Keikarin foorumi

Keikari => Yhteiskunta => Aiheen aloitti: Pchan - 02.09.11 - klo:16:31

Otsikko: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Pchan - 02.09.11 - klo:16:31
Adidas on ihan eri kokoluokan yritys — tottakai sillä on enemmän brändiarvoa. Mutta brändiarvo kohderyhmälle, siinä Lobb menee Adidaksenkin edelle.

En tunne Lobbin tuotantokustannuksia, mutta voisiko ajatella että kustannusten (ja sitä kautta hintojen) on annettu kasvaa juuri sen takia, että brändiarvoa on?

Ehkä tarkoitat brändiarvolla jotain muuta kuin minä? Itse en ymmärrä miten tuotteella jota yleisesti pidetään havainnoitavilta ominaisuuksiltaan hintaluokkansa parhaana, voisi olla suurta brändiarvoa. Jos myyn samaan hintaan kiloa kultaa nimellä 'Mikko' ja puolta kiloa kultaa nimellä 'Matti', niin onko Mikon brändiarvo suurempi kuin Matin?

Kituvatko vieläkin? Itse olen ymmärtänyt, että esim. C&J:n toimitusvaikeudet johtuvat kasvaneesta kysynnästä.

Kysynnän muutokset ja kysynnän pitkän aikavälin trendi ovat kaksi eri asiaa. Käsittääkseni mikään ei viittaa siihen, että 2000-luvulla laatukenkien kysynnän trendi olisi ollut suuremmin nousussa. Kaikki sen sijaan viittaa siihen, että laatuvalmistaja toisensa perään on ajautunut vaikeuksiin viimeisen 20-vuoden sisällä.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: U-Haul - 02.09.11 - klo:16:40
Menestyjiäkin löytyy, koskee varmasti ainakin joitain englantilaismerkkejäkin:

http://www.nytimes.com/2011/04/21/fashion/21SHOES.html?_r=2&ref=fashion
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Jussi - 02.09.11 - klo:16:47
Jos puhutaan Leftistä, niin briteissä on - käsittääkseni Leftiltä lisensoidulla konseptilla - tehty homma paremmin. Lodger (http://www.lodgerfootwear.com/) on, panostamalla nimenomaan suunnitteluun ja klassisiin rakenteisiin, saanut rakennettua laatukenkämerkin, jonka ostaminen on aivan yhtä helppoa kuin Leftinkin. Tästä huolimatta laadusta ei ole tingitty.

Ymmärrän Leftin pyrkivän malleissaan jopa pieneen uniikkiuteen. Lodger on saavuttanut saman käyttämällä klassisia esikuvia ja lisäämällä niihin aivan pieniä twistejä - yleensä niin pieniä, että kenkä menee klassisesta, mutta asiaa tuntevalle luvassa on muutama karkki.

Lisäksi Lodgerin mallisto on tarkemmin rajattu ja varsinaiset yllärikengät löytyvät sieltä "Shoe of the Month" -puolelta.

Hinnassa - joka on suht' tiukka - on laatuun nähden vähemmän ilmaa kuin Leftissä. Jalan mittaamisen lisäarvo ja helppo tilattavuus (sekä se, että ns. vakiokokoja ja -lestejä voi tilata ilman mittaustakin) ovat myös bonuksena.

Leftin kannattaisi siis ehkä katsoa tuota toimintaa ja miettiä konseptiaan uudelleen.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 02.09.11 - klo:16:52
Menestyjiäkin löytyy, koskee varmasti ainakin joitain englantilaismerkkejäkin:

http://www.nytimes.com/2011/04/21/fashion/21SHOES.html?_r=2&ref=fashion


Artikkelissahan kerrotaan selvästi trendin olleen laskeva ja firmojen kaatuneen. Pari vuotta on sitten mennyt paremmin kun _muoti_ sattuu suosimaan.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: supera - 02.09.11 - klo:16:58
Ehkä tarkoitat brändiarvolla jotain muuta kuin minä? Itse en ymmärrä miten tuotteella jota yleisesti pidetään havainnoitavilta ominaisuuksiltaan hintaluokkansa parhaana, voisi olla suurta brändiarvoa. Jos myyn samaan hintaan kiloa kultaa nimellä 'Mikko' ja puolta kiloa kultaa nimellä 'Matti', niin onko Mikon brändiarvo suurempi kuin Matin?


Jeps's, vastaavasta logiikasta on kyse, kuitenkin kääntäen. Asiakkaat kokevat "Matti" kullan tuplaten arvokkaammaksi kun "Mikon" vaikka perustuote on sama. Eli asiakkaat ovat valmiita maksamaan "brändistä" mojovan preemion.

Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: U-Haul - 02.09.11 - klo:17:01
Olisiko Leftikin tuonut sitten GW-kenkänsä markkinoille nyt tätä muodin kehitystä silmällä pitäen.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Gaffer - 02.09.11 - klo:17:02
Käsittääkseni mikään ei viittaa siihen, että 2000-luvulla laatukenkien kysynnän trendi olisi ollut suuremmin nousussa. Kaikki sen sijaan viittaa siihen, että laatuvalmistaja toisensa perään on ajautunut vaikeuksiin viimeisen 20-vuoden sisällä.

Minusta viittaa, kiitos internetin, mikä on viime vuosina laajentanut markkinat miltei paikallisista maailmanlaajuiseksi. Vaikea toki sanoa mitä vaikka 10-20 vuoden sisällä tapahtuu, mutta nythän tilanne vaikuttaa usealla valmistajalla aika valoisalta. C&J:lle on enemmän kysyntää kuin mitä voivat valmistaa, AS on vasta palkannut lisää väkeä ja Trickersille on tätä nykyä jo pelkästään Japanissa kova imu.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Barbarossa - 02.09.11 - klo:17:24
Antaa heidän yrittää.
Ei ole keneltäkään meistä pois.
Jos tuote on hyvä ja hinta kohdillaan niin menestystä on luvassa.
Jos ei niin evoluutio poistaa kuljeksimasta.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Ville - 02.09.11 - klo:17:39
Hoen tätä koko ajan: perinteiset laatuvalmistajat ovat pitkään kituneet. Miksi kukaan siis haluaisi ryhtyä perinteiseksi laatuvalmistajaksi?
Kituvatko vieläkin? Itse olen ymmärtänyt, että esim. C&J:n toimitusvaikeudet johtuvat kasvaneesta kysynnästä.

Ainakin The Shoe Healerin Richardin sekä SF:n käyttäjien mukaan Tricker'sillä menee nyt lujempaa kuin vuosiin, C&J:n toimitusajat ovat venähtäneet kun kysyntä on huipussaan, Loake ja Barker hyötyvät suuresti Tyrwhittin laajennuksesta popojen puolelle, Lobb Parisin sekä EG:n ostajakunta on sen verran varakasta etteivät talouskriisit juuri hötkäytä. Dandyish tietää kaiketi parhaiten AS:n tilanteen, mutta foorumien perusteella tilauksia riittää ja uusi konsepti toimii erinomaisesti. Atlatin tuolla puolen AE ja Alden ymmärtääkseni menestyvät erinomaisesti.

Kyllä popofiilin ja tehtaiden kelpaa tällä hetkellä.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 02.09.11 - klo:17:53
Lainaus
Adidas on ihan eri kokoluokan yritys — tottakai sillä on enemmän brändiarvoa. Mutta brändiarvo kohderyhmälle, siinä Lobb menee Adidaksenkin edelle.


En lukenut nyt niin tarkasti miten Adidas liittyy tähän ketjuun, mutta ihan arvossaan se on. Se on juoksukengissä kakkonen (muistaakseni Asics on nro 1), futiksessa globaalisi ykkönen ja golfissa nousemassa.

Fashion puolella käsittääkseni ykkönen globaalisti näistä street muotia valmistavista urheilubrändeistä.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 02.09.11 - klo:20:32
Ehkä tarkoitat brändiarvolla jotain muuta kuin minä? Itse en ymmärrä miten tuotteella jota yleisesti pidetään havainnoitavilta ominaisuuksiltaan hintaluokkansa parhaana, voisi olla suurta brändiarvoa.

Avaa tätä vähän. Itse en ymmärrä, miten hintaluokkansa parhaus sulkisi brändiarvon pois. Jos on luokkansa paras, niin eikö jo sen perusteella kannata pyytää kuluttajilta preemiota? Eikö olisi typerää olla pyytämättä?

Jos myyn samaan hintaan kiloa kultaa nimellä 'Mikko' ja puolta kiloa kultaa nimellä 'Matti', niin onko Mikon brändiarvo suurempi kuin Matin?

Ei. Matin brändiarvo on suurempi kuin Mikon, koska samalla hinnalla saa vähemmän kultaa. Loput on sitä brändiarvoa. En tosin näe, miten tämä liittyy mihinkään.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 02.09.11 - klo:20:39
Brändi on käytännössä kuluttajan mielessä oleva tunnetila kyseisestä tuotteesta. Brändiarvo muodostuu tunnetilan vahvuudesta ja siitä paljonko enemmän kuluttaja on valmis maksamaan brändistä verrattuna "täysin identtiseen" tuotteeseen verrattuna. Lobbilla on ehdottomasti brändiarvo ja niin on myös Leftillä. Miksi muuten joku olisi valmis maksamaan molemmista tuotteista ns. ylihintaa. Siitä miten vahvoja brändit ovat ja lunastavatko he antamansa brändilupauksensa, en ota kantaa.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 02.09.11 - klo:20:48
En lukenut nyt niin tarkasti miten Adidas liittyy tähän ketjuun, mutta ihan arvossaan se on. Se on juoksukengissä kakkonen (muistaakseni Asics on nro 1), futiksessa globaalisi ykkönen ja golfissa nousemassa.

Fashion puolella käsittääkseni ykkönen globaalisti näistä street muotia valmistavista urheilubrändeistä.

Yleisellä tasolla kaikki tietää Adidaksen, kukaan ei tiedä Lobbia. Adidaksen brändiarvo on absoluuttisesti suurempi.

Klassisesta pukeutumisesta (whatever) kiinnostuneille Lobb on kuitenkin selkeästi arvokkaampi ja korkeammassa asemassa, kuin Adidas keskivertofutaajalle tai juoksijalle.

Tätä yritin sanoa, en suinkaan kyseenalaistaa Adidaksen arvoa sinänsä.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Ron Burgundy - 02.09.11 - klo:21:12
Minusta viittaa, kiitos internetin, mikä on viime vuosina laajentanut markkinat miltei paikallisista maailmanlaajuiseksi.

Joo, mutta kyllä vahvasti hipsterivetoinen "heritage"-trendi on ollut todella suuressa osassa nostamassa perinteisten kenkätehtaiden myyntikäyriä. Netti saattoi luoda menswear-blogien ja foorumien ympärillä pyörivän karusellin (joka myös kytkeytyy ensinmainittuun ilmiöön), mutta kyse on lopultakin melko pienen porukan intoilusta, jonka päälle ei ihmeitä rakenneta. Kun menekki on ensin ollut mitätöntä, lähes mikä tahansa parannus näyttää taivaan lahjalta.

Se northamptonilainen pulju, joka nykyisen menekin seurauksena tekee isoja investointeja kasvattaakseen tuotantoa, joutuu vielä nuolemaan haavojaan myöhemmin. Ikävä kyllä. Tällä hetkellä workwear/heritage -henkeen pukeutuvat hipsterit siirtyvät jossain vaiheessa eteenpäin, ja sitten nähdään kuinka kauan perinteiset merkit pärjäävät.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 02.09.11 - klo:22:55
Brändi on käytännössä kuluttajan mielessä oleva tunnetila kyseisestä tuotteesta. Brändiarvo muodostuu tunnetilan vahvuudesta ja siitä paljonko enemmän kuluttaja on valmis maksamaan brändistä verrattuna "täysin identtiseen" tuotteeseen verrattuna. Lobbilla on ehdottomasti brändiarvo

Kerro nyt ihmeessä kuka valmistaa objektiivisesti mitattuna yhtä hyviä kenkiä halvemmalla kuin Lobb? Itse olen jonkun verran kolununnut näitä foorumeita ja käsittääkseni vaihtoehtoja ei ole. Jotain netti-ihmeitä tai 'käy budabestissa' -tyylisiä ratkaisuja ei kannata ehdottaa, koska Lobbilla on kivijalkapresenssiä siellä missä todelliset ostajat liikkuvat ja ostotapahtumalla on suuri merkitys lopullisen asiakasarvon muodostumiseen.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 02.09.11 - klo:23:47
Missä näitä Lobbareita voi käydä katselemassa Helsingissä?
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Jussi - 03.09.11 - klo:04:49
Brändi on käytännössä kuluttajan mielessä oleva tunnetila kyseisestä tuotteesta. Brändiarvo muodostuu tunnetilan vahvuudesta ja siitä paljonko enemmän kuluttaja on valmis maksamaan brändistä verrattuna "täysin identtiseen" tuotteeseen verrattuna. Lobbilla on ehdottomasti brändiarvo

Kerro nyt ihmeessä kuka valmistaa objektiivisesti mitattuna yhtä hyviä kenkiä halvemmalla kuin Lobb?

Marcell Mrsan ja Lazlo Vass.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: i v y m a n - 03.09.11 - klo:07:51
Missä näitä Lobbareita voi käydä katselemassa Helsingissä?

Eikö eduskunnan nurkat ole kaiken sortin lobbaajia täynnä?

..haen takkini..

Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 03.09.11 - klo:08:10
Brändi on käytännössä kuluttajan mielessä oleva tunnetila kyseisestä tuotteesta. Brändiarvo muodostuu tunnetilan vahvuudesta ja siitä paljonko enemmän kuluttaja on valmis maksamaan brändistä verrattuna "täysin identtiseen" tuotteeseen verrattuna. Lobbilla on ehdottomasti brändiarvo

Kerro nyt ihmeessä kuka valmistaa objektiivisesti mitattuna yhtä hyviä kenkiä halvemmalla kuin Lobb? Itse olen jonkun verran kolununnut näitä foorumeita ja käsittääkseni vaihtoehtoja ei ole. Jotain netti-ihmeitä tai 'käy budabestissa' -tyylisiä ratkaisuja ei kannata ehdottaa, koska Lobbilla on kivijalkapresenssiä siellä missä todelliset ostajat liikkuvat ja ostotapahtumalla on suuri merkitys lopullisen asiakasarvon muodostumiseen.

En todella osaa sanoa, onko sellaista objektiivista mittaria olemassakaan, jolla näitä käsityökenkiä voisi verrata.  Lisäksi rehellisyyden nimissä en ole ikinä yksiäkään bespoke-kenkiä käsissäni pitänyt, enkä osaisi *oikeasti* erottaa niiden laadullisia eroja mitenkään.  Voisin erottaa omat preferenssini ja tehdä sen perusteella jotain kuvitteellisia analyysejä, mutta bespoke-kengissä sekin on vähän absurdia.  Jos asiakas on tilannut oman makunsa mukaiset kengät, se ei tee niistä laadullisesti huonompia.  Mutta jos vertaa yksiä "hand-welted" kenkiä toisiin, miten niiden laadulliset erot nyt sitten erottaa?  Jos vertaan vaikka Loakeja tai Grensoneita Cheaneyn, Churchin tai C&J:n kenkiin, näen selkeän tasoeron.  Mutta Lobb vs. kilpailijat?  Paha.

Joka tapauksessa onhan noita bespoke-valmistajia ihan briteissäkin joitain varsin tunnettuja.  Cleverley, Foster, Gaziano & Girling.  Mikä näistä on Lobbin tasolla?  EOS.  Mutta kaikki ovat ymmärtääkseni selkeästi halvempia - olematta tietenkään mitenkään sanan varsinaisessa merkityksessä halpoja.  Italialaisia bespoke-valmistajiakin löytyy liuta, eivätkä nekään liene mitenkään sutta ja sekundaa.

Lobbin brändilisää lienee juuri se "maailman paras" -leima.  Roetzel ja muut ovat tätä pönkittäneet aika vahvasti, mutta kuka voi oikeasti sanoa niiden laadusta mitään?
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: supera - 03.09.11 - klo:09:23
^+1.

Tarina kertoo omanarvon tuntevasta suomalaisesta pörssiyhtiön tj:stä. Hän oli kovasti kiinnostunut ostamaan uutta
Jaguaaria. Myyjä innostuneena piti autosta esittelyä ja yhtenä argumenttina hän mainitsi mallin olevan varsin suosittu
ko kohderyhmässä.

Tällä argumentilla myyjä menetti kaupan. Ostaja oli hakemassa sellaista autoa joita ei tulisi montaa vastaan ja tämä
narsistinen tarve ei olisi myyjän mukaan täyttynyt.

(Kaveri päätyi kuitenkin S-Meceen..)
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Ville - 03.09.11 - klo:12:37
Kerro nyt ihmeessä kuka valmistaa objektiivisesti mitattuna yhtä hyviä kenkiä halvemmalla kuin Lobb? Itse olen jonkun verran kolununnut näitä foorumeita ja käsittääkseni vaihtoehtoja ei ole. Jotain netti-ihmeitä tai 'käy budabestissa' -tyylisiä ratkaisuja ei kannata ehdottaa, koska Lobbilla on kivijalkapresenssiä siellä missä todelliset ostajat liikkuvat ja ostotapahtumalla on suuri merkitys lopullisen asiakasarvon muodostumiseen.

Jos mittariksi laitetaan täysi käsityö, vastaus on Vass. Erona on ainoastaa tuo maaginen valmislestin ja tilauslestin muuttuja. Heillä on jonkin verran kivijalkaedustusta, ainakin ranskalainen Margo&Ralph tarjoaa pienen siivun valikoimasta.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 03.09.11 - klo:12:42
Joka tapauksessa onhan noita bespoke-valmistajia ihan briteissäkin joitain varsin tunnettuja.  Cleverley, Foster, Gaziano & Girling.  Mikä näistä on Lobbin tasolla?  EOS.  Mutta kaikki ovat ymmärtääkseni selkeästi halvempia - olematta tietenkään mitenkään sanan varsinaisessa merkityksessä halpoja.  Italialaisia bespoke-valmistajiakin löytyy liuta, eivätkä nekään liene mitenkään sutta ja sekundaa.

