikeepperillä laitetaan kiinni?
Osaako joku sanoa kuinka paljon tuossa säästää aikaa? Jos materiaali on samaa liimauksessa, ei kustannussäästö liene muuta kuin työstä johtuvaa.
-
Osaako joku sanoa kuinka paljon tuossa säästää aikaa?
Kymmeniä tunteja. Materiaalien hintaero - liimakangas vs. silkkilanka - ei ole kummoinen. Työmäärä- ja kestävyysero taas on käsittämätön, samoin kuin ero laskeutuvuudessa (liimakangastuenta on jäykempi).
-
Jos liimataan, onko se jokin teippimäinen liimakangas, vai mahdollisesti sama tukimateriaali kuin ommellessa, mutta erikeepperillä laitetaan kiinni?
Käsittääkseni, koska päälliskangas on liimattu tukikankaaseen, niin siinä käytetään huonommin muotoansa pitävää, pehmeämpää, tukikangasta. Jos puvun päällyskangas olisi liimattu kiinni johonkin erittäin jämäkkään tukikankaaseen, niin lopputulos olisi varmaan aika jäykän oloinen etenkin liikkuessa puvussa.
-
Jos liimataan, onko se jokin teippimäinen liimakangas, vai mahdollisesti sama tukimateriaali kuin ommellessa, mutta erikeepperillä laitetaan kiinni?
Käsittääkseni, koska päälliskangas on liimattu tukikankaaseen, niin siinä käytetään huonommin muotoansa pitävää, pehmeämpää, tukikangasta. Jos puvun päällyskangas olisi liimattu kiinni johonkin erittäin jämäkkään tukikankaaseen, niin lopputulos olisi varmaan aika jäykän oloinen etenkin liikkuessa puvussa.
Molempia käytetään. Teollisuudessa tukikangas on yleensä valmiiksi liimoitettu, räätäli saattaa sitten käyttää myös irrallista liimaverkkokangasta (näin, muuten, myös Savile Row:lla, kuten muutamista pukujen ruumiinavauksista on netissä nähty - tosin yleensä käsityön rinnalla ja "varmistuksena). Sinällään ei ole minkäänlaista sääntöä siitä, miten pehmeä tai jäykkä puvun pitää olla, joten tekotavat vaihtelevat. Nykyisin, tosin, iGentit tuntuvat suosivan erittäin pehmeitä pukuja, joissa tuenta on minimaalista. Tämä on vaikeampi saavuttaa liimakankailla.
-
Oma mielenkiintoni lopahti kun kuulin että Lerman käyttää liimakangastuentaa räätälipuvuissaan ja luonnollisesti samalla tavalla mittapuvuissaan. Sen lisäksi ettei hän ole tänä keväänä tulossa Suomeen, joten kolme Tallinnan reissua olisi tiedossa. Pitänee harkita Sartoria Rossin mittapukua tai jotain valmista jos sattuisi löytämään tuurilla jonkun missä kaikki natsaa.
Ei Sartoria Rossille ole ollut koskaan keikarialennusta? Nyt olisi vuoden tilaisuus.
Saako tiedustella, mistä sait tiedon liimaprässäyksestä?
-
Ok, kiitoksia. Se muuttaa asiaa olennaisesti. En viitsi vaivautua Viroon asti liimaprässättyjen pukujen takia. Harmi sinänsä.
-
Itse taidan edelleen jaksaa matkaa, sillä taseellani ei paljoa muiden räätälien palveluksiin päästä. Kiitokset Cdos linkistä, sain viimeinkin kahlattua sen läpi, ehkä jopa sisäistettyä.
Mutta hieman epäselvää vielä mitkä tuossa liimaprässäyksessä ovat ne haitat
- jäykempi
- ei kestä niin hyvin
- käsityön puute
Noista ensimmäinen ei kaltaistani jäykkää henkilöä haittaa ja kangas on tupannut minulla väsymään ennen rakennetta. Eli suurin ongelma itselleni on käsityön puute ja kulmien oikominen. Vai onko jotain mitä en vain ymmärrä tässä?
Täytyykin seuraavan kerran Marcon kanssa puhuessa käydä läpi tarkemmin mitä hän sinne olkapäähän laittaa ja mistä rintapanssari koostuu. Ja muutenkin tutustua noiden pukujen tekoon.
-
Mutta hieman epäselvää vielä mitkä tuossa liimaprässäyksessä ovat ne haitat
- jäykempi
- ei kestä niin hyvin
- käsityön puute
Nämä ne keskeisimmät haitat liimakangastuennassa taitavat olla. Tuossakin täytyy muistaa vielä se, että eivät kaikki liimakangastuetutkaan vaatteet ole yhdenvertaisia. Varsinaisesti pukujen kohdalla en ole kummempia laatupoikkeamia havainnut, mutta paitojen kaulusten ja kalvosinten liimakangastuennoissa huomaa selkeitä laatueroja. Sekä perinteisen tuennan, että liimakangastuennan voi tehdä hyvin tai huonosti.
-
Kärjistäen voisi jopa sanoa, että liimatuettu rinta ja tehdasvalmisteinen olkatoppaus lähentävät tietyllä tapaa olennaisesti tällaista räätälinpukua tavanomaiseen mittatilauspukuun. Laadullisesti perus Odermarkin mittatilauspuku ei jääne kovin pahasti tässä tapauksessa Lermanin räätälinpuvusta, kun olennaisimmat käsityötä vaativat vaiheet on jätetty pois.
-
Kärjistäen voisi jopa sanoa, että liimatuettu rinta ja tehdasvalmisteinen olkatoppaus lähentävät tietyllä tapaa olennaisesti tällaista räätälinpukua tavanomaiseen mittatilauspukuun. Laadullisesti perus Odermarkin mittatilauspuku ei jääne kovin pahasti tässä tapauksessa Lermanin räätälinpuvusta, kun olennaisimmat käsityötä vaativat vaiheet on jätetty pois.
Kuinkas näissä on tuo hintapolitiikka? Jos Lermannin puku on siinä 600-750€, niin eikös Odermarkin hinta ole kuitenkin kalliimpi? Eli periaatteessa Lermanni olis kuitenkin parempi näistä kahdesta. Vai oonko käsittänyt jotain pahasti väärin?
-
Mutta hieman epäselvää vielä mitkä tuossa liimaprässäyksessä ovat ne haitat
- jäykempi
- ei kestä niin hyvin
- käsityön puute
Lisäksi:
-hiostuttaa enemmän kuin liinakangas
-ei mukaudu rintakehän muotoon
-liimassa voi olla ties mitä tököttiä
-
Kärjistäen voisi jopa sanoa, että liimatuettu rinta ja tehdasvalmisteinen olkatoppaus lähentävät tietyllä tapaa olennaisesti tällaista räätälinpukua tavanomaiseen mittatilauspukuun. Laadullisesti perus Odermarkin mittatilauspuku ei jääne kovin pahasti tässä tapauksessa Lermanin räätälinpuvusta, kun olennaisimmat käsityötä vaativat vaiheet on jätetty pois.
Kuinkas näissä on tuo hintapolitiikka? Jos Lermannin puku on siinä 600-750€, niin eikös Odermarkin hinta ole kuitenkin kalliimpi? Eli periaatteessa Lermanni olis kuitenkin parempi näistä kahdesta. Vai oonko käsittänyt jotain pahasti väärin?
Juu, on Odermark normaalisti silti Suomessa kalliimpi, muttei kovin paljon. Erilaisilla mittapukupäivillä päästään jo samoihin hintoihin. Mutta varsinaisen vertailun suorittaminen ei ollut tarkoituksenani. Totean vain, että näillä spekseillä räätälinpuvun olennaisimmat edut on karsittu pois.
Jos näitä vakavissaan vertaillaan, myös tiulausprosessia pitää ajatella. Odermarkin saa nopeimmillaan viikossa tai parissa ja riittää kun kävelee liikkeeseen, eikä hommaa tarvitse sumplia erityisemmin.
-
Laitetaan nyt tänne:
Feren mittatilauspäivät 7-26.3.2011
Mittapuvuista ja mittapaidoista -20% + Feren solmio kaupan päälle.
Ja paitojen osalta huomiona, kun joku kyseli Villeltä kokemuksia Isaian paidoista, niin nyt olisi sitten kokemuksia sieltäkin puolelta käden ulottuvilla:
"ISAIAn oma mittamestari Gianluca Rubino saapuu mittapäivien huipennukseksi 25.-26.3 esittelemään ja mitoittamaan pukuja ja paitoja."
Plussana, mittapäivien aikana näyttäisi myös kaikki kengät olevan -20%. Joten nyt olisi mahdollisuus saada ne lowndesitkin luultavasti alta kolmen ja puolen sadan...
-
Jos sinulla olisi 1000e käytettävissä, mistä tilaisit mittatilauspuvun ja miltä merkiltä Suomesta? Otetaan huomioon se, että ainakin Fereltä ja Saumasta saa nyt -20% alennuksen mittapäiviltä, Sartoria Rossilta ehkä jotain samanlaista kun se taas aukeaa.
Tilaisin kankaan Foxilta, teettäisin sitten siitä mittatilauksen sillä toimijalla, jolla on irtoliinoitus ja monipuolisimmat muokkausvaihtoehdot. Puku olisi kolmiosainen, harmaasta ruudullisesta flanellista. Pehmeät, mahdollisimman pyöreät olkapäät ja paikkataskut.
Hinta jäisi todnäk. n. 900 euron tuntumaan.
-
Onko Pal Zilerit mistään kotoisin?
Ovat, mutta ainakin tässä maassa kovin arvokkaita.
-
Miltä merkeiltä Ferestä voi tilata mittatilauspuvun? Olen käsittänyt että kankaan lisäksi valitaan merkkikin. Onko Pal Zilerit mistään kotoisin?
Pieni gallup kehiin:
Jos sinulla olisi 1000e käytettävissä, mistä tilaisit mittatilauspuvun ja miltä merkiltä Suomesta? Otetaan huomioon se, että ainakin Fereltä ja Saumasta saa nyt -20% alennuksen mittapäiviltä, Sartoria Rossilta ehkä jotain samanlaista kun se taas aukeaa.
Tämä nyt on vain oma näkemykseni, mutta lopputuloksen luulisi olevan parempi jos asioi henkilön kanssa, jonka varsinainen työ ei ole myynti- vaan muokkaus. Suuntaisin edelleenkin Saumaan (pieni kaveri) tai Hampaalalle. Tai oikeastaan kävisin molemmissa vähän katselemassa kankaita ja ottamassa tuntumaa itse tekijään.
-
Jos sinulla olisi 1000e käytettävissä, mistä tilaisit mittatilauspuvun ja miltä merkiltä Suomesta? Otetaan huomioon se, että ainakin Fereltä ja Saumasta saa nyt -20% alennuksen mittapäiviltä, Sartoria Rossilta ehkä jotain samanlaista kun se taas aukeaa.
Tilaisin kankaan Foxilta, teettäisin sitten siitä mittatilauksen sillä toimijalla, jolla on irtoliinoitus ja monipuolisimmat muokkausvaihtoehdot. Puku olisi kolmiosainen, harmaasta ruudullisesta flanellista. Pehmeät, mahdollisimman pyöreät olkapäät ja paikkataskut.
Hinta jäisi todnäk. n. 900 euron tuntumaan.
Mikä tämä toimija on?
En tiennyt, että mittatilauspukuja voi missään tehdä niin, että vie oman kankaan. Kuvittelin, että tehtaan kankailla mennään.
-
Jos sinulla olisi 1000e käytettävissä, mistä tilaisit mittatilauspuvun ja miltä merkiltä Suomesta? Otetaan huomioon se, että ainakin Fereltä ja Saumasta saa nyt -20% alennuksen mittapäiviltä, Sartoria Rossilta ehkä jotain samanlaista kun se taas aukeaa.
Tilaisin kankaan Foxilta, teettäisin sitten siitä mittatilauksen sillä toimijalla, jolla on irtoliinoitus ja monipuolisimmat muokkausvaihtoehdot. Puku olisi kolmiosainen, harmaasta ruudullisesta flanellista. Pehmeät, mahdollisimman pyöreät olkapäät ja paikkataskut.
Hinta jäisi todnäk. n. 900 euron tuntumaan.
Mikä tämä toimija on?
En tiennyt, että mittatilauspukuja voi missään tehdä niin, että vie oman kankaan. Kuvittelin, että tehtaan kankailla mennään.
Toki voi viedä, joskaan ei välttämättä kaikille. Itseasiassa niitä tehtaan kankaita on aika vähän ja ne halvimmat mittapuvut valmistetaan juuri näistä oletuskankaista. Ne mittapukuliikkeen kangasvihot ovat ao. liikkeen edustamien kangastoimittajien vihkoja ja sellaista valikoimaa ei todellakaan ole tehtaalla valmiina vaan joko mittapukuliike tai tehdas itse tilaa sen kankaan kangastoimittajalta vähän tilausten mukaan.
Itseasiassa oman kankaan vienti saattaa olla halvin konsti saada mittapuku kasaan silloin kun tehtaan mallikankaista ei löydy sopivaa. Mittapukuliikkeet lupaavat irtotakin johonkin 7-800 €:oon tehtaan kankaasta mutta jos sen teettääkin jostakin muusta ao. liikkeen edustamasta edustamasta kankaasta niin hinta pompsahtaa äkkiä jopa jonnekin 1400€:n tietämille. Kaiken hyvän lisäksi tuota 1400 €:n takin kangasta saattaa löytää helpostikin alle 100€:n metrihintaan.
Riskinä oman kankaan käytössä on se, että jos prosessissa menee jotakin vikaan niin tehdas ei kuulemma korvaa kangasta. En tosin tiedä onko tämä Suomen kuluttajansuojalain mukaista, mutta näin eräs mittapukuliike kiven kovaan inttää.
-
Tilaisin kankaan Foxilta, teettäisin sitten siitä mittatilauksen sillä toimijalla, jolla on irtoliinoitus ja monipuolisimmat muokkausvaihtoehdot. Puku olisi kolmiosainen, harmaasta ruudullisesta flanellista. Pehmeät, mahdollisimman pyöreät olkapäät ja paikkataskut.
Hinta jäisi todnäk. n. 900 euron tuntumaan.
Jos tuollainen mittatilauspuku todella tulee noin edulliseksi, ketuttaa hieman, etten osallistunut kankaan yhteistilaukseen. Vaaleanharmaa flanellipuku nimittäin on ollut jo jonkin aikaa haaveissa.
-
Tämä nyt on vain oma näkemykseni, mutta lopputuloksen luulisi olevan parempi jos asioi henkilön kanssa, jonka varsinainen työ ei ole myynti- vaan muokkaus. Suuntaisin edelleenkin Saumaan (pieni kaveri) tai Hampaalalle. Tai oikeastaan kävisin molemmissa vähän katselemassa kankaita ja ottamassa tuntumaa itse tekijään.
Kannattaa käydä myös RW Mikaelilla, käsittääkseni kun on pätevä räätäli ja paneutuu kunnolla istuvuuteen.
-
Käväisin tänään Feressä ja Saumassa kyselemässä mittapukuja. Feressä tarjottiin Pal Zilerin mittapukua ja hintataso mielekkäillä kankailla meni jonnekin 1500e paikkeille ja tästä -20% alennus. Liivi toisi lisää hintaa vissiin noin 300-400e. Eli alennusten kanssa noin 1500e koko paketti.
Saumassa oli tarjolla sitä jotain edullisempaa saksalaista ja näissä hinta asettui noin 1000e luokkaan sopivilla kankailla. Liivi kuulema tuo noin 1/3 hintaa lisää joten koko paketti olisi reilut 1000e 20% alennuksilla.
Toinen vaihtoehto Saumassa oli Sartoria Rossin puvut jossa hinta meni samaan luokkaan Pal Zilerin kanssa liivien kanssa ja hinta alennettuna. Saksalaisen ja italialaisen eroja kysellessä sain vastaukseksi, että saksalainen on malliltaan hieman perinteisempi ja sitä ei saa esim ilman olkatoppauksia kuten italialaisen. Kuulema saksalaisestakin saa kohtuullisen slimmin halutessaan.
Olisiko teillä nyt oppineita arvauksia tai jopa tietoa, että mikä näistä kolmesta olisi hintalaatusuhteeltaan paras vaihtoehto? Saksalainen reilusti edullisempi, mutta siellä on vissiin ne liimatuennat (vai mitkä ne oli) ja noihin italialaisiin saa sen vissiin paremmankin vaihtoehdon.
-
Olisiko teillä nyt oppineita arvauksia tai jopa tietoa, että mikä näistä kolmesta olisi hintalaatusuhteeltaan paras vaihtoehto? Saksalainen reilusti edullisempi, mutta siellä on vissiin ne liimatuennat (vai mitkä ne oli) ja noihin italialaisiin saa sen vissiin paremmankin vaihtoehdon.
Sartoria Rossiin sai, mutta en sitten tiedä enää.
Kuten todettu niin Saumassa tuntuu palvelu riippuvan siitä kumman kanssa asioi. Fere tarjoaa noista laadullisesti parhaita vaihtoehtoja, mutta toisaalta on asia erikseen millaista pukua sitten etsii eli kohtaako hinta/tarvesuhde.
Kannattaa tosiaan käydä vielä RW Mikaelilla.
Oma kokemukseni ja tuttavieni kokemukset ovat hyviä, samoja Odermarkin pukuja, mutta Sinisalolla on ainakin ennen ollut aikaa paneutua istuvuuteen, yksityiskohtiin ja keskustella asiakkaan kanssa.
http://www.rwmikael.fi (http://www.rwmikael.fi)
-
Täytyy huomauttaa, että periaatteessa Odermarkin puvuissa ei ole mielestäni järin kaksinen hinta-laatusuhde. Vähän liian kallista liimaprässätystä ja vähän kömpelöillä olkapäillä varustetuista puvuista. Kangasvalikoimat ovat kivoja ja saatavuus on hyvä, tilaaminen helppoa.
Mutta tämähän on vain luonnollista seurausta liiallisesta innostumisesta pukuihin ja pukeutumiseen. On paljon parempi olla iloisen tyytyväinen huonommin istuvassa puvussa, kuin katsoa kutakin yksityiskohtaa suurennuslasilla. Sitä kun käy vähemmän ja vähemmän tyytyväiseksi oikeastaan mihinkään paitsi parhaaseen. Ja se ei ole halpaa se.
-
Joo-o. Eikai se 500e hintaero enää tossa konkurssissa niin tunnu. Siinä mielessä voisi tota Zileriä jopa harkita.
Feressä vissiin kuitenkin ihan osaavaa porukkaa, eli heidän suosituksiin puvun suunnittelussa voinee luottaa? Nyt ensi viikolla siellä on kuulema joku ISAIA:n räätälimestari ottamassa mittoja jne. Kannattaisikohan mennä hänen puheilleen?
-
Kannattaa tietysti miettiä sitäkin, että onko välttämätöntä laittaa 1000-1500 euroa pukuun ja mitkä ovat oikeasti ne syyt miksi mittatilauspuvun haluat? Väitän, että isolle osalle täälläkin kirjoittavista ihmisistä 1500 euroa pukuun on täysin päätöntä.
Mittatilauspuvun hankkiminen ei kannata varsinkaan, jos ei ota aikaa asioihin tutustumiseen; Jos et tiedä etukäteen mitä haluat, tuskin jälkikäteen toteat sen löytäneesi. Jos todella tarvitset pukua säännöllisesti, kannattaa erityisesti miettiä miksi rekkipuku ei kelpaa.
Kannattaa myös muistaa, että puvut ovat lopulta kulutushyödykkeitä, eivätkä investointeja. Ja jos ostat mittatilauspuvun vain pari kertaa vuodessa käytettäväksi, ehtii se mennä pois muodista ja sinun ruumiistasi ennen kuin hommassa on järkeä.
-
Joo. Näinhän se on. Pistin tuon nyt toistaiseksi vielä harkintaan ja ostin räkkipuvun alennuksesta. Katsotaan sitten seuraavilla mittapäivillä, sillon on todennäköisesti jo vähän tarkemmin muodostunut kuva puvun oikeasta käyttötarpeesta.
-
Joo. Näinhän se on. Pistin tuon nyt toistaiseksi vielä harkintaan ja ostin räkkipuvun alennuksesta. Katsotaan sitten seuraavilla mittapäivillä, sillon on todennäköisesti jo vähän tarkemmin muodostunut kuva puvun oikeasta käyttötarpeesta.
Minulla roikkuu kaapissa sekä mittatilauspuku että normaaleja, muokattuja rekkipukuja. Suosikki näistä on alesta hommattu Canali, vaikka en keksi yhtäkään asiaa jota haluaisin muuttaa tai parantaa mittatilauspuvussa. Normaalin vartalon omaavalle pukuvalmistajista löytyy yleensä joku, jonka tuotteista saa osaavissa käsissä ihan yhtä hyvin istuvan.
Cdos: 1500 euroa on todella paljon rahaa. Eikä sen käyttäminen ole ollenkaan perusteltua ellei puku ole työasu.
Mitä tulee puvun muodista menemiseen; on kieltämättä olemassa jonkinlainen klassinen suuntaus joka säilyttää ihanteensa vuodesta toiseen. Toisaalta myös tiedän, että itse en näytä hyvältä samassa puvussa 26- kuin 31-vuotiaana. Enkä voisi työssäni pukeutuakaan samalla tavalla asemasta riippumatta.
En ole montaa kertaa kadulla ihastellut pukua/pukeutumista, joka noudattaisi näitä klassisia ihanteita; onnistuneesta business pukeutumisesta suomalaisten ei tarvitse hakea esimerkkiä Tukholmaa kauempaa.
-
Kannattaa myös muistaa, että puvut ovat lopulta kulutushyödykkeitä, eivätkä investointeja. Ja jos ostat mittatilauspuvun vain pari kertaa vuodessa käytettäväksi, ehtii se mennä pois muodista ja sinun ruumiistasi ennen kuin hommassa on järkeä.
Enpä voisi olla enempää eri mieltä! Itse en missään nimessä pidä mitään vaatteitani kulutushyödykkeinä, laatu maksaa ja laatu kestää. Muoti ei vaikuta klassiseen pukeutumiseen. Herrasmiehen edellytys on myös itsekuri ja täten vyötärölinjan hallinta.
Omalla kohdallani puvun tilaaminen tulee olemaan seuraava askel kohti parempaa. Kävin tuolla Sauman mittapäivillä kyselemässä tulevia kustannuksia ja samalla selvisi, että mittapuvut eivät ole minua varten. Hinta olisi tullut olemaan noin 2500 euroa alennuksineen (puku mittatilauksena ja liivit käsityönä). Eli räätälille vie tie kunhan sen aika koittaa. Hintaa nosti juuri tuo kangas, samaa kangasta pitää pystyä tilaamaan tehtaalle ja vaatturille koska tehdas ei tee sellaisia liivejä kuin haluan. Hinta siis todella lähellä. jollei jo enemmänkin kuin kokonaan käsityönä valmistetun puvun.
-
Minulla roikkuu kaapissa sekä mittatilauspuku että normaaleja, muokattuja rekkipukuja. Suosikki näistä on alesta hommattu Canali, vaikka en keksi yhtäkään asiaa jota haluaisin muuttaa tai parantaa mittatilauspuvussa. Normaalin vartalon omaavalle pukuvalmistajista löytyy yleensä joku, jonka tuotteista saa osaavissa käsissä ihan yhtä hyvin istuvan.
Niin.
Hyvä puku voi löytyä rekistä, jonkun vartalolle parin sadan euron puku istuu hyvin kun taas toiselle ei oikein mikään valmis puku. Unohtamatta nyt tietenkään sitä aikaa ja vaivaa, joka menee eri valmistajien pukujen läpikäymiseen sekä pukuihin tehtäviin muutostöihin. Saati sitten, että jos löytää sen itselleen sopivan puvun niin se voi hyvinkin maksaa 2000 euroa ja päälle vielä muutostyöt.
Onhan se tietysti mahdollista löytää yksi istuva ja muutenkin täydellinen puku alesta, mutta todennäköisyys sille ei ole kovin suuri. Siinä mielessä aika paksua sanoa, että alle 1500 euron varmasti jokaiselle löytyy kohtuullisella vaivannäöllä ja ajalla sopiva puku.
Cdos: 1500 euroa on todella paljon rahaa. Eikä sen käyttäminen ole ollenkaan perusteltua ellei puku ole työasu.
Perustelluista ja järkevistä hankinnoista keskustelemiseen tämä on ihan väärä forum ;)
-
Boldasin oleellisen. Tänne kirjoittavat ihmiset ovat kiinnostuneita ennen kaikkea laadusta, istuvuudesta, materiaaleista sekä työn laadusta, kun puvuista puhutaan. Totta on, että useimmilta valmistajilta löytyy hyviä pukuja alle tuon 1500€ hintalapun ja vaatturi saa istuvuuden hiottua kohdilleen, silti on posketonta kategorisesti väittää että tuo hinta puvusta olisi karmaiseva tai päätön. Mitä enemmän vaatteista tietää, sitä enemmän niiltä osaa myös vaatia. Joku rekki-Tigeri kun ei esim. kohdallani uutta pukua harkitessa tulisi kuuloonkaan.
