Keikarin foorumi
Keikari => Kulttuuri => Aiheen aloitti: i v y m a n - 27.03.11 - klo:20:20
-
Huomattu vähän kaikessa oli sitten kyse musiikista tai pukeutumisesta. ;)
Hei hei nuori mies, nyt jäitä hattuun! Kitaristina luulisi sinunkin tietävän että mm. semmoiset musiikki-innovaatiot kuin jazz, blues, rhythm'n'blues, rock'n'roll jne on keksitty Amerikan Yhdysvalloissa.
Mitä pukeutumiseen tulee, siitä voidaan taittaa peistä maailman tappiin. Viikonlopu oli sen verran rankka että nyt en jaksa.
-
Eikä jäbällä ois sitä Telecasteriakaan ilman jenkkejä!
-
Hei hei nuori mies, nyt jäitä hattuun! Kitaristina luulisi sinunkin tietävän että mm. semmoiset musiikki-innovaatiot kuin jazz, blues, rhythm'n'blues, rock'n'roll jne on keksitty Amerikan Yhdysvalloissa.
Tuon tiedän, mutta sille ei voi mitään, että parhaat bändit tulevat Iso-Britanniasta (ja Irlannista). Taino nytkin kuuntelen Fabulous Thunderbirdsiä ja siitä ei kyllä amerikkalainen rhythm'n'blues parane.
Eikä jäbällä ois sitä Telecasteriakaan ilman jenkkejä!
Tuohon ei ole kyllä mitään vastaansanomista. Ilman jenkkejä koko sähkökitaraa ei oltais edes keksitty, joten voi olla hyvä antaa siitä ja monesta muustakin asiasta kunnia jenkeille.
-
Hei hei nuori mies, nyt jäitä hattuun! Kitaristina luulisi sinunkin tietävän että mm. semmoiset musiikki-innovaatiot kuin jazz, blues, rhythm'n'blues, rock'n'roll jne on keksitty Amerikan Yhdysvalloissa.
Tuon tiedän, mutta sille ei voi mitään, että parhaat bändit tulevat Iso-Britanniasta (ja Irlannista).
Huh huh. Miles Davis tai vaikka Louis Armstrong olivat molemmat Yhdysvaltojen kansalaisia. Tosin The Beatles on aika hyvä brittibändiksi ja populaarimusiikin esittäjäksi.
-
Hei hei nuori mies, nyt jäitä hattuun! Kitaristina luulisi sinunkin tietävän että mm. semmoiset musiikki-innovaatiot kuin jazz, blues, rhythm'n'blues, rock'n'roll jne on keksitty Amerikan Yhdysvalloissa.
Tuon tiedän, mutta sille ei voi mitään, että parhaat bändit tulevat Iso-Britanniasta (ja Irlannista).
Huh huh. Miles Davis tai vaikka Louis Armstrong olivat molemmat Yhdysvaltojen kansalaisia. Tosin The Beatles on aika hyvä brittibändiksi ja populaarimusiikin esittäjäksi.
Höpöhöpö. Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Cream - kaikki Englannista. Eikä unohdeta vaikka sellaista pientä klubibändiä nimeltä The Rolling Stones.
-
Kuten fellow ivyman totesi, yhtäkään ylläolevista bändeistä ei olisi olemassa ilman Amerikan yhdysvaltoja ja sen rikasta musiikkikulttuuria.
-
Musiikkimakuasioista keskustelu voisi olla nyt vaikka tässä vaiheessa hyvä siirtää Kulttuuri-otsikon alle?
-
Kuten fellow ivyman totesi, yhtäkään ylläolevista bändeistä ei olisi olemassa ilman Amerikan yhdysvaltoja ja sen rikasta musiikkikulttuuria.
Olette aivan oikeassa tuon asian suhteen, että Yhdysvaltojen musiikkikulttuuri on mahdollistanut jopa koko populaarimusiikin olemassaolon, tuota ei voi kieltää kukaan. Mutta jos lähdetään hiuksia halkomaan, niin kyllä kunnia kuuluu ainakin rock-musiikin osalta Afrikkalaisille orjille, jotka "keksivät" bluesin.