Tarkoitin kyllä RTW-kaman vertailua. Nahan laatu, tikkaukset, rakenteet, työvaiheiden ja käsityön määrä, jne. siinä niitä ihan objektiivisesti mitattavia muuttujia. Perusostaja ei tietenkään kykene noita havainnoimaan, joten hän luottaa muiden sanaan ihan samaan tyyliin kuin Toyotan ostaja luottaa kestävyystilastoihin kestävyyttä arvioidessaan.

RTW-kamaa voidaan vertailla rinnakkain, mutta bespoke on ihan oma maailmansa. Tyypillisesti bespoke-palveluja käyttävän aika on kallista ja hänelle koko ostoprosessi on erittäin tärkeä suhteessa lopputulokseen. Ostoprosessiin taas vaikuttaa palvelujen saatavuus ja niiden yleinen tunnettavuus.

En usko, että esim. todella kalliiden kenkien kohdalla maksetaan juurikaan brändilisää, vaan informaatiotalous sanelee, että tosiostajan ei kannata käyttää tuhansien eurojen edestä aikaa ja vaivaa, jos tarjolla on yleisesti tunnettu 'maailman paras' ihan sopuhintaan. Tämä on ihan se sama syy, miksi hyvin tienaavat hakevat kamansa helsingissä ferestä, eivätkä roiku ebayssa 'tekemässä löytöjä'. Jos joku tarjoaa Lobbia paremman diilin mukaan lukien ostoprosessi, niin valmistajalla on kaksi vaihtoehtoa: 1) antaa ajan tehdä tehtävänsä 2) investoida kivijalkanäkyvyyteen ja fiksuun markkinointiin. Toinen noista teistä on hidas ja toinen taas merkittävän riskipitoinen.
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: supera - 03.09.11 - klo:13:33
En usko, että esim. todella kalliiden kenkien kohdalla maksetaan juurikaan brändilisää, vaan informaatiotalous sanelee, että tosiostajan ei kannata käyttää tuhansien eurojen edestä aikaa ja vaivaa, jos tarjolla on yleisesti tunnettu 'maailman paras' ihan sopuhintaan. Tämä on ihan se sama syy, miksi hyvin tienaavat hakevat kamansa helsingissä ferestä, eivätkä roiku ebayssa 'tekemässä löytöjä'. Jos joku tarjoaa Lobbia paremman diilin mukaan lukien ostoprosessi, niin valmistajalla on kaksi vaihtoehtoa: 1) antaa ajan tehdä tehtävänsä 2) investoida kivijalkanäkyvyyteen ja fiksuun markkinointiin. Toinen noista teistä on hidas ja toinen taas merkittävän riskipitoinen.

Kukaan ei ole halukas maksamaan ylimääräistä brändilisää. Lobb:in kohdalla (en tunne varmasti asiaa) voi olla että mainitsemasi lisä on rakennettu tuotteen tuotantokustannuksiin. Jotain osviittaa voisi saada yhtiön tilinpäätöstiedoista.

Ehkä tärkein huomioitava on että tuotteesen liittyvällä merkin mielikuvalla on arvo joka voidaan siirtää tuoteen hintaan. Tämä brändiarvo on huomioitu yhtiöiden pörssiarvoissa jne. Brändiarvo ei ole suoraan myyntihinnassa parempaa katetta ja sitä kautta saatavaa voittoa.
Suurella todennäköisyydellä on muuttuvissa ja kiinteissä kuluissa vastaavat kulut jotka liittyvät brändin rakentamiseen tai ylläpitoon.

Mainitsemistasi vaihtoehdoista koskien vaihtoehtoa Lobb:lle toimii vain toinen vaihtoehto: "Fiksu markkinointi". Valitettavasti ja kärjistäen mitään liiketoimintasuunnitelmaa ei voi perustaa "antamalla ajan tehdä tehtävänsä". Olisi aikamoinen lottovoitto heittää kaarnalaiva ulapalle ja uskoa sen löytävän oikeaan satamaan :)
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Ville - 03.09.11 - klo:13:58
Kukaan ei ole halukas maksamaan ylimääräistä brändilisää. Lobb:in kohdalla (en tunne varmasti asiaa) voi olla että mainitsemasi lisä on rakennettu tuotteen tuotantokustannuksiin. Jotain osviittaa voisi saada yhtiön tilinpäätöstiedoista.

Jos nyt tuosta Lobbin bespoke-verstaasta on kyse, sain aikanaan heiltä kohteliaan mailivastauksen: "It has been our long-standing policy not to advertise."
Otsikko: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 03.09.11 - klo:14:30
En usko, että esim. todella kalliiden kenkien kohdalla maksetaan juurikaan brändilisää, vaan informaatiotalous sanelee, että tosiostajan ei kannata käyttää tuhansien eurojen edestä aikaa ja vaivaa, jos tarjolla on yleisesti tunnettu 'maailman paras' ihan sopuhintaan.

Kysyin tätä aikaisemminkin, mutta jos Lobb on mielestäsi tuossa asemassa, eikö olisi perusteltua pelkästään sen takia pyytää kovempaa hintaa? Jos Lobbilla on maine maailman parhaana, ja suoraan Lobbin kengät ostamalla säästää "tuhansien eurojen edestä aikaa ja vaivaa", niin eikö tämä ole lisäarvoa, jonka Lobb voi siirtää tuotteen hintaan, huolimatta tuotantokustannuksista? Niille, jotka rutiininomaisesti ostavat Lobbin kenkiä, ei parinsadan brändilisä tunnu missään.

Vai pidätkö tätä ajan- ja vaivansäästön tuomaa lisäarvoa tuotteeseen itseensä kuuluvana? Jos kyllä, miten silloin määrittelet brändilisän?
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Jaska - 03.09.11 - klo:18:54
Ei kai kukaan nykyään hinnoittele tuotantokustannusten pohjalta? Nuo korkeintaan asettavat vesirajan budjetoinnille.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 03.09.11 - klo:22:23

Kysyin tätä aikaisemminkin, mutta jos Lobb on mielestäsi tuossa asemassa, eikö olisi perusteltua pelkästään sen takia pyytää kovempaa hintaa? Jos Lobbilla on maine maailman parhaana, ja suoraan Lobbin kengät ostamalla säästää "tuhansien eurojen edestä aikaa ja vaivaa", niin eikö tämä ole lisäarvoa, jonka Lobb voi siirtää tuotteen hintaan, huolimatta tuotantokustannuksista? Niille, jotka rutiininomaisesti ostavat Lobbin kenkiä, ei parinsadan brändilisä tunnu missään.

Vai pidätkö tätä ajan- ja vaivansäästön tuomaa lisäarvoa tuotteeseen itseensä kuuluvana? Jos kyllä, miten silloin määrittelet brändilisän?

En pidä nykysuuntauksesta, jossa kaikki hyvä lasketaan brändin ansioksi. Kun Nokian katteet, käytettävyys, toimitusketju ja teknologia olivat kohdillaan, niin firmalla oli muka tätä niin kutsuttua 'brändiarvoa'. Yhtäkkiä muut kirivät rinnalle ja kannattavuus heikkeni, niin 'brändiarvo' mystisesti laski. Ei se noin voi mennä. Jos ostaja arvostaa toyotan tilastoista todettua luotettavuutta, niin ei tuota voi minkään brändin ansioksi laskea, vaan sen ihan oikean luotettavuuden. Hyväksyn luonnollisesti sen, että luotettavuus vaikuttaa brändiin, mutta kun asian purkaa tällä lailla atomeihin, niin jokainen käsittää että sen luotettavuuden saavuttaminen vaatii ihan aitoja eroja tuotteen ominaisuuksissa. Jos kaikki ominaisuudet ovat todistetusti ja tunnetusti samaa tasoa, niin se brändin tuoma erokin kutistuu pieneksi.

Itse pidän brändilisänä sitä, minkä merkki kykenee pyytämään suhteessa lähes identtiseen kilpailijaan. Esim. jos jonkun 'newer heard cleverleyn' nimi olisi yhtä tunnettu kuin lobbin, jakeluverkosto yhtä kattava ja laatu todistetusti yhtä hyvää, niin voisimme sanoa hintaeron johtuvan 'brändilisästä'. Mutta kun tälläinen tyylipalstoja kolunnut ei ole koskaan kuullut tai törmännyt tähän cleverlayhyn, niin miten kukaan voi kuvitella että merkki voisi pyytää samoja hintoja kuin lobb? Pikaisen googletuksen perusteella cleverley ei edes itse tee kenkiään, vaan hankkii ne mistä sattuu, esim. crockett & jones vilahtaa veikkailussa useasti. Eli kumpaan luotan tosiostajana enemmän, siihen että cleverley tietää mitä ostaa vai siihen että lobb tietää mitä tekee? Miettikääpä, jos esim. vass käyttäisi markkinointiin ison tukun rahaa, toisi nimensä kaikkien relevanttien ostajien tietoisuuteen ja kierrättäisi villet, muut bloggaajat ja toimittajat tuotantotiloissaan todistamassa olevansa vähintään lobbin tasoinen, niin mitä luulisitte hinnoille käyvän? Minä väitän, että hinnat olisivat lobbin tasoa, koska jollakin tuo investointi olisi maksettava pois.

Mielestäni reaalimaailman tarkastelu tukee havintojani. Jos otetaan mikä tahansa tunnettu merkki, jota myydään kivijalkaliikkeessä helsingin keskustassa ja fiksataan karkeasti laatutaso, niin päädytään suunnilleen samaan hintatasoon kilpailijoiden kanssa =  Boss maksaa saman kuin Sand, joka maksaa saman kuin Tiger. Joku 'never heard Lubiam' tarjoaa samalla rahalla parempaa laatua, mutta miksi kukaan ostaisi Lubiamia kun siitä ei kukaan ole kuullut mitään? Paitsi harrastajat, jotka ostavat kamansa netistä.

Joku jo kommentoikin kustannuspohjaista hinnoittelua luksustuotteiden kohdalla, joten ei siitä enempää.

EDIT: Juha: Tietenkin ajansäästön kaltaiset seikat ovat osa tuotetta. Pidän täysin käsittämättömänä usein esitettyä näkemystä, että ainoastaan omistussuhdetta vaihtavalla fyysisella tuotteella olisi merkitystä. Ostopäätökseen vaikuttava informaatio, koko ostoprosessi ja monet muut seikat vaikuttavat huimasti kuluttajan käsitykseen tuotteen arvosta.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 04.09.11 - klo:12:26
Joka tapauksessa onhan noita bespoke-valmistajia ihan briteissäkin joitain varsin tunnettuja.  Cleverley, Foster, Gaziano & Girling.  Mikä näistä on Lobbin tasolla?  EOS.  Mutta kaikki ovat ymmärtääkseni selkeästi halvempia - olematta tietenkään mitenkään sanan varsinaisessa merkityksessä halpoja.  Italialaisia bespoke-valmistajiakin löytyy liuta, eivätkä nekään liene mitenkään sutta ja sekundaa.

Tarkoitin kyllä RTW-kaman vertailua. Nahan laatu, tikkaukset, rakenteet, työvaiheiden ja käsityön määrä, jne. siinä niitä ihan objektiivisesti mitattavia muuttujia. Perusostaja ei tietenkään kykene noita havainnoimaan, joten hän luottaa muiden sanaan ihan samaan tyyliin kuin Toyotan ostaja luottaa kestävyystilastoihin kestävyyttä arvioidessaan.

RTW-kamaa voidaan vertailla rinnakkain, mutta bespoke on ihan oma maailmansa. Tyypillisesti bespoke-palveluja käyttävän aika on kallista ja hänelle koko ostoprosessi on erittäin tärkeä suhteessa lopputulokseen. Ostoprosessiin taas vaikuttaa palvelujen saatavuus ja niiden yleinen tunnettavuus.

En usko, että esim. todella kalliiden kenkien kohdalla maksetaan juurikaan brändilisää, vaan informaatiotalous sanelee, että tosiostajan ei kannata käyttää tuhansien eurojen edestä aikaa ja vaivaa, jos tarjolla on yleisesti tunnettu 'maailman paras' ihan sopuhintaan. Tämä on ihan se sama syy, miksi hyvin tienaavat hakevat kamansa helsingissä ferestä, eivätkä roiku ebayssa 'tekemässä löytöjä'. Jos joku tarjoaa Lobbia paremman diilin mukaan lukien ostoprosessi, niin valmistajalla on kaksi vaihtoehtoa: 1) antaa ajan tehdä tehtävänsä 2) investoida kivijalkanäkyvyyteen ja fiksuun markkinointiin. Toinen noista teistä on hidas ja toinen taas merkittävän riskipitoinen.

Jaa, kun puhuimme mittatilauksesta ja Leftistä niin ajattelin että puhuimme Lobb Bootmaker Lobbista, eikä siitä toisesta, John Lobb (Pariisista).  Jos puhumme valmismallistoista, en usko että esimerkiksi G&G:n kengät välttämättä jäävät kovinkaan kauas.  Ymmärtääkseni JLP:llä on gemmattuja kenkiä, jolloin mikä tahansa hand welted -kenkä on parempi, ja joidenkin mielestä jopa blake rapid -kenkä on parempi.  Kumpiakin löytyy JLP:n kannalta kilpailukykyiseen hintaan. 

En ole varma, miten nahan laatua mitataan edes teoriassa objektiivisesti, kun tietty taso on saavutettu.  On selvääå, että huippunahan ja huonon nahan välillä on selvää eroa, mutta onko useiden huippuvalmistajien välillä mitään eroa?  Lukuisat valmistajat hankkivat nahkansa samoilta valmistajilta Lobbin kanssa kriteerillä "parasta mitä löytyy".  Miten joku muutenkaan esimerkiksi kykenee sanomaan, onko G&G:n vai JLP:n nahka parempi?  Niiden ikääntymiseen, kestoon ja ulkonäköön vaikuttaa olennaisesti myös nahan hoito ja muut seikat.  Laatu itsessään ei ole riittävän spesifi kriteeri, jotta sitä voitaisiin noin arvioida.  Ehkä mikroskoopilla pystyy erottelemaan eri vuotien laadusta jotain, mutten tiedä mitä.

Tikkauksia voinee mitata objektiivisesti jollain "tikkiä sentillä" periatteella, mutta kun tikkauksilla on käytännöllisyyden lisäksi esteettisiä arvoja, tämäkään ei välttämättä ole aina laatuun suoraan vaikuttava tekijä.

Työvaiheiden ja käsityön määrällä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa.  Laatu liittyy lopputulokseen.  Mainitsemasi seikat *mielletään* laadun takeiksi, mutta niillä ei ole välttämättä sen kanssa mitään tekemistä.  Hyvä esimerkki tästä on Lobbin bespoke-verstas, jossa jätetään yksi tunnettu työvaihe (mockup kenkä, miksi sitä pitäisikään sitten kutsua) kokonaan pois.

Olen siis edelleen sitä mieltä, että kun riittävä taso on saavutettu, kenkien laadulliset erot eivät ole kenenkään objektiivisesti mitattavissa.  Ei ole olemassa mitään "maailman parasta kenkää" vaan lukuisia huippuvalmistajia.  Kun kenkä tehdään huippunahasta parhailla tunnetuilla menetelmillä (hand welted vs. Goodyear), ollaan laadullisesti jo niin korkealla, ettei eroja ole.  Monet muutkin tekevät kenkänsä samoista nahoista Lobbin kanssa, samoilla työvaiheilla, mistään säästelemättä, ja myyvät lopputuloksensa halvemmalla.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 04.09.11 - klo:12:52
^ Eikös bespoke tarkoita kenkien kohdalla oman lestin tekemistä? Mittatilauskenkiä taas ei ymmärtääkseni ole olemassakaan. Left ei oikeasti ole mittatilauskenkä, vaan heillä on ihan vakiomallisto lestejä, joista sitten valitaan mittauksen perusteella parhaiten sopiva.

Kommentteja noihin objektiivisesti havaittaviin seikkoihin: En tarkoittanut, että noita mainitsemiani seikkoja voi havaita suoraan lopputuotteesta tai että ne tekisivät lopputuotteesta mitenkään laadullisesti parempaa. Monet luksuksen ostajat kuitenkin haluavat käsityötä oli se sitten lopputuloksen kannalta hyvä juttu tai ei. Monethan eivät esimerkiksi suostu ostamaan japanissa robotin kasaamaa tarkasti käyvää mekaanista kelloa, koska haluavat kellon olevan sveitsissa valmistettu ja sisältävän paljon käsityötä. Jos missään millään lailla havittavissa ominaisuuksissa on eroa, niin silloin on aika yksisilmäistä väittää hintaerojen johtuvan brändistä. Jos asiakas nyt vain haluaa sveitsiläisen kellon, niin silloin hän on valmis maksamaan tuosta ominaisuudesta, eikä välttämättä siitä brändistä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 04.09.11 - klo:13:14
Kerro nyt ihmeessä kuka valmistaa objektiivisesti mitattuna yhtä hyviä kenkiä halvemmalla kuin Lobb?

Aika vahvasta brändistä kyse kun tälläisiä ajatuksia sinkoaa vähän joka suunnalta ja käsittääkseni sellaisilta henkilöiltä joilla ei empiiristä kokemusta kyseisestä kengästä eikä liioin sen kanssa kilpailevista tuotteista (vrt. esim. Vass). Itse en ehkä uskaltaisi toitottaa jonkun tuotteen ylivertaisuutta/ huonoutta ennen kun olen sen itse todennut. Näillä foorumeilla käytyjä keskusteluja kun ei ihan aina voida pitää totuutena.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Ville - 04.09.11 - klo:14:10
Hyvä esimerkki tästä on Lobbin bespoke-verstas, jossa jätetään yksi tunnettu työvaihe (mockup kenkä, miksi sitä pitäisikään sitten kutsua) kokonaan pois.

...jos muistat lähteesi, mielelläni lukaisisin sen. Olin aivan siinä käsityksessä, että Löbbi tarjoaa sovituspopon ennen viimeistä tuotetta.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 04.09.11 - klo:14:28
No mm. Roetzel viittaa siihen:

"John Lobb on, todettakoon se tässä, ainoa mittakenkien valmistaja, joka tekee kengät ilman sovitusta.  Kaikki tietävät, että menetelmä toimii.  Sen sijaan kukaan ei tiedä, miten se toimii."