Haluan vielä tiivistää omaa näkökulmaa: Tyylikäs pukeutuminen ei vaadi 1500 euron mittatilauspukua. Eikä sellaisen hankkiminen johda automaattisesti tyylikkääseen pukeutumiseen. Tämä tuntuu monelta unohtuvan. Yhtäkkiä mittatilauspuvusta tuleekin itseisarvo, eikä väline tietyn tyylin saavuttamiseen.
Huvittavaa sinällään, että mainitset Tigerin puvut, sillä useilla ihmisillä Tukholmassa joiden tyylitajua olen huomannut ihailevani, on juuri Tigeria päällä.
Sen verran haluan vauhkoamistasi korjata, että en missään vaiheessa ole väittänyt 1500 euron puvun olevan kategorisesti karmaiseva tai päätön. Toivon vain, että ihmiset miettivät hartaasti mihin ryhmään kuuluvat ennen kuin (yli-)investoivat mittatilauspukuun.
Tyylikkäältä voi näyttää ilman, tyylittömältä sen kanssa.
-
Niin.
Hyvä puku voi löytyä rekistä, jonkun vartalolle parin sadan euron puku istuu hyvin kun taas toiselle ei oikein mikään valmis puku. Unohtamatta nyt tietenkään sitä aikaa ja vaivaa, joka menee eri valmistajien pukujen läpikäymiseen sekä pukuihin tehtäviin muutostöihin. Saati sitten, että jos löytää sen itselleen sopivan puvun niin se voi hyvinkin maksaa 2000 euroa ja päälle vielä muutostyöt.
Onhan se tietysti mahdollista löytää yksi istuva ja muutenkin täydellinen puku alesta, mutta todennäköisyys sille ei ole kovin suuri. Siinä mielessä aika paksua sanoa, että alle 1500 euron varmasti jokaiselle löytyy kohtuullisella vaivannäöllä ja ajalla sopiva puku.
Anteeksi; olen vähän flunssassa, joten voi johtua siitä, että en saa kirjoittamaani lausuntoa sinun tarjoamaasi muotoon. Verrataanpa:
Minä: "Normaalin vartalon omaavalle pukuvalmistajista löytyy yleensä joku, jonka tuotteista saa osaavissa käsissä ihan yhtä hyvin istuvan."
Sinä: "Siinä mielessä aika paksua sanoa, että alle 1500 euron varmasti jokaiselle löytyy kohtuullisella vaivannäöllä ja ajalla sopiva puku."
Mitä mieltä itse olet?
Ostin oman mittatilauspukuni, koska en löytänyt juuri sitä sävyä ja muotoa mitä olin hakemassa. Mutta tämä oli vasta pitkällisen etsinnän jälkeen kun minulle oli tarkentunut pilkulleen mitä oikeasti haluan. Jos hakee vain tyylikästä pukua, ilman sen tarkempia speksejä, on mielestäni outoa suunnata ensimmäisenä vaatturin juttusille. Fokus ja rahankäyttö on väärissä asioissa.
Ihan mielenkiintoista olisi tietää mitä teette työksenne, kun teillä on varaa 1500 euron pukuihin ja normi tuntuu olevan 3-osainen puku, mutta se on toisen keskustelun paikka.
-
Mitä mieltä itse olet?
Että taitaa flunssa vielä vaivata kun ei aukene.
Käytit yksittäistä esimerkkiä ja yleistit sen koskemaan kaikkia. Vastasihan siihen esittämällä syitä, minkä takia yleistyksesi ei toimi.
Ostin oman mittatilauspukuni, koska en löytänyt juuri sitä sävyä ja muotoa mitä olin hakemassa. Mutta tämä oli vasta pitkällisen etsinnän jälkeen kun minulle oli tarkentunut pilkulleen mitä oikeasti haluan. Jos hakee vain tyylikästä pukua, ilman sen tarkempia speksejä, on mielestäni outoa suunnata ensimmäisenä vaatturin juttusille. Fokus ja rahankäyttö on väärissä asioissa.
Kärjistäminen on ihan hyvä tapa edistää keskustelua, mutta joskus se myös tappaa järkevän argumentoinnin.
Nyt ollaan siis mielestäsi pisteessä, jossa ensimmäisenä suunnataan vaatturille ja mittapuvun hankkijan fokus sekä rahankäyttö ovat väärissä asioissa...
Tuossa tiivistät aika hyvin minkä vuoksi mittatilauspuku on perusteltu hankinta ja ihan hyvä, että kehotetaan miettimään rahankäyttöään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitää rakentaa mittapuvun hankkijasta olkinukke, jota nuijia kuin
meksikolaisissa seuraleikeissä.
Tyylikäs puku ei vaadi 1500 euron mittatilauspukua, mutta jos haluaa pukeutua tyylikkäästi ja kokee mittatilauspuvun 1500 euron arvoiseksi, niin se on ihan oma valinta. Mittatilauspuvussa saa kuitenkin hyvän istuvuuden, pääsee vaikuttamaan yksityiskohtiin ja valitsemaan kankaan. Kaikki tämä on toki saatavilla muutenkin, mutta kuten sanottua aikaa menee, tarvitaan todennäköisesti räätäliä ja myös rekkipuvuista löytyy aika poskettoman hintaisia. Tämä ei tyrmää näkemystäsi siitä, että mittatilauspuku ei ole aina ja kaikille sopivasti suositeltava vaihtoehto vaan edellyttää harkintaa. Kysymys on kuitenkin valinnoista, näkökulmista, mahdollisuuksia, erilaisista syistä valinnoille ja niin edelleen, ei ehdottomista totuuksista, jotka ovat yleistettävissä kaikkeen.
Ihan mielenkiintoista olisi tietää mitä teette työksenne, kun teillä on varaa 1500 euron pukuihin ja normi tuntuu olevan 3-osainen puku, mutta se on toisen keskustelun paikka.
Niin, tokihan se on niin, että ihmiset riitelevät, eivät mielipiteet...
-
En löytänyt parempaa ketjua ja koska tämä on kovin aktiivinen, niin laitan tänne. Näkemys ThinMan-blogista koskien vaatteiden ja erityisesti pukujen verkko-ostamista.
http://www.fere.fi/thin_man_elamyshoppailua.php
Kivijalkaputiikin näkemys asiasta on tietysti hyvin perusteltu. Mutta omaan silmään tuossa on paljon hyviä pointteja, jotka kuitenkin tietyllä tavalla mietityttävät. En ole itse ollut koskaan osapuolena tällaisessa palvelujen ostamisessa (ei räätälinpalveluja, mittapukuja, edes mittapaitaa), mutta ne jäsenet jotka ovat, tietävät ehkä, ovatko kokemukset tuollaisia (hyvin kärjistettyjä...)
Kaikkea ei välttämättä pitäisi tässäkään ihan noin vain samaistaa Italiaan tai muualle, missä kulttuurikin on täysin erilainen. Jotenkin voin niin helposti kuvitella, että suomalaisen mennessä ostamaan mittapukua, siinä keskitytään vain ja ainoastaan tuohon asiaan, ei keskustella mistään muusta ja päämääränä on vain saada puku kotiin. Voin hyvin olla väärässä, kunhan pyörittelen omia ajatuksiani...
Edit. Itsellä budjettirajoitteet estävät vielä toistaiseksi kivijalkaliikkeissä mittatilaustuotteista / räätälin palveluista nauttimisen, mutta kyllä itse näen niin, että sitten kun siihen mahdollisuus on, niin tulen tuon käyttämään ja samalla myös tukemaan omalta osaltani näiden liikkeiden toimintaa. Ja onhan se varmasti hienompi fiilis, kuin vain netistä tilailla... :)
-
Kaikkea ei välttämättä pitäisi tässäkään ihan noin vain samaistaa Italiaan tai muualle, missä kulttuurikin on täysin erilainen. Jotenkin voin niin helposti kuvitella, että suomalaisen mennessä ostamaan mittapukua, siinä keskitytään vain ja ainoastaan tuohon asiaan, ei keskustella mistään muusta ja päämääränä on vain saada puku kotiin. Voin hyvin olla väärässä, kunhan pyörittelen omia ajatuksiani...
Omien mittatuotehankintojen kohdalla tilanne on ollut nimenomaan päinvastainen.
Noista vain yksi on ollut mittapuku, mutta ainakin Saumassa "se pienempi kaveri", Ferellä ja RW Mikaelilla keskustellaan aika juurta jaksain tarvittaessa, sovitusten ohessa myös vähän kaikesta muustakin.
Sinällään tuo blogi on ihan viksu, mutta hivenen yksisilmäinen siinä, että ihan kuin kaikissa paikoissa ostokokemus olisi tuollainen ja siinä, että rajataan esim. Brionin pukujen hankintaan. Mitat tietämällä saa kyllä netistä ihan asiansa ajavan puvun. Tokihan kivijalkakauppa on parempi, etenkin jos haetaan mittatilausta, ostetaan Brioni tai vastaava saati sitten räätälipuku, mutta kysymys onkin siitä mitä haetaan ja on tarjolla.
Lisäksi blogissa on iso virhe: AS Roma eikä mikään muukaan italialainen seura ole käyttänyt catenacciota kohta 20 vuoteen!
-
^4-3-1-2 taitaa olla Roman (ja aika monen muun italialaisseuran) perusavaus näinä päivinä. Catenaccion sijaan Feressä voisikin sitten mittapukua tilatessa keskustella siitä, mitä mieltä Tottin peluuttamisessa enää oikein on. Vanha ukko. Meikäläisen ikäinen.
-
Omien mittatuotehankintojen kohdalla tilanne on ollut nimenomaan päinvastainen.
Noista vain yksi on ollut mittapuku, mutta ainakin Saumassa "se pienempi kaveri", Ferellä ja RW Mikaelilla keskustellaan aika juurta jaksain tarvittaessa, sovitusten ohessa myös vähän kaikesta muustakin.
Kuten sanoin, voin hyvin olla väärässä ja tuollainen stereotyyppiajattelu ei välttämättä kovin hyvin sovellu niihin, jotka kyseisissä putiikeissa vierailee kuten ei myöskään kyseisissä paikoissa toimiviin asiakaspalvelijoihin :)
Onko jollain tietoa, mitä nuo Isaian mittapaidat Feressä kustantavat? Pieni ajatus heräsi, josko sitä sitten kuitenkin ottaisi hieman tuntumaa jo nyt, kun tuo heidän oma kaverinsakin paikalle saapuu... :)
-
Kuten sanoin, voin hyvin olla väärässä ja tuollainen stereotyyppiajattelu ei välttämättä kovin hyvin sovellu niihin, jotka kyseisissä putiikeissa vierailee kuten ei myöskään kyseisissä paikoissa toimiviin asiakaspalvelijoihin :)
Luonnollisesti.
Etenkin kun Sauman, Schoffan, Feren, Pukustudion, RW Mikaelin ja vastaavien ihmiset ovat oikeasti innostuneita siitä mitä tekevät, jonka vuoksi ovat liikkeensäkin perustaneet. Elinkeino kohtaa kutsumuksen ja se kyllä kannustanee asiakaspalveluun.
Sen sijaan sitten Stockan, Dressmanin, H&M:n tai Sokoksen palvelu voi olla eri planeetalta, joten sikäli vaatteiden ostaminen liikkeestä ei automaagisesti tarkoita hienoa ostokokemusta. Kuten todettu niin tarve sanelee aika paljon: jos tarvitsen istuvan käyttöpuvun, jonka vauriot eivät maailmaa kaada, niin silloin netti on hyvä valinta. Sitten jos tahdon laadukkaan rekkipuvun, mittatilauspuvun tai käsintehdyn puvun niin tottakai suunta vie asiantuntijaliikkeeseen.
Unohtamatta nyt taas sitä, että jonkun ruumiinrakenne voi vastata lähes 1:1 sitä TM Lewinin tai CT:n (tai jopa Turon) prototyyppiä, jolloin kynnys muuhun nousee.
-
^^^ Itse taas keskustelisin vielä mieluummin Tottin optimaalisimmasta roolista Roman ryhmityksessä - perinteinen kymppipaikka, toinen kärki vai ns. false nine -rooli vai jokin muu? Ukon pelillisiä avuja ei kai kukaan voi tosissaan kyseenalaistaa.
;)
-
^^^ Itse taas keskustelisin vielä mieluummin Tottin optimaalisimmasta roolista Roman ryhmityksessä - perinteinen kymppipaikka, toinen kärki vai ns. false nine -rooli vai jokin muu? Ukon pelillisiä avuja ei kai kukaan voi tosissaan kyseenalaistaa.;)
Piilokärkihän Rooman laama paremmin on, etenkin nyt "vanhoilla" päivillään kun ei ole puhdas maalintekijä vaan ruokkii muita pelaajia. Samalla saa enemmän tilaa taustanousuille ja pääsee itsekin iskemään maaleja.
Vanhaksihan ei oikein voi sanoa kun viisi vuotta nuorempi kuin Jari Litmanen ja pelasihan, tosin puolustajina, koko AC Milanin vanha puolustuslinja nelikymppisiksi. Maalimäärätkin pysyneet hyvinä ja sopimushan on voimassa kai jonnekin 2015 saakka.
-
Kun pukua käyttää lähes päivittäin, niin valitettavasti siitä tulee jossain määrin "kulutushyödyke" ajan myötä.
Ajan kanssa glamouri hälvenee ja aina uuden puvun hankittua huomaa vielä käyttävänsä mielummin vanhempia sisäänajettuja.
Jokunen mittapukukin on tullut hankittua, kuitenkin olen huomannut että pienemmällä ostamisen vaivalla (ja hinnallakin) löytyy
yleensä valmis. Se pikku räätälöinti ei ole ongelma, koska jokatapauksessa siitä pitää ainakin lahkeet ommellutta vaikka muuten istuisi.
On sitten aivan toinen juttu jollei kankaat ole sitä mitä haluaa tai valmispuku ei istu. Sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hankkia se mitta tai räätälöity. En näe tässä minkäänlaista dramatiikkaa millaisen hankkii kunhan on itse tyytyväinen ja vielä ympäristö nyökkäilee.
Itse ostaminen on minulle se hankalin juttu. Rahaakin löytyy sen verran massista että ei nuo mittapuvut ole ongelma kohtuudella
hankittuina. Kuitenkin isompi kynnys liittyy tuohon ostotilanteeseen. Mua ei oikeasti kiinnosta keskustella kuka teki maalin SM-liigassa,
sataako huomenna lunta vai onko ranskalainen viini hyvää. Tämä ei tarkoita nyt sitä että olisin epäsosiaalinen. Minusta nyt ei vain ole nastaa änkeytyä pikku koppiin riisumaan ja pyörimään paikallaan mitattavana...:). Arvostan äärimmäisesti "vanhan liiton" myyjiä jotka vastaavat kun kysytään ja ovat mielummin hieman taka-alalla, mutta läsnä tarvittaessa.
Toinen mitä olen jäännyt kaipaamaan on ko myyjien kriittisyys. Jotenkin tuntuu siltä että aina kaikki istuu hyvin ja näyttää hyvältä.
Olen ostanut sitten valmis- tai mittapuvun, niin joka kerta räätälöinti jatkuu ensimmäisen hakukerran jälkeen.
-
Kävin tänään Feressä tilaamassa mittatilauspuvun. En ole koskaan omistanut yhtäkään pukua tai edes pitäny sellaista päällä. Varsinaista tarvetta puvulle ei tälläkään hetkellä ole, mutta eihän sitä ikinä tiedä milloin sitä joutuu häihin/hautajaisiin tms. tai muuten vain haluaa pukeutua astetta hienommin illanviettoon, enkä todellakaan halua sitten kiireessä joutua ostamaan mitään Turoa. :)
Miksikö sitten päädyin mittatilauspukuun enkä muokattuun valmispukuun? Ihan puhtaasti fiiliksen ja kokemuksen takia. Itse olen sellainen luonne, että pyrin tekemään asiat kerralla kunnolla, niin ei jää sitten sellaista tunnetta että voisi näyttää vieläkin paremmalta (ok, räätälinpuku olisi tietysti se täydellisin vaihtoehto, mutta aivan siihen ei budjetti tällä kertaa venynyt - ehkä sitten ensi kerralla).
Onko mittapuku sitten järkevin ratkaisu kaikille? Ehdottomasti ei. Jos asiaa pitää edes miettiä, niin silloin se valmispuku todennäköisesti riittää mainiosti. Eipä sitä eroa kovin moni vastaantulija kuitenkaan huomaa.
-
Onko raadilla mielipidettä indochinon puvuista?
-
Ihan mielenkiintoista olisi tietää mitä teette työksenne, kun teillä on varaa 1500 euron pukuihin ja normi tuntuu olevan 3-osainen puku, mutta se on toisen keskustelun paikka.
Vaikka en tuon hintaluokan pukua omistakaan niin ei 1500 euroa ole mitenkään mahdoton hinta. Itse ajattelen asian niin, että vastaava summa on huomattavasti järkevämpi laittaa vaatteisiin kuin esimerkiksi auton lisävarusteisiin tai kalliimpaan autoon. Vaatteiden kanssa ollaan liikenteessä koko päivä, kun taas auto seisoo pääosin parkissa (suurimmalla osalla ihmisistä). Vaihtoehtoisesti tuolla hinnalla saa kolmasosa neliön lisää tilaa asuntoon pääkaupunkiseudulla.
Vaihdoimme työkaverin kanssa hetki sitten molemmat autoa. Autojen hinnat 17 ja 42 tuhatta ja molemmat olemme samanlaisessa ruuhkavuosien elämäntilanteessa. Hintojen erotuksella saa melkoisen määrän pukuja (esimerkiksi 80 Turoa) :-).
-
Hintojen erotuksella saa melkoisen määrän pukuja (esimerkiksi 80 Turoa) :-).
Enpä olisi itse keksinyt yhtä hyvää sijoitusta.
-
Jokaisella keskustelufoorumilla (oli aihepiiri sitten _mikä tahansa_) on omat kirjoittamattomat paradigmansa, joita ei sovi kyseenalaistaa. Muuten alkaa myrsky vesilasissa ja kaikenlainen loanheitto puolin ja toisin. Tämä siis lähinnä yleisenä huomiona - mittatilauspukuasiaan en sinänsä ota kantaa.
-
Ihminen haluaa asioita useista eri syistä. Juuri silloin, kun ihminen kokee *tarvitsevansa* ylellisyyshyödykkeitä, on syytä miettiä omia motivaatiotekijöitä. Tällöin nimittäin ollaan itse mielikuvien vankeja. Olen monesti todennut, että pukeutuminen on viestintää. Viestintää on myös mainonta, jolla luodaan *tunne* jonkun asian haluttavuudesta tai tarpeellisuudesta. Puhtailla käyttöhyödykkeillä – sanotaan vaikka vasaralla – on objektiivisesti perusteltavissa oleva tarve. Monissa ylellisyystavaroissa käyttö ja puhdas turhamaisuus yhdistyvät. Jollakulla voi esimerkiksi olla todellinen ja perusteltu tarve autolle, mutta tarvitseeko sen olla juuri se auto, jonka henkilö itse haluaa? Ei, moni muu ja halvempikin vaihtoehto olisi löydettävissä. Jos haluaa kuitenkin vaikka Ferrarin, mikäs siinä, mutta oston perustelu sillä, että tarvitsee auton, on naurettavaa.
Pukeutumisessa on pitkälle sama asia. Moni voi tarvita pukua ihan todellisesti vaikka töissä. Mutta tarvitseeko sen olla mittatilauspuku, merkkipuku, räätälinpuku vai riittäisikö tavallisempi ratkaisu? Riittäisi, mutta kun se ei tuota kantajalleen samaa mielihyvää, eikä se viesti välttämättä samoja asioita. Pukeutumisessa tietyllä tapaa olennaista on se, että henkilö voi tuntea itsensä todella hyväksi tai todella epävarmaksi eri asukokonaisuuksissa. Siksi voidaan järkeillä syitä tiettyihin hankintoihin. Tosiasiassa funktionaaliselta kannalta puku on puku ja kengät ovat kengät: niissä on eri ominaisuuksia, mutta näidenkin arvottaminen liittyy kauniilta ja objektiiviselta kuulostavan laadun lisäksi mielikuvaan siitä, mitä vaatteilla viestitään. Jos kantaja kokee viestivänsä vaatteillaan jotain ihan väärää, hän tuntee itsensä helposti epämukavaksi vaatteissaan. Siten pukeutumisvalinnoissa on tiettyä ”järkeä”, vaikka ne eivät ole tosiasiallisesti järkevillä argumenteilla perusteltavissa.
Tätä kautta on helppo pohtia sitä, miksi tietyt vaatteet tuntuvat *omilta*. Kyseessä on nähdäkseni yhtäältä kulttuurien ja alakulttuurien, sekä toisaalta rehellisen mielikuvavaikuttamisen kuten mainonnan välisestä vuoropuhelusta. Ihminen kokee tiettyjen esineiden viestivän jotain, mitä hän arvostaa. Hän kuvittelee arvostavansa niitä siksi, että ne ovat hänen ominta persoonaansa. Tosiasiassa hän on sisäistänyt ne osaksi persoonaansa ulkoisista lähteistä. Mitä suurempi tarpeen tunne tiettyyn vaatteeseen kohdistuu, sitä merkittävämpi mahdollisuus on, että tarve on tosiasiassa mainonnan ja muun vaikuttamisen luomaa. Tämä on syytä tiedostaa. Ihmisen on aina hyvä yrittää päästä omien mielihalujensa syiden taakse tunnistaakseen mainonnan vaikutukset omiin tottumuksiinsa.
Puhtaasti ketjun aiheeseen liittyen merkittävää on nähdäkseni erityisesti mittatilauspuvun ja räätälinpuvun houkuttelevuuden analyysi. Ovatko ne objektiivisesti perusteltavissa? Huonosti. Laadussa on eroja, mutta laatueroilla yksin ei voi perustella näin merkittäviä eroja esimerkiksi hinnoissa. Lisäksi hinnat eivät aina korreloi laatuun. On syytä huomioida ainakin kaksi seikkaa. Ensimmäinen on se, että myös räätälit ja räätälinliikkeet ovat brändejä. Niillä on oma imagonsa, jota ne vaalivat. Ne luovat mielellään kuvaa vanhojen aikojen porvariston hillitystä charmista, herrasmiehen elämäntavasta, luksuksesta, sekä monista muista abstrakteista, lennokkaista tunteista. Nämä ovat varmasti suuria vaikuttajia ihmisten päätyessä kalliisiin hankintoihin. Toiseksi itse mittatilaus (tai bespoke) käsitteenä on muodostunut ikään kuin omaksi brändikseen. Se on saavuttanut tietyn itseisarvon, joka rinnastuu käsityön vastaavaan. Tämä ei tietenkään ole erityisen hyvin järkisyillä perusteltavissa. Hyvä puku on hyvä puku riippumatta valmistustavasta, ja kallis hinta on kallis riippumatta prosessin hienoudesta.
Edellä sanottu on mielestäni syytä sisäistää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö pukuja voisi teettää, tai että se olisi jotenkin typerää tai sinisilmäisesti vaikutuksille altista kuluttamista. Puvun tilaaminen on kivaa, mukavaa, hauskaa, eli kaikin puolin positiivinen kokemus. On miellyttävää valita kankaita, leikkauksia, keskustella niistä ammattilaisen kanssa. On mukavaa elää eräänlaista satuelämää teettämällä pukuja ja esim. puhumalla ”räätälistäni”. Tällä kaikella on oma arvonsa, jota ei todellakaan pidä väheksyä. Se, että ihminen kuluttaa aikaa ja rahaa siihen, että tuntee olonsa hyväksi, on mielestäni tällaisessa tapauksessa täysin hyväksyttävissä.
Lisäksi teettämällä puvusta saa juuri haluamansa kaltaisen. Maailmassa on varmasti lukemattomia kankaita, joista kukaan ei ole ikinä tehnyt rekkipukumallistoa, koska se ei varmasti myisi riittävästi. Jos sattuu tykkäämään erityisesti juuri niistä kankaista, jotka eivät varmasti miellyttäisi suuria massoja, saattaa teettäminen olla ainoa tapa saada juuri sellaisen puvun, kuin on aina toivonut. Puvun suhteen ei täydy tehdä mitään myönnytyksiä. Lisäksi istuvuus on parempaa, ja jos on hankalanmallinen, täysin toiselta planeetalta. Lisäksi tietty uniikkius saattaa viehättää. Toista samanlaista pukua ei tule vastaan, jos niin toivoo. Tämä ei edes vaadi mitään erikoista kangasta. Perussinisen tai harmaankin osalta ne pienet yksityiskohdat ja valinnat erottavat sinun pukusi muista.
