Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Stutzer

Sivuja: [1] 2 3 ... 5
1
Asut ja pukineet / Vs: Poolopaita
« : 08.11.11 - klo:11:14 »
Poolopaita on ihan mielenkiintoinen irtotakin ja vaikka flanellihousujen kanssa. Osa tietynlaista ranskalaisen intellektuellin tyyliä (à la Foucault). Poolopaidan ongelmana on se, että se helposti lyhentää kaulaa niin että pää näyttää alkavan suoraan hartioista. Sitä on käytettävä siis harkinnan kanssa.

2
Asut ja pukineet / Vs: Ab Herrainpukimo Oy
« : 05.11.11 - klo:12:47 »
Mahtavaa toimintaa!

Minulta meni ohi, että kuinka kauan tuo tarjous mittatilauspaidoista on voimassa? Ajattelin lähinnä, että avajaispäivänä voi olla ruuhkaa, joten voisi olla kiva tulla tilaamaan paita pari päivää myöhemmin, kun on vähän väljempää.

3
Yhteiskunta / Vs: Britannian kuninkaalliset häät
« : 02.05.11 - klo:13:51 »
Morsiamen veljellä oli saketin kanssa kravatti epäsymmetrisellä four in hand -solmulla. Mitä mieltä tästä ratkaisusta ollaan?

4
Kaunis elämä / Vs: Keikarilaisten autot
« : 12.02.11 - klo:19:44 »
Arkisin ajan pyörällä kesät talvet. Oman kaupunginosan sisällä liikun tosin ihan vaan kävellen. Jos on juhlat, istun Mersun takapenkillä ja mittari nakuttaa.

5
Vapaa sana / Vs: Mitä inhottavaa näit tänään?
« : 12.02.11 - klo:19:05 »
Yhdysvalloissa on nykyään muotia Black tie and denim -kutsut. Mitäs mieltä forumin denim or die -siipi on tästä sekamelkasta? Todennäköisesti tämä on normaalia tyyliä 10-20 vuoden kuluttua, vaikka se nyt näyttääkin yhtä absurdilta kuin kravatti ja farmarit näytti aiemmin. Niin ne tyylit muuttuvat. Milloin nähdään ensimmäiset linnanjuhlat tällä pukukoodilla? Kenties kunhan Soini valitaan presidentiksi?


7
Asut ja pukineet / Vs: Mittapukuodysseiani
« : 13.01.11 - klo:12:33 »
Mielenkiintoinen hanke! Odottelen mielenkiinnolla jatkoa. Ehkä tästä voi oppia jotakin, sillä se oma mittapuku on vielä tilaamatta.

Jos aiot käyttää housuja olkaimien kanssa, hankkisin tällöin liivin. Mikään ei ole mukavampi yhdistelmä kuin hyvin istuvat housut ja niihin sopiva liivi, jonka alle olkaimet jäävät. Kannattaa muistaa että liivin kanssa takin voi juhlan loppuvaiheessa riisua pois ilman että jää aivan paitasilleen. Paitaa ei tarvitse olla koko ajan tunkemassa housuihin ja valuvia housuja nostelemassa ylös.

Jos päädyt jättämään liivin pois niin sitten ehkä suunnittelisin myös housut samalla vyön kanssa pidettäviksi.

Väri kannatta valita omaan persoonaan sopivaksi: jos harmaa tuntuu itsestä parhaalta niin ota ihmeessä se.

8
Eipä sitä herrasmieheksi kuluttamalla tulla. On varmasti yksi markkinoinnin pahimpia juonia luoda kuvaa, että ostamalla tiettyjä tuotteita olisi myös tietynlainen ihminen.

Kyllä kuitenkin hyvän maun eli tietynlaisen erottelukyvyn kehittäminen edellyttää myös jonkin verran rahan sijoittamista asiaan. Tunnetusti halvallakin voi saada laadukkaita juttuja, jos tietää mitä ostaa. Pukeutumisen suhteen kirpputorit ovat hyvä ratkaisu. Koffin portteri menee köyhän miehen siperian stoutista.