Muistan lisäksi lukeneeni jonkun bepsoke-valmistajan haastattelun, jossa tämä totesi, etteivät Lobbin kengät ole bespokea kun niissä ei tule sovituskenkiä ennen valmista tuotetta.


Edit: mieleeni tuli vielä, että tähän viitataan jopa Lobbin kotisivuilla:

http://www.johnlobbltd.co.uk/main/faq.htm#q2
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 04.09.11 - klo:14:33
^ Eikös bespoke tarkoita kenkien kohdalla oman lestin tekemistä? Mittatilauskenkiä taas ei ymmärtääkseni ole olemassakaan. Left ei oikeasti ole mittatilauskenkä, vaan heillä on ihan vakiomallisto lestejä, joista sitten valitaan mittauksen perusteella parhaiten sopiva.

Kommentteja noihin objektiivisesti havaittaviin seikkoihin: En tarkoittanut, että noita mainitsemiani seikkoja voi havaita suoraan lopputuotteesta tai että ne tekisivät lopputuotteesta mitenkään laadullisesti parempaa. Monet luksuksen ostajat kuitenkin haluavat käsityötä oli se sitten lopputuloksen kannalta hyvä juttu tai ei. Monethan eivät esimerkiksi suostu ostamaan japanissa robotin kasaamaa tarkasti käyvää mekaanista kelloa, koska haluavat kellon olevan sveitsissa valmistettu ja sisältävän paljon käsityötä. Jos missään millään lailla havittavissa ominaisuuksissa on eroa, niin silloin on aika yksisilmäistä väittää hintaerojen johtuvan brändistä. Jos asiakas nyt vain haluaa sveitsiläisen kellon, niin silloin hän on valmis maksamaan tuosta ominaisuudesta, eikä välttämättä siitä brändistä.

Mittatilauskenkä on tosiaan huono termi, kun sellaista ei tosiaan varsinaisesti ole.  En ole keksinyt parempaa suomalaista termiä MTO-kengälle (joka olisi sopivin termi, kengät kun valmistetaan asiakkaan tilauksesta standardilestille).  Leftistä puhuttaessa joka tapauksessa ymmärsin, että sitä oltiin vertaamassa bespoke Lobbiin.  Minun virheeni, ei sillä niin väliä.

Sveitsiläisyys on loistava esimerkki sinänsä.  Ominaisuudella ei ole tuotteen kannalta mitään arvoa, vaan kyseessä on prestiisi, vaikutelma, mielikuva ja arvostus.  Juuri tämän vuoksi itse lasken tämän lähinnä brändiin: sveitsiläinen kello on itsessään käsite, brändi ja mielikuva.  Sitä ei voi siksi mielestäni pitää perustellusti ominaisuutena, vaan kyse on tässäkin juuri brändilisästä - ja osin tietysti ja varmasti myös tuotantokustannuksista.  Jos ominaisuutta ei voi havaita lopputuotteesta, sillä ei minun mielestäni ole mitään objektiivista lisäarvoa ostajalle.  Lisäarvoa sillä on, mutta se on subjektiivista.  Ja siksi puhumme tässä Lobbinkin brändistä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 04.09.11 - klo:14:35
En pidä nykysuuntauksesta, jossa kaikki hyvä lasketaan brändin ansioksi. Kun Nokian katteet, käytettävyys, toimitusketju ja teknologia olivat kohdillaan, niin firmalla oli muka tätä niin kutsuttua 'brändiarvoa'. Yhtäkkiä muut kirivät rinnalle ja kannattavuus heikkeni, niin 'brändiarvo' mystisesti laski. Ei se noin voi mennä.

Miksei voi? Maailma muuttuu. Apple osoitti, että helppokäyttöisyydellä ja käyttökokemuksella on enemmän merkitystä kuin tekniikalla ja ominaisuuksilla. Nokia ei koskaan ollut näissä vahvoilla, ja kun suuri yleisö huomasi tämän, Applen brändiarvo puhelinvalmistajana nousi. Mielestäni Nokian brändiarvon jyrkkä alamäki alkoi vasta siinä vaiheessa, kun entinen suurin ja kaunein ei kyennytkään sopeutumaan muuttuvaan maailmaan.

Miettikääpä, jos esim. vass käyttäisi markkinointiin ison tukun rahaa, toisi nimensä kaikkien relevanttien ostajien tietoisuuteen ja kierrättäisi villet, muut bloggaajat ja toimittajat tuotantotiloissaan todistamassa olevansa vähintään lobbin tasoinen, niin mitä luulisitte hinnoille käyvän? Minä väitän, että hinnat olisivat lobbin tasoa, koska jollakin tuo investointi olisi maksettava pois.

Eikö tämä ole juuri sitä brändiarvoa? Brändiarvo, jota Lobbilla on enemmän kuin Vassilla? Brändiarvo, joka selittää Lobbin korkeammat hinnat? (Vaikka nykyään hintaero ei kai ole niin suuri, koska Vass on ajan myötä saanut kuluttajien positiivisten kokemusten kautta brändiarvoa.)

Mielestäni reaalimaailman tarkastelu tukee havintojani. Jos otetaan mikä tahansa tunnettu merkki, jota myydään kivijalkaliikkeessä helsingin keskustassa ja fiksataan karkeasti laatutaso, niin päädytään suunnilleen samaan hintatasoon kilpailijoiden kanssa =  Boss maksaa saman kuin Sand, joka maksaa saman kuin Tiger. Joku 'never heard Lubiam' tarjoaa samalla rahalla parempaa laatua, mutta miksi kukaan ostaisi Lubiamia kun siitä ei kukaan ole kuullut mitään? Paitsi harrastajat, jotka ostavat kamansa netistä.

Eikö vastaava tilanne ole esim. juuri Lobbin (Boss) ja Vassin (Lubiam) välillä?

EDIT: Juha: Tietenkin ajansäästön kaltaiset seikat ovat osa tuotetta. Pidän täysin käsittämättömänä usein esitettyä näkemystä, että ainoastaan omistussuhdetta vaihtavalla fyysisella tuotteella olisi merkitystä. Ostopäätökseen vaikuttava informaatio, koko ostoprosessi ja monet muut seikat vaikuttavat huimasti kuluttajan käsitykseen tuotteen arvosta.

Mielestäni ajansäästön kaltaiset seikat eivät ole osa fyysistä tuotetta, vaan osa brändiä. Molemmilla on merkitystä ostopäätöstä tehtäessä. Jos taivaasta tipahtaa syliini Lobbit, niin en minä yhtäkkiä säästä aikaa ja vaivaa laittamalla ne jalkaani (ellei ne nyt satu olemaan juuri sellaiset kengät mitä olin muutenkin ostamassa).

Pchan, musta tuntuu että sun teksteissä on joku mielenkiintoinen pointti, mutta en saa oikein mistään ajatuksistasi kiinni. Voidaanko palata takaisin Lobbiin ja vääntää rautalangasta? En ymmärrä noista analogioista mitään.

En ole koskaan nähnytkään Lobbeja kuin kuvissa, eikä oikeastaan edes kiinnosta niiden laadullinen ylivertaisuus. Jos olisi ylimääräistä rahaa, niin ostaisin silti Lobbit ihan vaan sen takia että ne on Lobbit. Onko tämä brändiarvon aikaansaamaa vai omaa tyhmyyttä? Vastoin kansantaloustieteen perusteita ihminen ei kuitenkaan käyttäydy markkinoilla rationaalisesti.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 04.09.11 - klo:14:46
Sveitsiläisyys on loistava esimerkki sinänsä.  Ominaisuudella ei ole tuotteen kannalta mitään arvoa, vaan kyseessä on prestiisi, vaikutelma, mielikuva ja arvostus.

Kyllä. Japanilainen kelloseppä tekee Japanissa ihan yhtä hyviä koneistoja kuin kellosepät Sveitsissä. Jos sama kelloseppä muuttaa Sveitsiin tekemään työtään, niin koneistot onkin yhtäkkiä arvokkaampia. Hyvä esimerkki brändiarvosta.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: harmaa eminenssi - 04.09.11 - klo:18:23
Täällä onkin jo oikeastaan olennainen sanottu Lobbista ja brändistä. On hyvin epätodennäköistä, että parasta hinta-laatusuhdetta (jos lasketaan vain kengän ominaisuudet) saisi perinteikkäästä ja maineikkaasta liikkeestä. Sellaista kannattaa pikemminkin odottaa tuntemattomalta, tuoreelta tekijältä. Mutta minä ainakin mielellään maksan toisinaan hyvästä palvelusta, miellyttävästä miljööstä ja joskus legendaarisesta tarinastakin. Joku Lobbin kaltaisessa liikkessä aiemmin työskennellyt tekijä voi olla perustanut uuden liikkeen tarjoten vastaavaa laatua edullisemmin hinnoin, mutta sitä kiehtovaa tarinaa hän ei tuotteidensa taakse pysty kovin helposti rakentamaan.

Kaikki putiikit tekevät myös markkinointia. Se ei vain välttämättä tarkoita TV- tai lehtimainoksia. Luksusliike voi esimerkiksi järjestää erilaisia tilaisuuksia kanta-asiakkaille. Monin konstein voi saada sanan kiertämään ilman näkyvää mainontaa. Eiköhän Lobbillakin oma keinovalikoimansa ole käytössä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 04.09.11 - klo:19:06
Kaikki putiikit tekevät myös markkinointia.

Juuri näin mitä muuta esimerkiksi tämä on: http://www.johnlobb.com/
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: jomppe - 04.09.11 - klo:19:43
Kaikki putiikit tekevät myös markkinointia.

Juuri näin mitä muuta esimerkiksi tämä on: http://www.johnlobb.com/

Kyllähän tuo selvää markkinointia on. Villen viestissähän puhuttiin viime sivulla mainostamisesta "It has been our long-standing policy not to advertise."
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 04.09.11 - klo:21:59
Juu, tuli linkattua virheellisesti http://www.johnlobbltd.co.uk/main/main.htm
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Alex Entwistle - 04.09.11 - klo:22:07
Huhhuh, nuo nettisivut kyllä ovat sulaa understatementia. Ilmeisesti asiakaskuntaa ei paljoa kiinnosta selailla malleja netissä. Myöskään kengät eivät herättäneet mitään suurenmoisia tunteita lesteillään, mutta tämänhän Ville onkin jo blogissa tuonut esille.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Calle - 04.09.11 - klo:22:26
Kukaan ei ole halukas maksamaan ylimääräistä brändilisää. Lobb:in kohdalla (en tunne varmasti asiaa) voi olla että mainitsemasi lisä on rakennettu tuotteen tuotantokustannuksiin.
Valmistuskustannukset varmaan selittää sen noin tuhannen euron hintalapun joka oli mokkanahkaisissa mokkasiineissa Lobbin liikkeen ikkunassa ;) Kyllä Lobbeissa maksetaan brandilisää ja rutkasti!
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: supera - 05.09.11 - klo:08:24
^ Jos myyntikate alkaa näytäämään ulospäin liian suurelta (esim brändipreemio) voidaan siirtää katetta muuttuviin tai kiinteisiin kuluihin. Esim materiaali tai työ  ostetaan omalta yritykseltä kovempaan hintaan jolloin osa katteesta tehdään arvoketjun muissa osissa. En tarkoittanut että tuotteet myydän omakustannushintaan. :)

EDIT: tämä ei tietysti muuta sitä tosiasiaa että myyntihinnassa on huomioitu brändin arvoa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 05.09.11 - klo:08:58
Huhhuh, nuo nettisivut kyllä ovat sulaa understatementia. Ilmeisesti asiakaskuntaa ei paljoa kiinnosta selailla malleja netissä. Myöskään kengät eivät herättäneet mitään suurenmoisia tunteita lesteillään, mutta tämänhän Ville onkin jo blogissa tuonut esille.

Lun tuo Lobb Bootmaker tekee vain ja ainoastaan puhtaita bespoke-kenkiä, kaikki kuvat kengistä kuvastavat lähinnä tilanneiden asiakkaiden preferenssejä.  En ymmärrä, miten bespoke-kenkien lestejä voi arvioida ikään kuin samalla tavalla rtw-kenkien kanssa.  Pukujen kanssa jos räätäliliikkeellä on olemassa vahva house style, jota aktiivisesti tuodaan esiin, sen kritisointi on vielä ymmärrettävää.  Mutta Lobb on ymmärtääkseni bespokea ihan puhtaimmillaan: he tekevät juuri ja tasan tarkkaan sitä, mitä asiakas haluaa.  Lestistä saa juuri niin intohimoja herättävän kuin sattuu mieli tekemään.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Co-re - 05.09.11 - klo:10:08
Kuvat kengistä olivat kyllä myös laadullisesti aika heikkoja. Pieniä, suoralla ja kovalla valolla räpsittyjä kuvia jonkun kankaan päällä jota ei edes ollut häivytetty mitenkään fokuksella tai muuten. Uskaltaisin arvata pokkariotoksiksi.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Timati - 19.12.11 - klo:18:50
Kukaan ei ole halukas maksamaan ylimääräistä brändilisää. Lobb:in kohdalla (en tunne varmasti asiaa) voi olla että mainitsemasi lisä on rakennettu tuotteen tuotantokustannuksiin.
Valmistuskustannukset varmaan selittää sen noin tuhannen euron hintalapun joka oli mokkanahkaisissa mokkasiineissa Lobbin liikkeen ikkunassa ;) Kyllä Lobbeissa maksetaan brandilisää ja rutkasti!

Kun saat John Lobb Ltd:n parin  käsiisi ja sitä viisi minuuttia siinä ihmetellen pyörittelet, et enää seiso noiden sanojesi takana.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 20.12.11 - klo:21:36
Tätä keskustelua vaivaa hiukan se että moni ei oikein tiedä mitä brändi yleensäkkään tarkoittaa ja toisekseen ei ole ikinä nähnytkään lobbin popoja. Aika kärjistetysti sanottu mutta tämä vaikutelma tästä tulee. Brändi ei ole merkki vaan mielummin merkitys. Jos joku väittää ettei lobbilla ole brändiarvoa ja samalla toitottaa pyhää mantraa kenkien suhteen tuntematta tuotetta todellisuudessa, niin mistä tässä sitten on kyse? Joku mainitsi sveitsiläisyyden tuovan kelloon hintaa, eikä kyseisen kellomerkin. Swiss made on yksi tarkimmin varjeltu ja rakennettu brändi. Eli ei ole sattumaa miksi tämä lukee kellossa. Toki on niitä jotka katsovat olevan viellä senkin yläpuolella, kuten Voutilainen ja merkkaa kellonsa hand made tekstillä. Tämä on yksi tapa rakentaa brändiä. Brändin rakennus on nykypäivänä liiketoimintaa ohjaava visio jota rakentaa koko organisaatio kaikessa toiminnassaan, joista ei vähäisimpänä myyjän jättämä ostokokemus asiakkaalle.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 20.12.11 - klo:23:52
EDIT: Juha: Tietenkin ajansäästön kaltaiset seikat ovat osa tuotetta. Pidän täysin käsittämättömänä usein esitettyä näkemystä, että ainoastaan omistussuhdetta vaihtavalla fyysisella tuotteella olisi merkitystä. Ostopäätökseen vaikuttava informaatio, koko ostoprosessi ja monet muut seikat vaikuttavat huimasti kuluttajan käsitykseen tuotteen arvosta.

Mielestäni ajansäästön kaltaiset seikat eivät ole osa fyysistä tuotetta, vaan osa brändiä. Molemmilla on merkitystä ostopäätöstä tehtäessä. Jos taivaasta tipahtaa syliini Lobbit, niin en minä yhtäkkiä säästä aikaa ja vaivaa laittamalla ne jalkaani (ellei ne nyt satu olemaan juuri sellaiset kengät mitä olin muutenkin ostamassa).

Hieman vanha vastaus, mutta kokeilen selventää.

Pointtini on siis se, että fyysisen tuotteen lisäksi informaatiolla on suuri merkitys ostajan kannalta. Klassinen esimerkki on mainonta. Jos tuotetta mainostetaan isolla rahalla, niin kuluttaja näkee tuon valmistajan investointina tulevaisuuden markkinoihin. Yleensä tuollaisen investoinnin kuolettaminen vaatii uusintaostoja, joten kallis mainonta kertoo usein kuluttajalle, että valmistaja luottaa kuluttajan säilyvän asiakkaana kerran tuotetta kokeiltuaan. Nyt on huomattava, että emme ole puhuneet mainonnan sisällöstä mitään. Tällä tarkastelutavalla siis mistä tahansa hinnakkaammasta mainoksista on erotettavissa tälläinen kuluttajalle annettu 'tyytyväisyystakuu'-komponentti.

Brändin tunnettavuus on hyvin samanlainen asia kuin tuo mainoksen 'tyytyväisyystakuu'. Jos ostaja tietää brändin olleen markkinoilla pitkään, niin on luultavaa, että aiemmat kuluttajat ovat tehneet uusintaostoja. Pelkkä brändin yleinen tunnettavuus siis lisää sen houkuttelevuutta ilman että brändiin liittyisi mitään sen enempää.

Miksi ostaja sitten antaa mainosten ja yleisen tunnettavuuden ohjata toimintaansa? Miksi ostaja ei vain hanki ostopäätökseensä tarvittavaa informaatiota itse? Informaation hankkiminen on kallista. Jos vaikka Lobbien vuosikymmeniä jatkunut olemassaolo itsessään kertoo, että 'nämä varmaan ovat ihan pirun hyvät kengät', niin miksi Lontoolainen pankkiiri uhraisi aikaansa selvittääkseen ovatko Vassit fyysisinä kenkinä yhtä hyvät, mutta halvemmat? Vass voisi hankkiututa mainostamalla ja muilla informaatiota ostajille tarjoavilla keinoilla Lobbin rinnalle, mutta tämä maksaisi hyvin paljon rahaa ja luultavasti lopputuloksena olisi, että samantasoiset fyysiset Vassit maksaisivat suunnilleen saman kuin Lobbitkin.

Informaation merkityksen näkee erittäin hyvin tällä palstalla. Täällä tunnetut 'hyvää halvalla' -tyyliset tuotteet ovat tyypillisesti varsin tuntemattomia harrastajapiirien ulkopuolella. Vastaavasti taas tunnettuja merkkejä parjataan täällä. Me olemme investoineet aivan hillittömästi aikaa ja vaivaa tuoteinformaation ja ostokanavien opettelemiseksi, joten täällä brändin investoinnit kalliiseen tuoteinformaation jakamiseen nähdään arvoa luomattomina.