Eli yhteenvetona: puvun teettäminen on kivaa, ja puvusta saa täsmälleen haluamansalaisen. Jos siihen on varaa, on täysin yhdentekevää, millaisen rekkipuvun samalla rahalla saisi. Ne ovat eri hyödykkeitä, sillä itse prosessi on oikeastaan ostajalle yhtä tärkeää, kuin lopputulos. Rekkipuvun rinnastaminen mittatilauspukuun on tietyllä tavalla sama asia kuin kahvipaketin rinnastaminen kahvilassa nautittuun espressoon. Kahvia kumpikin – yksi halpaa ja toinen kallista – mutta täysin eri hyödykkeitä. Tämä ei ole ongelma niin kauan kuin ihminen ei kuvittele ostavansa Prismasta espressokuppia tai Ursulasta kahvipakettia, tai vaihtoehtoisesti espressokupin osana pientä palaa Italiaa.
-
Jokaisella keskustelufoorumilla (oli aihepiiri sitten _mikä tahansa_) on omat kirjoittamattomat paradigmansa, joita ei sovi kyseenalaistaa. Muuten alkaa myrsky vesilasissa ja kaikenlainen loanheitto puolin ja toisin. Tämä siis lähinnä yleisenä huomiona - mittatilauspukuasiaan en sinänsä ota kantaa.
Tietysti, mutta useimmiten "ongelman" eli tsunamin samppanjalasissa voi kiertää perustelemalla näkemyksensä muuten kuin sillä, että on ratsastamassa peitsi tanassa itse luotua kollektiivisuuden tuulimyllyä vastaan. Erityisesti kun tällä foorumilla keskustelun taso on yleisesti hyvää ja argumentointi toimii.
-
Lisäksi teettämällä puvusta saa juuri haluamansa kaltaisen. Maailmassa on varmasti lukemattomia kankaita, joista kukaan ei ole ikinä tehnyt rekkipukumallistoa, koska se ei varmasti myisi riittävästi.
Vaatteessa tulisi olla seuraavat asiat:
- miellyttävä materiaali (paksuus, laatu, mahdollinen kuvio ja tekstuuri)
- oikea istuvuus
- miellyttävät yksityiskohdat
Tästä saadaan jo aika paljon erilaisia variantteja.
Näin ollen vaihtoehtona esimerkkinä puvun kohdalla on, että haluan säästää rahaa ja kierrän pukuliikkeitä läpi etsien pukua, jossa asettamani ehdot täyttyvät. Jos oikein tahdon säästää niin etsin sellaista alennusmyynneistä, joka lisää muuttujiin hinnan. Jos nyt satun löytämään puvun, jonka kohdalla eri kohdissa tehtävät kompromissit ovat hyväksyttäviä, niin todennäköisesti puku on käytettävä ompelimon kautta.
Toinen vaihtoehto on, että säästän aikaani ja käytän rahaani siihen, että hankin tarvitsemani vaatteen tehtynä juuri siitä kankaasta kuin haluan, niillä yksityiskohdilla kuin haluan ja juuri minulle istuvana. Hintaeroa voi olla helposti tuhat euroa, mutta säästetty aika kymmeniä tunteja, hermot ovat paremmassa kunnossa ja lopputuloksessa on vähemmän kompromisseja.
Tämä on minun tekosyyni räätälileikeille, keksikää itse omanne.
-
Hops, hops, hintakeskustelusta on unohtunut täysin ulkomainen räätälitarjonta. Esimerkiksi Puolasta saa kolmiosaisen käsityöpuvun ymmärtääkseni jonkin verran yli tuhannella eurolla, jolloin rinnastus puvun hinnan ja elitismin välillä ei oikein päde. Totta, onhan tuo tonnikin kova kasa rahaa, mutta Suomessa on yhä Euroopan kalleimmat vaatehinnat ja ALV:mme nostaa käsityöpukujen hintaa tuntuvasti. Jos pyrkii pihistelemään, tulee käyttää aikaa ja vaivaa tämän tilausluomuksensa suhteen. Minulle tämä pihistely on vissi osa pukeutumisen hupia. eBayn kahlaaminen ja vaatteiden muokkauttaminen on mukavampaa ajanvietettä kuin vain marssia puotiin ja saada omansa.
Jälkiviisashan tuon hyvin summasi: perustelluista ja järkevistä hankinnoista keskustelemiseen tämä on ihan väärä foorumi. Keikarin foorumin jäsenet yksinkertaisesti haluavat eri asioita kuin vaikkapa kirja-, postimerkki- tai autointoilijat. Jos J-Ma suuntaisi heidän foorumeilleen kyseenalaistamaan rahankäytön järkevyyttä, samanlainen ketjukeskustelu syntyisi taatusti. Toinen käyttää tonninsa täydellisten pölykapseleiden hankkimiseen, toinen tyyliin. Eipä sen kummempaa.
ChuckBass: Isaian valmispaidat ovat Feressä muistaakseni noin 200 euroa, mittatilauksena kenties satasen enemmän. Tilauskokemuksia varmaankin löytää ulkomaisilta tyylifoorumeilta.
Edit: nytpä vasta lukaisin tuon Samin Thin Man -artikkelin. Hupaisaa kärjistystä, jonka kyllä ymmärtää vaatekauppiaan kannalta. Ostajahan sitten tekee kuten parhaaksi kohdallaan näkee.
-
Tämä on minun tekosyyni räätälileikeille, keksikää itse omanne.
Kannattaa muistaa, että tämä keskustelu ei lähtenyt siitä, että olisin kyseenalaistanut sinun syitäsi mittatilauspukuun, vaan siitä, että kehoitin uutta foorumin jäsentä pohtimaan vielä kerran, että onko 1500 euron mittatilauspuku hänelle oikea valinta tässä tilanteessa.
Tässäpä onkin juuri tärkeä ero; on hyvä muistaa, että ne syyt jotka itse näkee mittatilauspuvun taustalla eivät välttämättä päde sillä henkilöllä jota on neuvomassa näissä asioissa. Ja jokaisella joka lähtee neuvoja jakamaan on mielestäni moraalinen velvollisuus tehdä tästä pohdinnasta ekplisiittistä. Mielestäni sinä, Jälkiviisas, onnistuit tässä paremmin kuin eräät toiset.
-
Keikarin foorumin jäsenet yksinkertaisesti haluavat eri asioita kuin vaikkapa kirja-, postimerkki- tai autointoilijat.
Tosin perusperiaate on aika sama eli osaltaan tuotteen tuoma itseisarvo haluajalle.
Kyllähän sitä netistä saa printattua tai kirjastosta lainattua vaikka Miltonin Kadonneen paratiisin, mutta silti sen ensipainoksesta ollaan valmiita maksamaan omaisuuksia. Postimerkki, jossa on fasaani väärinpäin vuodelta 1906 maksaa omaisuuksia vaikka postikorttiin kelpaavan merkin saa (toistaiseksi) alle eurolla. Auto on toki sinällään verrattavissa pukuun tai muihin vaatteisiin eli sellaisella on, jos unohdetaan museoautot (tai tupakkatakit, saketit, lounaspuvut...), itseisarvonsa lisäksi myös käyttöarvo. Silti monet autointoilijat ovat valmiita maksamaan haluamastaan autosta reilusti enemmän kuin ostamaan vain sellaisen auton, joka on käytön perusteella järkevä.
Voisi siis sanoa, että intoilijalle on tärkeämpää intoiltu asia itsessään kuin sen tuoma välitön tai välillinen käyttöhyöty.
Tällä foorumilla on vaateintoilijoilta, toki varmaan myös monien muiden asioiden intoilijoita ja erilaisia hifistelijöitä. Sen vuoksi muistutukset terveestä järjestä tuntuvat aina vähän erikoisilta ;)
Tämä on minun tekosyyni räätälileikeille, keksikää itse omanne.
Kannattaa muistaa, että tämä keskustelu ei lähtenyt siitä, että olisin kyseenalaistanut sinun syitäsi mittatilauspukuun
Ei toki.
Tuo oli vähän enemmän sellaista itseironiaa, jossa yritin todeta, että ihan järjetöntä touhuahan tämä on, mutta silti jotakin syitä aina keksii...
-
Tuo oli vähän enemmän sellaista itseironiaa, jossa yritin todeta, että ihan järjetöntä touhuahan tämä on, mutta silti jotakin syitä aina keksii...
Itse tarvitsin tähän yhteen riviin n. 8000 merkkiä.
-
Ja niitä syitä on esimerkiksi se, että äsken tilaamaalleni puvulle varatusta kankaasta jäi hieman yli: teemme siitä vanhanajan tennisshortsit sinisestä s120 villa/kashmir -liituraidasta.
Mahtavaa. Käytännöllistä tai järkevää. Ei kovin.
Muuten, juttelin Marcon kanssa, en tiedä ymmärsimmekö toisiamme kaikinpuolin, mutta olkatoppaukset ovat valmiiksitehdyt, mutta tukikangas ommellaan pukuun. Tukikankaaseen kyllä liimataan sellaista vanumaista stuffia, joka vielä ommellaan lisäksi. Sitä miksi se liimataan ei oikein auennut. Mutta tuon ei pitäisi estää höyryttämistä / prässäystä. Ja mainitaan nyt vielä hinta niin aukeaa motiivi tulla Tallinnaan (muu kuin La Casa del Habano mistä tätä kirjoitan Magnum 46:sen ääressä, tai äsken edullisesti nautittu erinomainen 3 ruokalajin lounas): kolmiosainen puku, kaksivinen puku, lisäksi kolmet housut ja liituraitatennisshortsit noin 1200 euroa, kankaat hankittu erikseen. En tiedä saanko jotain kanta-asiakasalennusta tai -korotusta, mutta sanoisin, että on kilpailukykyinen hinta.
Edit: itseasiassa hinnassa kahdet housut, kolmannet maksoin laatutorilla olleella tummansinisellä kankaallani.
-
Muuten, juttelin Marcon kanssa, en tiedä ymmärsimmekö toisiamme kaikinpuolin, mutta olkatoppaukset ovat valmiiksitehdyt, mutta tukikangas ommellaan pukuun. Tukikankaaseen kyllä liimataan sellaista vanumaista stuffia, joka vielä ommellaan lisäksi. Sitä miksi se liimataan ei oikein auennut. Mutta tuon ei pitäisi estää höyryttämistä / prässäystä. Ja mainitaan nyt vielä hinta niin aukeaa motiivi tulla Tallinnaan (muu kuin La Casa del Habano mistä tätä kirjoitan Magnum 46:sen ääressä, tai äsken edullisesti nautittu erinomainen 3 ruokalajin lounas): kolmiosainen puku, kaksivinen puku, lisäksi kolmet housut ja liituraitatennisshortsit noin 1200 euroa, kankaat hankittu erikseen. En tiedä saanko jotain kanta-asiakasalennusta tai -korotusta, mutta sanoisin, että on kilpailukykyinen hinta.
Niin, joskus itse matka on tärkeämpää kuin perille pääsy....
-
Hyvää keskustelua, herrasmiehet :)
Ostopäätökset tehdään aina tunteella tai faktoiksi naamioitujen tunteiden perusteella. Kuten aikaisemmin tuli jo esille, tämä on hyvä tiedostaa ja toteuttaa sitä henkilökohtaisen budjetin rajoissa.
Oma tarpeeni on nyt siinä määrin tarkentunut, että tiedän pukeutuvani pukuun 5pv viikossa, joten kyseessä on melko oleellinen työväline (faktaksi naamioitu tunne). Tiedostan, että valmispuku kelpaisi tähänkin tarkoitukseen vallan mainiosti, mutta sisäinen hifistini painostaa minua valitsemaan mittapuvun. Sisäinen hifistini ei koskaan tule tyytymään puolittaiseen ratkaisuun. Todennäköisesti tulen suuntaamaan Feren mittapäiville, kunhan henkilökohtainen talous toipuu tarpeettoman tehokkaan auton ostosta.
-
Minusta J-ma on esittänyt varsin hyviä argumentteja tässä keskustelussa. Ainakin itselleni pukeutuminen on funktionaalista - eikä vaatteisiin liityy erityistä fetissiarvoa.
Minunkin mielestäni vaate/puku on käyttöesine ja menee kyllä ennemmin tai myöhemmin huonoksi - jos ei kestä sitä (taloudellisesti tai emotionaalisesti) että se uusi 1500-2500 euron puku päällä voi liukkaalla kadulla kaatua seuraavana päivänä niin että on polvet ja kyynärpäät rikki, niin kannattaa kyllä katsella sitten ehkä vähän halvempia vaihtoehtoja.
Lienee siten että todella hyvä pukeutuminen ei ole ihan opiskelijabudjetin hommia - jos sillä hyvällä tarkoitetaan uusia, laadukkaita, istuvia takkeja, pukuja, paitoja ja kenkiä - joita kaikkia on tarpeeksi paljon.
Rekkipuku on ihan hyvä kompromissi hinnan ja istuvuuden välillä - luultavasti loppupeleissä helpompi kuin ostaa 10 sikaa säkissä eBay:stä ja saada ehkä yksi hyvä vaatekappale.
Itse en halua kiinnittää pukeutumisellani mitään huomiota - jos joku katsoo että onpa siistit ja hyvinistuvat vaatteet niin se sopii.
En hiblaile fiinejä nappeja tai napinläpiä iltaisin, enkä todellakaan ole kiinnostunut mistään Feren tekstissä mainituista nahkasohvista, viskeistä ja jalkapalloista - hei, me eletään 2010 luvun Suomessa, me voidaan pukeutua ihan hyvin, mutta ei kai meidän tarvitse ryhtyä miksikään Lontoolaisen herraklubin jäsenen stereotypioiksi?
Pyydän herrasmiesmäisesti anteeksi pikku provoiluani...
-
Oma tarpeeni on nyt siinä määrin tarkentunut, että tiedän pukeutuvani pukuun 5pv viikossa, joten kyseessä on melko oleellinen työväline (faktaksi naamioitu tunne).
Kai tiedät, että kuten kengätkin niin myös puvut kaipaavat lepoa?
Sen vuoksi olisin J-man kanssa samassa leirissä, että jos ei ole useampaa pukua niin mittapuvulla ei kannata aloittaa (vaikka olisi se tarjouksesta löytynyt puku, vai muistanko käyttäjän väärin?). Sillä noin 1500 eurolla saa Ferestä jo kolme rekkipukua, kaksikin tykötarpeilla ja muutostöillä. Saati sitten viisi CT:n pukua eli joka päivälle oma.
Samalla saa selvitettyä mistä tykkää, mitä kaipaa ja havainnoitua omia mittojaan.
Hifistelyyn kun on hyvä selvittää, että mistä musiikista pitää, mikä on kuunteluympäristö ja tuovatko ne käsinpunotut kultaiset ilmassa leijuvat kaapelit oikeasti lisäarvoa... Etenkin kun tosiaan jos vetää puvulla koko ajan niin se on hyvin äkkiä entinen puku.
-
Sen vuoksi olisin J-man kanssa samassa leirissä, että jos ei ole useampaa pukua niin mittapuvulla ei kannata aloittaa (vaikka olisi se tarjouksesta löytynyt puku, vai muistanko käyttäjän väärin?). Sillä noin 1500 eurolla saa Ferestä jo kolme rekkipukua, kaksikin tykötarpeilla ja muutostöillä. Saati sitten viisi CT:n pukua eli joka päivälle oma.
Oma taktiikkani oli aloittaa suhteellisen huokealla mittapuvulla, jotta näkisin miltä istuva puku näyttää. Rekkipukuja ostaessa kun pitää olla omaa silmää ja kokemusta jos mielii saada istuvan.
-
Oma taktiikkani oli aloittaa suhteellisen huokealla mittapuvulla, jotta näkisin miltä istuva puku näyttää. Rekkipukuja ostaessa kun pitää olla omaa silmää ja kokemusta jos mielii saada istuvan.
Käyhän se toki noinkin ;)
Joskin luottaisin kyllä esimerkiksi Solossa tai Feressä henkilökuntaan sen verran, että sieltä saa istuvan puvun.
-
Ellei vartalo kovin paljon poikkea mittasuhteiltaan vaatetehtaiden mitoituksessaan käyttämistä keskiarvomitoista niin rekkipuvusta saa mielestäni vaatturin avustuksella aivan yhtä hyvin istuvan kuin mittapuvustakin. Tietysti puvun yksityiskohdat, materiaali ja yleisilme ovat asioita jotka valmispuvussa ovat mitä tehtaan suunnittelija on päättänyt. Itselläni puvut ovat työvälineitä eikä niihin sen kummemmalla intohimolla osaa suhtautua mutta ymmärrän kyllä heitäkin joille vaatekaapin sisältöön liittyy jotain elämää suurempaa. Omat puvut ovat suurimmaksi osin outlet- ja ebay-löytöjä jotka on sitten tuunattu vartalon mittoja vastaaviksi. Kroppa kun on mitoiltaan sellainen että koko 50 on liian pieni mutta 52 väljä niin hankin sitten villakankaisia viiskakkosia joista vaatturi kaventaa ja lyhentää kaljasaaville istuvan suojan.
Minulla vaatehankintoja ohjaa panostus-tulos suhteen optimointi. Vaatteiden tulee olla mukavia, kestäviä ja edustavan näköisiä. Hiostavassa ja kiristävässä puvussa ei jaksa painaa pitkää päivää pirteänä kuin peipponen ja väsyneen näköisenä ei ole uskottava asiakkaiden silmissä. Toistaiseksi olen arvioinut saavani parhaan vastineen rahoilleni kuvaamallani metodilla mutta toisaalta hyvän hinta-laatusuhteen omaavan mittapuvun tilaaminen kiehtoisi ajatuksena. Tuo aikaisemmin mainitsema indochino toimittaisi kotiin mittojen mukaan tehdyn puvun samalla hinnalla millä keskustan vaateliike myy sitä nimeltä mainitsematonta ex-kuopiolaispukua, mutta onko tuo kaukoidän hintaihme sitten hintansa arvoinen?
-
salaryman:
Täällä keskustelua Indochinon puvuista
http://www.styleforum.net/showthread.php?t=52943 (http://www.styleforum.net/showthread.php?t=52943)
-
Tuo styleforumin stringi on tuttu, olen seurannut sitä itsekin jo jonkin aikaa. Indochino tuntuu herättävän reaktioita puoleen ja toiseen.
http://www.indochino-review.com/
http://www.mensflair.com/shopping-guide/review-indochino-suits.php
http://hubpages.com/hub/Indochino-Review
Vieraskielisten forumien seuraamisessa on ongelmana että keskustelun hienoimmat nyanssit jäävät helposti havaitsematta ja esimerkiksi hienoviritteisen ironian erottaminen vakavassa mielessä esitetystä kommenteista on usein ulkopuoliselle lähes mahdotonta. Mm. styleforumin kommenteista ei oikein ota selvää, ovatko kommentoijat tyyppia mikään-ei-meille-kelpaa vai onko heidän laatuvaatimuksensa verrannollinen meikäläiseen. Styleforumin indochino -ketjun kommentoijille on annettava kunnia ja kumarrus siitä että moni tunnustaa ongelmien tilatun puvun kanssa juontavan omasta mittaus/tilausmokasta.
Juttelin tuossa joku aika sitten "luottovaatturini" (heh, tuntuupa kiva omia ammattilainen itselleen) näistä tilauspuvuista ja hän suositteli vahvasti että jos mieli tekee tilata puku netissä niin kannattaa ostaa mittojen otto ja puvun vastaanottotarkastus ammattilaiselta. Tällä tavoin tulee varmistettua että tilaukseen tulee oikea mitoitus ja että postin tuoma puku vastaa tilausta.
Hullumminkin voisi sen viisi-kuusikymppiä käyttää.
-
http://www.indochino.com/product/The-Associate-3-Piece-Tweed-Suit
Jopas alko polttelemaan :)
-
Joskin luottaisin kyllä esimerkiksi Solossa tai Feressä henkilökuntaan sen verran, että sieltä saa istuvan puvun.
Anteeksi; tämä varmasti alkaa tuntumaan jo henkilökohtaiselta hyökkäykseltä, mutta olen Solon osalta vähän eri mieltä. Ainakin oma kokemukseni on, että iso osa paikan myyjistä osaa kyllä myydä, mutta ei tiedä puvuista kovinkaan paljoa. Se hiplaaminen ja flirttailu on varmasti tehokasta, mutta minuun tehoaisi vielä paremmin jos myyjä tietäisi kanvasoidun, puoli-kanvasoidun ja liimatun puvun erot. Muutama hyväkin myyjä tosin on joukossa. Tosin Feressäkin pyrkisin sen miehen juttusille.
-
...mutta olen Solon osalta vähän eri mieltä.
+1000
-
Solosta en tosin ole pukua kysellyt, muiden tuotteiden kohdalla ei ole ollut valittamista, joten sikäli huono sanoa.
-
...mutta olen Solon osalta vähän eri mieltä.
+1000
Hear, hear!
-
http://www.indochino.com/product/The-Associate-3-Piece-Tweed-Suit
Jopas alko polttelemaan :)
Ainakin mainoskuvaan valittu liian matalat housut (tai liian korkealla oleva liivi), kyllä liivin pitää peittää housujen vyötärö kaistale.
-
Indochinon mainoskuvista löytää helposti muutakin huomautettavaa; Liivin alin nappi kiinni, puvun alin nappi kiinni, kolmiosaisen puvun takki napitettu kiinni... Saattaapi olla että mainoskuvaukset on ostettu studiosta jossa pukuetiketin tunteminen ei ole ihan samalla tasolla studiotyöskentelyn osaamisen kanssa.
-
kolmiosaisen puvun takki napitettu kiinni...
No tuota, kyllä kolmiosaisenkin puvun takin voi laittaa kiinni. Se ei ole minkäänlainen etiketti- tai tyylivirhe ja etenkin tweedpukua käytettäessä näyttää pirun hyvältä.
-
Liivinkin voi napittaa kiinni jos liivi on leikattu siten, että alin nappi kuuluu kiinni.
Jos on leikattu perinteiseen tyyliin alin nappi auki niin sen myös huomaa sokeakin...
-
Liivinkin voi napittaa kiinni jos liivi on leikattu siten, että alin nappi kuuluu kiinni.
Jos on leikattu perinteiseen tyyliin alin nappi auki niin sen myös huomaa sokeakin...
Jep. Indochinolla leikkaus näyttää olevan kaikkien nappien sulkemista tukeva.
-
.
...mutta olen Solon osalta vähän eri mieltä.
+1000
Hear, hear!
Solon outletissa tuntuu olevan ainakin yksi asiansa osaava myyjä. Sain hankittua sieltä erittäin hyvin istuvat housut, mikä itselläni sujuu valitettavan harvoin.
Mistä muuten mittatilaushousuja kannattaisi hankkia?
-
Itse jäin ihmetteleen tuota kolmiosaisen puvun takin napittamista. Siis tottakait se kuuluukin napittaa kiinni. Toki takkia voi aukikin pitää, mutta ei se ole takki jota pitä pitäisi aina pitää kiinni. Liivin napitus on tosiaan kumpi vaan. Mun liivit on vissiin yhtä lukuunottamatta kaikki sellaisia että voi joko napittaa alasasti tai jättää alimman napittamatta. Itse teen harrasta kumpaakin.
-
Solon outletissa tuntuu olevan ainakin yksi asiansa osaava myyjä. Sain hankittua sieltä erittäin hyvin istuvat housut, mikä itselläni sujuu valitettavan harvoin.
Mistä muuten mittatilaushousuja kannattaisi hankkia?
...ainakin DandyAndyllä on kokemusta housujen teettämisestä ompelijalla, eikä projekti kuulemman kovin kalliiksi tule. Yksityiskohdat saa ainakin päättää itse. Andy, kenties pystyt lisäämään tähän?
-
Itse jäin ihmetteleen tuota kolmiosaisen puvun takin napittamista. Siis tottakait se kuuluukin napittaa kiinni. Toki takkia voi aukikin pitää, mutta ei se ole takki jota pitä pitäisi aina pitää kiinni. Liivin napitus on tosiaan kumpi vaan. Mun liivit on vissiin yhtä lukuunottamatta kaikki sellaisia että voi joko napittaa alasasti tai jättää alimman napittamatta. Itse teen harrasta kumpaakin.
Rankasti eri mieltä. Liivipuvussa takki kuuluu jättää auki normaalisti.
-
Itse jäin ihmetteleen tuota kolmiosaisen puvun takin napittamista. Siis tottakait se kuuluukin napittaa kiinni. Toki takkia voi aukikin pitää, mutta ei se ole takki jota pitä pitäisi aina pitää kiinni. Liivin napitus on tosiaan kumpi vaan. Mun liivit on vissiin yhtä lukuunottamatta kaikki sellaisia että voi joko napittaa alasasti tai jättää alimman napittamatta. Itse teen harrasta kumpaakin.
Rankasti eri mieltä. Liivipuvussa takki kuuluu jättää auki normaalisti.
En tiedä olenko eri vai samaa mieltä, mutta mielestäni kumpikin tapa on hyväksyttävä kontekstista riippuen. Esim. sisätiloissa takki voisi olla auki, samaten tweed-puvun kanssa metsällä takki auki tai kiinni lämpötilasta riippuen. Nämä + se mikä näyttää hyvältä: on takkeja ja takkeja.