Musiikkimakuasioista keskustelu voisi olla nyt vaikka tässä vaiheessa hyvä siirtää Kulttuuri-otsikon alle?
Veit jalat Lobbeistani.
-
Mainitsemasi afrikkalaiset olivat amerikkalaisia "keksiessään" bluesin.
EDIT: Jos siis lähdetään hiuksia halkomaan. ;)
-
Mainitsemasi afrikkalaiset olivat amerikkalaisia "keksiessään" bluesin.
EDIT: Jos siis lähdetään hiuksia halkomaan. ;)
No eivät ainakaan omasta vapaasta tahdostaan. ;)
-
Mainitsemasi afrikkalaiset olivat amerikkalaisia "keksiessään" bluesin.
EDIT: Jos siis lähdetään hiuksia halkomaan. ;)
No eivät ainakaan omasta vapaasta tahdostaan. ;)
Ja suuri osa Euroopasta Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista lähti myös pakon edessä. (vainot, taudit, ruokapula...) Natiiviamerikkaliset eivät enempiä ole valtamusiikkia ole tehneet.
-
Mainitsemasi afrikkalaiset olivat amerikkalaisia "keksiessään" bluesin.
EDIT: Jos siis lähdetään hiuksia halkomaan. ;)
No eivät ainakaan omasta vapaasta tahdostaan. ;)
Ja suuri osa Euroopasta Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista lähti myös pakon edessä. (vainot, taudit, ruokapula...) Natiiviamerikkaliset eivät enempiä ole valtamusiikkia ole tehneet.
Voimmeko vetää tästä tietynlaisia johtopäätöksiä?
-
Hei hei nuori mies, nyt jäitä hattuun! Kitaristina luulisi sinunkin tietävän että mm. semmoiset musiikki-innovaatiot kuin jazz, blues, rhythm'n'blues, rock'n'roll jne on keksitty Amerikan Yhdysvalloissa.
Tuon tiedän, mutta sille ei voi mitään, että parhaat bändit tulevat Iso-Britanniasta (ja Irlannista).
Huh huh. Miles Davis tai vaikka Louis Armstrong olivat molemmat Yhdysvaltojen kansalaisia. Tosin The Beatles on aika hyvä brittibändiksi ja populaarimusiikin esittäjäksi.
Höpöhöpö. Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Cream - kaikki Englannista. Eikä unohdeta vaikka sellaista pientä klubibändiä nimeltä The Rolling Stones.
Joista jokainen aloitti uransa coveroimalla/apinoimalla/varastamalla amerikkalaista rhyrhm'n'bluesia. Jokainen Rollareiden alkuaikojen biisi oli rhythm'n'blues -cover, esimerkkinä vaikka Little Red Rooster, jonka kirjoittaja Willie Dixon ei tainnut olla Rollaattoreiden jäsen? I'm A king Bee? All Over Now? Jne Jne
Myös Beatles aroitti uransa cover-bändinä, soittaen mm. amerikkalaisten rockabilly-, rock'n'roll ja rhythm'n'blues -artistien biisejä, joiden alkuperäisiä esittäjiä olivat mm. Little Richard, Larry Williams, Carl Perkins jne jne.
Pahoittelen off-topicointia mutta tahallinen päkäpäinen tietämättömyys jurppii.
-
Ja suuri osa Euroopasta Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista lähti myös pakon edessä. (vainot, taudit, ruokapula...) Natiiviamerikkaliset eivät enempiä ole valtamusiikkia ole tehneet.
Voimmeko vetää tästä tietynlaisia johtopäätöksiä?[/quote]
No vaikka sen, että jos amerikkalaisten musiikki on siirtolaisten ansiota niin meneekös ansio brittiläisestä musiikista skandinaaveille (normannit), germaaneille (anglit, saksit, juutit, ), friiseille, kelteille vai kenelle? Mitäs sitten nykyaikana kun siellä on afrikkalaisia, aasialaisia ja muita tuomassa vaikutteita? Missä kohtaa vedetään raja, että musiikista (tai jostain muusta) tulee kyseisen maan sen hetkisten asukkaiden aikaansaannosta ja lopetetaan ansion antaminen väestön lähtömaalle?