Eli minun näkemykseni mukaan tuotteen arvo ostajalle määrittyy näin:
1. Geneeriset fyysiset ominaisuudet = monistettavissa riittävällä investoinnilla
2. Geneerinen informaatiotalous = monistettavissa riittävällä investoinnilla
3. Brändin uniikit komponentit: historia, jne. jotka luonnollisesti paketoidaan noiden kahden edellisen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi = ei monistettavissa. Vaikeasti ymmärrettävä osa, joten pieni ylivoima kohdissa 1 ja 2 ei välttämättä riitä. Tämän kohdan tuoma pieni etu voi olla valtava tekijä tuotteen positioinnissa.

1 ja 2 ovat siis geneerisiä. Nissan voi valmistaa urheiluauton, joka jättää useimmat superautot taakseen. Nissan voi myös saattaa autonsa ominaisuudet yleiseen tietoon. Kohdan 3 taklaaminen rahalla olisi kuitenkin jo liian kallista, joten Nissan tyytyy etenemään hitaasti. Odotteluaikana Evo hehkuttaa Nissania ja suuri yleisö ihmettelee Nissanin kovaa hintaa.

Mitä sitten tapahtuu kun takaa-ajaja lunastaa paikkansa ostajien mielissä? Jenkeissä Lexus on jo lunastanut paikkansa ja myy yhtä hyvin kuin mersu tai bemari. Hintakin on sitten noussut saksalaisten tasolle. Lexus on fyysisenä tuotteena kalliimpi valmistaa kuin Toyotat, joten Lexuksesta joudutaan pyytämään enemmän rahaa. Onko Lexuksessa siis enemmän brändilisää kuin Toyotassa? Ehkä, mutta mahdollinen brändiin liittyvä hintaero on hyvin paljon pienempi kuin mitä vertailukelpoisten mallien myyntihinnoista voisi päätellä. Iso osa hintaerosta selittyy fyysisillä seikoilla: materiaalit, tekniikka, valmistusmäärät, jne.

Eli kun joku valittelee brändilisää, niin ensimmäiseksi kehoittaisin tarkistamaan nämä kaksi asiaa:
1. Onko tiedossa oleva 'bändilisätön' tuote fyysisesti yhtä hyvä ja onko se tarjolla esim. jakelukanavissa yhtä hyvin ja helposti kuin 'brändilisällinen' tuote?
2. Onko kaikki 'brändilisättömään' tuotteeseen liittyvä informaatio yhtä hyvää ja yhtä hyvin saatavilla kuin 'brändilisällisellä'?

Jos vastaus molempii on kyllä, niin sitten aletaan lähestyä sitä mitä itse kutsuisin brändilisäksi. Käytännössä näin määriteltynä pienikin brändilisä tuo yritykselle valtavat voitot. Esim. autojen kohdalla 5% on paljon, kun valmistajien käyttökatteet pyörivät yleensä viiden prosentin molemmin puolin.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 21.12.11 - klo:00:04
En ymmärrä mitä merkitystä valmistajalla on, jos kengät ovat huippulaatua ja istuvat kuin olisi syntynyt ne jalassa.

Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Kyllä laatu maksaa ja ei se tonttu yksistä maailman parhaimmista jalkineista nyt ole niin paljon rahaa. Sitten jos Lobbin vieressä oleva kauppa myy samaa laatua kymmeniä prosentteja halvemmalla, on kyse brändilisätä ja vain tuunatusta Bossista.

En tunne Lobbin ja Vassin laatujen eroja, mutta jos ovat samaa tasoa, niin verratkaa vaikka niiden hintoja keskenään.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Jussi - 21.12.11 - klo:05:18
Informaation merkityksen näkee erittäin hyvin tällä palstalla. Täällä tunnetut 'hyvää halvalla' -tyyliset tuotteet ovat tyypillisesti varsin tuntemattomia harrastajapiirien ulkopuolella. Vastaavasti taas tunnettuja merkkejä parjataan täällä. Me olemme investoineet aivan hillittömästi aikaa ja vaivaa tuoteinformaation ja ostokanavien opettelemiseksi, joten täällä brändin investoinnit kalliiseen tuoteinformaation jakamiseen nähdään arvoa luomattomina.

Näin mainontaihmiseltä ja muutenkin: foorumibännin ilmaisevan termin mukainen "just näin".

Valtaosa oikeista ihmisistä ei voi hemmettiäkään välittää merkistä. Jos juttu toimii se on jees. Jos kaverit dissaavat ja he voivat kuitata dissauksen toteamalla "tää on pienempi ja tasan käsin tehty", voitetaan jo kredipojoja (huomaa: tässä on jo myyjä kertonut, mikä eron tekee).

Henkilökohtaisesti: Saan lähes perverssiä nautintoa täydellisesti istuvista paidoista. Niitä ei olisi ylläni, jos en tietäisi tasan tarkkaan, miten paita toimii. Tämä tieto johtaa siihen, että minun kannattaa kompata ystäviäni, jotta he voisivat myydä vastaavalla tavalla istuvia paitoja - toki realismin vuoksi 3.-4. paita on täydellinen, mutta jo ensimmäinen monin verroin hyllypaitaa parempi - myös muille. Siitä syntyy brändi - näiden sontiaiset osaavat käyttää mittanauhaa. Jos jollain muulla pitää lunastaa paikkansa, se ei kiinnosta minua. Me teemme hyvää juuri sinulle.

Jos joku kertoo saman - joka, btw, ei ole sama kuin täällä kerrottu kaava, koska siinä on ns. human factor mittauksessa - kaikki on edelleen hyvin.

Vass tekee lähes täydellisiä kenkiä. Teettäkääpä Vassilla oma lestinne ja hinta ei ole kaukana Lobbista. Alfred Sargent tekee lähes täydellisiä tehdaskenkiä. Jos teetätte oman lestinne Springlinellä (iirc), hinta on halvempi kuin Lobbilla ja Vassilla. Arvatkaas huviksenne, kiinnostako Lobbin kenkien asiakasryhmää ottaa selville a: Lestintekijä, b: niillä omilla kenkiä tekevä firma ja c: ne speksit, joilla he haluavat kengät.

Lyhyesti: Ei kiinnosta.

Me täällä foorumilla - aivan kuin kansainvälisilläkin foorumeilla - olemme pilkunnussinnan ammattilaisia (ilman palkkaa). Kilipäisinkin meistä tietää (tai ainakin voi tietää), miten takki ja paita toimii ja mikä helvetti on "high armhole". Se on enemmän kuin 99% kaupan ovesta sisään marssivista ihmisistä. Meidän vaatimustasomme on jotain tasan käsittämätöntä normaalille kauppiaalle, oli kyse kengistä tai mistään - olen mennyt kenkäkauppaan ja törmännyt liikkeen omistajaan, joka katsoi kenkiäni ja kysyi hölmistyneenä suoraan: "mistä ihmeestä olet ostanut nuo?" Ostin pohjalliset ja kiitin huomiosta. Herra oli, muuten, ollut alalla 60-luvun lopulta.

Meille ei ole mitään väliä sillä, kuka tekee hyvää.

Kunhan joku tekee hyvää meille. Se riittää. Ja siinä kisassa ei ole brändeillä mitään sanomista.



Hyvää tsirp-tsirp -keskiviikkoaamua vain. Ja pahoittelut jauhannasta.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 21.12.11 - klo:09:20
Eikös ne "oikeat" Lobbit maksa 3000€ ja siitä yli kun Vassit maksavat omalla lestillä vajaa tonnin. Eli kolminkertainen hinta lähes "identisistä" tuotteista.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 21.12.11 - klo:12:21
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 21.12.11 - klo:12:27
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.


Joku sentään on rehellinen.

Tottakai valmistaja vaikuttaa - joskus enemmän, joskus vähemmän.

Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, että vain logolla olisi väliä.  Myös käsityö on tavallaan nykyään brändi, jolloin koko ajatus bespoke-puvusta on omanlaisensa brändin ostamista.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 21.12.11 - klo:13:05
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.

Suomalaisessa kontekstissa tuo kuulostaa mielenkiintoiselta, kerrotko lisää? Eli jos sinulla on kaapissa vaikka 3 identtistä räätälinpukua, jotka erotat toisistaan vain lunttaamalla jostain taskun pohjalla olevasta lapusta, niin sinulle on silti isompaa merkitystä sillä onko jonkun noista puvuista valmistanut Arman Alizad, Huntsman vai Kiton? Onko uudelleenbrändättyjen kamojenkin välillä sinulle eroa, eli ovatko identtiset Crockett & Jonesin valmistamat kengät sinun kaapissasi erilaisia sen mukaan lukeeko niissä Ralph Lauren vai Crockett & Jones? Entä jos brändi on sama, mutta valmistaja vaihtuu, eli vaihtoehtona on vaikka Valmetin suomessa kasaama Boxster tai saksassa Porschen kasaama?

Itse ymmärrän, että edellä kuvatuilla seikoilla on pieni merkitys, mutta minun on vaikea kuvitella, että kovin moni maksaisi merkittävää ekstraa saadakseen itselleen vaikka tietyssä paikassa kasatun muutoin identtisen auton. Jos jatkan laajaa (n=1) tutkimustani, niin ei minua kiinnosta sekään missä vaikka vaatteeni on valmistettu. Minua kiinnostaa se, että valmistaja takaa jonkin tietyn objektiivisen laatutason. Valmistaja tehköön rättinsä missä lystää, jos valmistuspaikka ei millään lailla vaikuta lopputuotteeseen. Varmasti löytyy kuluttajia, joille "made in X" kertoo laadusta, mutta minusta on helpompi vain googlettaa tai spämmätä keikarin palstaa.

Olen pohtinut pientä testiä itselleni ja halukkaat voivat tarjota apuaan: Mikä colajuoma on kaikkein lähinnä Coca-Colaa? Ostan niin vähän colaa, että ostan aina 'tunnetusti hyvää' Coca-Colaa, vaikka tiedän maksavani ekstraa suhteessa kaupan omiin merkkeihin. En vain jaksa tällä kulutuksella edes etsiä cola-testejä. Haluaisin nyt kuitenkin testata onko olemassa colajuomaa, jota en sokkona erota Coca-Colasta. Jos eroa ei löydy ja kopio-cola on halvempaa, niin voisin alkaa tarkkailla itseäni sen suhteen, muuttuuko ostokäyttäytymiseni. Olen luonnollisesti valmis maksamaan aidon Cokiksen fiilareista pikkuisen ekstraa, mutta haluaisin nähdä riittävätkö nuo fiilarit todellisen hintaeron sietämiseen, jos en oikeasti maista eroa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Ville - 21.12.11 - klo:14:24
Pchanin viestin kaltaiset luomukset ovat yksi hienoimpia lisiä foorumilla. Ennen kaikkea eleganssia sekä järjellä että tunteella!
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: barcelona - 21.12.11 - klo:14:27
Coca colan brändiarvoksi joskus laskettu 67 miljardia joka on 60% sen liikearvosta. Eli mutkat suoriksi toteamuksena voit ostaa no name cola yrityksen 60 prossaa halvemmalla vaikka liiketaloudelliset tunnusluvut olisivat täsmälleen samat.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: vallaton - 21.12.11 - klo:14:32
Automaailmassa brändin arvosta mielenkiintoinen osoitus on tällä hetkellä käytettyjen Audi A4:en hinta verrattuna Seat Exeoon. Edellisen sukupolven A4:n koko valmistuslinja siirrettiin sellaisenaan toiseen tehtaaseen ja linjalta syntyy Seat Exeota, joka on kosmeettisia muutoksia lukuunottamatta sama auto paremmaksi päivitetyllä moottorilla. 2-vuotta vanha 100 000 km ajettu A4 on kalliimpi kuin uusi Exeo.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Timati - 21.12.11 - klo:14:33
Pchanin viestin kaltaiset luomukset ovat yksi hienoimpia lisiä foorumilla. Ennen kaikkea eleganssia sekä järjellä että tunteella!

+1
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: supera - 21.12.11 - klo:14:43
Automaailmassa brändin arvosta mielenkiintoinen osoitus on tällä hetkellä käytettyjen Audi A4:en hinta verrattuna Seat Exeoon. Edellisen sukupolven A4:n koko valmistuslinja siirrettiin sellaisenaan toiseen tehtaaseen ja linjalta syntyy Seat Exeota, joka on kosmeettisia muutoksia lukuunottamatta sama auto paremmaksi päivitetyllä moottorilla. 2-vuotta vanha 100 000 km ajettu A4 on kalliimpi kuin uusi Exeo.


http://www.youtube.com/watch?v=7oLqLzona9g
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 21.12.11 - klo:14:48
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä.  Niitä, jotka tietävät maksavansa myös mielikuvista, ja niitä, jotka kuvittelevat olevansa sen yläpuolella.

Tosiasiassa on tietysti myös eroja siinä, kuinka ison merkityksen brändille antaa (kitronbrioni vs. peruskeikari vs. tarjoustalon tuulipuku), ja kuinka paljon missäkin hyödykkeessä on valmis maksamaan siitä lisää.  Tuskin kukaan sentään ostaa kaikessa aina brändiä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: CyberDog - 21.12.11 - klo:15:09
Me itseasiassa tyttöystävän kanssa mietittiin että vois tehdä cola testin tässä jossain vaiheessa ens vuoden alkua.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Franck Gaultier - 21.12.11 - klo:15:16
Me itseasiassa tyttöystävän kanssa mietittiin että vois tehdä cola testin tässä jossain vaiheessa ens vuoden alkua.

Ajattelitteko ihan sokkona maistella? Odotan testin tuloksia mielenkiinnolla..
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: bowtiepasta - 21.12.11 - klo:15:35
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä.  Niitä, jotka tietävät maksavansa myös mielikuvista, ja niitä, jotka kuvittelevat olevansa sen yläpuolella.

Tosiasiassa on tietysti myös eroja siinä, kuinka ison merkityksen brändille antaa (kitronbrioni vs. peruskeikari vs. tarjoustalon tuulipuku), ja kuinka paljon missäkin hyödykkeessä on valmis maksamaan siitä lisää.  Tuskin kukaan sentään ostaa kaikessa aina brändiä.

Erittäin hyvin sanottu.
Otsikko: Vs: Re: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 21.12.11 - klo:17:05
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.

No ainakin olet rehellinen asiasta. Respect.

Itse saan brändeistä tyydytystä, mutta bespoke ja mtm meiningeissä on aivan sama onko pieni Kiinalainen käsi vai Italialainen Luigi tahkonut saumat kasaan. Onkohan tässä joktain vikaa :)

Jussin "nillitys" on kyllä enemmänkin kylmää faktaa. Itse vaan aina mietin, miten voi pitkän uran jälkeen olla noin tietämätön, kuten tuo kenkäkauppias. On niin surullista kun suurin osa kaikista liikkeistä ja ammattilaisista osaa vain tätä pintapuoleista know howta. Esim itse olen kiertänyt jo 3 ompelijaa, jotka kaikki haluavat muokata takkini ranteelle tai sen yli tulevaksi. Harmi että en ole näyttänyt sitä sartorialistin hihanpituuskuvaa ja sanonut että nyt ei olla enää äiti Venäjän kulta-ajoissa.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 21.12.11 - klo:17:49
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?

Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.

Suomalaisessa kontekstissa tuo kuulostaa mielenkiintoiselta, kerrotko lisää? Eli jos sinulla on kaapissa vaikka 3 identtistä räätälinpukua, jotka erotat toisistaan vain lunttaamalla jostain taskun pohjalla olevasta lapusta, niin sinulle on silti isompaa merkitystä sillä onko jonkun noista puvuista valmistanut Arman Alizad, Huntsman vai Kiton?

Kyse on mielikuvista ja luottamuksesta. Jos tilaan nimettömältä räätäliltä puvun, ja vaikka se istuisi täydellisesti, miettisin silti, onko tämä parasta mitä rahalla saa. Jos taas tilaan puvun suuresti ihailemaltani valmistajalta, jonka ammatitaitoon, kykyyn ja makuun luotan, ja puku istuu täydellisesti, saan kiksejä siitä, että minulla on täydellinen puku nimenomaan tältä tietyltä valmistajalta, enkä ainakaan siinä vaiheessa mieti, saisinko parempaa jostain muualta.

Esittämäsi kysymys on vähän erilainen kuin kondan. Jos ensimmäinen puku on siltä suosikkivalmistajalta, ja sen jälkeen teetän siitä Kiinassa 1:1 kopioita, niin ero näiden välillä on tietysti pienempi. Mutta alkuperäinen on aina alkuperäinen.

Kikseihin vaikuttaa kyllä sekin, miten muut suhtautuu ko. valmistajaan.

Onko uudelleenbrändättyjen kamojenkin välillä sinulle eroa, eli ovatko identtiset Crockett & Jonesin valmistamat kengät sinun kaapissasi erilaisia sen mukaan lukeeko niissä Ralph Lauren vai Crockett & Jones?

Ei ole. Valmistaja määrää.

Entä jos brändi on sama, mutta valmistaja vaihtuu, eli vaihtoehtona on vaikka Valmetin suomessa kasaama Boxster tai saksassa Porschen kasaama?

Jos lopputulos on identtinen, niin ei ole väliä. Tosin tuo on mielestäni aika iso "jos", koska en usko, että täysin identtisiä tuotteita voidaan tuottaa kahdelta eri linjastolta (tai yhdeltäkään, joten sinänsä keskustelu on aika hypoteettinen). Eikä välttämättä tarvitsekaan, jos laatutaso on taattu, kuten sanoit. Valmistusmaa kyllä sinänsä aiheuttaa mielikuvia, ja varmasti silläkin on jollekin merkitystä.

Jos jatkan laajaa (n=1) tutkimustani, niin ei minua kiinnosta sekään missä vaikka vaatteeni on valmistettu. Minua kiinnostaa se, että valmistaja takaa jonkin tietyn objektiivisen laatutason. Valmistaja tehköön rättinsä missä lystää, jos valmistuspaikka ei millään lailla vaikuta lopputuotteeseen. Varmasti löytyy kuluttajia, joille "made in X" kertoo laadusta, mutta minusta on helpompi vain googlettaa tai spämmätä keikarin palstaa.