-
Itse jäin ihmetteleen tuota kolmiosaisen puvun takin napittamista. Siis tottakait se kuuluukin napittaa kiinni. Toki takkia voi aukikin pitää, mutta ei se ole takki jota pitä pitäisi aina pitää kiinni. Liivin napitus on tosiaan kumpi vaan. Mun liivit on vissiin yhtä lukuunottamatta kaikki sellaisia että voi joko napittaa alasasti tai jättää alimman napittamatta. Itse teen harrasta kumpaakin.
Rankasti eri mieltä. Liivipuvussa takki kuuluu jättää auki normaalisti.
En tiedä olenko eri vai samaa mieltä, mutta mielestäni kumpikin tapa on hyväksyttävä kontekstista riippuen. Esim. sisätiloissa takki voisi olla auki, samaten tweed-puvun kanssa metsällä takki auki tai kiinni lämpötilasta riippuen. Nämä + se mikä näyttää hyvältä: on takkeja ja takkeja.
No tämä oli se mitä itsekin tarkoitin, mielestäni kummatkin on ok, takki kiini tai takki auki. Riippuu ihan tilanteesta. Mielestäni paras leikkaus on yleensä niin että takki on 2 nappinen ja liiviä näkyy selvästi kun takki on suljettu.
-
Lienee syytä selventää. Liivipukua "tulee käyttää" takki auki mielestäni lähtökohtaisesti sen takia, että se näyttää niin paljon paremmalta. Jos takki on kiinni, kokonaisuus on jotenkin... tunkkainen. On eri asia, jos ollaan ulkotiloissa. Itse esimerkiksi tuulen takia laitan takin ulkona useinkin kiinni. Normaalisti pidän sitä kuitenkin aina auki.
Ymmärtääkseni tähän liittyy myös jonkinasteinen vanha ja kuollut sääntö. Olen aiheesta kuullut sieltä täältä ja lukenutkin jonkun artikkelin, mutten löydä sitä nyt tähän hätään. Nyt mennään rankasti veikkailujen puolella, mutta ymmärtääkseni takin auki pitäminen tulee osittain formaalimman pukeutumisen puolelta. Frakki ja saketti, jotka molemmat vaativat liiviä, jätetään auki. Tapa pitää kolmiosaista pukua takki auki juontanee juurensa täältä formaalimmasta pukeutumisesta. Tiedän, että jotkut tahot pitävät sääntöä varsin ehdottomana. Minun mielestäni se on sääntönä vanhentunut, mutta puku näyttää paljon, paljon paremmalta näin pidettynä.
-
mutta puku näyttää paljon, paljon paremmalta näin pidettynä.
...jos puku on sellainen, että se näyttää näin paljon paremmalta.
Esim. kalanruototweedpuku (keskiharmaa tai ruskea) on jo paperilla paljon nätimpi kiinnipidettynä.
Jos smokin kanssa käytetään cummerbundin sijaan liiviä, takki pidetään kiinni.
-
En ole vielä nähnyt pukua, joka näyttäisi paremmalta näin. En väitä, ettei sellaista olisi olemassa, mutten ole tavannut.
Smokin liivi leikataan niin alas, ettei sitä voi verrata tavalliseen liiviin. Siltikin kun teetin omani, vaatturi mainitsi, että siinäkin takkia kuuluisi pitää auki. Ja avonaisesta smokista liivin kanssa olen nähnyt lukemattomia kuvia, eli en ole kovin vakuuttunut tästä.
-
Käyttävätkö räätälit housujen teossa hankalasti kopioitavia tekniikoita? Rupesin miettimään sellaista vaihtoehtoa housujen hankintaan, että hankkisin ensin mallihousut räätäliltä ja teettäisin sitten kopioita edullisemmalla ompelijalla.
-
Käyttävätkö räätälit housujen teossa hankalasti kopioitavia tekniikoita? Rupesin miettimään sellaista vaihtoehtoa housujen hankintaan, että hankkisin ensin mallihousut räätäliltä ja teettäisin sitten kopioita edullisemmalla ompelijalla.
Tämä on oikeastaan kaikissa käsityöammateissa mahdoton yhtälö. Vähän sama kun viet huippupuusepän tekmän pöydän jollekkin sunnuntainikkarille, niin ei lopputulos ole sama vaikka samoja liitoksia ym käyttäisikin.
-
Kyllä aiheeseen kannattaa hieman perehtyä ennenkuin menee pukua tilaamaan ja tarvittasessa vaatturit/myyjät ovat osanneet auttaa valinassa. Ainakin itse olen saanut loistavaa palvelua Saumasta ja puvut huippu luokka. Sen sijaan Sinisalolta tilatut puvut eivät ole onnistuneet niin hyvin ja hieman tuntuu että hän tyrkyttää liiaksi omia mielipiteitään.
-
Kyllä aiheeseen kannattaa hieman perehtyä ennenkuin menee pukua tilaamaan ja tarvittasessa vaatturit/myyjät ovat osanneet auttaa valinassa. Ainakin itse olen saanut loistavaa palvelua Saumasta ja puvut huippu luokka. Sen sijaan Sinisalolta tilatut puvut eivät ole onnistuneet niin hyvin ja hieman tuntuu että hän tyrkyttää liiaksi omia mielipiteitään.
Valitettavasti täysin erilaisia kokemuksia Saumasta. Vaikka olin aiemmin tyytyväinen paikkaan ja pukuuni, silmien avaaminen ja tuotoksen kriittinen tarkastelu osoitti sen koko liian isoksi ja täysin vääränmalliseksi vartalolleni. Oma vikani tietysti, että en pystynyt osoittamaan riittävää kriittisyyttä heidän näkemyksiään kohtaan, mutta en rehellisesti sanoen pysty suosittelemaan paikkaa kenellekään.
-
Minulla roikkuu kaapissa sekä mittatilauspuku että normaaleja, muokattuja rekkipukuja. Suosikki näistä on alesta hommattu Canali, vaikka en keksi yhtäkään asiaa jota haluaisin muuttaa tai parantaa mittatilauspuvussa. Normaalin vartalon omaavalle pukuvalmistajista löytyy yleensä joku, jonka tuotteista saa osaavissa käsissä ihan yhtä hyvin istuvan.
Huvittavaa miten pihalla sitä on ollut näiden asioiden suhteen; kyseinen mittatilauspuku oli varsin hirveä. Tai ehkä kyse on siitä, että kun ammattilainen seisoo vieressä ja sanoo että näyttää hyvältä, se muokkaa myös omaa käsitystä asiasta.
-
^ Eräässä pukuliikkeessä tuon johdattelun kanssa jouduin pienimuotoiseen konfliktiin. Olen oppinut tiettyä kriittisyyttä jo, millaisia asioita haen, ja mitä haluan. Eräässä paikallisessa pukuliikkeessä kehuskelu on NIIN ääretöntä myyntityötä, että vaikka kerron jopa että hartia tulee aika reilusti yli, että takki ei ole sen takia mittojen suhteen mieleeni, "Kyllä se on oikean kokoinen, tuollainhan se pitääkin olla".
Sitten kun löytyy vihdoin jotain mikä näyttää hyvältä, tarkistuskysymys "Oliko tämä 100% villaa?" "Kyllä nämä kaikki ovat!", sitten kurkistus lappuun takin ollessa päällä paljastaa jotain muuta, tuli niin suuri inho tuota valehtelua myyntiä kohtaan. Itsekin teen myyntitöitä mutta en halua valehdella, korkeintaan liioittelen hieman asiaa pitäytyen faktapohjalla.
-
Olen miettinyt tämän ketjun (taannoista) pienoista polemiikkia paljonkin viime aikoina. Lopputulokseni: maku kypsyy. Miksi mitta(tilaus)puvun tilaaminen kannattaa? Oma prosessini oli neliivaiheinen.
1) Oikea istuvuus
On täysin eri asia nähdä mainoskuvasta, jos joku homma toimii, ja tietää, miltä vaatteen kuuluu tuntua itsensä päällä. Kun aloitin aikoinaan opiskelunjälkeisen työelämän, mittatilauspuku oli jonkinlainen itseisarvo, koska siinä oli sitä jotain abstraktia haluttavuutta. Samassa yhteydessä huomasin, että vanhat pukuni eivät enää tyydyttäneet. Kaikissa oli jotain pientä, joka rupesi vaivaamaan vasta sitten, kun oli tottunut pitämään ns. oikein istuvia pukuja päällä.
2) Koukussa
Kun oikean istuvuuden pariin on päässyt, herää herkästi sellainen tunne, että oma vartalo on jotenkin haasteellinen ja siksi ne vanhat vaatteet eivät istu. On helppoa jääädä vähän koukkuun mittatilaamiseen, kun elää siinä luulossa, että rekkipuku ei nyt vaan toimi mulla. Lisäksi jos on mieltynyt räväkämpään pukeutumiseen tai haluaa yksilöllisyyttä, erilaisia kankaita ja kuoseja tms., rekkipukujen tarjonta on kuitenkin vähän rajallista vähänkään järkevässä hintaluokassa.
3) Tyytymättömyys - gateway drug
Ja niin kivoja kuin mittapuvut ovatkin, niissä on omat ongelmansa. Olkapäiden rakenne, rinnan tuenta, väljät kädentiet. Tyytymättömyys mittatilauspukuihin voi nousta koska tahansa ja se voi johtaa vain kahteen asiaan. Kovempaan kamaan tai lopettamiseen. Kovempi kama on tietty parempi mittatilauspuku tai räätälinpuku. Onneksi addiktion tai finanssien täytyy olla todella kovalla tasolla, jotta tälle polulle jäisi pahasti kiinni. Helpompi on päätyä ns. "recreational user" -tasolle, joka harvoina ja valittuina hetkinä sortuu ilman sen pahempia addiktioita tai vieroitusoireita nauttimaan kovasta kamasta hupimielessä.
4) Valaistuminen
Kun oikea istuvuus on opittu, ennemmin tai myöhemmin sitä saattaa puolivahingossa tulla kokeilleeksi jotain rekkipukua. Ja voi olla, että löytää uuden merkin, jonka leikkaus sopii, tai päättää olla kuuntelematta myyjän neuvoja, ja ottaakin esim. kokoa pienemmän, oikeasti istuvan puvun. Ja yllättäen sitä saattaa huomata, että vika ei olekaan omassa vartalossa, vaan aiemmin puvut ovat olleet esim. väärää mallia, leikkausta tai kokoa. Ja yhtäkkiä ympyrä onkin tullut täyteen ja satunnainen matkailija päätyy takaisin rekkipukuihin, joista pienellä muokkauksella saa vastaavaa istuvuutta ja parhaimmillaan jopa parempaa laatua kuin samanhintaisista mittatilauspuvuista.
Ja aina silloin tällöin sitä syntisesti menee teettämään räätälillä bespoke-puvun, jos vaikka haluaa jotain vähän erikoisempaa...
Entä oliko tässä pienessä esseessä pointtia? no, oli toki. Jos vaatekaappini olisi alkuvaiheessaan eli täysin tyhjä, kävisin jollain luotettavalla toimijalla teettämässä yhden mittatilauspuvun ja yhden mittatilauspaidan. Näiden pohjalta lähtisin täyttämään vaatekaappiani siihen saakka, kunnes siellä on olennainen - oman kulloisenkin tarpeen mukaan. Täyttäisin vaatekaappia esim. halvoilla brittipaidoilla (CT, Lewin jne.) tai jollain lukuisista netin mittatilauspaitapaikoista (MT yms.) ja hyvillä rekkipuvuilla, jotka toimivat omalle vartalolle tai vaihtoehtoisesti vastaavilla halvoilla mittatilausjutuilla (MT, Cad and the Dandy yms. joita itse en ole käyttänyt, mutta joista kuulee paljon hyvää). Rakentaisin vaaetkaappini vahvasti niiden parin mittatilausjutun kokojen ja tuntuman varaan. Kun vaatekaappi olisi riittävällä tasolla, saattaisin harkita ajoittaista bespoke-iloittelua.
Ja se pointti: harva oikeasti tietää luontaisesti, mitä oikea istuvuus on. Jonkun se pitää kertoa, ja harvalla on ketään pätevää opasta. Edes ne, jotka luulevat (ja joiden luulisi) tietävänsä, saattavat olla tottuneita johonkin ihan muuhun kuin optimaaliseen istuvuuteen. Ja tämän väärän tiedon ja osaamisen nämä ihmiset usein välittävät omille lapsilleen. Jokaisen pitäisi mahdollisuuksien mukaan aloittaa klassisen pukeutumisen uransa osaavan vaatturin avustuksella, jotta vastaisuudessa virhehankinnoilta voitaisiin välttyä. Mittatilausvaatteet ovat portti aitoon tyyliin, eivät matkan päätepysäkki.
Ajatuksiani.
-
Jos mittatilaus on kokaiinia, josta selviää illan jälkeen joten kuten työkykyiseksi, bespokeen siirtyminen on taatusti koukuttavaa, tyylimaailman heroiinia suorastaan.
-
Nostellaanpas...
Itse edelleen metsästän mittatilauspukua, koska Herrainpukimo ei kyennyt sitä ainakaan toistaiseksi toimittamaan - tai toimitettu ei istunut eikä ollut korjattavissa istuvaksi. Kesäksi kuitenkin haluaisin viimeistään yhden uuden puvun. Käyttö kuitenkin toistaiseksi on sen verran rajua, että hinta ei saisi nousta nelinumeroiseksi.
1. Voitteko suositella ns. kiertäviä Aasian vaattureita, joiden laatuun voisi edes auttavasti luottaa ja jotka kävisivät kevät-talven aikana Suomessa ja mieluusti jopa Tampereella? Onko kellään kokemuksia seuraavasta: http://u-tailor.com/fi/U-Tailor_FI/Tapahtumat.html (http://u-tailor.com/fi/U-Tailor_FI/Tapahtumat.html) ?
2. Voitteko suositella kivijalkaputiikkia, josta mittapuvun saisi noin max 600€ hintaan? Tällainen hintaraja kun taitaa sulkea suurimman osan (Fere, Sauma jne.) pois laskuista.
-
^ Sekä Feressä (17.3 saakka) etä Saumassa (3.3 saakka) on tällä hetkellä menossa mittapäivät.
Jos asut Helsingissä, niin suosittelen kyllä kävelemään liikkeisiin ja jutustelemaan äijien kanssa, että mikä on meininki. Peruskankailla, ainakin osan toimijoista puvut varmasti lähteävät tuon -20% alennuksen kanssa sieltä 600-700 eurosta.
edit. tosin jos tuo 600 on tiukka yläraja, niin luulen, että vaikeaksi voi löytäminen mennä ja kääntyminen rtw-pukuihin & muutostöihin tuottaa paremman lopputuloksen.
-
^ & ^^ Katselin itse myös mittatilausvaihtoehtoa vajaa vuosi sitten, mutta päädyin Lubiamin RTW-pukuun (Fere), joka muokattiin vyötäröä ja housuja kaventamalla sopivaksi. Tämä vaihtoehto taitaisi pysyä juuri ja juuri budjetissa, koska mahdollisista muokkauksista ei kaiketi tarvitse maksaa erikseen.
-
Jos mittapäivät käynnissä vielä kahden viikon päästä (Feressä näemmä ainakin), niin käyn varmaan ihmettelemässä näitäkin vaihtoehtoja. Ei se 700€ puvusta ongelma ole, mutta en ole vielä täysin varma millaista vaatekaappia haluan koota ja siksi testailu halvemmilla kiinnostaa enemmän. Johonkin perus navy -pukuun voisi kyllä ihan hyvin satsata.
RTW ei vaan vaikuta olevan vaihtoehto itselleni, jos etsin nuorekasta leikkausta. Tai sitten ainakin hartioita pitää kaventaa, mikä nostaa aika merkittävästi muokkauksien hintaa.
Edelleen kiertävistä vaattureista erittäin kiinnostunut, mikäli suosituksia osataan antaa.
-
Olen ajatetellut hankkia kaksi mittapukua työkäyttöön ja kyselisin foorumilaisilta kangasvinkkejä. Toinen puku tulee olemaan sininen, toinen harmaa (tarkemmat sävyt vielä miettimättä) ja hakusessa kangas, joka ei säikähdä mitään vuodenaikaa ts. jolla pärjää toimistossa elokuusta toukokuuhun.
Vaatturilta saa toki tarvitsemansa tiedon, mutta tilausprosessi on itselle miellyttävämpi, jos handussa on jonkinlaista pohjatietoa jo tilaamaan mennessä. Soisin pukujen olevan linjakkaita ja luonnollisella hartialinjalla, joten vinkkejä vaattureista ja heidän käyttämistään pukutehtaistaankin voi esittää, tattis!
-
Kannattanee tarkistaa sauman rakenteeton puku. Ainakin chuck bass taisi harkita sen tilaamista.
-
^Mahtaakohan tuo Sauman rakenteeton tulla mistä?
-
^Vissiin Sartoria Rossilta?
-
Muistutan nyt tässäkin ketjussa että Modell fashionsin räätäli Jack Aswani on tulossa Turkuun 7.3. Lisätietoja allekirjoittaneelta yv:llä.
-
^Mahtaakohan tuo Sauman rakenteeton tulla mistä?
Mabrolta. (http://www.mabro.it/)
Nyt keväällä pitäisi olla tulossa Mabrolta rtw-pukuja ja takkeja hyllyyn, joten nekin kannattaa katsastaa. Kokemusta ei ole, mutta näkemäni perusteella olen aika vaikuttunut tuosta puljusta ja toivon mukaan tässä kevään aikana pääsee myös testaamaan.
Sartoria Rossi on sitten se toinen vaihtoehto, jos italialaista Saumasta haluaa ja vaihtoehtojen joukkoon pitäisi olla tulossa myös Raffaele Caruso.
-
^ok. Eikö SR:ltäkin saa täysin rakenteetonta?
-
^^Ok. Valaiskaapa vielä sivistymätöntä - kuinka paljon valmistavan talon tyyli määrää hartialinjaa ja onko tuohon ylipäätään mahdollista vaikuttaa mittatilauksessa?
-
Chuck, saamassani Feren kirjeessä mittapukuvaihtoehdoiksi mainitaan vain Pal Zileri, Kiton ja Isaia. Näistä halvinkin, PZ, lähtee mittatilattuna muistaakseni alkaen 1100 eurosta.
-
^^Ok. Valaiskaapa vielä sivistymätöntä - kuinka paljon valmistavan talon tyyli määrää hartialinjaa ja onko tuohon ylipäätään mahdollista vaikuttaa mittatilauksessa?
Vaihtelee hyvin paljon valmistajasta riippuen. Kannattaa kysyä asiaa ihan suoraan myyvältä taholta.
-
Chuck, saamassani Feren kirjeessä mittapukuvaihtoehdoiksi mainitaan vain Pal Zileri, Kiton ja Isaia. Näistä halvinkin, PZ, lähtee mittatilattuna muistaakseni alkaen 1100 eurosta.
Chuck puhuu Saumasta, ei Ferestä.
-
Tässä yhden kiertelevän kauppiaan tiedot:
http://senszio.com/index.html (http://senszio.com/index.html)
Raj Pariani
Finland
+358 408 18 58 62
ja on tulossa:
Helsinki
Mar 28 - Apr 05
ja tarjouksia on aina...
esim:
Spring Promotion:
Cool Wool Mohair Suit
Pinpoint Oxford Cotton Shirt
EUR 799
Tilasimme töissä muutaman kaverin kanssa puvut ja olimme niihin hyvin tyytyväisiä, paitoihin emme ehkä niinkään...
Kerro jos haluat tuon hänen lähettämän meilin niin pistän tulemaan!
-
...I'll get me coat.
-
Onko kellään kokemuksia seuraavasta: http://u-tailor.com/fi/U-Tailor_FI/Tapahtumat.html (http://u-tailor.com/fi/U-Tailor_FI/Tapahtumat.html) ?
Yhden paidan kokemuksella: en suosittele.
-
MTM- ja RTW-polut kävelleenä: Parempaan lopputulokseen pääsin RTW:llä ja osaavalla räätälillä. Jos ei tiedä tarkalleen mitä haluaa (kangas, fit jne.) on MTM-puolella tekijän (mielialan) armoilla, ja lopputulos voi olla käyttökelvoton myös paremmassa paikassa. Räkkipuvusta tiedät että istuvuus ja kangas ainakin jollakin tasolla miellyttävät.
Tässä tosin on rajattu otos.
-
Chuck, saamassani Feren kirjeessä mittapukuvaihtoehdoiksi mainitaan vain Pal Zileri, Kiton ja Isaia. Näistä halvinkin, PZ, lähtee mittatilattuna muistaakseni alkaen 1100 eurosta.
Eli samassa luokassa kuin enemmän muutostöitä salliva RW Mikael, joka muuten juuri nyt myy edellisen kauden kankaista tehtyjä mittapukuja alehintaan.
Jos tietää mitä on hakemassa niin mittapuku on hyvä vaihtoehto ja ensimmäisenä kyselisin tässäkin ketjussa sekä foorumilla tunnetuilta tekijöiltä eli Helsingissä Sauma, Fere ja RW Mikael ja Turusta tietysti Herrainpukimo.
Noilla saa aika hyvin haarukoitua mitä on mahdollista tehdä ja mihin hintaan, jolloin voi mietiskellä omia tavoitteitaan ja budjettiaan. Jokainen toimija kun on pikkaisen eri suuntaan menossa, etenkin kun nyt Sauma tuo nuo rakenteettomat puvut.
-
Kävin eilen Saumassa mittauttamassa itseni ja tilaukseen meni Mabron MTM puku. Hintaa karvan alle 1000€ alennusten kanssa.
-
Onko kellään kokemuksia seuraavasta: http://u-tailor.com/fi/U-Tailor_FI/Tapahtumat.html (http://u-tailor.com/fi/U-Tailor_FI/Tapahtumat.html) ?
Yhden paidan kokemuksella: en suosittele.
Tämä kuva tällä foorumilla tukee kokemustasi: http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=747.msg14661#msg14661 (http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=747.msg14661#msg14661)
Matka taitaa viedä Fereen, jos en tuolle Aswanille ehdi ja Herrainpukimo ei saa hommaa toimimaan.
-
Olen ajatetellut hankkia kaksi mittapukua työkäyttöön ja kyselisin foorumilaisilta kangasvinkkejä. Toinen puku tulee olemaan sininen, toinen harmaa (tarkemmat sävyt vielä miettimättä) ja hakusessa kangas, joka ei säikähdä mitään vuodenaikaa ts. jolla pärjää toimistossa elokuusta toukokuuhun.
Vaatturilta saa toki tarvitsemansa tiedon, mutta tilausprosessi on itselle miellyttävämpi, jos handussa on jonkinlaista pohjatietoa jo tilaamaan mennessä. Soisin pukujen olevan linjakkaita ja luonnollisella hartialinjalla, joten vinkkejä vaattureista ja heidän käyttämistään pukutehtaistaankin voi esittää, tattis!
Jotain kangaskeskustelua on yritetty saada tanne aikaiseksi:
http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=1146.0
-
Olen hankkimassa mittapukua työkäyttöön nykyisten rekkipukujen ja Aasian ihmeiden rinnalle, joten kävin Saumassa, Feressä, RW Mikaelilla ja Hampaalalla juttelemassa. Tässä omia, monessa kohdin varsin subjektiivisia huomioitani:
Kaikkialla palvelu oli ystävällistä, vaikka ilmestyin paikalle halpispuvussa ja kärsineissa nilkkabuutseissa enkä osannut esittää kovin älykkäitä kysymyksiä. Tein kaikille selväksi, että käyn keskustelua useamman toimittajan kanssa.
-Feren kaveri (ei Sami) vaikutti hieman kiireiseltä, vaikka olin etukäteen soittanut ja sopinut tulostani
-RW Mikael oli toisesta ääripäästä: Sinisalo kertoi yli puolitoista tuntia mm. bisneksensä historiasta ja tulevaisuudesta; vakuutuin siitä, että hän on innostunut aiheesta
-Saumaan soittaessani minua kehotettiin menemään milloin tahansa Bulevardin liikkeeseen juttelemaan, sillä Tuomo tai Olli on aina paikalla; (sain tosin itse havaita, että kannattaa kuitenkin valita aika, jolloin liike on ylipäänsä auki eikä mennä kolkuttelemaan ennen klo 11)
-Feren Pal Zilerien ja Sauman Mabrojen sanottiin olevan irtoliinoituksella; saksalaiset mittapuvut ovat liimakangastuennalla
-RW Mikaelin "design-mittapuvussa" vinot läpinlävet ovat pakolliset; perusmittapuku on tietysti edelleen vaihtoehtona
-asiakaskohtaisten muokkausten suhteen Feressä ja Saumassa ei haluttu nostaa odotuksia kovin korkealle; Sauman Olli jopa heitti Odermarkin puvun olevan kuin Bossin puku omilla mitoilla
-RW Mikaelin Sinisalo harmitteli Odermarkin puvussa vapausasteiden puutetta esim. kauluksen leveyden ja vyötärökorkeuden suhteen; hän kehitti design-mittapuvun aikanaan juuri siksi, että halusi tehdä enemmän muutoksia
-Hampaala ei nähnyt mitään hankaluuksia kaulusleveyden tai vyötärön korkeuden säätämisessä; minulle jäi hieman epäselväksi, mitä tehdasta hän käyttää; mitat kuulema lähetetään Saksaan, mutta varsinainen työ tehdään Aasiassa
Koska minulla ei ole mainittavaa ymmärrystä siitä, millainen puku sopii parhaiten vartalooni, RW Mikaelin kaltainen toimittaja voisi olla paras: minun ei tarvitse itse ottaa vastuuta yksityiskohtien hiomisesta. Vaarana on, että puku palvelee enemmän Sinisalon taiteellisia ja ammatillisia pyrkimyksiä kuin tylsän toimistotyöni vaatimuksia. Hampaalan kanssa tulin ehkä parhaiten toimeen. Hän pyytämättä kommentoi päällä ollutta pukuani mittasuhteiltaan varsin hyväksi. Olin asiasta samaa mieltä. Feren tai Sauman valitseminen edellyttäisi todennäköisesti sitä, että päättäisin pitäväni italialaistyyppisistä puvuista. Niitä ei kaapistani tällä hetkellä löydy enkä keksi, miten sellaisen valaistuksen kokisin. Saumassa pääsin kokeilemaan Mabron takkia; "luonnollisten" olkapäiden merkitys tuli selväksi, mutta niiden erinomaisuudesta en vakuuttunut.