Kyllä minusta amerikkalaisen musiikin (americanan) vahvuus on just siinä, että yhdistetään afrikkalaisia, eurooppalaisia ja jopa niitä alkuperäisamerikkalaisia (nykyään myös aasialaisia) sävyjä maukkaaksi sopaksi.
-
jatkakaa
-
Will Do.
Heti kun ehdin.
-
Connection Problems
Sorry, SMF was unable to connect to the database. This may be caused by the server being busy. Please try again later.
-
Mites Tommi Läntinen? Pieksee jenkit ja britit mennen tullen.
En mä Tommista muuten tiedä, mut tää parhaat-kokoelma sopis hyvin vaik jollekin japanilaiselle noiselevylle. Kerralla kaikki hitit!
http://www.youtube.com/watch?v=EjD8mBcWH58
-
Mainitsemasi afrikkalaiset olivat amerikkalaisia "keksiessään" bluesin.
EDIT: Jos siis lähdetään hiuksia halkomaan. ;)
No eivät ainakaan omasta vapaasta tahdostaan. ;)
Ja suuri osa Euroopasta Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista lähti myös pakon edessä. (vainot, taudit, ruokapula...) Natiiviamerikkaliset eivät enempiä ole valtamusiikkia ole tehneet.
Voimmeko vetää tästä tietynlaisia johtopäätöksiä?
Totta kai. Amerikkalaisen kulttuurin hienous perustuu Amerikan asemaan "kansojen sulatusuunina".
-
+1
Juuri tuo erilaisten vaikutteiden luoma synergia saa parhaimmillaan aikaa hienoja asioita.
-
Hei hei nuori mies, nyt jäitä hattuun! Kitaristina luulisi sinunkin tietävän että mm. semmoiset musiikki-innovaatiot kuin jazz, blues, rhythm'n'blues, rock'n'roll jne on keksitty Amerikan Yhdysvalloissa.
Tuon tiedän, mutta sille ei voi mitään, että parhaat bändit tulevat Iso-Britanniasta (ja Irlannista).
Huh huh. Miles Davis tai vaikka Louis Armstrong olivat molemmat Yhdysvaltojen kansalaisia. Tosin The Beatles on aika hyvä brittibändiksi ja populaarimusiikin esittäjäksi.
Höpöhöpö. Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath, Cream - kaikki Englannista. Eikä unohdeta vaikka sellaista pientä klubibändiä nimeltä The Rolling Stones.
Joista jokainen aloitti uransa coveroimalla/apinoimalla/varastamalla amerikkalaista rhyrhm'n'bluesia. Jokainen Rollareiden alkuaikojen biisi oli rhythm'n'blues -cover, esimerkkinä vaikka Little Red Rooster, jonka kirjoittaja Willie Dixon ei tainnut olla Rollaattoreiden jäsen? I'm A king Bee? All Over Now? Jne Jne
Myös Beatles aroitti uransa cover-bändinä, soittaen mm. amerikkalaisten rockabilly-, rock'n'roll ja rhythm'n'blues -artistien biisejä, joiden alkuperäisiä esittäjiä olivat mm. Little Richard, Larry Williams, Carl Perkins jne jne.
Pahoittelen off-topicointia mutta tahallinen päkäpäinen tietämättömyys jurppii.
Tuota en liene kieltänytkään, etteivät kyseiset bändit olisi aloittanut coverbändeinä ja soittaneet nimenomaan jenkkiartistien biisejä - en nyt sentään niin tietämätön ole. Pointtini oli se, että parhaat biisit ovat syntyneet brittibändien toimesta. Vaikka kunnia rockin keksimisestä tulee antaa amerikkalaisille oma mielipiteeni on se, että britit veivät homman sitten pidemmälle. Vaikka toki esimerkiksi Hendrix ja moni muu vei hommaa eteenpäin Amerikassa ja tätä ei voi kukaan vähätellä.