Jos voit luottaa valmistajan laadunvalvontaan, niin kyllä. Jos taas et tunne valmistajaa, niin silloin varmaan valmistusmaa antaa jotain suuntaa laadusta?

Olen pohtinut pientä testiä itselleni ja halukkaat voivat tarjota apuaan: Mikä colajuoma on kaikkein lähinnä Coca-Colaa?

Pepsi.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: salaryman - 21.12.11 - klo:18:09
Jos teillä on bespoke puku, joka on täydellinen, niin saatteko kiksejä siitä kuka sen on valmistanut?
Saan. En osaa selittää sitä, mutta se liittyy huonoon itsetuntoon ja muiden hyväksyntään.

Hyvä kysymys, hyvä havainto ja hyvä pohdiskelunaihe. Pakko myöntää että minäkin tunnen täysin irrationaalista mielihyvää siitä että omistan jonkun asiantuntijapiireissä tunnetun/tunnustetun tekijämiehen tekemän esineen ja olen jopa valmis maksamaan siitä preemiota vaikka tekijällä ei esineen funktionaalisuuden kannalta ole välttämättä merkitystä.

Kerran eräs edelleen ihan täysipäisenä pitämäni tuttavani perusteli minulle hyvin tyhjentävästi miksi oli järkevää maksaa "tavallisesta" moottoripyörästä aika rasvainen hinta vain siksi että pyörä oli tehtaan linjan jälkeen käynyt erään ilmeisen nimekkään (en ymmärrä kilpamoottoripyöräilystä muuta kuin että se vaikuttaa vaaralliselta) kisatallin pajalla jossa sitä oli tuunattu vaihtamalla siihen kenen hyvänsä vapaasti ostettavissa olevia osia. Kaveri oli oikeasti loukkaantunut kun ihmettelin eikö samaan tulokseen olisi päässyt ostamalla stock -bike ja asentamalla siihen ne brembon isoimmat jarrut, kisasytytysboxit sun muut. Ei olisi kuulemma ollut aito vaan väärennös.

Ehkäpä meissä kaikissa asuu sisällä syvästi taikauskoinen luolamies joka uskoo esineiden maagisiin kykyihin siirtää ne valmistaneitten nimekkäitten ihmisten ominaisuuksia meihin itseemme? Tai ostamalla Hyvin Tärkeille ja Nimekkäille Ihmisille vaatteita tehneitten ihmisten tekemiä vaatteita, meistä itsestäämekin tulee pikkuisen tärkeämpiä ja nimekkäämpiä. Kuninkaan räätälin tekemä puku tekee minustakin melkein kuninkaan?

Tämöisiä sitä tulee tuumailtua joulua odotellessa.

Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: CyberDog - 21.12.11 - klo:18:24
Me itseasiassa tyttöystävän kanssa mietittiin että vois tehdä cola testin tässä jossain vaiheessa ens vuoden alkua.

Ajattelitteko ihan sokkona maistella? Odotan testin tuloksia mielenkiinnolla..

Kyllä vain. Testi odottaa sopivaa ajankohtaa. Pitänee julkaista tulokset sitten.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 21.12.11 - klo:20:37
Ottakaa Sodastream mukaan. Olen kuullut, että se olisi melko hyvää.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 21.12.11 - klo:21:11
Olen pohtinut pientä testiä itselleni ja halukkaat voivat tarjota apuaan: Mikä colajuoma on kaikkein lähinnä Coca-Colaa?
Pepsi.

Eikös Pepsi ole selkeästi makeampaa? Muistelisin, että Pepsi pärjää tuon takia paremmin sokkotesteissä, joissa maistetaan juomaa vain vähän. Eli Pepsi taitaa erottua sokkotestissa.

Toisaalta, vaikka eroa ei maistaisikaan, niin eikös Pepsi maksa aina saman kuin Cokiskin? Eli mitä syitä olisi valita samanmakuinen ja -hintainen Pepsi kun Cokiksen logo on nätimpi?

Lainaus käyttäjältä: salaryman
Hyvä kysymys, hyvä havainto ja hyvä pohdiskelunaihe. Pakko myöntää että minäkin tunnen täysin irrationaalista mielihyvää siitä että omistan jonkun asiantuntijapiireissä tunnetun/tunnustetun tekijämiehen tekemän esineen ja olen jopa valmis maksamaan siitä preemiota vaikka tekijällä ei esineen funktionaalisuuden kannalta ole välttämättä merkitystä.

Funktionaalisuuden vaatimus on jo aika kova juttu useimpien tuotteiden kohdalla. Esim. urheiluautojen kohdalla ringin ajat ovat jo yleinen hymyilyn aihe, koska tuollainen käyttötapa on hyvin kaukana siitä mitä suurin osa ostajista todellisuudessa autollaan tekevät. Tarkoittaako tämä sitä, että ringin ajoilla ei ole merkitystä? Ei. Ostajat haluavat nimenomaan käyttää rahaa autoon, joka kiertää kehää nopeasti, vaikka tuolla ei olisi mitään funktionaalista merkitystä länsiväylän ruuhkassa. Heidän ostamansa auton nopeus ei kuitenkaan ole mitään mielikuvaa, vaan ihan totista totta. He voivat koska tahansa palkata hyvän kuskin ja käydä saksassa katsomassa kuinka heidän oma autokultansa kiertää ringiä nopeammin kuin muut.

Itse olen hankkinut esim. Canalin pukuja sillä perusteella, että ne ovat foorumien mukaan ihan hyvä kamaa. Itse en moisiin analyyseihin kykenisi. Vanhin Canalini taitaa olla 7v vanha ja minulla on muistaakseni joku suunnilleen samanikäinen halpispuku. Tähän mennessä en kuitankaan ole havainnut mitään suurempaa kestävyyseroa, vaikka irtoliinoitetun Canalin pitäisi teoriassa olla parempi. Olenko siis maksanut turhasta tai mielikuvista? En. Olen maksanut irtoliinoituksesta ja Canalini ovat edelleen irtoliinoitettuja.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 21.12.11 - klo:21:37



Toisaalta, vaikka eroa ei maistaisikaan, niin eikös Pepsi maksa aina saman kuin Cokiskin? Eli mitä syitä olisi valita samanmakuinen ja -hintainen Pepsi kun Cokiksen logo on nätimpi?



lol

Pepsi on halvempaa ja rumempaa. Kuinka peruskuluttajamaisia lauseita.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 21.12.11 - klo:21:51
Jos voit luottaa valmistajan laadunvalvontaan, niin kyllä. Jos taas et tunne valmistajaa, niin silloin varmaan valmistusmaa antaa jotain suuntaa laadusta?

Tämä saattaa tuntua uskomattomalta, mutta en muista koskaan tietoisesti ottaneeni selvää valmistusmaasta. En nimittäin osaa kuvitella tilannetta, jossa valmistajan merkitys olisi niin pieni, että valmistusmaa alkaisi dominoida laatua.

Vaatteisiin liittyen valmistusmaasta aletan puhua usein silloin, kun joku valmistaja on päättänyt siirtyä halvempaan tuotantoon, joka sitten ei kykene pitämään yllä aiempaa laatutasoa. Näissä tapauksissa foorumit ovat yleensä hyvin perillä onko laatu kärsinyt tuotannon siirrossa vai ei. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole kysymys valmistusmaasta, vaan valmistaja on ihan tietoisesti laskenut laatua.

Pysähdyin ihan miettimään, omistanko tuotteita joiden puutteellinen laatu voisi johtua valmistusmaasta? Nokian Ovi otti joskus pahasti päähän, mutta en tiedä tuliko koodi Suomesta vai Intiasta. Laskisin tuon kuitenkin suomalaisen suunnittelun piikkiin. Bugaboo-rattaat ovat viime viikkoina pettäneet tavalla, jota en premium-merkiltä pysty hyväksymään. Googletuksen perusteella kyse on kuitenkin hollantilaisten suunnitteluvirheestä, eikä kiinalaisten valmistustaidoissa. Pitää katsoa, josko suomalainen insinööri pystyisi purkamaan, korjaamaan ja vielä kasaamaankin hollantilaisten töppäilyt.

Tiedän olevani friikki näissä hommissa. Kun valitsen vaikka viinin, niin etsin hakukoneella ruokaan sopivan sopivan laatuisen ja hintaisen. Sitten nappaan paremman viitteen puutteessa ylös maan ja nimen, jotta löydän pullon helposti alkossa. Tässä kohtaa viinin brändillä tuskin on ollut ostooni vaikutusta? Entä sitten kun käytän putelin nimeä ostaakseni hyväksi toteamaani kamaa uudelleen? Ehkä brändi alkaa silloin ohjata toimintaani? Jotenkin en ihan osta tuota. Käyttäisin mieluusti viitteenä alkon tuotenumeroa, jos alkon tuotteet olisivat hyllyssä numerojärjestyksessä.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 21.12.11 - klo:21:56
Toisaalta, vaikka eroa ei maistaisikaan, niin eikös Pepsi maksa aina saman kuin Cokiskin? Eli mitä syitä olisi valita samanmakuinen ja -hintainen Pepsi kun Cokiksen logo on nätimpi?
Pepsi on halvempaa ja rumempaa. Kuinka peruskuluttajamaisia lauseita.

Täh? Siis minulla oikeasti oli se käsitys, että Pepsi maksaa suunnilleen sentin tarkkuudella saman kuin Cokis? Tosin ruoka.netissä 1,5 litran cokis maksaa 3,05€ ja Pepsi 3,37€, joten cokis on 10% halvempaa. Jos maku olisi sama ja logon kauneudella ei olisi väliä, niin miksi ostaisin kalliimpaa Pepsiä?
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: salaryman - 21.12.11 - klo:22:01
Funktionaalisuuden vaatimus on jo aika kova juttu useimpien tuotteiden kohdalla.
Yleensä tuotteen funktionaalisuus on niin moniulotteinen juttu että mikä on yhdelle täydellinen nippu ominaisuuksia on toiselle katastrofi. Varsinkin kun yleensä funktionaalisuuteen liitetyt ominaisuudet tuppaavat olemaan keskenään ristiriidassa. Esimerkkinä voi miettiä vaikka auton rengasta: Sen pitäisi olla hiljainen, hyvin pitävä kaikissa olosuhteissa, pyöriä pienellä vastuksella, kestää kulutusta ja lisäksi olla halpa. Se, mikä sitten on hyvä rengas riippuu ihan mitä ominaisuutta omistaja pitää tärkeänä. Yhdelle on pito tärkeämpää kuin kestävyys, toinen painottaa hintaa ja kolmas jotain muuta.

Mukava sattuma että otit nuo canalin puvut puheeksi. Itse tykkään niistä kovasti lähinnä sen vuoksi että niitten leikkaus sattumalta sopii minun ruholleni erittäin hyvin. Tämän vuoksi tulee aina katseltua 'bayta josko olisi canalia tarjolla edukkaasti, minulle se merkki on tae siitä että jos päämitat ovat kohdallaan, puku istuu päälleni hyvin sellaisenaan tai pienin säädöin.

Mutta tämä ei tarkoita että canali olisi mielestäni ylivertaisen hyvä pukubrändi muille kuin itselleni. Minulle mainitun vaatemerkin puvut tarjoavat hyvän kompromissin ominaisuuksien suhteen mutta jollekin toiselle jokin toinen brändi (polttomerkki) voi tarjota paremman setin ominaisuuksia.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 21.12.11 - klo:22:24
Funktionaalisuuden vaatimus on jo aika kova juttu useimpien tuotteiden kohdalla.
Yleensä tuotteen funktionaalisuus on niin moniulotteinen juttu että mikä on yhdelle täydellinen nippu ominaisuuksia on toiselle katastrofi. Varsinkin kun yleensä funktionaalisuuteen liitetyt ominaisuudet tuppaavat olemaan keskenään ristiriidassa. Esimerkkinä voi miettiä vaikka auton rengasta: Sen pitäisi olla hiljainen, hyvin pitävä kaikissa olosuhteissa, pyöriä pienellä vastuksella, kestää kulutusta ja lisäksi olla halpa. Se, mikä sitten on hyvä rengas riippuu ihan mitä ominaisuutta omistaja pitää tärkeänä. Yhdelle on pito tärkeämpää kuin kestävyys, toinen painottaa hintaa ja kolmas jotain muuta.

Mielestäni ylirationalisoit nyt hieman kuluttajan valintaa. Kuluttaja osaa arvioida hyvin helposti ominaisuuksia tasolla 'löytyy / ei löydy' tai jollain muutaman portaan asteikolla 'hidas / keskiverto / nopea'. Kuluttajat ja ammattiostajatkin ovat kuitenkin hirveän huonoja arvioimaan mitä funktionaalista merkitystä noilla ominaisuuksilla on.

Itse olen maksanut irtoliinoitetusta puvusta, mutta en ole ihan varma onko tuolla ominaisuudella mitään merkitystä minun käytössäni. Mutta ostin kuitenkin. Joku ostaa auton kierrosaikojen perusteella, eikä koskaan aja sillä radalla. Ihan sama asia.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 21.12.11 - klo:22:27
Toisaalta, vaikka eroa ei maistaisikaan, niin eikös Pepsi maksa aina saman kuin Cokiskin? Eli mitä syitä olisi valita samanmakuinen ja -hintainen Pepsi kun Cokiksen logo on nätimpi?
Pepsi on halvempaa ja rumempaa. Kuinka peruskuluttajamaisia lauseita.

Täh? Siis minulla oikeasti oli se käsitys, että Pepsi maksaa suunnilleen sentin tarkkuudella saman kuin Cokis? Tosin ruoka.netissä 1,5 litran cokis maksaa 3,05€ ja Pepsi 3,37€, joten cokis on 10% halvempaa. Jos maku olisi sama ja logon kauneudella ei olisi väliä, niin miksi ostaisin kalliimpaa Pepsiä?
Pepsi on aina halvempaa kuin Cokis, jos ei kumpikaan ole tarjouksessa. Näin ainakin pk seudulla ja on sama tullut vastaan muuallakin. Vertauksena 0,5 l pullot, joissa Pepsi on 0,05 - 0,1 euroa halvempaa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 21.12.11 - klo:22:51
^ Oletinkin Pepsin peesaavan markkinajohtajaa hitusen halvemmalla hinnalla. Ruoka.netin hinnat ovat ilmeisesti poikkeus. Alepan nettikaupassa 1,5l Pepsi on 2,45€ ja Cokis 2,59€. Hintaeroa 5% Pepsin eduksi.

Eli kysymys kuuluu edelleen: jos hintaero on mitätön, niin miksi valita Pepsi? Käytän vapaa-aikani hintana jokusta kymppiä per tunti. Juon colaa vuodessa alle 10 1,5l pulloa. Jos pähkäilisin vaihtamista vaikka 5 minuuttia, niin pähkäilyn takaisinmaksu kestäisi pari vuotta, odottaen että Pepsi olisi yhtä hyvää enkä pettyisi. Jotenkin Pepsin Value Proposition ei nyt toimi minulle. Hintaa alas tai lisää faktaa, niin tulos on parempi.

Pepsin sijaan olisin paljon innokkaampi kokeilemaan kaupan omaa halpaa kolaa, jos sitä jossain luotettavassa lähteessä vuolaasti kehuttaisiin ja valmistaja onnistuisi jotenkin tuotteen ylivoimasta kertovalla viestillään tavoittamaan minut.

Pitänee ottaa Pepsi sokkotestiin, niin näen onko se Cokiksen veroista. Jotenkin epäilen, koska soisin Cokiksenkin olevan vähemmän makeaa ja Pepsi on sokkotesteissa todettu makeammaksi.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: salaryman - 21.12.11 - klo:23:09
Mielestäni ylirationalisoit nyt hieman kuluttajan valintaa. Kuluttaja osaa arvioida hyvin helposti ominaisuuksia tasolla 'löytyy / ei löydy' tai jollain muutaman portaan asteikolla 'hidas / keskiverto / nopea'. Kuluttajat ja ammattiostajatkin ovat kuitenkin hirveän huonoja arvioimaan mitä funktionaalista merkitystä noilla ominaisuuksilla on.

Itse olen maksanut irtoliinoitetusta puvusta, mutta en ole ihan varma onko tuolla ominaisuudella mitään merkitystä minun käytössäni. Mutta ostin kuitenkin. Joku ostaa auton kierrosaikojen perusteella, eikä koskaan aja sillä radalla. Ihan sama asia.
Näinhän se menee. Monessa hankintapäätöksessä todelliset valintoihin vaikuttavat vahvat voimat tulevat sieltä tunnepuolelta ja kun päätös on alitajunnassa syntynyt, me ryhdymme hakemalla hakemaan "järkeviä" perusteita valinnallemme. Itse ainakin olen hemmetin taitava huijaamaan itseäni perustellessani muka asiapohjaisilla argumenteilla jotain täysin pähkähulluja valintoja. Onneksi samassa taloudessa asuu yksi järkevä aikuinen jolle perustelut harvemmin menevät läpi.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 21.12.11 - klo:23:12
Jos voit luottaa valmistajan laadunvalvontaan, niin kyllä. Jos taas et tunne valmistajaa, niin silloin varmaan valmistusmaa antaa jotain suuntaa laadusta?

Tämä saattaa tuntua uskomattomalta, mutta en muista koskaan tietoisesti ottaneeni selvää valmistusmaasta. En nimittäin osaa kuvitella tilannetta, jossa valmistajan merkitys olisi niin pieni, että valmistusmaa alkaisi dominoida laatua.

Itse katson aika useinkin valmistusmaan, mutta en oikeastaan tiedä miksi. On sillä joku merkitys.

Ikea myy pelkistettyä korkeakiiltoista tv-tasoa, joka on valmistettu Italiassa. Se näyttää vähän siltä, että olisi voinut tulla jonkun Poliformin tehtaalta. Jos se olisi tehty jossain muualla, niin saattaisin ajatella toisin.

Rautakaupassa ostan mieluummin saksalaisen työkalun kuin kiinalaisen, jos hinnassa ei ole isoa eroa.

Viime talvena ostin H&M:stä nimenomaan Italiassa tehdyt villasukat, vaikka vieressä oli portugalilaisia.