Yhteenvetona sanoisin silti nielaisseeni myyntipuheet ja arvioin kaikki näkemäni vaihtoehdot hyviksi. Nukun vaikka yön yli ja sovin huomenna ajan jonkin toimittajan kanssa. Kysymykset ja kommentit foorumin jäseniltä ovat tervetulleita.
-
Aika hyvin tiivistetty omia kokemuksia.
Feressä on tosiaan tuhat rautaa tulessa, mutta Sami on mittaajana kokemusten mukaan omassa luokassaan ja samaan pääsee Hampaala. Suurempi ongelma on sitten Pal Zilerin pää, jossa ei aina viitsitä/osata lukea ohjeita. Saumasta kuulee ja näkee kahdenlaista tulosta eli joko kohdalleen tai sitten pientä heittoa. Sinisalon kanssa on kokemuksen mukaan olennaista kysellä, jutella ja kertoa mitä itse haluaa niin sitä kautta löytyy yhteinen sävel ja lopputulos on hyvä.
-
Sauman Olli jopa heitti Odermarkin puvun olevan kuin Bossin puku omilla mitoilla
Jos tämä on vain siksi, että niitä ei ole irtoliinoitettu niin sanoisin, että aika jyrkkää tekstiä.
-
luonnollinen hartialinja voi sulle nimimerkin perusteella olla aika huono veto.
-
luonnollinen hartialinja voi sulle nimimerkin perusteella olla aika huono veto.
http://www.styleforum.net/t/245858/shoulder-expression (http://www.styleforum.net/t/245858/shoulder-expression)
-
linkki ei liity
-
Sauman Olli jopa heitti Odermarkin puvun olevan kuin Bossin puku omilla mitoilla
Jos tämä on vain siksi, että niitä ei ole irtoliinoitettu niin sanoisin, että aika jyrkkää tekstiä.
Heitto kuulostaa ehkä tällä tavoin muusta puheesta irrallaan jyrkemmältä kuin mitä hän tarkoitti. Olliksi muuten päättelin miehen vain siitä, että hän ei ollut mitenkään lyhyt.
luonnollinen hartialinja voi sulle nimimerkin perusteella olla aika huono veto.
Joo, olen laiha kaveri, mutta hartioilla silti hieman leveyttä. Voisinkin kaivella puvun hartialinjasta lisää tietoa, kun kerran tuli puheeksi.
-
linkki ei liity
Löysin joskus jonkun hyvän sivun jossa esiteltiin tilanteita joissa natural shoulder (tai oikeastaan enemmänkin toppausten puute) näyttää kamalalta. Jos joku muistaa linkin niin kertokaa ihmeessä.
-
linkki ei liity
Löysin joskus jonkun hyvän sivun jossa esiteltiin tilanteita joissa natural shoulder (tai oikeastaan enemmänkin toppausten puute) näyttää kamalalta. Jos joku muistaa linkin niin kertokaa ihmeessä.
No tuossa linkissä threadissä mm. JeffreyD sanoo, että toppauksen puute voi korostaa ihmisillä keskivartaloa tai lantiota. Samassa threadissä on myös väännetty rautalangasta se, että toppauksen puute ei ole sama asia kuin natural shoulder/luonnollinen hartialinja, vaikka toppauksen määrä yleensä onkin naturaleissa vähäisempää. Se olikin pisteeni tismalleen.
-
okei kiitti, diduch on jumala
-
okei kiitti, diduch on jumala
(http://i0.kym-cdn.com/photos/images/newsfeed/000/200/420/BRTky.jpg?1321408042)
-
(http://i0.kym-cdn.com/photos/images/newsfeed/000/249/829/562.jpg)
-
linkki ei liity
Löysin joskus jonkun hyvän sivun jossa esiteltiin tilanteita joissa natural shoulder (tai oikeastaan enemmänkin toppausten puute) näyttää kamalalta. Jos joku muistaa linkin niin kertokaa ihmeessä.
No tuossa linkissä threadissä mm. JeffreyD sanoo, että toppauksen puute voi korostaa ihmisillä keskivartaloa tai lantiota. Samassa threadissä on myös väännetty rautalangasta se, että toppauksen puute ei ole sama asia kuin natural shoulder/luonnollinen hartialinja, vaikka toppauksen määrä yleensä onkin naturaleissa vähäisempää. Se olikin pisteeni tismalleen.
Luin kyllä langan.
Kyse oli kuvaesimerkeillä toteutetusta esseemäisestä tekstistä. Muistaakseni blogipostaus. Tuli vain mieleen kun asiaa sivuttiin.
-
Tilaaja: Ota henkilö, jonka kanssa olet eniten samalla linjalla. Noista ottaisin Hampaalan. Juttele lisää, löydä hyvä yhteisymmärrys ja pysy peruspuvussa.
Foorumitekstien pohjaksi: Minä (ja moni muu) pidän ns. luonnollisesta JA toppaamattomasta olkapäästä. Omalla kohdallani syy on selvä: olen pitkä ja harteikas (mitassa silti yllättävänkin kapeaharteinen, visuaalisesti vahvaharteinen) urheilijavartaloinen kaveri. Se nollaa tarpeen olkapatjaan ja muuhun kikkailuun. Katso itseäsi peilistä ja mieti, oletko samaa. Kerro havaintosi mittapukumaakarillesi. Kerro myös, mitä haluat - hyvä vaatturi tekee kehosi puitteissa sen, mitä voi. Myös mittapukuun. Pyydä myös heti alkuun vaatturiasi kertomaan rehellisesti, jos joku ei ole hyvä idea.
JOS et tiedä haluavasi rentoa ja luonnollista olkapäätä vailla toppauksia, älä ota sitä. JOS et tiedä haluavasi pagodiolkaa ihan hemmetinmoisella "köydellä", älä ota sitä. JOS teet töitä suomalaisessa bisnesympäristöstä, pyydä korkeintaan kohtalaista muokkausta peruspuvun olkamalliin. Jos sitäkään.
Hartioiden on istuttava. Kädentien on oltava niin pieni kuin suinkin ilman, että käsi puristuu (eli pienin mahdollinen mukava). Loppu voidaan säätää.
Housujen vyötärön on istuttava lantioluiden yläpuolella. Kyse on puvusta, ei farkuista. Homma ei ala näyttämään naurettavalta kuin vasta navan yläpuolelle mennessään - ja silloinkin vain, jos muu ei sovi pakettiin.
-
http://www.styleforum.net/t/245858/shoulder-expression (http://www.styleforum.net/t/245858/shoulder-expression)
Kiitos linkistä!
-
Kiitokset kommenteista. Lyhyt päivitys:
Kävin sitten Hampaalalla ja olen enimmäkseen tyytyväinen tässä vaiheessa. Housuihin toivomaani kapeaa reittä hän ei luvannut, sillä housut kuulema tulevat tehtaalta melko leveinä ja sitten jälkikäteen pitää katsoa, mitä on tehtävissä. Vähän enemmän apua olisin häneltä kaivannut yksityiskohtia koskeviin valintoihin. Kertoilin mittoja otettaessa, millaisia pukuja minulla tällä hetkellä oli, jolloin vastaus oli yleensä "no sitten mennään sillä". Minun olisi todennäköisesti kannattanut vielä lopuksi istua alas ja pyytää häntä antamaan yhteenveto siitä, mitä valintoja olimme tehneet ja miten ne vaikuttavat siihen, miltä puku ylläni näyttää. Hartioiden toppauksen (ja ilmeisesti luonnollisuuden) suhteen oli tarjolla kolme vaihtoehtoa, joista valitsimme keskitien. Postaan kuvia, kun puku saapuu kuukauden päästä.
-
^ Tuliko puheeksi, mitä tehdasta Hampaala käyttää?
-
En muistanut kysyä tehtaasta, harmi.
-
Päivitystä taas:
Pääsin noutamaan puvun tänään. Sitä ennen kävin kahdesti sovittamassa saapunutta pukua. Hartioissa toppausvaihtoehtoja on kolme, mutta luonnollisuus (roping vai miten sitä nimitetään) on aina sama.
(http://img21.imageshack.us/img21/6080/img0279t.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/21/img0279t.jpg/)
Lisää kuvia alla piilossa. Kysymykset ja kommentit ovat tervetulleita. Mittapukupalveluunhan kuuluu, että käytössä huomatut epätäydellisyydet korjataan. Muutenkin ilmoittaudun henkilöksi, jolle voi sanoa aivan suoraan, jos jokin on pielessä.
Kännykkäkameralla otettujen kuvien huono laatu pääsi yllättämään. Voin ottaa parempia kuvia myöhemmin kun saan taas kuvaajan paikalle.
[spoiler]
(http://img689.imageshack.us/img689/8416/picture17e.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/689/picture17e.jpg/)(http://img407.imageshack.us/img407/1347/picture11nz.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/407/picture11nz.jpg/)(http://img151.imageshack.us/img151/7405/picture15rb.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/151/picture15rb.jpg/) (http://img585.imageshack.us/img585/1064/picture16yh.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/585/picture16yh.jpg/)
(http://img696.imageshack.us/img696/822/picture13yh.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/696/picture13yh.jpg/) (http://img560.imageshack.us/img560/7176/picture14w.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/560/picture14w.jpg/)(http://img232.imageshack.us/img232/5200/picture12s.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/232/picture12s.jpg/)
(http://img823.imageshack.us/img823/5256/picture8wt.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/823/picture8wt.jpg/) (http://img641.imageshack.us/img641/2562/picture18b.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/641/picture18b.jpg/)(http://img803.imageshack.us/img803/5993/picture19w.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/803/picture19w.jpg/)
[/spoiler]
-
Kuka tuon on tehnyt?
Tapahtuuko kainaloissa, varsinkin rintataskunpuoleisessa, jotain, kun mielestäni kangas jokaisessa kuvassa rypyssä käden kainalonseudulta?
-
Hyvä rusketus.
Housuissa mahdollisesti hitusen väljyyttä - ei tosin häiritsevästi - sekä reilusti liikaa pituutta vaikka vaatturinlaskoksesta lahkeissaan pitäisikin.
Hihoissa n. sentin-kaksi liikaa pituutta. Hihakulma (http://www.englishcut.com/archives/000184.html) (hartiasta) kaipaisi rukkausta sivukuvassa näkyvän vedon perusteella.
Selän yläosassa hieman kummaa äksöniä, saa miettimään, olisiko aivan kevyt hartiakavennus tai ainakin selän sisäänotto kohdallaan, ellei tämä sitten korjaannu jo hihakulman muokkauksella.
Näkisin siis, että puku on vielä aihio, ei valmis. Ostopaikalla on vielä töitä tehtävänä.
-
Hihoissa ja selässä on kyllä aika pirullista vetoa.
-
- yläselän muokkaus
- hihojen kavennus
- hihojen asennon säätäminen
+ hyvännäköstä!
-
Selkä ainakin näissä kuvissa näyttää niin erikoiselta, että ihmeellistä että Hampaala päästi tämän ulos ovestaan. Mutta ilmeisesti se margin on jostain tehtävä, ja jatkuvat muokkaamiset eivät sitä mahdollista. Siltikin täytyy ihmetellä toimintaa.
Valitettavasti omat kokemukseni toisesta liikkestä olivat samanlaiset: omat oppirahani maksoin jälkikäteen toiselle räätälille, kun Saumasta iskettiin käteen vielä huonompaa lopputulosta.
-
- yläselän muokkaus
- hihojen kavennus
- hihojen asennon säätäminen
+ hyvännäköstä!
Hihojen kavennusta en vielä sanonut, se kun voi - kuvista huolimatta - olla OK ja tuo leveysvaikutelma tulla hihakulman vedosta. Kulman muokkaus on siis tuossa ensimmäinen, mikä pitää tehdä, selkäryppyjenkin todennäköisesti hieman rauhoittuessa siitä.
Hampaalan ammattiylpeys hieman kummastuttaa.
-
Kiitokset arvokkaista huomioista.
Koko hihakulman käsite oli minulle uusi. Puku siis olettaa, että pitäisin käsiäni normaalisti hieman enemmän koholla edessäpäin, ikään kuin olisin aloitteleva unissakävelijä.
Luonnollinen käsien asentoni on vasemmanpuoleisimmassa kuvassa:
(http://img521.imageshack.us/img521/4714/hihakulmaoikea.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/521/hihakulmaoikea.jpg/)
Sama vasemmalta:
[spoiler]
Luonnollinen asento oikeanpuolimmaisessa kuvassa:
(http://img716.imageshack.us/img716/7717/hihakulmavasen.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/716/hihakulmavasen.jpg/)
[/spoiler]
Selkään käsien asennolla ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta:
[spoiler]
Luonnollinen asento vasemmalla:
(http://img651.imageshack.us/img651/3471/takaah.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/651/takaah.jpg/)
[/spoiler]
Housujen pituudesta sen verran, että eilisissä kuvissa olin kahta viimeistä kuvaa lukuunottamatta ilman vyötä ja ilmeisesti housut roikkuivat liian alhaalla.
Vyötä on kuitenkin tarkoitus käyttää ja tämänpäiväisissä kuvissa niin on tehty, myös alla olevassa kuvassa:
[spoiler]
(http://img696.imageshack.us/img696/2691/edest.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/696/edest.jpg/)
[/spoiler]
Kuka tuon on tehnyt?
Matti Hampaala tosiaan. Tuossa muutama viesti takaperin kirjoittelin projektin aiemmista vaiheista. Aion raportoida myös myöhemmät vaiheet, sillä lopputulosta ei ole vielä nähty.
Hyvä rusketus.
Joo, en viitsinyt lähteä ihonväriä ihan tarkalleen mätsäämään.
-
Kiitokset arvokkaista huomioista.
Housujen mitta vaikuttaa hyvältä minun silmääni, mutta tuo selkä luvattoman huonolta. Samoin hihakulma vaatii työtä. Takaisin Matille hop hop, kerropa sitten mitä hän sanoo. Housuja en lähtisi myöskään kaventamaan, koska sitten mittasuhteet (ala- ja yläruumis) menevät koomiselle tasolle. Nytkin sivukuvissa jalat näyttävät todella ohuilta
-
Housujen pituudesta sen verran, että eilisissä kuvissa olin kahta viimeistä kuvaa lukuunottamatta ilman vyötä ja ilmeisesti housut roikkuivat liian alhaalla.
Vyötä on kuitenkin tarkoitus käyttää ja tämänpäiväisissä kuvissa niin on tehty, myös alla olevassa kuvassa:
Eikö puvun, varsinkin mittatilauspuvun, housujen pitäisi pysyä ylhäällä ilmankin?
-
Housujen pituudesta sen verran, että eilisissä kuvissa olin kahta viimeistä kuvaa lukuunottamatta ilman vyötä ja ilmeisesti housut roikkuivat liian alhaalla.
Vyötä on kuitenkin tarkoitus käyttää ja tämänpäiväisissä kuvissa niin on tehty, myös alla olevassa kuvassa:
Eikö puvun, varsinkin mittatilauspuvun, housujen pitäisi pysyä ylhäällä ilmankin?
Miksi? Väkisinkin liikkuu käytössä, jos eivät ole niin tiukat, että puristaa.
-
Hihojen mitasta voisi niinikään napsaista pois. Ongelmina siis ainakin hihakulma ja selkä sekä hihojen pituus. Housujen pituus ehkä/tietenkin makuasia, itse lyhentäisin aivan hieman (koska housut vyönkin kanssa elävät vähän).
-
Housujen pituudesta sen verran, että eilisissä kuvissa olin kahta viimeistä kuvaa lukuunottamatta ilman vyötä ja ilmeisesti housut roikkuivat liian alhaalla.
Vyötä on kuitenkin tarkoitus käyttää ja tämänpäiväisissä kuvissa niin on tehty, myös alla olevassa kuvassa:
Eikö puvun, varsinkin mittatilauspuvun, housujen pitäisi pysyä ylhäällä ilmankin?
Nuorilla miehillä varmaan voi ajatella niinkin. Mutta kun ikää tulee, saattaa mukavuudenhalukasvaa. Hieman väljä vyötärö mahdollistaa vyön löysäämisen vaikkapa hyvän aterian jälkeen ja kiristämisen sitten taas tarpeen vaatiessa. Painokin voi elää jonkin verran, välillä lenkkeily unohtuu ja vyötärö kasvaa, toisinaan taas treenikausi saattaa kaventaa vyötäröä selvästi. Ei housuja viitsi muutaman kuukauden välein muokkauksessa käyttää, tuskin se hyvää tekee takasaumallekaan.
-
Ei mitään vyölenkkejä teetettyihin housuihin.
-
Takaisin Matille hop hop, kerropa sitten mitä hän sanoo.
Pyysin yläselän ja hihakulman korjausta. Matti sanoi olevansa samaa mieltä. Sanoin, ettei ole haitaksi, mikäli hihat lyhenevät. Lahkeiden pituuden päätin vielä antaa olla ennallaan.
Sain puvun takaisin tänään, sillä lomat hidastivat toimintaa.
Puku nykymuodossaan kuvissa vasemmalla, aiemmat kuvat vertailun vuoksi oikealla.
(http://img641.imageshack.us/img641/9136/selkuusi.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/641/selkuusi.jpg/)
(http://img844.imageshack.us/img844/5713/sivuuusioikea.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/844/sivuuusioikea.jpg/)
(http://img210.imageshack.us/img210/6401/sivuuusivasen.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/210/sivuuusivasen.jpg/)
Aion ottaa puvun käyttöön ja pyytää mahdolliset lisämuutokset noin kuukauden sisällä noutaessani toiset housut.
-
Ei mitään vyölenkkejä teetettyihin housuihin.
Näin minäkin olen jostain GQ-lehdestä aikanaan lukenut. Housuihin tuli lenkit oletusarvoisesti, enkä rohjennut ottaa niiden poistamista puheeksi. Jälkeenpäin ajatellen vyö on varsin hyödyllinen kapine (kuten Ernokin sanoo). Suomessa vyöttömyys herättää ehkä huomiota - hyvää tai pahaa yleisön valistuneisuudesta riippuen - enkä kaipaa sellaista.
-
Uutta Mabroa Saumasta mittojen mukaan:
(http://i49.tinypic.com/b9ge9l.jpg)
[SPOILER](http://i49.tinypic.com/2ed1qao.jpg)(http://i45.tinypic.com/i5p5qo.jpg)
(http://i49.tinypic.com/244zadl.jpg)(http://i46.tinypic.com/34hckm9.jpg)
(http://i46.tinypic.com/1269umq.jpg)(http://i48.tinypic.com/25fkqyt.jpg)(http://i49.tinypic.com/358upfo.jpg)
[/SPOILER]
Lahkeita voisin vielä lyhennyttää ja oikeaa hihakulmaa miettiä. Onko teillä muita ajatuksia?
-
Onko sinulla todella vaikea vartalo? Kuvien perusteella ei ainakaan näytä?? Laitappa vertauksena kuvia vaikka jostakin sinun mielestäsi hyvin istuvasta valmispuvusta jos sinulla sellaisia on. Koska nämä edellä nähdyt kyllä ei näytä kuvissa ainakaan millään muodoin mittapuvuilta... Olen hiukan hämmästynyt.
-
Hmm. Olen nyt hieman ymmälläni. Juuri kun olin päätynyt siihen, että aion uusia puku-, pikkutakki- ja housuvalikoimaani mittavaatteilla, nousi tämä lanka ylös. Jos Keppi-Joonaksen äsken postaama kuva on Sauman mittapuvusta, hämmästelen asiaa. Eihän tuo oikeasti näytä mittojen mukaan tehdyltä. Miten MTM poikkeaa räkkivaatteesta, jos sitä pitää korjailla paljonkin, ellei sitten esim. housujen osalla ole niin että hienosäätö on tarkoituskin tehdä vaatturin toimesta. Myöskin aiemmat viestit tässä ketjussa jotenkin antavat ymmärtää että mittapukua pitää samalla lailla korjailla ja muokata kuin valmisvaatetta, ja lisäksi pitää itse tietää tarkalleen mitä haluaa. Mutta siksihän minä menisin nimenomaan mittavaatteet tilaamaan, että minua viisaampi ja ymmärtäväisempi ohjaisi prosessia. Mitä olen ymmärtänyt väärin?
-
^Hyvin sanottu siellä takana. Jos minun pitää vaatturille kertoa miten puvustani saadaan istuva, olisi ihan oikeus ja kohtuus, että voisin laskuttaa tämän konsultointina.
-
Mitä yläselässä ja lapaluiden kohdalla tapahtuu? Vai onko kangas jotain S150 ja rypyssä?
-
^Siellä on hieman ylimääräistä kangasta.
-
Onko sinulla todella vaikea vartalo? Kuvien perusteella ei ainakaan näytä?? Laitappa vertauksena kuvia vaikka jostakin sinun mielestäsi hyvin istuvasta valmispuvusta jos sinulla sellaisia on.
En tiedä, lasketaanko vartaloni erityisen vaikeaksi, mutta sopivien valmisvaatteiden löytämisessä on ollut hankaluuksia. Olen pitkä ja hoikka, mutta toisaalta hartioita on kyllä ja tuntuu kuin rintakehäkin pullistuisi eteenpäin keskimääräistä enemmän. Lisäksi ilmeisesti toinen olkapääni on alempana. Yritän pyynnön mukaisesti laittaa kuvia valmispuvusta piakkoin.
Miten MTM poikkeaa räkkivaatteesta, jos sitä pitää korjailla paljonkin, ellei sitten esim. housujen osalla ole niin että hienosäätö on tarkoituskin tehdä vaatturin toimesta.
Odotinkin vielä vieväni puvun takaisin muutoksia varten, jos sitä kysyt. Tämän puvun kanssa tein niin, että puvun saavuttua sovitin sitä ja päätimme muutoksista, mutta sitten toisella "sovituskerralla" otinkin vain puvun heti mukaani. Korjausten tekeminen myöhemmin ei haittaa minua, sillä pääsen keskustaan Bulevardille käymään helposti.
Mittapuku eroaa valmisvaatteesta siinä, että muutoksiin on suurempi vapaus. Oma tavoitteeni olisi kerrankin nähdä, miltä hyvin istuva puku päälläni näyttää. Siihen tavoitteeseen tuntuu yhä olevan matkaa ja on tietysti harmi, mikäli mittapukupalvelut eivät kykene minua sinne viemään.
Vai onko kangas jotain S150 ja rypyssä?
S130
-
S130
Tällä on kovin vähän tekemistä kankaan paksuuden, painon ja laskeutuvuuden kanssa.
Superlukemat hämäävät monia pelkästään siksi, että niistä on mahdollista tehdä myös ohut puku. Niistä ei silti tarvitse tehdä sitä.
Jos tekee super-150S kankaasta 18 unssin tweedin, saa kestävämpää tavaraa kuin kasikymppisestä ikinä.
Superlukema on kuidun paksuutta. Mitä enemmän kuituja langassa, sen enemmän sidoksia kuitujen välilä (karvasuomut & muu) ja sen kestävämpi kangas. Se, että korkeista supereista voidaan tehdä ohuita kankaita (toisin kuin matalista), ei tarkoita sitä, että niistä olisi pakko tehdä niitä.
Ehkäpä superväärinkäsitys on yksi levinneimmistä miestenvaatteiden saralla.
Istuvuudesta:
Jeffrey Diduch, räkkivaate:
(http://farm9.staticflickr.com/8373/8575079912_100b2b60e6_z.jpg)
(http://farm9.staticflickr.com/8523/8575079892_3bc3e52345_z.jpg)
Perustasolla enemmän kuin OK. Herra on vaatturi ja hänen tekemänsä rotsit näyttävät päällään aika paljon vähemmän pönöttäviltä ja kivisiltä.
Silti, hyllykamalle A-OK istuvuus. Jos mittatilaus ei pääse lähelle, on jossain vikaa.