-
Aikamoista vääntämistä tosiaan :D Otetaanpas tähän vähän etäisyyttä. Musiikin teoria ja systemaattinen "biisien" kirjoittaminen on käsittääkseni lähtenyt ihan jostain muualta kuin jenkeistä. Esimerkiksi kun Vivaldi, Mozart tai Bethoven värkkäsivät omia juttujaan 1600-1700-luvulla jenkit paukuttivat puunrunkojaan hullunkiilto silmissä. Eli moni keksinnöistä kuten sähkökitara ym. voisivat olla keksitty missä maanosassa tahansa. Aika oli vaan oikea sen keksimiselle (tähän liittyi myös sähkön keksimien, sointukulkujen teoria, kielisoittimien keksiminen, äänen vahvistaminen sähköisellä apuvälineellä jne. Kaikki nämä oli keksitty kauan ennen kitaraa.). Suurin osa maailman keksinnöistä olisi keksitty ilman niiden keksijöiden olemassa oloa. Yleensä historiassa tapahtuvat innovaatiot ajavat maailmaa siihen suuntaan että jokin asia ikäänkuin keksitään joka tapauksessa, haluttiin sitä tai ei.
Summasummaarum. Paras musiikki tulee Euroopasta (paria poikkeusta lukuunottamatta) ja kaikki musiikkityylit olisi voitu keksiä missä vaan :D
-
Aikamoista vääntämistä tosiaan :D Otetaanpas tähän vähän etäisyyttä. Musiikin teoria ja systemaattinen "biisien" kirjoittaminen on käsittääkseni lähtenyt ihan jostain muualta kuin jenkeistä. Esimerkiksi kun Vivaldi, Mozart tai Bethoven värkkäsivät omia juttujaan 1600-1700-luvulla jenkit paukuttivat puunrunkojaan hullunkiilto silmissä. Eli moni keksinnöistä kuten sähkökitara ym. voisivat olla keksitty missä maanosassa tahansa. Aika oli vaan oikea sen keksimiselle (tähän liittyi myös sähkön keksimien, sointukulkujen teoria, kielisoittimien keksiminen, äänen vahvistaminen sähköisellä apuvälineellä jne. Kaikki nämä oli keksitty kauan ennen kitaraa.). Suurin osa maailman keksinnöistä olisi keksitty ilman niiden keksijöiden olemassa oloa. Yleensä historiassa tapahtuvat innovaatiot ajavat maailmaa siihen suuntaan että jokin asia ikäänkuin keksitään joka tapauksessa, haluttiin sitä tai ei.
Summasummaarum. Paras musiikki tulee Euroopasta (paria poikkeusta lukuunottamatta) ja kaikki musiikkityylit olisi voitu keksiä missä vaan :D
+1
Jenkit ovat lähinnä ansioituneet eurooppalaisten teorioiden soveltamisessa, he ovat luoneet saksalaisen fysiikan tutkimuksen pohjalta tekniikkaa ja saksalaisen sävellysperinteen pohjalta kevyttä musiikkia.
PS. Saksalaisuuden ylikorostaminen on tarkoituksellista. Suurin osa keskeisestä modernista länsimaisesta korkeakulttuurista on syntynyt karkeasti entisen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella (nykyisten Saksan ja Itävallan lisäksi mm. Pohjois-Italia, Tsekki, Hollanti ja osa Ranskaa). Toki "saksalaisuudella" ei ole tässä paljon tekemistä modernin kansallisuuskäsitteen kanssa. Kulttuurinen yhteys alueilla kuitenkin oli.
-
Sinällään ironista huomioiden, että millaista musiikkia saksalaiset nykyään kuuntelevat ja tekevät...
(pois lukien siis krautrock ja Kraftwerk)
-
Jenkit ovat lähinnä ansioituneet eurooppalaisten teorioiden soveltamisessa, he ovat luoneet saksalaisen fysiikan tutkimuksen pohjalta tekniikkaa ja saksalaisen sävellysperinteen pohjalta kevyttä musiikkia.
PS. Saksalaisuuden ylikorostaminen on tarkoituksellista. Suurin osa keskeisestä modernista länsimaisesta korkeakulttuurista on syntynyt karkeasti entisen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella (nykyisten Saksan ja Itävallan lisäksi mm. Pohjois-Italia, Tsekki, Hollanti ja osa Ranskaa). Toki "saksalaisuudella" ei ole tässä paljon tekemistä modernin kansallisuuskäsitteen kanssa. Kulttuurinen yhteys alueilla kuitenkin oli.