Valmistusmaa herättää jonkinlaisia mielikuvia. Ehkä ne on jäänteitä menneisyydestä, siltä ajalta kun tuotanto alkoi siirtyä halpatyömaihin. Applen tuotteet tehdään Kiinassa, mutta ne on silti parhaimpia insinöörityön taidonnäytteitä. Toisaalta kyllä siinäkin on perää, että joillain mailla on vaan pidemmät perinteet tietyissä asioissa kuin muilla, ja tekevät sen takia parempaa laatua. Ne H&M:n sukat on ainakin olleet ihan hyvät.

Ehkä tarkoitin sitä, että jos sinun pitäisi valita kahden kenkäparin välillä, joista et pysty havaitsemaan muita eroja kuin sen, että toisessa lukee "Made in China" ja toisessa "Made in England", niin kumpi?

Pysähdyin ihan miettimään, omistanko tuotteita joiden puutteellinen laatu voisi johtua valmistusmaasta?

Eikö tämän todentaminenkin ole melko vaikeaa? Laadunvalvontahan tässä on aika isossa roolissa.

Tiedän olevani friikki näissä hommissa. Kun valitsen vaikka viinin, niin etsin hakukoneella ruokaan sopivan sopivan laatuisen ja hintaisen.

Viinihän on muuten hyvä esimerkki tuotteesta, jossa valmistusmaalla on ainakin puheissa merkitystä. En ole viiniharrastaja, joten en tiedä kuinka helposti sellainen tunnistaa valmistusmaan vaikkapa sokkotestissä.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Juha - 21.12.11 - klo:23:23
Näinhän se menee. Monessa hankintapäätöksessä todelliset valintoihin vaikuttavat vahvat voimat tulevat sieltä tunnepuolelta ja kun päätös on alitajunnassa syntynyt, me ryhdymme hakemalla hakemaan "järkeviä" perusteita valinnallemme. Itse ainakin olen hemmetin taitava huijaamaan itseäni perustellessani muka asiapohjaisilla argumenteilla jotain täysin pähkähulluja valintoja. Onneksi samassa taloudessa asuu yksi järkevä aikuinen jolle perustelut harvemmin menevät läpi.

Itse olen jo luovuttanut tämän perustelun suhteen, ja hyväksynyt sen, että käytän rahaa välillä irrationaalisesti. Asioista saa enemmän irti, kun hyväksyy sen tunnepuolen, sen sijaan, että yrittäisi tukahduttaa sitä rationalisoinnilla.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Ville - 21.12.11 - klo:23:30
...muutin otsikkoa, kun keskustelu siirtyi pelkistä jalkinebrändeistä yleisemmälle tasolle.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: konda - 21.12.11 - klo:23:50
^ Oletinkin Pepsin peesaavan markkinajohtajaa hitusen halvemmalla hinnalla. Ruoka.netin hinnat ovat ilmeisesti poikkeus. Alepan nettikaupassa 1,5l Pepsi on 2,45€ ja Cokis 2,59€. Hintaeroa 5% Pepsin eduksi.

Eli kysymys kuuluu edelleen: jos hintaero on mitätön, niin miksi valita Pepsi? Käytän vapaa-aikani hintana jokusta kymppiä per tunti. Juon colaa vuodessa alle 10 1,5l pulloa. Jos pähkäilisin vaihtamista vaikka 5 minuuttia, niin pähkäilyn takaisinmaksu kestäisi pari vuotta, odottaen että Pepsi olisi yhtä hyvää enkä pettyisi. Jotenkin Pepsin Value Proposition ei nyt toimi minulle. Hintaa alas tai lisää faktaa, niin tulos on parempi.

Pepsin sijaan olisin paljon innokkaampi kokeilemaan kaupan omaa halpaa kolaa, jos sitä jossain luotettavassa lähteessä vuolaasti kehuttaisiin ja valmistaja onnistuisi jotenkin tuotteen ylivoimasta kertovalla viestillään tavoittamaan minut.

Pitänee ottaa Pepsi sokkotestiin, niin näen onko se Cokiksen veroista. Jotenkin epäilen, koska soisin Cokiksenkin olevan vähemmän makeaa ja Pepsi on sokkotesteissa todettu makeammaksi.

Rinnastan Pepsi - Cokis asettelun Apple - Mikkisofta -asetteluun. Molemmille on omat koulukunnat. Välillä dipataan toisen soosiin, mutta usein palataan takaisin siihen tuttuun ja turvalliseen.
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 22.12.11 - klo:00:06
Ikea myy pelkistettyä korkeakiiltoista tv-tasoa, joka on valmistettu Italiassa. Se näyttää vähän siltä, että olisi voinut tulla jonkun Poliformin tehtaalta. Jos se olisi tehty jossain muualla, niin saattaisin ajatella toisin.

Ikea on niitä harvoja firmoja, jonka laatuun luotan kuin kiveen. Jos tuote liikkeessä tarkasteltuna on mekaanisesti ok, niin tuote on takuulla myös käytössä ok. Ruuvejakaan ei muistaakseni ole koskaan ollut väärää määrää. Kaikki tiedossani oleva viittaa siihen, että Ikea vaatii toimittajiltaan huippulaatua sijaitsivat toimittajat sitten missä tahansa. Se pitää pitää tietenkin ymmärtää, että Ikea myy halpaa ja tuotteen ominaisuuksista on usein tingitty verrattaessa reilusti kalliimpaan, vaikka laatu varianssimielessä olisi kohdallaan.

Ikea ja vaikka Toyota ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kun valmistaja hoitaa toimitusketjun kuntoon, niin ei sillä tehtaan sijainnilla ole väliä. Jos valmistaja taas ei hoida hommiaan, niin ei se 'made in USA' tee niistä autoista yhtään parempia.

Ehkä tarkoitin sitä, että jos sinun pitäisi valita kahden kenkäparin välillä, joista et pysty havaitsemaan muita eroja kuin sen, että toisessa lukee "Made in China" ja toisessa "Made in England", niin kumpi?

Luultavasti menisin oikosulkuun ja jättäisin molemmat ostamatta. Aivoni tarvitsevat jotain signaaleja ja tuossa tapauksessa miettisin vain "Miksi täällä on myynnissä lähes identtistä tuotetta, joissa on kuitenkin eroa? Menen pois."

Pysähdyin ihan miettimään, omistanko tuotteita joiden puutteellinen laatu voisi johtua valmistusmaasta?
Eikö tämän todentaminenkin ole melko vaikeaa? Laadunvalvontahan tässä on aika isossa roolissa.

Hommahan menee yksinkertaistettuna näin:
1. Valmistaja suunnittelee tuotteen
2. Valmistaja ja alihankkija järjestävät tuotannon siten, että tuotantoprosessi tuottaa tilastollisesti riittävää laatua
3. Mahdollinen alihankkija lätkii kamaa kasaan

Noista ainoastaan kohta 3 on sälytettävissä valmistusmaan kontolle. Eli jossain maassa onnistutaan sähläämään prosessi, joka päämiehen kanssa saatiin pistettyä kuntoon.

Jotkut valmistajat ovat aivan kädettömiä ja skippaavat kohdan 2. Tällöin on ihan arpapeliä mitä ostajalle päätyy. Yleensä kyse on ihan siitä, että valmistaja on vain vapaamatkustanut hyvien toimittajien osaamisella ja sitten päättää siirtää tuotannon jonnekin halvempaan maahan varmistamatta alihankkijan kykyä tuottaa laatua. Virheellisten tuotteiden metsästys tuotantolinjan päässä ei muuta tilannetta oikein miksikään. Useimmiten ostajan havaitsema laatuvirhe johtuu tästä kohdasta, joten koko homma kaatuu minun silmissäni valmistajan niskaan. Samat alihankkijat toimivat todistetusti laadukkaammin laatuhommat osaavien päämiesten kanssa.

Meikäläisen luksuslastenrattaissa on useampikin suunnittelumoka, jotka tuottavat ongelmia. Eräskin moka on tasoa: metallipala ei pysy paikoillaan sille varatussa kolossa, eikä mikään viittaa siihen että osissa tai kokoonpanossa olisi virheitä. Eivät ne siellä kiinassa mahda mitään hollantilaisten mokille.

Tiedän olevani friikki näissä hommissa. Kun valitsen vaikka viinin, niin etsin hakukoneella ruokaan sopivan sopivan laatuisen ja hintaisen.

Viinihän on muuten hyvä esimerkki tuotteesta, jossa valmistusmaalla on ainakin puheissa merkitystä. En ole viiniharrastaja, joten en tiedä kuinka helposti sellainen tunnistaa valmistusmaan vaikkapa sokkotestissä.

Käsittääkseni maiden sun muiden erottaminen sokkotestissä on vaativaa ammattilaisellekin. Itse en ole edes harrastaja, vaan haluan maistuvaa kamaa vähällä vaivalla. En ole huomannut sellaista laadun korrelaatiota valmistusmaahan, että minun kannattaisi arvostelun sijaan katsoa maata. Itse asiassa olen kiinnittänyt huomiota siihen, että eri maiden hyvät viinivuodet menevät ilmeisesti eri tahdissa. Tai voi olla, että talous ja valuuttakurssit aiheuttavat sen, että joskus jonkun tietyn maan viinit puskevat pintaan hinta-laatu-suhteeltaan. Viime aikoina valkkareissa on tullut vastaan uuden-seelannin viinejä, joita ei aikaisemmin muistaakseni näkynyt.

Tsekkasin juuri viinistä viiniin ja esimerkiksi valkkareissa parhaan hinta-laatu-suhteen viinit ovat kaikki eri maista. Ranska, Saksa, Chile, Uusi-Seelanti, jne. kaikki ihan samalla lailla edustettuina. Tuosta ei voi vetää oikein mitään johtopäätöstä edes uusien ja vanhojen viinimaiden välille.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: joekok - 22.12.11 - klo:11:17
Onpa mielenkiintoinen säie, bogasin pari kohtaa, johon luulen että minulla on jotain sanottavaa.


Sveitsiläisyys on loistava esimerkki sinänsä.  Ominaisuudella ei ole tuotteen kannalta mitään arvoa, vaan kyseessä on prestiisi, vaikutelma, mielikuva ja arvostus.

Kyllä. Japanilainen kelloseppä tekee Japanissa ihan yhtä hyviä koneistoja kuin kellosepät Sveitsissä. Jos sama kelloseppä muuttaa Sveitsiin tekemään työtään, niin koneistot onkin yhtäkkiä arvokkaampia. Hyvä esimerkki brändiarvosta.

Joku mainitsi sveitsiläisyyden tuovan kelloon hintaa, eikä kyseisen kellomerkin. Swiss made on yksi tarkimmin varjeltu ja rakennettu brändi. Eli ei ole sattumaa miksi tämä lukee kellossa. Toki on niitä jotka katsovat olevan viellä senkin yläpuolella, kuten Voutilainen ja merkkaa kellonsa hand made tekstillä. Tämä on yksi tapa rakentaa brändiä. Brändin rakennus on nykypäivänä liiketoimintaa ohjaava visio jota rakentaa koko organisaatio kaikessa toiminnassaan, joista ei vähäisimpänä myyjän jättämä ostokokemus asiakkaalle.


On ihan totta, että valmistusmaa vaikuttaa brändiin, mutta kyllä se vaikuttaa tietyissä tapauksissa myös laatuun ihan oikeasti. Hintaero tai "lisä" ei ole pelkkää ilmaa, sillä palkat ja kustannukset eri maissa, etenkin aasiaan maiden ja euroopan välillä vaihtelevat paljon. Niinpä kelloseppänä työskenteleminen Sveitsissä nyt vaan maksaa enemmän, kuin esimerkiksi Seikon Indonesian tai Kiinan tehtaaalla. Samalla tavalla venäläisten rekkakuskien työ on kallimpaa, kun kärry liikuu Suomen rajojen sisäpuolella.

Hienomekanisissa- ja elektronisissa tuotteissa hyvä laatu maksaa todella paljon (epäilemättä myös muillakin teollisuuden aloilla), mikä johtuu siitä, että halpatuotantomaissa laadunvalvonta on todella vaikeaa (paljon vaikeampaa kuin tavallisesti uskotaan) ja siksi tuotteita on tehtävä kalliin työvoiman maissa. Ennen kuin aloitetaan väittely siitä, että nykyään voi ulkoistaa kaiken Kiinaan ja samaa laatua tulee jne. niin suosittelen lukaisemana tämän Timo Poronpudaksen kolumnin kiinalaisesta tutoannosta:  http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2011/08/21/nain-kiinalainen-vivuttaa-lisaa-katetta/201111512/145 . Tietysti eriasia on, että jossakin kulkee raja sille, jolloin laadun "määrällinen" kasvattaminen (sikäli kuin tuollaista käsitettä voi edes olla) ei enää tuota hyötyä suhteessa kulutettuun rahaan. Jokaisella on omat rajansa ja arvonsa.

Oletinkin Pepsin peesaavan markkinajohtajaa hitusen halvemmalla hinnalla. Ruoka.netin hinnat ovat ilmeisesti poikkeus. Alepan nettikaupassa 1,5l Pepsi on 2,45€ ja Cokis 2,59€. Hintaeroa 5% Pepsin eduksi.

Eli kysymys kuuluu edelleen: jos hintaero on mitätön, niin miksi valita Pepsi? Käytän vapaa-aikani hintana jokusta kymppiä per tunti. Juon colaa vuodessa alle 10 1,5l pulloa. Jos pähkäilisin vaihtamista vaikka 5 minuuttia, niin pähkäilyn takaisinmaksu kestäisi pari vuotta, odottaen että Pepsi olisi yhtä hyvää enkä pettyisi. Jotenkin Pepsin Value Proposition ei nyt toimi minulle. Hintaa alas tai lisää faktaa, niin tulos on parempi.

Pitänee ottaa Pepsi sokkotestiin, niin näen onko se Cokiksen veroista.

Cokishan ei ole markkinajohtaja mitenkään itsestäänselvästi. Vielä jokunen vuosi sitten Pepsiä myytiin enemmän. Itse diggailen Pepsiä, mutta se johtuu varmasti ehdollistamisesta. Makuasioiden sijaan lainasin kuitenkin viestisi siksi, että se sisältää mielestäni brändeihin liittyvän erittäin tärkeän pointin. Brändien avulla on mahdollista säästää aivotyötä ja aikaa, mikä puolestaan helpottaa elämää.  Tämä on mielestäni tärkein brändi-käsitteen ominaisuus, sillä sen pohjalta voidaan selittää brändeihin liittyviä suhtautumistapoja: i ) ihmiset haluavat brändejä säästääkseen resrussejaan, ii) ihmiset voivat näyttää muille tehneensä järkevän valinnan, koska säästivät resurssejaan -> brändistä tulee haluttava, iii) tapa viestiä muille, ettei ehdi tai kannata etsiä muita vaihetoja jne..

Sanoisin, että lähes kaikki välittävät brändeistä edes vähän ja mitä enemmän informaatiota tykitetään etuotsalohkolle, sitä tärkeämmäksi brändit muodostuvat.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Elenkhos - 22.12.11 - klo:11:28
Brändien avulla on mahdollista säästää aivotyötä ja aikaa, mikä puolestaan helpottaa elämää.  Tämä on mielestäni tärkein brändi-käsitteen ominaisuus, sillä sen pohjalta voidaan selittää brändeihin liittyviä suhtautumistapoja: i ) ihmiset haluavat brändejä säästääkseen resrussejaan --

Tämä menisi muuten melkein sellaisenaan tavaramerkin määritelmästä. Tavaramerkki ja brändi lähestynevät aika hyvin toisiaan, vaikka tavaramerkki toki onkin juridinen konstruktio.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Dan-D - 22.12.11 - klo:12:33
On ihan totta, että valmistusmaa vaikuttaa brändiin, mutta kyllä se vaikuttaa tietyissä tapauksissa myös laatuun ihan oikeasti. Hintaero tai "lisä" ei ole pelkkää ilmaa, sillä palkat ja kustannukset eri maissa, etenkin aasiaan maiden ja euroopan välillä vaihtelevat paljon. Niinpä kelloseppänä työskenteleminen Sveitsissä nyt vaan maksaa enemmän, kuin esimerkiksi Seikon Indonesian tai Kiinan tehtaaalla. Samalla tavalla venäläisten rekkakuskien työ on kallimpaa, kun kärry liikuu Suomen rajojen sisäpuolella.

Tämäkin on totta.  Kuluttaja varsinkin on siinä hauskassa (lue: huonossa) asemassa, ettei voi tuntea valmistuksen ja laadun osatekijöitä mitenkään riittävän hyvin.  Laatukäsite kuluttajakaupassa on juuri sen takia enemmän brändiä kuin todellisuutta.  Laatueroja on, mutta kuluttaja ei yleensä voi tai osaa niitä havainnoida. Valmistuspaikka vaikuttaa laatuun, mutta kuluttaja ei yleensä tiedä miten. 

Valistuneita kuluttajiakin toki on, mutta silloin puhutaan "alan harrastajista", marginaaliryhmistä.  Kukaan ei ole kaikkien kulutustuotteiden harrastaja ja siten tietotaso kaikissa ostoksissa ei voi millään olla riittävä.  Lisäksi alan harrastajapiireissä on ihan omat dynamiikkansa ja tietyt merkit saavuttavat eräänlaisen kulttistatuksen, joka elää sitten ihan omaa elämäänsä.

Valmistuskustannukset selittävät osan hintavariaatioista.  Tästä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että valmistuskustannukset seuraavat laatua.  Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tietyt instrumentit, joita tehdään tietyillä pajoilla Aasiassa paremmin ja halvemmalla kuin kovissakaan tehtaissa Euroopassa tai Amerikassa; ja sitten yhtä lailla halvemmalla ja paljon huonommin toisilla pajoilla Aasiassa.  Tietyissä instrumenteissa hinnan ja laadun korrelaatio on parhaimmillaankin suuntaa-antava.  Tyypillisesti hinnan ajatellaan korreloivan laatuun, mutta tämä perustuu osittan kyvyttömyyteen havainnoida laatua riittävästi.  Valmistuspaikkakaan ei suoraan sano laadusta mitään. 