Asiakkaalla on kuitenkin velvollisuus ohjata mitanottajaa ja mallintajaa. Jos saa kovat hartiat ja ei älynnyt pyytää pehmeitä, on kyseessä ainakin osittain oma vika. Mielihalu kannattaa määritellä tarkkaan ennen kuin menee mitoille.
Tästä huolimatta: Uskon, että Zara myy Keppi-Joonakselle yhtä hyvin istuvaa pukua kuin Sauma mittatilauksessaan. Harteiden leveys ei ole ongelma (valtaosassa valmismerkkejä on kiviolkaisesti liian leveä hartiapalika), ei myöskään hihanmitta. Muuallakin on paljon mukiinmenevää, mutta...niin.
Kannattaa selvittää tarkkaan, mitä haluaa, ennen kuin tilaa. Jos se ei onnistu, kannattaa miettiä ainakin vuorokausi ensin.
-
Kiitos Keppi ja Jussi, tässä oli paljon oivalluksen siemeniä minulle. Asia on siis lyhykäisyydessään näin(-kö?)
Mittapuku:
+ Erittäin laaja valikoima kankaita
+ Mahdollisuus toteuttaa omia toiveita tiettyyn rajaan asti
+ Valmistajien joukossa saattaa olla tehtaita, jotka käyttävät laadukkaampia ratkaisuja (esim. tuentaan liittyvät) kuin valmisvaatteiden tekijät
- Istuvuus ei välttämättä yhtään sen parempi kuin valmisvaattellakaan
- Hinta
Nyt kun asiaa hetken miettii niin ymmärtää sen, ettei mittapuku ja sen hinta olekaan oikotie istuvaan ja toimivaan vaatteeseen. Edelleen, kuten niin monessa muussakin, oma etukäteistyö ja perehtyneisyys sekä kyky vaatia/ohjata mitan ottajia on avainsana. Eli jos omassa tapauksessani tilanne on se, että hartiat ja selän pituus ovat varsin hyvät ja standardit, mutta sekä kädet että jalat lyhyet, ei mittapuku tuo välttämättä yhtään sen toimivampaa ratkaisua kuin valmisvaate lyhennyksien jälkeen. Minä kun en ainakaan koulutuksen tässä vaiheessa osaa määrittää tarkalleen mitä haluan. Näen vasta peilistä onko juttu OK vai ei. Ainoa ongelmani tässä suhteessa on vatsanympärysmittani joka vuositasolla heittelee pahimmillaan useita senttejä. Siihen auttaa itsekuri, ei vaatturi.
-
Eikö puvun, varsinkin mittatilauspuvun, housujen pitäisi pysyä ylhäällä ilmankin?
Nuorilla miehillä varmaan voi ajatella niinkin. Mutta kun ikää tulee, saattaa mukavuudenhalukasvaa. Hieman väljä vyötärö mahdollistaa vyön löysäämisen vaikkapa hyvän aterian jälkeen ja kiristämisen sitten taas tarpeen vaatiessa.
Ehkä olen sitten vielä nuori, mutta tuota mainittua vatsan elämistä on tapahtunut ja silti mittapuvun housut sekä pysyvät ylhäällä että ovat mukavat. Viimeksi kun vedin ne jalkaan pidemmän tauon jälkeen harkitsin näennäisen löysyyden takia hetken olkaimia, mutta jätin laittamatta. Housut pysyivät paikallaan koko illan ja tuntuivat äärest mukavalt.
Jos mukavuus on tavoite niin silloin mieluummin olkaimet kuin vyö.
Sent from my Lumia 800 using Board Express
-
Onko muuten kaikilla ihmisillä DRS eli dropped right shoulder eli oikea olkapää matalammalla? Onko kenelläkään foorumiitilla vasen olkapää matalampi?
Liikuntafysiologin hypoteesi on, että sisäelinten, erit. pallean, luonnollinen parittomuus johtaa hartioiden epäsymmetriaan:
If you put a neutral right scapula on a thoracic spine and rib cage that's rotated to the left (internally rotated right ribs), you get a low right shoulder
How many low left shoulders have you seen? Not many.
http://www.t-nation.com/free_online_article/most_recent/what_i_learned_in_2010
-
Asiakkaalla on kuitenkin velvollisuus ohjata mitanottajaa ja mallintajaa. Jos saa kovat hartiat ja ei älynnyt pyytää pehmeitä, on kyseessä ainakin osittain oma vika. Mielihalu kannattaa määritellä tarkkaan ennen kuin menee mitoille.
Tästä huolimatta: Uskon, että Zara myy Keppi-Joonakselle yhtä hyvin istuvaa pukua kuin Sauma mittatilauksessaan. Harteiden leveys ei ole ongelma (valtaosassa valmismerkkejä on kiviolkaisesti liian leveä hartiapalika), ei myöskään hihanmitta. Muuallakin on paljon mukiinmenevää, mutta...niin.
Kannattaa selvittää tarkkaan, mitä haluaa, ennen kuin tilaa. Jos se ei onnistu, kannattaa miettiä ainakin vuorokausi ensin.
Kiitokset neuvoista.
Minunkin ymmärrykseni mittapukupalvelun mahdollisuuksista ja rajoituksista voi varmasti vielä lisääntyä. En kuitenkaan haluaisi ajatella "syyllistyneeni" johonkin kävelemällä liikkeeseen ja heiluttelemalla luottokorttia.
Minulle optimaalisessa maailmassa puvun hankkiminen muistuttaisi enemmän lääkärillä kuin tatuoijalla käyntiä. Minulle määrättäisiin toimivat lääkkeet eikä kyseltäisi, minkälainen tehdään. En ole pukeutumisasiantuntija kuten Jussi vaan lähinnä tavallinen tyyliin kampiakselifirman osastopäällikkö. Voin nähdä monesta asiasta kilometrin päästä, mikä on vialla, mutta puku ei ole yksi näistä asioista. Olen sen verran esteettisesti sokea, etten välttämättä heti peilistäkään katsomalla huomaa virheitä. Osaan kertoa, millaisissa tilaisuuksissa ja millaisten vaatekappaleiden kanssa pukua käytetään sekä sen, etten halua erikoisuuksia tai "jännittäviä" yksityiskohtia, mutta ehkä tämä ei vielä riitä. Ehkä tavoitteeni istuvasta puvusta jää näillä eväillä ja keinoilla toistaiseksi saavuttamatta. Erilaisia pukuja käyttämällä saatan saada ajan myötä oivalluksia siitä, mikä toimii minun vartalolleni.
-
^tämä. Näin sen täytyy mennä. Ymmärrän jos jossain pakasta revityssä liikkeessä tai Tiger of Swedenin 20 v teinimyyjän toimesta ei osata kysyä haluaako luonnollisen, pehmeän vai kovan olkapään, mutta tietyn tasoisissa liikkeissa on osattava kartottaa asiakkaan tarpeet. Jussi te teette pukimossa tuota kartoitusta MTM paidoissa erittäin hyvin. Se mentaliteetti ei eroa puvun teettämisessä mitenkään.
Nyt kyse on mielestäni ennemminkin sitä, että Sauma on erittäin korkeatasoinen liike. Tai ainakin näin on omasta laatunäkökulmastani. Korkeatasoisessa liikkeessä on oltava jonkinlainen prosessi ja checklist - tapa neuvoa asiakasta eri vaihtoehdoista. Tämä ei todellakaan mene niin päin, että asiakkaan tulisi tietää; itse asiassa asiakkaan ei tulisi tietää MITÄÄN ja lopputuloksen tulisi silti olla istuva tuote.
En myöskään allekirjoita sitä, että MTM ei tarkoita istuvuutta. Sen on tarkoitettava sitä, vaikka tietenkään ei räätälinpuvun tasoisesti. Muuten kyse on huonosta myyjästä. Hyvä myyjä ei myy, jos lopputulos on paskaa. Valitettavasti rättialalla halutaan niitä asiakkaalta rahat pois pikakauppoja aivan liikaa. Tätä tapahtuu valitettavasti myös jokaisessa Bulevardin kolmessa korkealaatuisessa liikkeessä.
-
Hyvä myyjä ei myy, jos lopputulos on paskaa.
Samaa mieltä. Jos kokeilen Stokkalla halpaa valmisvaatetta, olen valmis ottamaan täyden vastuun siitä, että istuvuus on mitä on, vaikka myyjätär sanoisikin että "se njäyttää ihan hjyvältä". Jos hankin mittapuvun Saumalta, tai Fereltä, minulla pitäisi mielestäni olla aihetta odottaa, että myyjä osaa kysyä ja opastaa niin, että saavutetaan hyvä lopputulos.
-
Jos hankin mittapuvun Saumalta, tai Fereltä, minulla pitäisi mielestäni olla aihetta odottaa, että myyjä osaa kysyä ja opastaa niin, että saavutetaan hyvä lopputulos.
Tästä olen samaa mieltä. Kyllä mittatilauspuvun tulisi istua perustasolla hyvin ja - jos asiakas ei suuremmin ohjaa - valittujen ratkaisujen tulisi sopia asiakkaan piirteisiin.
-
Kaikki mittavaatteeni - takit, housut ja paidat - ovat osuneet akselille tyydyttävä-hyvä, erinomaiseksi en ole vielä yhtäkään todennut. Minulle alkua lukuun ottamatta mittavaatteet ovat tarkoittaneet laajempaa kangasvalikoimaa ja yksityiskohtien muokattavuutta. Istuvuus ei ole juurikaan eronnut tankotakista, sillä onhan mittatakeissakin lähtökohtana valmisvaatteen aihio. Tietenkin valmistajakohtaisia poikkeamia on; Brionilta ja Turnbull & Asserilta on lupa odottaa enemmän kuin edullisemmalta tekijältä. Nämä kaikki ovat kuitenkin vain omia asiantuntemattomia mielipiteitäni.
Jos mitta-asusteesi istuu täydellisesti, niin ole onnellinen siitä.
Päivitys: lisätään vielä sen verran, että mielestäni näyttävyys ja käytännön toimivuus ovat eri asioita. Ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, mutta omaavat silti omat piirteensä. Minunkin ylleni saisi melkein mistä tahansa aihiosta takin, joka näyttäisi täydelliseltä. Mutta jos siinä pitäisi käsiä heilutella, olisivat liikerajat aika rajoittuneita.
-
Hyvää informaatiota, kiitos kokemuksien kertomisesta.
Uskon kyllä että Helsingin MTM-palvelujen tarjoajat ovat sen verran harrastuneita että osaamista ja silmää löytyy, mutta tosiaan lienee niin että myös asiakkaan on oltava hyvin valistunut saadakseen puvun joka todella toimii ja saa rahalleen vastinetta.
Saumasta minulla ei ole kokemuksena kuin yksi tutustumiskäynti, ja tuolloin mittavaatteiden saloja esitteli naispuolinen myyjätär joka kyllä kävi läpi prosessin ja vaihtoehtoja siten, että tuolloin minulle heräsi luottamus ko. liikeen tarjoamiin mittapukupalveluihia kohtaan. Emme tosin edenneet niin pitkälle keskustelussa että olisi käynyt ilmi olisiko heillä tarjota silmää ja mielipidettä juuri minun vartaloa ja mieltymyksiäni kohtaan.
Bulevardin kolme muuta liikettä ovat tuttuja, ja niissä kyllä etusijalla on kaupanteko eikä henkilökunta tuo omaa mielipidettään esille muuten kuin siten että kaikki näyttää sopivan tosi hyvin ja olevan hyvännäköistä päälläni. Se on harmi. Aikanaan Solossa oli aikaniaan pari myyjää jotka olivat hyvin suoria mielipiteissään ja jopa estivät tekemästä hulluja ostoksia. Tämän pointin kun liikkeet sisäistäisivät, eli aidon luottamuksen synnyttämisen ja asiakkaan huomioimisen, toisi se heille taatusti lisää vakioasiakkaita. Meillä kaikilla kun ei ole, kuten Keppi toteaa, silmää visioida itse millainen sen vaatteen pitäisi olla, vaan nimenomaan oletusarvo on se, että korkeammassa hinnassa maksetaan myös ammattiosaamisesta valintaprosessissa. Herrasmies kun ei välttämättä itse ole pukeutumisen mestari, muttei halua erottua joukosta sen takia.
Minulta pyydetään usein viinisuosituksia, enkä suinkaan lähde kaikille ja aina suosittelemaan v. 2004 Brunello di Montalcinoja. Äitiäni kehotan aina ostamaan jotain 7-8€ chileläistä koska hän ei a) suostu enempää maksamaan ja b) juo niin vähän viiniä ettei makunsa ole kehittynyt arvostamaan parempia viinejä ja c) hänestä 50€ brunello olisi todennäköisesti kovaa ja kitkerää :-)
-
Esim. meillä ei käytetä paidan lähtökohtana valmis- tai sovituspaitaa. Kaikki tehdään mittanauhan ja silmän avulla. Jahka myymme pukuja, sama toteutuu myös niissä.
Mittatilaustakin tehdään siis monin tavoin.
-
Esim. meillä ei käytetä paidan lähtökohtana valmis- tai sovituspaitaa. Kaikki tehdään mittanauhan ja silmän avulla. Jahka myymme pukuja, sama toteutuu myös niissä.
Mittatilaustakin tehdään siis monin tavoin.
Teidän pukua odottaa mielenkiinnolla. Omat kokemukset kun ovat tuota sovituspukua. Onko aikataulusta mitään tietoa vielä?
-
Esim. meillä ei käytetä paidan lähtökohtana valmis- tai sovituspaitaa. Kaikki tehdään mittanauhan ja silmän avulla. Jahka myymme pukuja, sama toteutuu myös niissä.
Mittatilaustakin tehdään siis monin tavoin.
Teidän pukua odottaa mielenkiinnolla. Omat kokemukset kun ovat tuota sovituspukua. Onko aikataulusta mitään tietoa vielä?
Mittapukujen mittaaminen ilman sovituspukuja on kyllä todella haastavaa hommaa. Itse olen työskennellyt mittapukujen parissa kohta 20 vuotta ja voin sanoa että tällä kokemuksella en lähtisi niitä pelkällä mittanauhalla tekemään.
Esimerkisi vaatturikin käyttää Ns "sovituspukua" eli hän ottaa mitat ja piirtää kaavan sekä sovittaa asiakkalle kasaan harsittua pukua, jonka sitten sovituksen jälkeen purkaa ja tekee muutokset jotka sovituksessa katsoi aiheelliseksi.
Mitta pukujen sovittamisessa lähdetään nimen omaan liikkeelle tästä ekasta soviuksesta. eli mittaaja ottaa
asiakkaan mittoja parhaiten vastaavan takin ja sovittaa sitä asiakkaalle. katsoo siihen muutokset jotka se tarvitsee jotta se istuisi asiakkaalle niin hyvin kuin mahdollista ja tekee toki malliin sellaiset muutokset että se vastaisi asiakkaan toiveita, jos asiakkaalla niitä on. Jos ei asiakkaalla ole omaa näkemystä mittaaja tekee klassisen puvun asiakkaan vartalon suhteita parhaiten mukaillen.
Pieni esimerkki:
Asiakkaalla on rinnan ympärys 100cm ja vyötärö 88 cm eli hän olisi kokoa 50. Sovitan asiakkaalle tätä takkia, hän sanoo että tuntuu hiukan väljältä, koska haluaa hiukan istuvamman takin. Laitan päälle kokoa 48 takin ja se on parempi mutta hiukan kapea keskiselästä koska hänellä on levä selkä ja eteenpäin kääntyneet olkapäät. Päätän tehdä takin hänelle tästä koosta leventämällä selkää ja kaventamalla rintaa sekä antamalla tilaa etuolkapäälle. Huomaan myös että asiakkaalla on hiukan suora ryhti koska takki tarttuu alaselkään kiinni. Lyhennänn takin selkää 1,5 cm (tasapaino muutos) ja käännän hihan asentoa taakse päin 5mm koska asiakkaan käsien asento on hiukan erilainen kuin sovitus takissa. Myös niskassa on 5 mm ryppy kauluksen alla johtuen suorasta ryhdistä ja paksusta niskasta. Kavennan myös hihaa hauiksen kohdalta koska se on hiukan leveän näköinen.
Olisi kiva tietää miten nämä asiat esimerkiksi hoituu pelkällä mittanauhalla??
Jopa paidan sovituksessa sovituspaidasta on nimenomaan hyötyä tässä tasapaino asiassa eli voidaan todeta asiaakkaan ryhti sovituspaidan avulla onko suora vai kumara. Ja jos esimerkiksi on suora niin tuleeko myös niskaan ryppyä kauluksen alle.
Kiteytettynä se on niin että mittapuvun tekemisen peruslähtökohta on sovitus puku jonka perusteella tehdas leikkaa ja tekee muutokset vaatteisiin ja josta mittaja tai vaatturi voi havainnoida tarvittavat muutokset.
Kyllä se on niin että mittapuvun pitäisi lähtökohtasesti istua aina paremmin kuin valmispuvun.
-
^Juurikin noin esim. P.Johnson tekee puvut ja lopputulos on mielestani erinomainen, parempi katsoa suoraan mallista mita muutetaan kuin tehda aina puhtaalta poydalta. Toki jos haluaa ensimmaisen mallikappaleen olevan jo asiakkaan mitoissa on mittanauha parempi, mutta itse kayttaisin kustannukset valmistukseen kuin turhien takkien tekemiseen.
-
Toki jos haluaa ensimmaisen mallikappaleen olevan jo asiakkaan mitoissa on mittanauha parempi, mutta itse kayttaisin kustannukset valmistukseen kuin turhien takkien tekemiseen.
Unohtamatta sitten sitä, että kun lähdetään tyhjältä pöydältä ja tehdään välivaiheita, niin eikös lopputulos ole räätälinpuku... Itsekin olen ymmärtänyt mittatilauksen niin, että on tietty valmis kappale, jota sitten viilataan istuvuuden ja mittojen perusteella paremmaksi, mutta ei sentään aleta rakentamaan tyhjästä koko vaatetta.
-
Toki jos haluaa ensimmaisen mallikappaleen olevan jo asiakkaan mitoissa on mittanauha parempi, mutta itse kayttaisin kustannukset valmistukseen kuin turhien takkien tekemiseen.
Unohtamatta sitten sitä, että kun lähdetään tyhjältä pöydältä ja tehdään välivaiheita, niin eikös lopputulos ole räätälinpuku... Itsekin olen ymmärtänyt mittatilauksen niin, että on tietty valmis kappale, jota sitten viilataan istuvuuden ja mittojen perusteella paremmaksi, mutta ei sentään aleta rakentamaan tyhjästä koko vaatetta.
Siis mittapuvussa sovitusmallin perusteella katsotut muutokset kirjataan tilaukseen/leikkuohjeeseen joka lähetetään tehtaalle. Tehdas tekee muutokset kaavaan leikkaa puvun ja valmistaa sen tuotantolinjalla valmiiksi asiakkaan valitsemista kankaista/yksityiskohdista ja mittajan antamien muutoseten mukaisesti- Eli kyllä se alusta-alkaen tehdään mutta mittapuvussa ei ole välisovitusta, paitsi Brionilla on tämäkin mahdollisuus.
-
Juurikin, kasittaakseni mittapuku eroaa kahdella tavalla:
1) tehdaan muokkaamalla olemassaolevia kaavoja rajoitusten puitteissa
2) asiakas nakee puvun ensimmaisen kerran valmiina, raatalipuku enemmankin rakennetaan asiakkaan paalle sovituksissa.
-
Olisi kiva tietää miten nämä asiat esimerkiksi hoituu pelkällä mittanauhalla??
Aika tavalla vastaavasti kuin asiakaslähtöisten kaavojenkin tekeminen toimii. Mittatilauksessahan on kyse joko kuvaamastasi mittamuutoksesta tai sitten kaavoitusohjelman ohjaamisesta uniikimpaa kaavaa kohti. Jälkimmäisessä sovitusvaate ei ole keskeinen väline, ensimmäisessä on. Tämä toki vaatii mittaajalta sekä hyvää silmää että taitoa. Lähtökohtamittojen muokkaaminen on aina helpompaa, mutta myös kankeampaa.
Jopa paidan sovituksessa sovituspaidasta on nimenomaan hyötyä tässä tasapaino asiassa eli voidaan todeta asiaakkaan ryhti sovituspaidan avulla onko suora vai kumara. Ja jos esimerkiksi on suora niin tuleeko myös niskaan ryppyä kauluksen alle.
Ks. edellä. Ryhdin voi todeta - ja esim. kaavoittaessa todetaan - muutenkin. Paidassa etenkin epäilen sovituspaidan usein enemmän haittaavan kuin auttavan, ellei sitten valmistaja ole hyvinkin kaavaansa lukkiutunut. Edelleenkin ero mittamuutos-MTM:n ja vapaammin muokattavan, ajoittain "semi-bespokeksi" kutsutun MTM:n, välillä on selvä, sekä mittaustapahtumassa että tuotteen valmistamisen suhteen.
Kiteytettynä se on niin että mittapuvun tekemisen peruslähtökohta on sovitus puku jonka perusteella tehdas leikkaa ja tekee muutokset vaatteisiin ja josta mittaja tai vaatturi voi havainnoida tarvittavat muutokset.
Tuo on erinomainen kuvaus mittamuutos-MTM:n syntymisestä. Puvun malli on yleensä tällöin tehtaan oman malliston valmispukuihin pohjaava ja esim. rakenne näitä myötäävä, ollen harvoin (toki joskus) tyystin muutettavissa. Paidoissa kaulusmallit, kalvosimet jne. ovat tällöin usein määrättyjä eivätkä uudelleenkaavoitettavissa kuten toisentyyppisessä MTM:ssä.
Uskon semi-bespoke -mallin yleistyvän etenkin viestintä- ja mallinnusteknologian kehityksen ja yleistymisen myötä. Mittaajan mahdollisuus myös suoriin kaavamuutoksiin on vaativa asia, mutta myös parhaimmillaan antaa paljon.
Kyllä se on niin että mittapuvun pitäisi lähtökohtasesti istua aina paremmin kuin valmispuvun.
Tästä olemme tyystin samaa mieltä.
-
Tarkoittaako semi bespoke sitä että otetaan mittoja ja tehdään kaava ja siitä ihan valmis vaate? vai miten se systeemi toimii?
Olen aikonaan lukenut jostain oisko ollut Saksalainen systeemi jota yritettiin tuoda mittapuku markkinoille jossa samaan tapaan kun Left Shoe scanna jalan niin scannattiin vartalo 3D scannerilla ja tehtiin puku sen mukaan, ei toiminut ja homma lopahti kun kanan lento. Puvussa on niin paljone enmmän muutujia kuin esim pelkässä jalkaterässä.
Itsekkin puvun kaavoja piirtäneenä en oikein ymmärrä että jos peruskaavaan piirretään silmämääräisesti esim vaikka olkapäiden korkeus( Saksalainen peruskaava järjsestelmähän antaa tietyt mitat miten se piirretään) ja katsotaan että ahaa oikea olka on matalampi kuin vasen ja lasketaan sitä. Mutta mistä tiedetään että se olkapäiden kulma/korkeus on oikea siinä peruskaavassa jos sitä ei ole koskaan sovitettu sen asiakkaan päälle. vaikka on sovituspukukin on joskus todella vaikea saada olan korkeudet kohdalleen kun siihen vaikuttaa myös etuolan asento ja selkäpuolella lapaluut.
Ryhdinkin voi todeta toki mittamaalla jos osaa ottaa tasapainomitat henkilöstä. mutta ei ne yleensä suoraan osu vaatturillakaan kohdalleen. kyllä sekin joutuu korjaamaan niitä yleensä ensimmäisessä sovituksessa. Ja joka pukuja on korjannut tietää että vaikka selän lyhentäminen takista ei ole ihan pikku duuni. Ja jos se taas jää vaikka lyhyeksi niin ei sitä pidennä enää millään muutakun vippaskonsteilla voi yrittää korjata.
Joten ihan oman kokemukseni perusteella en vielä usko että mittapukuja voi tehdä pelkällä mittanauhalla. toki sitten kun näen sen itse, kuten meillä suomalaisilla on tapana tehdä niin sitten uskon ;o)
-
Onko sinulla todella vaikea vartalo? Kuvien perusteella ei ainakaan näytä?? Laitappa vertauksena kuvia vaikka jostakin sinun mielestäsi hyvin istuvasta valmispuvusta jos sinulla sellaisia on.
Tässä parhaiten istuva valmispuku vertailun vuoksi (tai vielä ei voi vertailla, kun alla oleva on lopullinen tuote ja aiemmin esitetty puku vielä kesken):
[spoiler]
(http://i49.tinypic.com/2qw06dx.jpg)(http://i46.tinypic.com/2dwc493.jpg)(http://i50.tinypic.com/2ic4o5j.jpg)
(http://i47.tinypic.com/2ztd9bt.jpg)(http://i50.tinypic.com/55s4s5.jpg)
[/spoiler]
Takki on housuja numeroa isompi, mutta ilmeisesti silti vähän liian pieni. Olkapäiden etupuolella tuntuu painetta.
Tätä mallia ei ollut saatavilla missään järkevässä kankaassa eikä nykyään kai enää muutenkaan.