Näin sekä fysiikkaa että ns. taidemusiikkia (joka on ihan hirvittävä termi) jossain määrin vakavissaan tehneenä haluaisin vähän asettaa saksalaisen kielialueen vaikutusta perspektiiviin. Saksalaisella kielialueella oli jonkinlainen selvästi määräävä osa eurooppalaisen musiikin kentällä itsestäni lähinnä wieniläisklassismin (suunnilleen 1750-1820) aikaan, mikä selittynee ihan sillä että Wienissä oli Habsburgien pääkaupunkina mantereen vilkkain kulttuurielämä ja päättömästi rahaa sen ylläpitämiseen. Tätä ennen ja sen jälkeen musiikin kehitys oli jakautunut aika lailla tasaisemmin pitkin Eurooppaa ja keisarikunnan rinnalla sen ulkopuolinen Italia (josta ns. länsimaisen taidemusiikin teoreettinen perusta on enemmän tai vähemmän peräisin) tai vaikka Englanti omine barokkisäveltäjineen painivat ihan samassa sarjassa, romantiikan ajan ei-saksalaisista nimistä puhumattakaan.
Samoin eksakteissa luonnontieteissä saksalaisen kielialueen varsinainen huippujakso kesti ehkä 30-40 vuotta ennen ja jälkeen vuoden 1900 - vaikka aika iso osa modernin fysiikan isoista nimistä on/oli saksalaisia ennen natsien valtaannousua, kannattaa kuitenkin muistaa että klassinen mekaniikka ja sähkömagnetismi kehitettiin enemmän tai vähemmän kokonaan Brittein saarilla ja esimerkiksi iso nykyajan insinöörien ja luonnontieteilijöiden käyttämästä matemaattisesta työkalupakista (kaikki mitä nimien Laplace, Fourier, Poisson ja niin edelleen alta löytyy) Ranskassa.
En menisi vähättelemään amerikkalaisten merkitystä kummassakaan mainitussa asiassa sotienjälkeisenä aikana - jos katsoo vaikka viimeisen 30 vuoden nobelisteja, nimenomaan fysiikan perustutkimuksesta myönnetyt palkinnot ovat ropisseet pääsääntöisesti joko jenkeissä syntyneille tai uransa siellä tehneille. Samoin kevyen musiikin se juttu ainakin omasta mielestäni on nimenomaan eurooppalaisen taidemusan tonaalisuuden (sattumoisin ranskalaisten teoreetikoiden käsite, vaikka sen ukko Bachin tuotantoa analysoimalla muotoilivatkin) yhdistäminen afroperäisiin rytmeihin, mikä on juuri sitä periamerikkalaista yhteensulauttamista mistä tässäkin keskustelussa on jo puhuttu. Ei-kevyen musiikin puolellakin amerikkalaisten vaikutus on ollut aika iso vaikka ei samalla tavalla määräävä: jotkut Aaron Copland, Charles Ives, Samuel Barber tai elävistä vaikka John Adams tai Steve Reich ovat tehneet aika ison vaikutuksen ja nimenomaan ns. taidemusiikin norsunluutornin ulkopuolella.
-
^
Nuo esimerkit fysiikasta ja musiikista oli tarkoitettu lähinnä kuvaannollisiksi, käsitykseni saksalaisten merkityksestä perustuu laajempaan rooliin modernin, erityisesti tieteellisen ajattelun kehittäjänä.
Tietysti muutkin ovat olleet modernin Euroopan rakennuksessa mukana, varsinkin germaaniheimo frankkien perustama Ranska. Mutta kyllä pitäisin saksalaisten (mukaan lukien Itävalta ja saksankielinen yläluokka eri puolilla keisarikuntaa) vaikutusta kaikista merkittävimpänä. Erityisen dominantteja he ovat filosofiassa, joka on Kantista 1900-luvun puoliväliin pitkälti saksalaisten hallitsemaa. He kehittivät samalla paljolti toista runkoalaa, matematiikkaa.