Eli kaiken tutkailunkin jälkeen kuluttaja tyypillisesti luottaa myös vaistoonsa ja mielikuvaan laadusta, koska hän ei kykene tarkastamaan kaikkia laatuun liittyviä tekijöitä omakohtaisesti, tai ei tunne niitä riittävästi.  Tässä yhteydessä mielikuva laadusta on eräänlainen brändi, joka ei ole faktapohjainen.  Mielikuva saattaa korreloida laatuun, muttei välttämättä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 22.12.11 - klo:14:59
Cokishan ei ole markkinajohtaja mitenkään itsestäänselvästi. Vielä jokunen vuosi sitten Pepsiä myytiin enemmän.

Yritin turhaan etsiä molempien globaaleja myyntitilastoja. En nimittäin ihan usko, että Pepsi olisi missään vaiheessa ollut ykkönen. PepsiMax oli hetken aikaa kova joillain markkinoilla euroopassa, joten ehkä tämä on se mitä tarkoitat?

Mielestäni Cokis on koko ajan ollut selvä markkinajohtaja, jota Pepsi on pyrkinyt haastamaan tai nyt Nooyin aikaan kiertämään. Markkanajohtajuus ei vaadi ylivoimaista markkinaosuutta. Cokis saa 10% enemmän per pullo ja firmojen kulurakenteet ovat luultavasti samankaltaiset. Ei siis ihme, että Cokiksen taloudelliset tunnusluvut ovat reilusti Pepsiä paremmat. Tässä nähdään nyt se brändiarvon merkitys kahden hyvin, hyvin identtisen tuotteen kesken = Tietyn position sisällä paras brändi on huikean kannattava, kakkonen tekee vielä hyvää rahaa ja loput ovat yhden tekeviä.

Oletetaan, että perustan uuden kolajuoman ja tähtään Cokiksen ja Pepsin kilpailijaksi kaupan hyllyyn. Käytössäni on vaikka muutama miljardi riskirahaa. Colajuoman tislaaminen on helppoa, ulkoistan sen vaikka olville. Bränditoimistosta saa kaiken humppa pumpan, mitä rahan polttaminen vaatii. Lopputuloksena onnistun positioimaan Pchan-Colan kolmanneksi vaihtoehdoksi Cokiksen ja Pepsin rinnalle. Colani on hieman halvempaa kuin Pepsi ja se jopa myy hyvin. Kysymys: Teenkö turskaa? Oma veikkaukseni on, että kyllä. Tietyn position sisällä kuluttajat ovat jo tietoisia siitä, mitä he hakevat. Pchan-Cola saatta olla yhtä hyvää, pullo yhtä kaunis, mainokset yhtä puhuttelevia. Ostohetkellä ostajat kuitenkin muistavat, että Pchan-Cola tuli markkinoille vasta tänä vuonna. Turskan tekemisen keskellä voidaan todeta, että Pchan-Colaan ei liittynyt mitään brändiarvoa, vaikka ihmiset kytkivät brändiin tuotetietoa ja mainosten mielikuvia. Kun en pärjää positiossani, niin päätän lopettaa turskan tekemisen ja myyn tuotemerkin olville, joka laskee Pchan-Colan hintaa, lopettaa agressiivisen markkinoinnin ja siis käytännössä positioi sen uudelleen rahastaen hiipuvan brändin.

Pchan-Colan opetus: jos mitään uniikkia ulottuvuutta ei ole, niin tuoteominaisuuksilla ja informaatiolla ei yleensä kannata lähteä 1:1 haastamaan position vanhoja pelaajia. Ainoa poikkeus monopolinomaisen tilanteen haastaminen, jolloin haastajallekin voi olla tarjolla riittävä kannattavuus, vaikka haastaja ei koskaan syrjäyttäisi vanhaa pelaajaa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: U-Haul - 22.12.11 - klo:15:18
Tässä oli jotain lukuja kohdassa "Cola Wars Today", lienevätkö globaaleja vaiko vain US-markkinoiden:

http://en.wikipedia.org/wiki/Cola_Wars

Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Pchan - 22.12.11 - klo:15:29
^ Linkit mukaan nuo luvut olivat yhdysvaltojen lukuja.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Dan-D - 22.12.11 - klo:15:32
Minä ostaisin kyllä Pchan-Colaa heti.  Jos saat ne miljardit kasaan, yksi asiakas löytyy ainakin.  En tosin ihan kauheasti kolaa juo.  

Vakavissaan, ostrohetken analyysi pitäisi viedä ehkä pidemmälle.  Imhiset ovat varmaankin haavoittuvaisimpia brändeille nimenomaan silloin, kun he ovat esimerkiksi päättäneet ostaa kolaa ja päätyvät Pchan-Colaan tai Coca-Colaan tai Pepsiin ajattelematta asiaa sen enempää.  Joku pullo tuntui vain tarttuvan käsiin, ja jos kokemus ei ollut vastenmielinen, sama pullo tarttuu herkästi jatkossakin käteen.  Uskoisin, että näissä tapauksissa ensimmäinen päätös tapahtuu ikään kuin asiaa ajattelematta.  

Toinen vahvasti brändeihin perustuva ostotapahtuma on sellainen, jota rationalisoidaan.  Esimerkiksi auton tai tietyntyyppisen tietokoneen (*köh köh* *Mac* *köh köh*) hyödykkeen osalta rationalisointi on tietynasteinen merkki siitä, että on tehty täysin tunnepohjainen ratkaisu.  Toki tietokoneeseenkin liittyy ihan funktionaalisia ominaisuuksia, jotka ostettavan hyödykkeen on täytettävä.  Mutta kun löytyy 500 vaihtoehtoakin sille valitulle, joka kuitenkin on olevinaan järkevin vaihtoehto, on ostettu brändiä ja paljon.

Vähiten brändi vaikuttanee silloin, kun voidaan rehellisesti sanoa toimittavan ihan henkilökohtaisen mieltymysten vallassa ja eri hyödykkeiden välillä on ihan havaittavia eroja.  Karkki tai jäätelö ovat uskoakseni esim. hyödykkeitä, joissa ihmiset aika rehellisesti noudattavat lähinnä makuaistejaan ja ilmoittavat tämän varsin suoraan.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: joekok - 22.12.11 - klo:15:50
Cokishan ei ole markkinajohtaja mitenkään itsestäänselvästi. Vielä jokunen vuosi sitten Pepsiä myytiin enemmän.

Yritin turhaan etsiä molempien globaaleja myyntitilastoja. En nimittäin ihan usko, että Pepsi olisi missään vaiheessa ollut ykkönen. PepsiMax oli hetken aikaa kova joillain markkinoilla euroopassa, joten ehkä tämä on se mitä tarkoitat?

Mielestäni Cokis on koko ajan ollut selvä markkinajohtaja, jota Pepsi on pyrkinyt haastamaan tai nyt Nooyin aikaan kiertämään. Markkanajohtajuus ei vaadi ylivoimaista markkinaosuutta. Cokis saa 10% enemmän per pullo ja firmojen kulurakenteet ovat luultavasti samankaltaiset. Ei siis ihme, että Cokiksen taloudelliset tunnusluvut ovat reilusti Pepsiä paremmat. Tässä nähdään nyt se brändiarvon merkitys kahden hyvin, hyvin identtisen tuotteen kesken = Tietyn position sisällä paras brändi on huikean kannattava, kakkonen tekee vielä hyvää rahaa ja loput ovat yhden tekeviä.

Joo voin olla kyllä tässä väärässä. Wikipedia sanoo: "December 2005, PepsiCo surpassed The Coca-Cola Company in market value for the first time in 112 years since both companies began to compete. In 2009, the Coca-Cola Company held a higher market share in carbonated soft drink sales within the U.S.[26] In the same year, PepsiCo maintained a higher share of the U.S. refreshment beverage market, however, reflecting the differences in product lines between the two companies.[26]"

Jos taas niitä tunnuslukuja katsoon niin niiden perusteella ei nyt ihan itsestään selvää markkinajohtaa ole, pikemminkin voisi päätellä että kilpailu on melko tasaista:

Kokis-komppania: liikevaihto  US$ 35.119 billion (2010), liikevoitto US$ 8.449 billion (2010),
Pepsillä puolestaan: liikevaihto  US$ 57.838 billion (2010) ja liikevoitto US$ 8.332 billion (2010).

Okei, vertailua vaikeuttaa se, että Pepsillä on paljon monipuolisempaa toimintaa (mm. pikaruokaloita muiden brändien alla) kuin kokiksella.

Mitä tulee tuohon esimerkkiisi, niin kyllähän markkinoilla on säilynyt ihan voittoa tekeviä kilpailijoita, parhaana osoituksena on ehkä kaupojen omat limut, jotka ovat ymärrykseni mukaan kokoajan kasvattaneet suosiotaan (en tarkoita että ne olisivat menestystarinoita, vaan että Pchan-colalla voisi sittenkin olla toivoa!) - tämä tosin johtuu siitä, että pepsiä ja kokista valmistetaan lisenssillä (Suomessa koff ja hartwall) ja linsenssimaksut pitävät juoman hinnan korkeana verrattuna bulkkikamaan.  

Se offtopiksista tässä piti puhua brändeistä ja Suomessa Pepsin brändi on varmasti heikompi kuin kokiksen. Yksi syy voi olla neuvostoliitto - neukkulassahan sai vain pepsiä ja käsittääkseni venäjällä pepsi on vieläkin "vanhanliiton" juoma, kun kokis on "uutta" ja länsimaalaista. Kolajuoma asiassa uskoisin, että molempien brändi on todella kova elintarvikebrändiksi ja sen vuoksi markkinoille on vaikea päästä.  Molemmat yritykset myös panostavat markkinointiin todella paljon. Ja kun kummankin tunnuslukuja katselee, niin se on varmasti kannattavaa.

Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 22.12.11 - klo:16:15
Mitä tulee tuohon esimerkkiisi, niin kyllähän markkinoilla on säilynyt ihan voittoa tekeviä kilpailijoita, parhaana osoituksena on ehkä kaupojen omat limut, jotka ovat ymärrykseni mukaan kokoajan kasvattaneet suosiotaan (en tarkoita että ne olisivat menestystarinoita, vaan että Pchan-colalla voisi sittenkin olla toivoa!) - tämä tosin johtuu siitä, että pepsiä ja kokista valmistetaan lisenssillä (Suomessa koff ja hartwall) ja linsenssimaksut pitävät juoman hinnan korkeana verrattuna bulkkikamaan.  

Kauppojen omat kolat on perinteisesti positioitu eri tavalla kuin Cokis ja Pepsi. Ei lentokoneita maalata Pirkka-Colan väreihin. Kaupan omien colien tehtävä on tyypillisesti olla halpa cola markkinajohtajien rinnalla. Kauppa tavallaan vapaamatkustaa Pepsin ja Cokiksen rinnalla. Touhu kannattaa, koska rahaa ei kulu oikein mihinkään ja kalliit colat ankkuroivat hinnan.

En muuten ymmärrä miten nuo lisenssimaksut liittyvät colan hintaan suomessa? Ei näin pienelle markkinalle kannata rakentaa omaa pullotus- ja jakelukoneistoa, joten tietenkin touhu lisensoidaan. Olisi hölmöä tyytyä lisensoinnissa pienempii voittoihin kuin mitä itse pullottamalla saisi. En usko, että Hartwall tai Koff kykenevät nyhtämään lisenssipullotuksesta suuria katteita. Brändit käytännössä omistavat hyllytilan kaupoissa, joten pullottajien rooli ei paljoa eroa kuljetusfirman bisneksestä. Brändikama on isoillakin markkinoilla kalliimpaa kuin kaupan omat merkit, koska jotenkin se raskas markkinointi ja tuotekehitys pitää kuolettaa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: U-Haul - 22.12.11 - klo:16:53
Kolabrändeistä vielä, muistan dokumentin, jossa käsiteltiin kolajuomien historiaa ja siinä kerrottiin että aikoinaan Coca-Cola oli se, jota tarjottiin aina vieraille olohuoneessa, koska se oli merkkinä arvostetumpi. Pepsiä juotiin kuitenkin sitten itse "keittiön puolella", koska se maistui paremmalta.

Itse ihmettelin aikoinaan kun Suomessa aina Cokis oli oma preferenssi (ja on edelleenkin, vaikken juokaan enää), mutta Amerikassa ollessa aina Pepsi. Ovat omassa suussa molemmat selvästi eri makuisia siellä ja täällä. Amerikassa Cokis on mielestäni jotenkin karvaampaa, ei niin makeaa. Johtuisiko siitä että makeutusaineena käytetään siellä maissisiirappia (corn syrup) ja muualla yleisemmin ruokosokeria. Pepsissä ei siellä mielestäni ole niinkään sitä "erilaista" makua, kuten täällä, mutta makeampaa ja jotenkin maistuvampaa se on.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Co-re - 22.12.11 - klo:16:56
Käsittämätöntä kaikenkaikkiaan, että tuollaisilla sokerisilla litkuilla mitään imperiumeja pystytään rakentamaan.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja jalkineista
Kirjoitti: Pchan - 22.12.11 - klo:17:01
Jos taas niitä tunnuslukuja katsoon niin niiden perusteella ei nyt ihan itsestään selvää markkinajohtaa ole, pikemminkin voisi päätellä että kilpailu on melko tasaista:

Kokis-komppania: liikevaihto  US$ 35.119 billion (2010), liikevoitto US$ 8.449 billion (2010),
Pepsillä puolestaan: liikevaihto  US$ 57.838 billion (2010) ja liikevoitto US$ 8.332 billion (2010).

Wikipedian mukaan 78% cokiksen liikevaihdosta tulee varsinaisesta cokiksesta ja pepsillä vastaavasti 20 miljardia. Eli colajuomana cokis myy 27 miljardia taalaa ja pepsi 20 miljardia. On tuossa ihan selvä hajurako.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Jälkiviisas - 05.01.12 - klo:11:08
Lahtisen huopatehtaalle tyylikkäitä huopatossuja (http://www.designmuseum.fi/wp/wp-content/gallery/finnish_design_unwrapped/unwrapped_aki_choklat_felt_shoes_for_lahtiset_by-jani-kaila_pp.jpg) (siihen tosin herran tyylikkäät (http://fashionfootwear.files.wordpress.com/2010/01/aki-choklat_2009_01_500_shoes-footwear.jpg?w=490&h=269) luomukset (http://www.akichoklat.com/oldsite/shoe_12.jpg) loppuvatkin (http://1.bp.blogspot.com/_2NIVLkOPjuE/S2ppy8UVoxI/AAAAAAAAA1c/ebDg-PwsoDs/s400/akichokb2.jpg)) suunnitellut Aki Choklat (http://www.kotoakotiin.com/kuvat/aki_choklat.jpg) antaa bränditukea nyt Petritexille, jonka kautta pitäisi tulla useampi Akin suunnittelema mallisto.

http://yle.fi/alueet/savo/2012/01/aki_choklat_luo_uutta_petrifunille_3150979.html (http://yle.fi/alueet/savo/2012/01/aki_choklat_luo_uutta_petrifunille_3150979.html)

Herää vain kysymys, että vaarantaako yhteistyö Muotinimen kanssa Petrifunin (väri)sokeiden suunnittelijoiden työpaikan?
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Dan-D - 05.01.12 - klo:11:15
Mitäköhän tästä nyt oikein pitäisi sanoa?

Lainaus
Lähes 40-vuotiaalla Petritexillä on noin viiden miljoonan euron liikevaihto ja se on tehnyt viime vuosina pääsääntöisesti positiivista tulosta. Kaukoidässä ja Virossa valmistut tuotteet toimitetaan kauppoihin Kuopiosta, jossa hoidetaan myös myynti sekä suunnittelu.

Ulkopuolista suunnittelijaa käytettiin edellisen kerran 1990-luvulla.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: konda - 05.01.12 - klo:15:03
Ämpärifirma. Niche.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Pchan - 05.01.12 - klo:16:09
Mitäköhän tästä nyt oikein pitäisi sanoa?

Lainaus
Lähes 40-vuotiaalla Petritexillä on noin viiden miljoonan euron liikevaihto ja se on tehnyt viime vuosina pääsääntöisesti positiivista tulosta. Kaukoidässä ja Virossa valmistut tuotteet toimitetaan kauppoihin Kuopiosta, jossa hoidetaan myös myynti sekä suunnittelu.

Ulkopuolista suunnittelijaa käytettiin edellisen kerran 1990-luvulla.

Helppo. Pitää sanoa: ymmärtäkää nyt herranen aika muutkin heivata se tuotanto veke suomesta. Jos Petritex tekee konseptillaan hilloa, niin pitää sen muiltakin onnistua.

Sinänsä Petritexillä on aivan fantastinen niche: "Suomalaiselle miehelle ei liian hieno tai tylsä paita kelpaa"
Otsikko: Vs: Re: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: konda - 05.01.12 - klo:17:58
Uskon, että Romania on tulevina vuosina kova juttu... Sen jälkeen halvat eu maat alkavatkin olemaan tapped out eli ghettomaat käyty loppuun.

Kyllä se Kiina näkyy vaatteissa koko ajan enemmän ja enemmän laadun parannuttua.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Pchan - 05.01.12 - klo:18:19
^ valmistusmaan ei tarvitse olla halpa. Suomalaisen tuotannon siirtäminen vaikka ruotsiin olisi positiivista, koska silloin tarjonta lähtisi asiakkaasta eikä hommien keksimisestä tehtaalle.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Dan-D - 06.01.12 - klo:12:49
Mitäköhän tästä nyt oikein pitäisi sanoa?

Lainaus
Lähes 40-vuotiaalla Petritexillä on noin viiden miljoonan euron liikevaihto ja se on tehnyt viime vuosina pääsääntöisesti positiivista tulosta. Kaukoidässä ja Virossa valmistut tuotteet toimitetaan kauppoihin Kuopiosta, jossa hoidetaan myös myynti sekä suunnittelu.

Ulkopuolista suunnittelijaa käytettiin edellisen kerran 1990-luvulla.

Helppo. Pitää sanoa: ymmärtäkää nyt herranen aika muutkin heivata se tuotanto veke suomesta. Jos Petritex tekee konseptillaan hilloa, niin pitää sen muiltakin onnistua.

Sinänsä Petritexillä on aivan fantastinen niche: "Suomalaiselle miehelle ei liian hieno tai tylsä paita kelpaa"

Viiden miljoonan liikevaihto siinä erityisesti ihmetyttää.  Jos paita on 50 e kappale, se on kuitenkin 100 000 paitaa vuodessa.  Ja se puolestaan on pelottava ajatus.

