Keikarin foorumi

Hyvää päivää,

Toistaiseki tyystin sormukseton mies kysyy neuvoa harkintansa tueksi.
Disclaimer: tiedän olevani turhamainen.

Vuoden sisään töissä (pienyrittäjänä) ei ole tulokset olleet huonoja.
On kehkeytynyt ajatus palkita itsensä sormuksella.
Kohdesormi on oikean käden keskisormi.
Oikea käsi siksikin, että vasen käsi nimettomineen on varattu muulle sormukselle tulevaisuudessa.

(Etusormi olisi liian huomiota herättävä.
Nimetöntä luultaisiin kreikkalaiskatolilaiseksi vihkisormukseksi.
Pikkurilli on... noh. Ei.)

Korostan, että en ole suinkaan hirttäytynyt ajatukseen sormuksesta saati sen materiaalista.
Sormukset ovat erityisen herkkä asia luterilaisessa kulttuurissamme.

Hyvä maku ennen kaikkea.

Asiaan.
Onko todellakin niin, että keltakultainen sormus olisi automaattisesti hyvän maun tuolla puolen?
Jos keltakulta jää lopulliseksti valinnaksi, sormus lienisi Kalevala korun Oulun sormus:
http://www.korukeisari.fi/product/582/oulun-sormus
Oulun sormus on vihkisormukseksi suunniteltu.
Pelkistetty muotoilu kestäisi aikaa.

Mutta.
Jos keltakulta on kirottu, niin värittömiä metallejahan piisaa.
Hopea ei tule kyseeseen - liian pehmeä metalli vailla arvostusta.
Valkokulta ei käy, koska rodium-pinnoite on altis kulumiselle.
Palladium olisi täten fiksu valinta - platinasta puhumattakaan.
Toisaalta platinasormuksia ei ole laajalti tarjolla nimenomaan ilman kivi-koristuksia.
Palladium-sormuksia puolestaan valmistetaan varsin pelkistettyinäkin malleina.

Onko siis keltakulta ehdottomasti pannassa?
Oletetaanko värittömästä metallista valmistetun sormuksen materiaali väistämättä hopeaksi, mikä sekin antaisi helposti vaikutelman huonosta tyylitajusta.

Työssäni kiertelen välillä asiakasyrityksissä; suhtaudun riittävällä vakavuudella tyylikysymyksiin.
(Merkki vaivannäöstä lienee tänne rekisteröityminenkin.)
Palaute saa olla sävyltään suoraakin.

Erittäin hyvää vuodenalkua kaikille!

Lainaus kirjoittaja KaunisJussin viestistä:
http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=149.msg1782#msg1782
"- Kultakorut miehillä: mikään maailmassa ei ole niin oksettava näky kuin mies, jolla on sormet ja ranteet täynnä merkonomin sormusta, kantasormusta, leijonavaakunasormusta ja ties mitä panssariketjuja ranteessa. Kaulassa yleensä jatkuu sama linja. Minulle tulee tällaisista miehistä aina mieleen ne, joilta äiti varoitti ostamasta käytettyä autoa. Kokonaisuuden kruunaa mao-kauluksinen musta kauluspaita ja viininpunainen pikkutakki, housuina mustat farkut tai suorat housut ja mieluiten bootsit jalassa."

PS. Housuni eivät ole valmistettu saunavihdoista. ;)
PPS. Pitkään himoamani kello löytyy jo ranteesta (ei rolle), jos keskustelu sattuisikin polveilemaan siihen suuntaan.