-
Juu, ei ole skannerimeiningistä kyse (hyi hemmetti). Tämä tuore farkkumerkkikin mokaa tässä - mittanauha on vaatteiden väsäämiseen melkoisen ultimaattinen työkalu. Meillä otetaan paitaa kohti enemmän mittoja kuin mittamuutospohjaiseen mittatilauspukuun yleensä, samoin lopulliset tuotemitat tehdään meillä, ei valmistajan päässä. Ero toiseen ääripäähän on aika huomattava, etenkin mikäli tehdään muutoksia vaikkapa kaulusmalliin (tai luodaan kokonaan uusi).
Leftin skanneria taas en pidä missään määrin osaavaa ja tehtäväänsä tottunutta nauhamittajaa parempana lestin valinnan - ja etenkään muokkauksen/luomisen - suhteen. Kengissä lestin tekemiseen otetaan jaloista vähintään 12 mittaa, joka ei sekään ihan vähän ole - tyypillisesti mittoja on kuitenkin yleensä enemmän.
-
Kuinkas paljon kehitystä noissa Herrainpukimon pelkällä nauhalla otetuissa puvuissa ja paidoissa on tapahtunut viime aikoina? Munittuja tapauksia ja surkeita lopputuloksiahan on keikarilaistenkin kohdalla, onko niistä opittu jotain?
Ihan vilpittömästi ihmettelen miksi asiat täytyy tehdä vaikean kautta ja jotenkin hienomman oloisesti kuin alan muut (raskaamman sarjan) toimijat tekee?
-
Kuinkas paljon kehitystä noissa Herrainpukimon pelkällä nauhalla otetuissa puvuissa ja paidoissa on tapahtunut viime aikoina? Munittuja tapauksia ja surkeita lopputuloksiahan on keikarilaistenkin kohdalla, onko niistä opittu jotain?
Pukupuoli on työn alla (ja on jo todettu, että alussa tehdyt puvut olivat virhe). Paidoissa on jo jonkin aikaa ollut erittäin hyvä onnistumisprosentti ja näkemys istuvuuden suhteen.
Ihan vilpittömästi ihmettelen miksi asiat täytyy tehdä vaikean kautta ja jotenkin hienomman oloisesti kuin alan muut (raskaamman sarjan) toimijat tekee?
Koska aina ei tarvitse mennä matalimman aidan kohdalta, vaikkei olisikaan "raskaan sarjan" toimija. Emme toivoisi tai tekisi sitä itsellemme, joten emme tee sitä muille. Valmispukujen ja mittamuutospukujen (ja paitojen) myyminen on taatusti ihan hyvää (ja mittaajalle suhteellisen helppoa) liiketoimintaa, ei siinä mitään. Ne vain eivät ole ainoa tapa tehdä asiaa, emmekä esimerkiksi halua olla valmistajien malliston ja tyylisilmän varassa.
Toki voisimme hommata jokusen nätin tyttösen hihittelemään mittanauhan kanssa, ottamaan viisi-kuusi mittaa valmispaitaan verraten ja lähettämään havainnot sitten tehtaan vaatturin ihmeteltäviksi. Se olisi kovin helppoa ja varmaankin ihan riittävää.
Eivätkä raskaankaan sarjan toimijat sitä heviveittiä alusta asti ole olleet. Ja jos tekee "kuin muut" - toki otamme muut huomioon ja olemme harkinneet ihan tarkasti, miten hommiamme teemme - saa saman kuin muut. Toiveena on kuitenkin olla tekijöiden omannäköinen ja -oloinen firma, josta ei lähde ulos mitään tavaraa, joka ei täyttäisi omia Herrainpukimon tuotteille asettamiamme kriteerejä. Sitä kohti vähitellen mennään.
Yksi tapa tietenkin olisi se, että alkaisin itse kaavoittaa & ommella asiakkaiden puvut. Se kokonaisuus ei, kuitenkaan, ole koskaan ollut ihan suosikkipuuhaani. On, onneksi olemassa muitakin vaihtoehtoja mittamuutospuvun ja täyden räätälinpuvun välissä.
-
Kiitos Kisällille ja Jussille varsin seikkaperäisistä ja hyvistä kirjoituksista. Näkemys on eri ja se, että lukija saa tietoa kahdesta eri näkökulmasta esitettynä on todella hyvä juttu.
Harva kirjoittaja täällä kuitenkaan on varsinaisesti kehunut mittapukujensa istuvuutta suhteessa valmisvaatteisiin, joten parannettavaa on vielä sekä asiakaskunnan kyvyssä vaatia että toimittajapuolen kyvyssä huomioida.
Se rohkea alan toimija joka järjestäisi iltanäytöksen mittavaatteen mitoituksesta pohdiskelevan, kyselevän ja kiinnostuneen keikarikolleegion hörppiessä kahvia vieressä tekisi hyvän markkinointitempauksen itselleen. :-)
-
Toki voisimme hommata jokusen nätin tyttösen hihittelemään mittanauhan kanssa, ottamaan viisi-kuusi mittaa valmispaitaan verraten ja lähettämään havainnot sitten tehtaan vaatturin ihmeteltäviksi. Se olisi kovin helppoa ja varmaankin ihan riittävää.
Toki näin, jos ei ole olemassa sellaista jännää välimallia, jossa ihan asiantunteva ihminen (mies tai nainen) ottaa mitat ja valmisvaatteesta katsotaan sitten ryhti yms. tekijät. Tällaiseenkin toimintaan olen törmännyt, mutta se kai on sitten harhaoppia kun ainoastaan asteikon ääripäät ovat kelvollisia/kelvottomia tapoja.
-
Yksi tapa tietenkin olisi se, että alkaisin itse kaavoittaa & ommella asiakkaiden puvut.
Onko sulla/teillä paljonkin kokemusta puvun teosta alusta loppuun? Ns. cutterin ja sewerin hommat hallussa niin että tosta vaan voisi lähteä tekemään erilaisiin vartaloihin pukua?
Kyllä tosta väkisinkin haiskahtaa, että pääasia kunhan nyt tehdään tää juttu ihan omalla - jopa liioitellusti osaamista korostavalla - tavalla, ja hyvitellään sitten asiakasta jos menee pieleen.
Kaipa ne muutkin toimijat on aika tarkkaan harkinneet minkälaisella konseptilla MTM:nsä hoitavat.
-
En ole eläissäni tehnyt mitään vaatetta mutta olen teettänyt räätälillä puolenkymmentä pukua ja pari päällystakkia. Vaikka itselläni pitkä suhde Sundstedtiin, jota pidän kohtalaisen osaavana puvun tekijänä, niin aina sovitusvaiheiden jälkeen tehdään pieniä muutoksia, vaikka kaikki sovituskappaleet tehdään vuosien aikana minulle muokatuista kaavoista. Vaikea nähdä tilannetta missä voisi mittanauhalla huomioida kaikki yksityiskohdat koska jokainen puku on yksilö.
Et ole ollut Jussin mittaamana.
On olemassa mestareita ja mestareita.
-
Onko sulla/teillä paljonkin kokemusta puvun teosta alusta loppuun? Ns. cutterin ja sewerin hommat hallussa niin että tosta vaan voisi lähteä tekemään erilaisiin vartaloihin pukua?
Minulla on siihen koulutus ja kokemusta myös. Suomessa, muuten, sama jamppa tekee molemmat nuo.
Meille eri tavalla tekeminen ei ole itsetarkoitus. Mittatilauksenkaan maailmassa ei silti ole vain yhtä tapaa tehdä asioita. Vaihtelua on yllättävänkin paljon.
Se, mikä ei äärimmäisesti innosta, on brändimyymäläksi ryhtyminen. Joitakin merkkejä on pakko olla valikoimissa, mutta esim. paitojen, pukujen ja asusteiden haluamme olevan firman omaa merkkiä. Tähän on useita syitä.
Pukuprosessimme on käynnissä ja voi elää prosessin aikana. Päätavoitteena kuitenkin on, että mitään ehdottomia "malleja" ei meillä olisi - tai jos on, ne olisivat omiamme.
Olen siinä käsityksessä, että alalla on - ja myös Suomeen mahtuu - hieman toisiinsa nähden erilaisiakin toimintatapoja. Herrainpukimo on nuori liikeyritys, eikä välttämättä ole mielekästä suoraan kopioida jonkin toisen, pitkäänkin toimineen liikkeen toimintaa.
-
Kiitos Kisällille ja Jussille varsin seikkaperäisistä ja hyvistä kirjoituksista. Näkemys on eri ja se, että lukija saa tietoa kahdesta eri näkökulmasta esitettynä on todella hyvä juttu.
Harva kirjoittaja täällä kuitenkaan on varsinaisesti kehunut mittapukujensa istuvuutta suhteessa valmisvaatteisiin, joten parannettavaa on vielä sekä asiakaskunnan kyvyssä vaatia että toimittajapuolen kyvyssä huomioida.
Se rohkea alan toimija joka järjestäisi iltanäytöksen mittavaatteen mitoituksesta pohdiskelevan, kyselevän ja kiinnostuneen keikarikolleegion hörppiessä kahvia vieressä tekisi hyvän markkinointitempauksen itselleen. :-)
Minulla on tällä hetkellä käytössä kaksi MTM-pukua, joista toisen mittauksen hoiti Kisälli. Lopputuloksiin olen ollut tyytyväinen, istuvat selvästi paremmin kuin valmispuvut. Noissa pystyi säätämään takin pituutta, housujen riseä yms, joita on vaikea muokata valmiiseen pukuun. Samaten hartijat ja drop on kohdallaan.
-
T&A:n bespoke tehdään edellren Englannissa.
-
Käsittääkseni Mikael Sinisalon nämä design-mittapuvut tehdään myös ns. avoimella kaavalla, eikä siis ihan sovituspukuihin perustuen. Sellaista en itse ole kyllä hankkinut, mutta tämä on käsitykseni. Eli ei täysin tuntematon konsepti Suomessakaan. Iso kysymys on, mihin hintaan tuon voi toteuttaa, ja millä spekseillä esim olkapäiden suhteen. Tehtaat eivät aina ole niin kovin joustavia, ainakaan jos ovat samalla halpoja. Mitä enemmän käsityötä tai muuten ei-standardia (esim. Jussin käsin ompelemat puvut, yksilölliset kaavat), sen kalliimmaksi riemu äkkiä käy. Seuraan kuitenkin mielenkiinnolla.
-
Olen siinä käsityksessä, että alalla on - ja myös Suomeen mahtuu - hieman toisiinsa nähden erilaisiakin toimintatapoja. Herrainpukimo on nuori liikeyritys, eikä välttämättä ole mielekästä suoraan kopioida jonkin toisen, pitkäänkin toimineen liikkeen toimintaa.
Siihen asti kunnes täälläkin alkaa näkyä (vaikka sitten sinun päälläsi) niitä onnistumisia herrainpukimon pukujen saralta, kannattaisi ehkä harkita tuota hämmentävän ylimielistä suhtautumista täällä pitempään toimineiden vaatefirmojen suuntaan.
-
mitä vitt.. nyt taas
-
Olen siinä käsityksessä, että alalla on - ja myös Suomeen mahtuu - hieman toisiinsa nähden erilaisiakin toimintatapoja. Herrainpukimo on nuori liikeyritys, eikä välttämättä ole mielekästä suoraan kopioida jonkin toisen, pitkäänkin toimineen liikkeen toimintaa.
Siihen asti kunnes täälläkin alkaa näkyä (vaikka sitten sinun päälläsi) niitä onnistumisia herrainpukimon pukujen saralta, kannattaisi ehkä harkita tuota hämmentävän ylimielistä suhtautumista täällä pitempään toimineiden vaatefirmojen suuntaan.
Parhailla on varaa olla ylimielisiä.
-
Käsittääkseni Mikael Sinisalon nämä design-mittapuvut tehdään myös ns. avoimella kaavalla, eikä siis ihan sovituspukuihin perustuen. Sellaista en itse ole kyllä hankkinut, mutta tämä on käsitykseni.
Oman kokemukseni mukaan Sinisalolla on muutama valmispuku, joita käyttää juurikin ryhdin yms. hahmottamiseen ja niiden käytön yhteydessä sitten otetaan iso kasa mittoja. Sovituksia oli useampi ja kaiketi käsityötä oli aika paljon. Toki design-puvuista ei ole kokemusta vaan muista mittatuotteista ja itse ainakin pidin tuota ihan toimivana.
-
Ollaanpas täällä nyt herkkiä. En minä ainakaan havainnut keskustelussa ylimielisyyttä, mutta kaipa sitä voi löytää jos itsetarkoituksella lähtee hakemaan. Tämän asemesta on ollut kyllä kiinnostavaa lukea juuri näistä eri lähestymiskulmista samaan aiheeseen. Yritystä en ole koskaan pyörittänyt tai perustanut, mutta jos näin tekisin niin aihepiiristä riippuen pyrkisin kyllä erottumaan kilpailijoista jotenkin. Jos nyt joku vertaus pitää keksiä niin en varmasti lähtisi tekemään hampurilaisia samalla lailla kuin suuret toimijat. Ja ennen herneitä: en tarkoita, että minkään valmistajan mittapuvut olisivat pikaruokaskeidaa.
Käsittääkseni Mikael Sinisalon nämä design-mittapuvut tehdään myös ns. avoimella kaavalla, eikä siis ihan sovituspukuihin perustuen.
Eikös näissä RW Mikaelin design-puvuissa kuitenkin ollut tietyt omat juttunsa joita ei voi muuttaa, jotta konsepti säilyy? Voi olla, että kyse oli jostain pääkallodetaljeista tms, mutta muistelisin kuitenkin, että kyse on enemmän mittapuvusta kuin räätälinpuvusta.
Omaa mittapukuani säädettiin muuten toisen olkapään osalta sen jälkeen kun se tuli tehtaalta eli tavallaan prosessiin kuului yksi sovitus. Vuoden jälkeen kävin säädättämässä laihtumisen takia muualta vähän lisää ja vielä ajattelin hihoista napsauttaa sentin pois.
-
Ollaanpas täällä nyt herkkiä. En minä ainakaan havainnut keskustelussa ylimielisyyttä, mutta kaipa sitä voi löytää jos itsetarkoituksella lähtee hakemaan.
Ei ole ollut tarkoituksenani (mutta ymmärrän joidenkin hakevan sitä, mikäpä siinä). Lähinnä vain sanoa, että on monia mittatilausmenetelmiä - ja myös kertoa niistä.
Omaa mittapukuani säädettiin muuten toisen olkapään osalta sen jälkeen kun se tuli tehtaalta eli tavallaan prosessiin kuului yksi sovitus. Vuoden jälkeen kävin säädättämässä laihtumisen takia muualta vähän lisää ja vielä ajattelin hihoista napsauttaa sentin pois.
Tämä kuuluu ja pitää kuulua prosessiin.
-
^^^näin se on mullakin niissä perusmallin puvuissa mennyt. Se överimpi versio kai toimii toisin, mutten ole varma.
^^niiden pääkallojen ja vinojen napinläpien takia en sellaista hanki. Olin kuitenkin siinä käsityksessä, että kaavoitus on avointa. Tehtaalta se kuitenkin tulee eli tosiaan ei ole räätälinpuku.
-
^^No jaa.
Toki voisimme hommata jokusen nätin tyttösen hihittelemään mittanauhan kanssa, ottamaan viisi-kuusi mittaa valmispaitaan verraten ja lähettämään havainnot sitten tehtaan vaatturin ihmeteltäviksi. Se olisi kovin helppoa ja varmaankin ihan riittävää.
-
Foorumilla ja sen jäsenillä on toki pitkä historia ja voi hyvin olla etten osaa lukea rivien välistä siten kuten muut, mutten ole myöskään nähnyt missään mitään ylimielisyyttä. Jokaisella ihmisellä, etenkin tällaisella palvelualan ja käsityöläistyyppisen hybridissä toimivalla, on varmasti nippu omia avuja ja vahvuuksia joilla menestyy, eikä missään nimessä voi olla vain yhtä oikeaa tapaa jota noudattamalla tulee Oikea Lopputulos. Etukäteen dumaaminen ja vähättely on kapeakatseisten etuoikeus.
Referenssit ja hintalaatu -suhde puhukoot puolestaan ja kuluttajat tehkööt oma valintansa. Herrainpukimolla ei vielä referenssejä ole (tai ilmeisesti on jostain kokeilusta joka ei onnistunut?) mutta uudella toimijallahan on aina sama ongelma.
-
^^No jaa.
Toki voisimme hommata jokusen nätin tyttösen hihittelemään mittanauhan kanssa, ottamaan viisi-kuusi mittaa valmispaitaan verraten ja lähettämään havainnot sitten tehtaan vaatturin ihmeteltäviksi. Se olisi kovin helppoa ja varmaankin ihan riittävää.
Tuo olisi tyypillinen vaatekaupan nykyinen linja. Emme halua tehdä niin. Tuolla, kuitenkin, saa aikaan ihan toimivan liikkeen ja sitä näkee hyvin paljon.
-
Kävin Sinisalon juttusilla, kun hän aikoinaan lanseerasi tuon "design-mittapuvun." Se ei sytyttänyt, sillä puvuissa on tiettyjä yksityiskohtia, joita ei saa muuttaa. Muistan ainakin pääkallon rannenappien päässä sekä pääkallovuorin, mutta näiden lisäksi oli muutakin. Jos nämä Sinisalon näkemykset hyväksyy, muutoin tilaukset saa kustomoitua laajasti. Täysi liinakangasrakenne löytyy myös.
Minä olen saanut tarpeeksi hihittelevistä tai kaikkea hienoksi/istuvaksi/muodikkaaksi kehuvista myyjistä, joilla aitoa tietämystä ei ole. Erikoisliikkeen myyjän, oli ala mikä tahansa, tulee aina tietää vähintään yhtä paljon kuin vaativan asiakkaan. Stockmannin kaltaiset tavaratalot ovat asia erikseen.
-
Se nyt vaan on mysteeri, että kuinka Feren ja Herrainpukimon erilaisia tyylejä koskevasta keskustelusta hypättiin tavallisiin vaatekauppoihin...
Eli ikään kuin rinnastettiin toisella tapaa tekeminen asteikon toisessa päässä olevaan "huonosti tekemiseen" ja vertailukohtana oli oma tekeminen, joka tietenkin on huippua.
Tuo lienee se juttu, minkä takia monesta kommentit olivat ylimielisiä.
-
Juuri näin. Uskon helposti, että tämä ei ollut tarkoitus, mutta näen yhtä helposti, miten Jussin teksti oli ihan ongelmitta tulkittavissa näin. Jussin vertaus oli totta lähinnä peruskauppojen osalta, mutta nämä harvoin kai tarjoavatkaan mittapukuja.
-
Käväisin muuten äsken Sinisalon sivuilla (http://www.rwmikael.fi)enkä löytänyt sieltä enää tuota design-mittapukua. Mittapäällystakkien joukossa on sen sijaan karhukoplamaisen härskejä ilmestyksiä. Sivun ylälaidassa muuten skrollaa teksti jonka mukaan nyt saisi puvuista ja paidoista -20%.
-
En ole varma kuuluuko tämä enää tähän ketjuun, mutta aloituspostauksen ja otsikon mukaiseen aiheeseen liittyen kysymys:
Onko järkevää tilata esim. ihan testimielessä netissä toimivasta mittapukuliikkeestä puku, jos käyttää mittojen ottamiseen olemassaolevaa omiin mittoihin tehtyä, hyvin istuvaa pukua? Lähinnä haen tässä sitä, että onkohan oletettu lopputulos tankopukua parempi?
Meinasin kokeilla tuolta makeyourownjeansista kokeilla ihan arkipuvun tilausta tällä mallilla, mikäli testiksi tilaamani chinot osoittautuvat hyvin istuviksi. Niissä tein siis samalla tavalla, otin mittahousuista mahdollisimman tarkkaan mitat ja tilasin sen mukaan. Otin samaan syssyyn myös kaikki saatavilla olevat näytepalat, villasta silkkiin ja nahkaan.
-
Kas kas onpas täällä virinnyt reipasta keskustelua miitapukujen osalta kun olen ollut vapaa päivällä.
Ja juu olen siis Feren edustaja se toinen Sami sieltä liikkeestä (se hoikempi :0)) Jussin ajatukset on ihan milenkiintoisia ja olen samaa mieltä että ei välttämättä ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Paul Nyström vaatturi oppettejanikin sanoi koulussa että opetelkaa ensin se perustekniikka hyvin, jonka hän opettaa ja kehitelkää/opetelkaa sitten omia tekniikoita, vain lopputulos kertoo sitten kannattaako se omien juttujen soveltaminen. Eli onko tekotapa nopeampi, helpompi ja lopputulos vähintään yhtähyvä tai parempi.
Toivotan onnea poikien semi bespoke puku yritykselle!
Brionin puku muuten on tietääkseni markkinoilla ainoa johon piiretään kaavan suoraan muutoksia tilauslomakkeessa. Puku leikataan käsin ja Brionilla piirretään aina oma kaava asiakkaalle. Tämäkin kuitenkin perustuu täysin sovituspuvun käyttöön ja tehtaan valmiiseen kaavaan. Puku vastaa siis täysin räätälin tekemää pukua, mutta ilman väli sovituksia.
Meillä on myös muuten Feressä kaksi kaunista naismyyjä ja molemmat ovat blondeja, mutta ne eivä kikattele. Toinen on työskennellyt vaatteiden/muodin parissa jo kohta 8 vuotta ja siitä 6 vuotta Feressä ja on kyllä todellakin ammattitaitoinen myyjä. Toinen tyttö on meillä ollut noin vuoden. Hän valmistui vaatturiksi viime keväänä Roihuvuoresta. Hänestä meidän on tarkoitus opettaa mittapukumyyjä, jota hän jo alkaakin olla.
Asiakaspalvelun kannalta on myös hyvä ola naismyyjiä (siis sellaisia jotka ei kikattele) koska monet miehet haluavat naisen mielipiteen tyylli asioissa, kuten paidan, solmion ja muiden asusteiden valinnassa. Jotkut asiakkaat selkeästi hakeutuvat mieluimmin naismyyjän luokse. Eli siksi meilläkin on nais myyjiä että voisimme antaa mahdollisimman monille asiakkaille mielyttävän palvelukokemuksen.
-
^ Ompelukonetopikista:
Alan opinnoista on sen verran aikaa.
Missäs muuten olet opiskellut? Tuli tuolta toisaalta mieleen. Kiinnostaisi kovasti oppia hommaa enemmänkin.
Kaakana pohisessa, nyttemmin jo lopetetulla (taisivat vetää johdon seinästä v. 1999 tms.) linjalla. Vaatturilinjoja ja vastaavia toki löytyy edelleen ja ovat käsittääkseni kokemassa jonkinasteista renessanssia.
Ei silti, jos homma kiinnostaa, ainakin minä etsisin nykyisin alan koulun tai mieluummin oppipoikapaikan ulkomailta - todnäk. Englannista.
-
^kiitti. Tosin viimeksi kun jussin näin jäin siihen käsitykseen että ei olisi käynyt mitään alan koulua loppuunasti, siksi kiinnostaa.
Paperia ei ole - tämä johtuu siitä, että tärkeämpää tuli tielle. Se oppi on opiskeltu, mitä on voitu saada. Koulutus siis on, mutta paperia ei, siksi tittelissäkään ei ole nimikettä. Sinällään nimikkeenmukainen toimiminen ei myöskään kiinnosta sinällään, mutta saadusta opista on toki huomattavaa apua - on ollut aiemmissa jutuissa ja on nykyisessäkin. Kaavoituksen ja kuosittelun sekä ompelun osaaminen on hyväksi.
Todettava on, että edelleenkin suosittelen sitä ulkomaille piipahtamista, jos haluaa oikein hyvän koulutuksen. Esim. Thomas Mahonin kaltainen "rock of eye" -menetelmän taitaja olisi todennäköisesti korvaamaton opettaja.
-
En sit tiedä olenko ainoa, mutta mun korvaan kyllä vähän särähtää jos väittää, että koulutus löytyy, jos ei todellisuudessa ole mistään valmistunut. Toki opinnoista varmasti on hyötyä ennen kuin paperit on kourassa, mutta koulutuksesta puhuminen on mun mielestä harhaan johtavaa kunnes ne opinnot on oikeasti hyväksytysti suoritettu.
Varmasti näin. Siksi asiasta kertoessani olen tuon tilanteen myös maininnut. Kaikki oppi, minkä mm. puvun ja paitojen tekemiseen ja suunnitteluun oli saatavissa, on saatu, näytetty ja tentitty hyväksytysti. Oppilaitoksen loppuprujua ei ole, enkä sitä erityisemmin kaipaa - en ole aktiivisesti hakenut alan töitä eivätkä ne kiinnostaneet pitkään aikaan. Nykyisessä työssäni koen tuon opin olevan hyödyksi, tosin tuota enemmän olen oppinut lukemalla huomattavan määrän alan kirjallisuutta (jota ei ihan hirveissä määrin opiskellessa luettu) ja omaksumalla niistä menetelmiä. Teoriapuolen vahvistamiseen vaaditaan siis yleisestikin paljon lukemista, johon ainakaan ennen ei opiskeluaikana juurikaan kannustettu. Lisäksi opetettiin suoranaisia virhekäsityksiä, esimerkiksi ns. superkankaiden heikosta kestävyydestä.