100 000 Petrifunin paitaa vuodessa.

100 000 Petrifunin paitaa vuodessa.

100 000 Petrifunin....

100 000...
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Jussi - 06.01.12 - klo:15:49
Lahtisen huopatehtaalle tyylikkäitä huopatossuja (http://www.designmuseum.fi/wp/wp-content/gallery/finnish_design_unwrapped/unwrapped_aki_choklat_felt_shoes_for_lahtiset_by-jani-kaila_pp.jpg)

Oho. Huopa-Crocsit.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Tommi - 06.01.12 - klo:16:53
Choklat kertoo mallistostaan matkana Italian, Britannian ja Irlannin kautta ties minne - ehkä Yhdysvaltoihin? Tästä voi päätellä, että Petrifunin tuleva mallisto kattaa Marinella-tyyppisiä hillittyjä kukkakuvioita, brittien rykmenttiraitoja, irlantilaista tweediä ja ehkä myös jotain yhdysvaltalaista ivyilyä. ;)
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Pchan - 06.01.12 - klo:20:46
Tästä voi päätellä, että Petrifunin tuleva mallisto kattaa Marinella-tyyppisiä hillittyjä kukkakuvioita, brittien rykmenttiraitoja, irlantilaista tweediä ja ehkä myös jotain yhdysvaltalaista ivyilä. ;)

Samassa paidassa, luonnollisesti.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: SloBo - 10.04.12 - klo:01:23
Katselin sellaisen BBC:n dokumenttisarjan kuin "Secrets of the Superbrands", jossa käsiteltiin mm. Coca-Colaa ja Pepsiä. Coca-Cola on ilmeisesti markkinajohtaja "juomissa" kaikkialla muualla paitsi Skotlannissa, missä paikallinen Irn-Bru pitää valtikkaa. Toki tuo sarja taisi olla ainakin yli vuoden vanha, joten tilanne on voinut muuttua.

Sarja on ihan ok, vaikka mitään yllättävää siinä ei olekaan.

Niin ja mitä kolaan tulee, niin lähikaupasta saa usein Olvia hintaan 1e/1.5l sis. pantin. On siinä melkoinen hintaero brändijuomiin verrattuna.

Miksi juomme kolaa? Koska siitä saa energiaa ja hetkellistä piristystä, kun sitä kaipaa - ja koska se on addiktoivaa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: vapa - 10.04.12 - klo:01:36
Katselin sellaisen BBC:n dokumenttisarjan kuin "Secrets of the Superbrands", jossa käsiteltiin mm. Coca-Colaa ja Pepsiä. Coca-Cola on ilmeisesti markkinajohtaja "juomissa" kaikkialla muualla paitsi Skotlannissa, missä paikallinen Irn-Bru pitää valtikkaa. Toki tuo sarja taisi olla ainakin yli vuoden vanha, joten tilanne on voinut muuttua.

Sarja on ihan ok, vaikka mitään yllättävää siinä ei olekaan.

Niin ja mitä kolaan tulee, niin lähikaupasta saa usein Olvia hintaan 1e/1.5l sis. pantin. On siinä melkoinen hintaero brändijuomiin verrattuna.

Miksi juomme kolaa? Koska siitä saa energiaa ja hetkellistä piristystä, kun sitä kaipaa - ja koska se on addiktoivaa.

Kaikki nämä vuodet olen luullut, että juon kolaa hyvän maun takia.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: i v y m a n - 10.04.12 - klo:06:21
^Samoin.

Olen kokismiehiä - muihin en koske. Call me a brand whore.

Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Konsultti - 10.04.12 - klo:08:53
Ilmeisesti on joku olettamus että kaikki kolat maistuvat samalta? Itse olen Pepsi max-miehiä ja juonut testimielessä varmasti suurimman osan light-kolajuomista läpi. Ei ole maxin voittanutta.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Pchan - 10.04.12 - klo:09:08
Ilmeisesti on joku olettamus että kaikki kolat maistuvat samalta?

Eroja voi olla, mutta sokkotestien perusteella kolajuomia ei usein erota toisistaan ja preferenssitkin muuttuvat kun juoma ei ole tiedossa.

Tosin muistelen lukeneeni tutkimuksesta, jossa on todettu brändien vaikuttavan aivoihin, eli brändiin yhdistetty makukokemus voi oikeasti olla erilainen kuin sokkotestissä. Ei tosin tainnut olla tämä tutkimus:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/sci/tech/2191394.stm

Mielestäni kuluttajan kannattaa miettiä miten suhtautuu brändeihin ja elää sen mukaan. Jos vuodessa nauttii muutaman pullon kokista ja maksaa siitä muutaman euron ekstraa, niin silloin ei kannata stressata ja voi nauttia täysin siemauksin aivopesun terästämästä makuelämyksestä.  Armanin puvun kanssa voi sitten käyttää enemmän harkintaa, vaikka samat brändikiksithän siitäkin saa kuin kokiksesta.

Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Konsultti - 10.04.12 - klo:09:30
Juu toki, ihmisen yksi perustarpeista on liittyminen (yhteisöön), ja jollekin pepsiyhteisö voi olla liittymisen kohde. Tai armani-kerho. Tai keikarin foorumi :p

Kolajuomien sokeriversioissa ei muistaakseni ole valtavia eroja, mutta väitän tunnistavani pepsi maxin, cokis lightin ja cokis zeron sokkotestissä, sen verran vahvat maut niissä on. Sokerilimuja ei ole tullut juotua 15 vuoteen.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Mats - 10.04.12 - klo:10:43
Zeron ja lightin ero pitäisi tällä hetkellä olla eri happamuudensäätöaineet. Makeutusaineet niissä on nykyään samat.

Mutta brändäyksessä sokerittomassa Cokessa on ero, Jenkkilässä se on Diet Coke ja Euroopassa lähes aina light.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Cdos - 10.04.12 - klo:11:36
Miksi käytämme kolaa? Koska siitä saa energiaa ja hetkellistä piristystä, kun sitä kaipaa - ja koska se on addiktoivaa.

ftfy
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: PleaseDeleteMe - 10.04.12 - klo:12:51
Nämä sokkotestit niin kolajuomien suhteen kuin kahvien ym. ovat hauskoja markkinointikikkoja. Yleensä se merkkituote voi olla hieman väljähtynyttä, lämpimämpää kuin tämä markkinoitu versio.

Itse olen myös kokeillut eri kolajuomia eri käyttötarkoituksissa ja huomattavat erot huomaa vasta pitkässä käytössä, ei muutaman porskuttelun perusteella. Jälkimaku jonkun ruokailun jälkeen eri kolajuomissa on ihan erilainen. Makutestit hämäävät kuluttajaa siinä missä mausteiden ja ruoka-aineiden sokkotestit ammattikokkeja.

Itselläni on Pepsiä kotona, se menee mainiosti pitsan kanssa ja popparit/sipsit toimii OK. Kuitenkin monessa hampurilais- ja kebabpaikassa on Coca-colaa juomana ja olen huomannut että varsinkin purilaisen ja ranskalaisten kanssa Cokis toimii hyvin, mutta kebabbien kanssa Pepsi on voittaja. Muutenkin mitä tulisempi, sitä paremmin Pepsi toimii. Nämä nyt on sellaisia ruokia joiden kanssa mitään vettä tai maitoa ei juoda, eikä sen Quarter Pounderin kanssa mitään viineillä läträtä. Grilliltä makkaraperunat maistuvat kuitenkin parhaimmalta maidon kanssa. Tottumiskysymyksiä kenties, go figure.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Jussi - 15.04.12 - klo:05:01
Tottumiskysymyksiä kenties, go figure.

Pepsin loppumaku on kaneli, Coca-Colan minttu. Eroja on, ja silloin kun käytän ruoanlaittoon colajuomaa (juon colaa ehkä kerran vuodessa, mutta ruoanlaittoon käytän useammin), valitsen tällä nyrkkisäännöllä setin.

Jos tykkää colaribseistä, Pepsi on valinta. Jos colamarinoit kalaa, käytä Coca-Colaa. Pepsin kanssa korianteri ja basilika, Cokiksen ruohosipuli ja sitruunaruoho...jne.

Suu kertoo.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: salaryman - 16.04.12 - klo:22:06
Sokerilimuja ei ole tullut juotua 15 vuoteen.

Mulle taas ei putoa synteettiset makeutusaineet missään muodossa. Tiedä sitten onko tämä joku opeteltu reaktio mutta aspartaamin metallinen maku puistatuttaa. Tiedän kyllä että diettikolaa pitäisi juoda muutama ämpärillinen päivittäin että pääsisi edes lähelle suositellun käyttömäärän ylärajaa mutta silti ajatun jostain "teollisuuskemikaalista" aiheuttaa jonkinlaisen irrationaalisen torjuntareaktion.

No, noita makeita limuja kuluu sen verran vähän ettei sillä, onko se makeutettu sokerilla tai muulla ole käytännössä mitään merkitystä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Mats - 17.04.12 - klo:08:52
^Oletko maistanut stevialla makeutettuja limuja?
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: i v y m a n - 17.04.12 - klo:09:38
Sokerilimuja ei ole tullut juotua 15 vuoteen.

Mulle taas ei putoa synteettiset makeutusaineet missään muodossa. Tiedä sitten onko tämä joku opeteltu reaktio mutta aspartaamin metallinen maku puistatuttaa. Tiedän kyllä että diettikolaa pitäisi juoda muutama ämpärillinen päivittäin että pääsisi edes lähelle suositellun käyttömäärän ylärajaa mutta silti ajatun jostain "teollisuuskemikaalista" aiheuttaa jonkinlaisen irrationaalisen torjuntareaktion.

No, noita makeita limuja kuluu sen verran vähän ettei sillä, onko se makeutettu sokerilla tai muulla ole käytännössä mitään merkitystä.

Sama täällä - en suostu koskemaan lightkokisiin tai pepsimakseihin, ajatuskin puistattaa. Joistain energiajuomista puhumattakaan. Tuplaespresso päihittää semmoiset mennen tullen.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Konsultti - 17.04.12 - klo:10:13
Kuulkaas nyt, aspartaami on olennainen osa terveellistä ruokaympyrää kofeiinin, nikotiinin ja alkoholin kanssa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Mats - 17.04.12 - klo:10:33
^Heh, hyvä pointti.

Toisaalta, jos kahvi keksittäisiin nyt, se tuskin olisi laillinen tuote. Kofeinii todettaisiin niin addiktioivaksi ettei saisi tulla laillisille markkinoille. Sama olisi tupakan ja holin kanssa.

Joidenkin tutkimuksien mukaan aspartaami ja muut makeutusaineet ovat lihottavia, vaikka ovatkin kalorittomia; aspartaamissa oleva formaldehydi varastoituu rasvasoluihin. En tiedä onko tutkimukset aiheesta miten ristiriitaisia, luotettavia jne.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: salaryman - 17.04.12 - klo:11:11
Kevytsavukkeiden piti olla vähemmän haitallisia kuin normaalien savukkeiden. Tupakoitsijat taisivat ulosmitata tämän edun polttamalla enemmän. Sama ilmiö taitaa tulla pintaan kevyttuotteittenkin kanssa, tätähän "saa" syödä/juoda enemmän kun tämä on tätä laittia...
 
Suhtaudun kaikkiin kevyttuotteisiin epäilevästi. Uskon että (tämä on siis suureksi osaksi uskonasia, henkilökohtainen vakaumus yms. ilman mitään tieteellistä näyttöä tms.) ihmiselle on kaikkin parasta syödä mahdollisimman vähän prosessoitua ja mahdollisimman tuoretta ruokaa. En välttele sokeria, kermaa, voita, eläinrasvoja yms. Syön ja juon hyvin mutta kohtuudella. Ja uskon että kun ruoka koostuu aidoista asioista, ei korvikkeista tai vastikkeista, elimistön omat mekanismit - kuten kylläisyysreaktio - pitävät huolen tasapainosta. Ei oo koskaan nälkä ja kymmenen vuotta sitten hankitut farkut mahtuvat edelleen jalkaan.



Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: CyberDog - 17.04.12 - klo:11:41
Kandee kokeilla tota steviaa. Se on ns. luonnon tuote niin menee niidenkin ruokavalioon jotka koittaa välttää keinotekoisia tuotteita.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: vallaton - 17.04.12 - klo:12:52
Uskon että  ihmiselle on kaikkin parasta syödä mahdollisimman vähän prosessoitua ja mahdollisimman tuoretta ruokaa. En välttele sokeria

Itse lasken lisätyn sokerin samaan kategoriaan muiden lisäaineiden kanssa.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: haba - 17.04.12 - klo:17:46
Lainaus
Joidenkin tutkimuksien mukaan aspartaami ja muut makeutusaineet ovat lihottavia

Maketusaineiden lihottavuudestahan tuli jokin aikaa sitten dokumentti. Kun suu maistaa makeaa kroppa luulee saavansa energiaa ja alkaa toimia sen mukaan. Zero, max yms.  juomissa kun ei kuitenkaan ole energiaa niin seurauksena on näläntunne. Tästä syystä kevytjuomien käyttäjät helposti syövät paljon enemmän kuin sokerijuoman ja keinotekoisesti makeutetun juoman välinen 'hyöty' on.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: vapa - 17.04.12 - klo:17:50
Lainaus
Joidenkin tutkimuksien mukaan aspartaami ja muut makeutusaineet ovat lihottavia

Maketusaineiden lihottavuudestahan tuli jokin aikaa sitten dokumentti. Kun suu maistaa makeaa kroppa luulee saavansa energiaa ja alkaa toimia sen mukaan. Zero, max yms.  juomissa kun ei kuitenkaan ole energiaa niin seurauksena on näläntunne. Tästä syystä kevytjuomien käyttäjät helposti syövät paljon enemmän kuin sokerijuoman ja keinotekoisesti makeutetun juoman välinen 'hyöty' on.
Joo siis eihän sokerijuoman juomisesta seuraa nälkä, vaikka tuleekin energiapiikki väliin. 4 kaloria vai 630. En ylläty, jos älykköosasto on sitä mieltä, että 4 lihottaa enemmän kuin 630.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Mats - 17.04.12 - klo:18:08
Tarkennan kommenttiani aspartaamin mahdollisesta lihottavuudesta; vaikka siinä ei juuri ole kaloreita, sellainen juoma ei ainakaan välttämättä ole sama asia kuin vesi.

Tutkimustietoa aspartaamista ja vastaavista on, mutta ilmeisesti ainoastaan Japanissa keinotekoiset makeuttajat on kielletty?
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: salaryman - 17.04.12 - klo:18:44
Joo siis eihän sokerijuoman juomisesta seuraa nälkä, vaikka tuleekin energiapiikki väliin. 4 kaloria vai 630. En ylläty, jos älykköosasto on sitä mieltä, että 4 lihottaa enemmän kuin 630.

Ei se kevutkolan 4 kaloria mitään vaan se 4 kilokalria siitä sipsipussista joka pitää honasta kitusiin kun hiukoo niin.

Kevyttuotteet ovat kusetusta. Jos on ongelmia painon kanssa niin vähennä syomistä mutta älä sekoita elimistöäsi huijaamalla sitä kemikaaleilla. 
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Co-re - 17.04.12 - klo:18:50
Olen sokerin puolella. Kulutan makeaa vähän mutta sen pitää olla aitoa tavaraa sitten eikä mitään makeutettua. Sokeria jauheena tai paloina ei oikeastaan taloudessamme kulu, joten varsinaisesti lisättynä sitä ei mene.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: vapa - 17.04.12 - klo:19:00
Joo siis eihän sokerijuoman juomisesta seuraa nälkä, vaikka tuleekin energiapiikki väliin. 4 kaloria vai 630. En ylläty, jos älykköosasto on sitä mieltä, että 4 lihottaa enemmän kuin 630.

Ei se kevutkolan 4 kaloria mitään vaan se 4 kilokalria siitä sipsipussista joka pitää honasta kitusiin kun hiukoo niin.

Kevyttuotteet ovat kusetusta. Jos on ongelmia painon kanssa niin vähennä syomistä mutta älä sekoita elimistöäsi huijaamalla sitä kemikaaleilla. 

Samalla tavalla se sokerilimu pistää huikomaan, koska sama greliini erittyy. Pidän myös mielessä, että en huijaa itseäni "kemikaaleilla".
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: salaryman - 17.04.12 - klo:21:54
Kun pysyy kohtuudessa niin eipä sillä ole eroa onko se makeus sokerista tai jostain muusta. Mutta kun pysyy kohtuudessa niin miksi korvata aitoja asioita synteettisillä korvikkeilla?
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Parry - 18.04.12 - klo:00:25
Ei se kevutkolan 4 kaloria mitään vaan se 4 kilokalria siitä sipsipussista joka pitää honasta kitusiin kun hiukoo niin.
Ei se neljä kilokaloriakaan ihan hirveästi ketään pääse lihottamaan, kun kulutus tuppaa olemaan siellä tuhansissa kilokaloreissa. ;)

Ja muutenkin, ihminen kykenee kyllä säätelemään myös tietoisella tasolla käyttäytymistään. Ei sitä sipsipussia ole pakko syödä, vaikka olisikin nälkä.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: salaryman - 18.04.12 - klo:06:23
Silloin kun ihmisen elimistö on balanssissa niin nälkä on merkki siitä että olisi aika syödä. Ja kun tuntee itsensä kylläiseksi, on aika lopettaa. Lapsilla tämä itsesäätelymekanismi yleensä toimii, monella aikuisella se on syystä tai toisesta häiriintynyt.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: Mats - 18.04.12 - klo:13:14
^^^Ihan siistit putelit. Niinhän se Omahan oraakkeli on sanonut, että riippumatta mitä valuuttaa ihmiset käyttävät, aina osa tuloista käytetään Coken ostamiseen.
Otsikko: Vs: Brändeistä ja brändäämisestä
Kirjoitti: mairaksinen - 18.04.12 - klo:13:48
Kemiönsaari brändää itseään "lapsenomaisella Hugo Boss" -tyylillä
http://www.marmai.fi/uutiset/kemionsaari+brandaa+itseaan+quotlapsenomaisella+hugo+bossquot+tyylilla/a800882 (http://www.marmai.fi/uutiset/kemionsaari+brandaa+itseaan+quotlapsenomaisella+hugo+bossquot+tyylilla/a800882)