Puhdistus oli yksinkertaisesti runsaasti lukevalle lukukelvoton. Kömpelö kieli ja uuvahtanut aiheenkäsittely (siis sikäli uuvahtanut, että vastaavat aiheet on omissa piireissä lässytetty kuolemaan asti läpi) saivat miettimään, että onko palkinnot saatu siitä, että kerrankin on kirjailija joka ei ole läski juoppo vaan haastatteluystävällinen ja "persoonallinen" (lue: ylimielisen ynseä) pehmogootti.
Minusta on hienoa miten eri tavoin asiat voi nähdä ja kokea. En voisi olla tästä asiasta enempää eri mieltä. Mitä tarkoitat omilla piireillä?
Minusta Puhdistuksen yksi mainioimmista piirteistä oli se, että Oksasella on selkeästi oma ääni jolla hän tarinaa kertoo, mutta joka kuitenkin varsin vahvasti poikkeaa kirjailijan julkisuuskuvasta. Oksanen antaa itsestään tosiaan julkisuudessa ynseän ja ylimielisen kuvan (tästä olen Jussin kanssa samaa mieltä), mutta Puhdistuksessa Oksanen käsittelee teemaa yllättävän lempeästi.
Edit: Mielenkiintoinen näkemys myös Prix Femina ja Prix du Roman FNAC -voittajista, en kaikkia palkintojen saajia tunne, mutta käsittääkseni isomahaiset juopot ovat vähemmistössä.