-
En sit tiedä olenko ainoa, mutta mun korvaan kyllä vähän särähtää jos väittää, että koulutus löytyy, jos ei todellisuudessa ole mistään valmistunut. Toki opinnoista varmasti on hyötyä ennen kuin paperit on kourassa, mutta koulutuksesta puhuminen on mun mielestä harhaan johtavaa kunnes ne opinnot on oikeasti hyväksytysti suoritettu.
Aika turhaa vänkäämistä.
-
Voihan sitä esim. sisustussuunnittelijanakin toimia ja sellaiseksi itseään kutsua kuka tahansa, ilman tutkintoja tai näyttöjä töistä. Ei se näköjään niin tarkkaa ole vaatealallakaan kun aletaan pukua tekemään maksaville asiakkaille.
-
Onpas tiukkaa vääntöä. Haluan vielä muistuttaa, ettei Alan Flusserilla tai Rubinaccin omistajillakaan ole räätälin koulutusta, vaikka nimenomaisesti myyvät tilausvaatteita. Jos nyt vain odottaisimme, kunnes Herrainpukimo saa ensimmäiset mittatilauspukunsa onnistuneesti asiakkaiden harteille. Niiden perusteella voidaan sitten jakaa hirttotuomioita tai ylisanoja.
-
Jos nyt vain odottaisimme, kunnes Herrainpukimo saa ensimmäiset mittatilauspukunsa onnistuneesti asiakkaiden harteille. Niiden perusteella voidaan sitten jakaa hirttotuomioita tai ylisanoja.
Tästähän oli koko ajan kyse. Vielä Herrainpukimolla ei ole minkäänlaisia meriittejä mittapukujen saralla. Jussi kuitenkin oli jo julistamassa miten "aina ei tarvitse mennä matalimman aidan kohdalta" ja miten "Valmispukujen ja mittamuutospukujen (ja paitojen) myyminen on taatusti ihan hyvää (ja mittaajalle suhteellisen helppoa) liiketoimintaa, ei siinä mitään". Samaan viestiin vielä kivaa sovinistien saunakerho-henkistä tytöttelyä, niin vähän jää lukija miettimään firman linjaa.
Herrainpukimo saa toki esiintyä foorumilla ihan miten lystää, eikä kunnianhimo tai usko omiin taitoihinsa ole pahasta. Ongelmallista vaan se, että vielä näitä kovia puheita ei ole lunastettu millään (ei sen puoleen, mielestäni esim nuo puheet kikattelevista tytöistä ovat muutenkin jo sen verran noloa tekstiä firmalta että ne kannattanee jättääkin lunastamatta). Sen voi sitten jokainen kohdallaan miettiä että millainen yleisvaikutelma tästä koko hommasta tulee.
Tuli lafkan puvuista sitten millaisia tahansa, niin ainakaan firman ulkoiselle viestinnälle on Jussin foorumipostauksien perusteella vaikea antaa kehuja. Viestinnän käytännön toteutus on muutakin kuin sitä, että vähän miettii mitä virallisella herrainpukimo-nickillä foorumille kirjoittaa.
Itse olen muutamaan otteeseen suositellut herrainpukimon suuntaan kääntymistä jos joku tuttavapiiristäni on vaikkapa kohtuuhintaisia kenkiä etsinyt, mutta muuten lafkan kyseinen linja ei vakuuta.
-
Oma luonteeni on oma luonteeni, firma on firma - ja ne ovat kaksi eri asiaa. Sitä varten firmalla on virallinen tiedotus"persoona". En jäpittele foorumilla jatkuvasti rautakanki perseessä, enkä sitä suostu tekemään, pahoittelut. Jos puheissani sovinismia näkee, se on toki ihan omasta herkkyydestä ja kuukaudenajasta kiinni. Feministi en ole enkä sellaiseksi ala. Henkilötasolla olen ajoittain hyvinkin poliittisesti epäkorrekti, enkä koe sen olevan vahvasti haitaksi elämälleni. Kykenen myös tarvittaessa korrektiin käytökseen.
Herrainpukimolla pääosan palvelusta hoitaa Tuomas. Teen ajoittain itsekin myyntipuolta. Asiakkaat eivät ole siitä valittaneet.
Foorumi on keskustelufoorumi. Jos sen sekoittaa jatkuvaan myyntityöhön, ongelma on lukijan ajatusmaailmassa ja siinä, minkä tämä ajattelee olevan firman tiedotusta. Kaikki firmojen työntekijöiden julkinen keskustelu - edes omaa alaa koskeva - ei sitä ole eikä sen tule sitä olla.
-
^
Hyvin te vedätte. (y)
-
-
-
Noi naisviha tulkinnat on tyypillistä ylireagointia, koska pointti ilmeisesti oli, että homma osataan eikä myyjinä ole hyvännäköisiä tyttöjä pelkästään ulkonäön puolesta tehtävään valittuina. Toisaalta noi ulostulot ja asioiden muotoilut on muutenkin parhaimmillaan harkitsemattomia. Ja tuo naiivi oletus, että asiakkaat osaavat ja haluavat erottaa henkilöt firmasta on lähinnä typerää omiin muroihin kusemista.
-
Haluan vielä muistuttaa, ettei Alan Flusserilla tai Rubinaccin omistajillakaan ole räätälin koulutusta
Ja sen kyllä huomaa.
On muuten aika jännää, että samat nimimerkit joutuvat selittämään samoja asioita kerta toisensa jälkeen vaikka onkin perustettu erillinen tiedotusnimimerkki.
Silti syy on lukijoissa, vaikka joku muukin kuin tiedotusnimimerkki toistuvasti viittaa omassa argumentaatiossa yritykseensä.
Jännää.
Jännää myös, että vika on lukijoissa vaikka täällä on muitakin poliittisesti ja aika monella muullakin tavoin epäkorrekteja tyyppejä, joilla ei ole vastaavaa ongelmaa.
-
Minä olen tyytyväinen Herrainpukimon palveluun, ja Jussin asiantuntemus - josta täällä foorumilla on lukuisia todisteita - on varmasti kunniaksi firmalle.
-
Oli miten oli, minusta on jotenkin erityisen miellyttävää käydä Feressä ostoksilla. Mahdankohan olla sovinisti?
-
Oli miten oli, minusta on jotenkin erityisen miellyttävää käydä Feressä ostoksilla. Mahdankohan olla sovinisti?
Sika.
-
Minä tilasin äskettäin Ferestä mittatilaus/mittamuutospuvun. Se on nyt liikkeessä valmiina kokeilua varten. Ensi viikolla ehdin. Jännittää... Puvun yksityiskohtien valinta ja mittojen ottaminen oli miellyttävää. Hyvä asiakaspalvelu!
-
Useilla foorumeilla, ja täälläkin, näkyy usein se, että ikäänkuin halutaan uskoa/tulkita jonkun viesti pahiten päin - ilmiö jota näkee live-elämässäkin jos osapuolina ei-yhteensopivat persoonat. Nettikirjoittelussa (kuten meileissäkin) tämä siis korostuu kun vastaanottaja ei ole siinä vastapäätä kuulemassa. Livenä käytöstavat paranevat.
Vaatetusalasta en osaa sanoa, mutta ainakin kaikki teknisen korkeakoulutuksen saaneet tietävät hyvin miten teollisuus on täynnä ikiteekkareita, tai ainakin niitä joiden diplomityö ja viimeiset tentit viivästyvät 5-10 vuodella kun työelämä vei mukanaan. Ainoa haitta on muodollisen koulutusnimikkeen puuttuminen, joka Suomessa käytännössä estää etenemisen muihin firmoihin.
Äitini on muuten koulutukseltaan sairaanhoitaja mutta osaa kutoa ja ommella mitä ihmeellisimpiä ja loistavasti istuvia vaatteita. Meille tekemänsä narumatto päihittää woodnotesin ja minulle tekemänsä villapusero sai aikanaan jatkuvasti kehuja ja kyselyjä tyyliin "mistä tuon ostit".
Käsityöläisammateissa koulutusta tärkeämpää mielestäni on intohimo ja käytännön oppi. Siksi en tässäkään tapauksessa ole yhtään kiinnostunut kenenkään koulutuksesta, vaan sitten referensseistä.
Minusta muuten ei tulisi kelloseppää vaikka haluaisin ja koulut kävisin. Ei riitä kärsivällisyys eikä perfektionismi. Harjoitustyöt voisin selvittää tahdonvoimalla, mutta koulutus ei tekisi minusta oikeaa osaajaa.
-
Olen samaa mieltä kuin Laurentius - paitsi en tunne hänen äitinsä tekemiä vaatteita :-) Martti Luther selittää Vähässä Katekismuksessa 8. käskyä Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi: "...puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen."
Myös musiikkialalla orkesterimuusikot ovat sellainen ryhmä, jossa muodollinen koulutus ei merkitse; heidät valitaan työhön koesoiton perusteella, joka saattaa tapahtua verhon takana.
-
Ainoa haitta on muodollisen koulutusnimikkeen puuttuminen
Vai niin.
-
...
-
Ainoa haitta on muodollisen koulutusnimikkeen puuttuminen
Vai niin.
Kommenttisi oli niin lyhyt ja ytimekäs etten tiedä mitä tuolla tarkoitat, toki skeptisyyden luen siitä.
Muotoillaan näin: olen johtanut kohtuullisen kokoista organisaatiota jossa lukuisia diplomi-insinöörejä ja muuta sakkia. Alaisinani on ollut erittäin päteviä suunnittelijoita, useita joiden diplomityö on tullut väkisin puristettua usean työelämävuoden jälkeen. En missään nimessä suosittele moista toimintaa, mutta heidän pätevyyteensä asia ei vaikuttanut.
Suomi yleisesti ottaen on tutkintoja voimakkaasti korostava maa, ja se näkyy monella tapaa. Kokeneena rekrytoijana ja tiimien vetäjänä olen oppinut arvostamaan asennetta koulutusta enemmän. Eikä tarvitse nyt mitään innokas valelääkärijuttua tähän sekoittaa (ellei halua sitten tahalleen väärinymmärtää...) :-)
-
Martti Luther selittää Vähässä Katekismuksessa 8. käskyä Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi: "...puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen."
Foorumin säännöissä:
...
2) Ei uskonnollista keskustelua.
...
Liekö tuo uskonollista keskustelua, mutta saman eettisen periaatteen olisi voinut ilmaista ilman Lutheria ja katekismustakin.
kaippa sen lausunnon antaneen moraalifilosofin nimen voi mainita, vaikka hän ja lausahduksen sisältävä teos sattuukin kuulumaan jonkin uskonnollisen ryhmän peruskirjallisuuteen.
-
Jos joku osaisi myydä suhteellisuudentajua, niin sillä olisi tällä foorumilla eniten kysyntään.
Räätälöitynä, mittatilauksena tai sitten valmistuotteena, aika sama.
Mieluiten kauden kaikissa väreissä ja puukalalla varustettuna.
-
Suomi yleisesti ottaen on tutkintoja voimakkaasti korostava maa, ja se näkyy monella tapaa.
Olen tästä samaa mieltä. Vaikka olisi 299/300 op niin ketään ei saavutus kiinnosta jos ei ole sitä lopullista tutkintotodistusta. Täällä tunnutaan ajattelevan, että mikään määrä koulutusta ei ole minkään arvoista jos ei ole valmistunut, eli siis sama juttu kuin ei olisi mitään koskaan opiskellutkaan.
-
Kyllähän myös tämä NAISMAISTERI-keskustelu on selkeästi osoittanut, ettei se tutkintokaan takaa yhtään mitään.
-
Olen tästä samaa mieltä. Vaikka olisi 299/300 op niin ketään ei saavutus kiinnosta jos ei ole sitä lopullista tutkintotodistusta. Täällä tunnutaan ajattelevan, että mikään määrä koulutusta ei ole minkään arvoista jos ei ole valmistunut, eli siis sama juttu kuin ei olisi mitään koskaan opiskellutkaan.
Ei kai se noin missäään ole (viittaus edelliseen viestiini), mutta tutkinto osoittaa ainakin sen, että kykenee viemään projektit loppuun annettujen ohjeiden puitteissa ja kyllähän se paperi tavallaan takaa tietyn perustason osaamiselle, jota toki pitää selvittää tutkinnosta huolimatta ja jonka voi hankkia ilman tutkintoakin, mutta silloin joutuu tekemään asian vaikeimman kautta niin itselle kuin rekrytoijalle.
Unohtamatta nyt tietenkään sitä, että ympäri maailmaa on ammatteja ja tehtäviä, joissa tutkinto on muodollinen edellytys.
Tutkintojen arvostuksesta valittavalle suositan muuttoa Saksaan, Sveitsiin tai Itävaltaan, niin Suomi tuntuu äkkiä "tee ja opi itse"-henkilöiden luvatulta maalta.
-
Ei kai se noin missäään ole (viittaus edelliseen viestiini), mutta tutkinto osoittaa ainakin sen, että kykenee viemään projektit loppuun annettujen ohjeiden puitteissa ja kyllähän se paperi tavallaan takaa tietyn perustason osaamiselle, jota toki pitää selvittää tutkinnosta huolimatta ja jonka voi hankkia ilman tutkintoakin, mutta silloin joutuu tekemään asian vaikeimman kautta niin itselle kuin rekrytoijalle.
Unohtamatta nyt tietenkään sitä, että ympäri maailmaa on ammatteja ja tehtäviä, joissa tutkinto on muodollinen edellytys.
Tutkintojen arvostuksesta valittavalle suositan muuttoa Saksaan, Sveitsiin tai Itävaltaan, niin Suomi tuntuu äkkiä "tee ja opi itse"-henkilöiden luvatulta maalta.
Tarkoitatko nyt koulutusta sinänsä vai paperimuodossa olevaa tutkintotodistusta? Ensimmäinen kun voi olla ilman jälkimmäistäkin, mutta eikö silloin ole mitään osaamistakaan?
En muuten kritisoinut koulutusta tai tutkintoja, vaan pikemminkin "pitkälle koulutettu mutta paperiton = osaamaton" -asennetta.
-
Suomi yleisesti ottaen on tutkintoja voimakkaasti korostava maa, ja se näkyy monella tapaa.
Olen tästä samaa mieltä. Vaikka olisi 299/300 op niin ketään ei saavutus kiinnosta jos ei ole sitä lopullista tutkintotodistusta.
Se tutkintotodistus on yleensä lopputyöstä/pro gradusta kiinni, ja jos se on siitä kiinni, niin silloin ei todellakaan ole 299/300 noppaa kasassa, koska lopputyö muodostaa ihan prosentuaalisestikin melkoisen osan opinnoista useimmilla aloilla (ja sen merkitys itse opitun sisäistämisen kannalta on huomattavasti suurempi kuin sen prosentuaalinen osuus kokonaisopintopisteistä, ellei nyt sitten puhuta jostain ihan pilipalikoulusta, jossa papereita jaellaan suurempien tukien toivossa kuin buranaa varusmiehille). Toki tämä on varmastikin juuri siitä alastakin riippuvainen asia, mutta yleensä opinnoissa kaikki muu on oikeastaan harjoittelua jolla valmentaudutaan lopputyötä varten, ja se lopputyön väsääminen sitten sitä ihan oikeaa niska limassa paiskimista. Tästä kertonee jotain myös se, että niin monella sen lopputyön synnyttämistuskat ovat sellaiset, että se jää lopulta ulos pusertamatta.
-
Meillä täällä softa-alalla loppututkinto on osastoa "kiviäkin kiinnostaa". Työkokemus ja osaaminen on se, mikä ratkaisee. Toki myös alan koulutus on sellaista, ettei siellä opi mitään sellaista mistä olisi työelämässä hyötyä...
-
Meillä täällä softa-alalla loppututkinto on osastoa "kiviäkin kiinnostaa". Työkokemus ja osaaminen on se, mikä ratkaisee. Toki myös alan koulutus on sellaista, ettei siellä opi mitään sellaista mistä olisi työelämässä hyötyä...
Herää kysymys, että mitähän hyötyä tällaisesta koulutuslinjasta sitten ylipäätään on? Se, että pääsee viettämään "opiskelijaelämää"?
-
Havainto ihan oikeasta työelämästä, monelta eri alalta: ilman tutkintotodistusta jääneet ovat lähes poikkeuksetta olleet työyhteisön lahjakkaimpia ja aikaansaavimpia tyyppejä, jotka on repäisty vastuullisiin töihin siinä vaiheessa kun opiskelukaverinsa pitivät kahvitaukoa yliopiston kuppilassa.
On tullut nähtyä myös niin monta "tutkinto kourassa, ei relevanttia työkokemusta, ikää 27" -tyyppiä, että viimeisetkin illuusiot lopputyön siunauksellisuudesta ovat kadonneet ajat sitten. Ja kyllä, tiedän että toisilla aloilla muodollisella pätevyydellä on enemmän merkitystä kuin toisilla.
-
Havainto ihan oikeasta työelämästä, monelta eri alalta: ilman tutkintotodistusta jääneet ovat lähes poikkeuksetta olleet työyhteisön lahjakkaimpia ja aikaansaavimpia tyyppejä, jotka on repäisty vastuullisiin töihin siinä vaiheessa kun opiskelukaverinsa pitivät kahvitaukoa yliopiston kuppilassa.
Ruvetaanko nokittelemaan sillä, kuinka moneen "tutkinto on ihan tosi vähästä kiinni ja oikeastaan melkein puolivalmis" tyyppiin, joiden ammattiosaaminen ei sitten ole ihan sitä, mitä sen pitäisi olla, meikä on työelämässä törmännyt?
-
Ruvetaanko nokittelemaan sillä, kuinka moneen "tutkinto on ihan tosi vähästä kiinni ja oikeastaan melkein puolivalmis" tyyppiä, joiden ammattiosaaminen ei sitten ole ihan sitä, mitä sen pitäisi olla, meikä on työelämässä törmännyt?
Niistä lopputyön viimeisistä riveistäkö se ammattiosaaminen on kiinni?
Lopputyöt ovat pääsääntöisesti täysiä leikkiprojekteja. Kykynsä hoitaa laajempiakin kokonaisuuksia kunnialla loppuun voi mainiosti todistaa työelämässäkin.
-
Meillä täällä softa-alalla loppututkinto on osastoa "kiviäkin kiinnostaa". Työkokemus ja osaaminen on se, mikä ratkaisee. Toki myös alan koulutus on sellaista, ettei siellä opi mitään sellaista mistä olisi työelämässä hyötyä...
P..kammarjat. Alalla on toki tärkeää hankkia osaamista työkokemuksen kautta, mutta kyllä koulutus antaa erinomaisen pohjan alalla pärjäämiseen. Koulussa tapasin kyllä kaltaisiasi(?) heppusia, joilla homma oli harrastuksen kautta jo "hanskassa" ja halveksunta koulutusta kohtaan kova. Työn jälki ei kyllä usein vastannut puheita.
-
Viimeisten viestien perusteella porukka ei hallitse edes luetun sisäistämistä ja asiallista argumentaatiota, vaikka todistetusti ovat sitä käytännössä harjoittaneet vuosia.
Nettikirjoittamista varten pitäisi olla joku oma tutkinto.
Sen verran vaikealta homma taas näyttää.
-
^ lol, oliko tuo "asiallista argumentointia"? seura tekee kaltaisekseen?
-
^ lol, oliko tuo "asiallista argumentointia"? seura tekee kaltaisekseen?
Aina en syytä viestistä viestintuojaa.
Kiitos kun vahvistit väitteeni tarjoamalla esimerkin.
-
ole hyvä, yläfeusat hyvästä keskustelusta!
-
Se tutkintotodistus on yleensä lopputyöstä/pro gradusta kiinni, ja jos se on siitä kiinni, niin silloin ei todellakaan ole 299/300 noppaa kasassa, koska lopputyö muodostaa ihan prosentuaalisestikin melkoisen osan opinnoista useimmilla aloilla (ja sen merkitys itse opitun sisäistämisen kannalta on huomattavasti suurempi kuin sen prosentuaalinen osuus kokonaisopintopisteistä, ellei nyt sitten puhuta jostain ihan pilipalikoulusta, jossa papereita jaellaan suurempien tukien toivossa kuin buranaa varusmiehille). Toki tämä on varmastikin juuri siitä alastakin riippuvainen asia, mutta yleensä opinnoissa kaikki muu on oikeastaan harjoittelua jolla valmentaudutaan lopputyötä varten, ja se lopputyön väsääminen sitten sitä ihan oikeaa niska limassa paiskimista. Tästä kertonee jotain myös se, että niin monella sen lopputyön synnyttämistuskat ovat sellaiset, että se jää lopulta ulos pusertamatta.
Juuh okei. En sanonut tuossa 299 op-esimerkissä mitään lopputyön keskenjäämisestä. Tutkinto voi ihan hyvin jäädä "tauolle" vaikkapa sivuopintokokonaisuuden ja miksei pääaineenkin kurssista. Graduahan voi usein alkaa tehdä milloin vain haluaa.
-
Ruvetaanko nokittelemaan sillä, kuinka moneen "tutkinto on ihan tosi vähästä kiinni ja oikeastaan melkein puolivalmis" tyyppiin, joiden ammattiosaaminen ei sitten ole ihan sitä, mitä sen pitäisi olla, meikä on työelämässä törmännyt?
Voin lähteä mukaan jakoon ja nokittaa enemmän kuin muutamalla "parikin tutkintoa suoritettuna jo alle 25-vuotiaana" -tyypillä, joiden ammattiosaaminen ei sitten ole ollut ihan sitä, tai oikeastaan laisinkaan sitä, mitä sen olisi pitänyt olla.
Muuten kannatan kyllä tutkintojen suorittamista loppuun saakka.
-
Nyt loppuu. Perustakaa uusi ketju tai mielellään uusi foorumi tälle järjettömälle jauhamiselle.
-
Voisiko tämän akateemisten loppututkintojen merkitys boring boring -keskustelun siirtää omaksi ketjukseen ja jatkaa jälleen jankkaamista siitä, mikä on oikea tapa mitata ja valmistaa pukuja?
Edit. Tommi ehtikin ensin.
-
Jos jauhaa pitää, on parasta pitää homma järjettömänä. Säilyy viihdearvo.
-
Mikä nähdäksenne on vaatturin loppututkinnon merkitys mittatilauspukua tilatessa?
-
Ei mikään. Liikaa 25-vuotiaita vastavalmistuneita naisvaattureita.
-
Ei mikään. Liikaa 25-vuotiaita vastavalmistuneita naisvaattureita.
Tähän voi kommentoida vielä sen verran, että meillähän on nyt HP:llä harjoittelija, joka lukee puku- ja muotisuunnittelua AMK Noviassa. Aiemmalta koulutukseltaan vaatetusalan artesaani.
Harjoittelijamme mukaan klassista miestenpukeutumista (tai ylipäätään miestenpukeutumista) käydään hyvin vähän, ei juuri ollenkaan läpi ko. opinnoissa. Jussin opastuksella ko. henkilö kuitenkin tekee nyt jo todella taidokkaasti asusteita ja harjoittelujakson päättyessä tietää ja osaa riittävästi pystyäkseen valmistamaan itsenäisesti myyntikelpoisia tuotteita. Oma mittatilaustyönä tuleva solmio tulee häneltä kaulaani ensi viikolla. :)
Se, että on vaatetusalan koulutus ei vielä takaa sitä, että osaisi myydä, suunnitella tai valmistaa klassisia miestenvaatteita. Piste.
Haluaisin oikein mielelläni nähdä vaikka jonkun debattityyppisen tapahtuman, jossa Jussi vääntäisi eri koulutustasolla olevien vaatetusalan ihmisten kanssa klassisesta miestenpukeutumisesta.
Jos joku ostaa tuotteen sillä perusteella, mikä koulutus myyjällä (ei puvun ompelijalla) on ettekä sillä, millainen ostettu vaate on, niin siinä mennään kyllä aika korkealentoisesti metsään.
-
Internetsarkasmi, tuo aikamme vitsaus
-
Sain vihdoin otettua kuvat valmistuneesta puvusta:
(http://i44.tinypic.com/21lmstj.jpg)
(http://i39.tinypic.com/kohgn.jpg)(http://i41.tinypic.com/qyd5.jpg)
Arvoisien foorumilaisten vihjeestä poistatin hieman kangasta selästä. Housuja lyhennytin ja kavennutin.
-
^olisiko housuissa vielä kavennettavaa reisistä? Mitä mieltä muut ovat. Reidet antavat vähän Ronin manaamaa collegehousuvibaa.
-
Pikemminkin etu- ja takapuolen balanssiongelma.
-
No nyt näyttää jo enemmän mittapuvulle. LH komentti balanssista pitää paikkansa housun osalta, hiukan on takaa vielä pitkä. Selkä kuvan perusteella voisi ottaa vielä aivan hiukan sisään keskisaumasta, hiukan aaltoilee vielä. Se tosin on sitten ehkä pois hiukan käyttömukavuudesta.. mutta vyötäröllä on hyvä "svengi" ja takin selkä näyttää olevan balansissa