Juuri ajoitus tässä onkin olennaisinta: saksalaiset nousivat esiin, kun oli menossa kriittiset ajat modernin filosofian ja tieteen
synnyn kannalta. He olivat enemmän tai vähemmän mukana perustamassa lähes jokaista suurta modernia tieteenalaa, ellen nyt väärin muista niin mm. fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, biologiaa, kielitiedettä, oikeustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Merkittävää on saksalaisten monipuolisuus: he pioneerasivat sekä luonnontieteitä että ihmistieteitä, filosofiassa perustivat molemmat 1900-luvun suuret perinteet, loogiseen analyysiin perustuvan analyyttisen filosofian (Wienin piiri, Wittgenstein) ja humanistis-kirjallisen mannermaisen (Husserl, Heidegger). Esimerkiksi britit olivat kapea-alaisempia tieteellis-filosofisella kentällä. Ranskalaisilta löytyy toki laajuutta, mielestäni kuitenkin saksalaisissa on eniten kärkinimiä.
Minä pidän tieteenalan perustamista "arvokkaampana" kuin viime aikojen Nobelia erityiskysymyksen penkomisesta, vaikka tällainen vertailu tietysti on täysin epäreilu. Joka tapauksessa Ameriikoissa oli hiljaista, kun modernin tieteen kone laitettiin hyrräämään, lähinnä tulee antropologia ja valtio-oppi (political science) mieleen aloista, joissa he ottivat aloitteen omiin käsiinsä. Tietysti tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon edellytykset kaukaisena siirtokuntana ja myöhäisen kasvun (Yhdysvaltain väkilukuhan nousi Eurooppaan nähden merkittäväksi vasta 1800-luvulla).
Eri asia on toki, onko mielekästä pilkkoa ajatteluperinteitä kielipiireihin, mutta ainahan se niin mukavaa on vertailla hauista, muidenkin.
-
Connection Problems
Sorry, SMF was unable to connect to the database. This may be caused by the server being busy. Please try again later.
-
Minä pidän tieteenalan perustamista "arvokkaampana" kuin viime aikojen Nobelia erityiskysymyksen penkomisesta, vaikka tällainen vertailu tietysti on täysin epäreilu. Joka tapauksessa Ameriikoissa oli hiljaista, kun modernin tieteen kone laitettiin hyrräämään, lähinnä tulee antropologia mieleen aloista, joissa he ottivat aloitteen omiin käsiinsä. Tietysti tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon edellytykset kaukaisena siirtokuntana ja myöhäisen kasvun (Yhdysvaltain väkilukuhan nousi Eurooppaan nähden merkittäväksi vasta 1800-luvulla).
Menee jo armottomaksi väännöksi tieteenhistoriasta ja siten täysin ohi aiheesta, mutta menköön. :D Totta kai monen modernin tieteenalan taustalla on häärännyt saksalaisia - sillä väestöpohjalla ja yliopistojen määrällä olisi ollut ihme pikemminkin jos ei. Sanoisin kuitenkin että modernin tieteen käynnistyminen oli aika yleiseurooppalainen projekti jonka aikana maailmanpolitiikka ja -historia sanelivat sen että Euroopan ja miksei koko maailman intellektuaalinen keskus sattui sijaitsemaan saksalaisella kielialueella (josta maailmansodat sen ajoivat yhtä nopeasti pois). Painopisteen siirtyminen ja perinteen katkeaminen (suurin tieteelle tapahtunut vahinko viime vuosisadalla voi hyvin olla, että natsit tuhosivat Göttingenin yliopiston matematiikan laitoksen) näkyy aika hyvin taas siinä, että esimerkiksi tietojenkäsittelytiede tai kvanttikenttäteoria (jonka ympärillä kaikki sotien jälkeinen fysiikka enemmän tai vähemmän tuntuu pyörivän) ovat melkein täysin angloamerikkalaisia luomuksia.
Jotta pysyttäisiin aiheessa, laitetaan nyt sitten vähän musiikkiakin: http://www.youtube.com/watch?v=wTXBN3I-XB4 (http://www.youtube.com/watch?v=wTXBN3I-XB4)