Mutta on varma juttu, että kenestäkään ei tule "hyvää tyyppiä" ostamalla jotakin tiettyä tuotemerkkiä.

9
Asut ja pukineet / Vs: Farmarihousuista kieltäytyvät
« : 11.01.11 - klo:17:56 »
Joku mainitsi että farkuja ei tarvitse heti kotiin päästyä riisua pois. Itselläni on vähän päinvastoin ja riisun ne mielelläni heti pois. (...) Toisekseen ne eivät ole kovin miellyttävät jalassa.

Tässäpä jo syytä harkita housujaan: laadukkaat vaatteet tunnistaa siitä, että ne ovat mukavat päällä. Jotain lienee pielessä, jos jonkin vaatteen haluaa ottaa heti pois päältään, kun ei ole ihmisten silmien tutkailtavana. Myös itseä vartenhan sitä pukeudutaan, joten parhaita ovat hyvin istuvat ja tyylikkäät vaatteet.

Toki itsellänikin tulee sentään yleensä kuitenkin kravatti päästettyä kaulasta, kun tulen kotiin. Jos rupean tekemään jotain sotkuisaa vapaa-ajan puuhaa niin sitten voisivat olla vaikka ne farkut paikallaan. Ovathan ne hyvät työvaatteet, jotka suojaavat paksuuden puolesta ihoa hyvin.

Toisaalta en pidä irtotakin ja suorien housujen yhdistämisestä. Tulee jotenkin mieleen jääkiekkovalmentajat. (...) Mielummin puku kuin eri sävyiset housut ja takki. Siksi oikeastaan pidän enemmän farkkujen ja pikkutakin yhdistämisestä.

Kannattaa muistaa, että housuja on olemassa myös farkut - suorat housut -vastakkainasettelun välimaastossa. Tuo jääkiekkovalmentaja-look rakentuu yleensä räikeästä, alun perin ehkä johonkin pukuun kuuluneesta, pikkutakista sekä sen yhdistämisestä mustiin huonosti istuviin suoriin housuihin. Tämä on tosiaan huono ratkaisu. Ehkä se on kuitenkin parempi kuin puvuntakin yhdistäminen farkkuihin, mutta huono vaihtoehto silti.

Itse näkisin niin, että farkkujen jälkeen astetta virallisemmat ovat samettihousut. Kuten yllä todetaan, erityisesti edullisemmat vakosamettihousut voivat muistuttaa farmarihousuja leikkaukseltaan hyvinkin paljon. Kyse on kuitenkin eri vaatekappaleesta, jota saa myös laajassa väriskaalassa, mikä helpottaa housujen yhdistelyä irtotakkiin huomattavasti. Ja sen irtotakin täytyy tietenkin olla takki joka ei ole puvuntakki vaan todella irtotakiksi suunniteltu takki. En näe mitään syytä riisua samettihousuja jalasta kotiin saapuessani, jos ne ovat oikean kokoiset.

Chinoja, khakeja tai cavalry twilliä en itse harrasta, sillä vaaleat värit saavat minut näyttämään kalpealta, mutta ovat nekin yksi mahdollisuus erityisesti kesäisin.

Samettihousujen jälkeen tulevat harmaat flanellihousut, joka on klassinen yhdistelmä sinisen bleiserin tai klubitakin kanssa. Ne muistuttavat leikkaukseltaan jo enemmän perinteisiä "suoria housuja", sillä niissä on yleensä prässit. Tyyliniekat kuitenkin huomaavat heti eron varsinaisiin puvunhousuihin.

Eli "suoria housujen" kattama alue onkin laajempi kuin vain mustat pussimaiset housut, joita jääkiekkovalmentajat käyttävät oranssin pikkutakin kanssa. Jos ratkaisut tehtäisiin mustavalkoisella akselilla farkut+irtotakki TAI puku niin asiat olisivat yksinkertaisia. On kuitenkin onneksi olemassa myös asiallisia vapaa-ajan (=casual) housuja, jotka eivät luokitu farkkujen tai puvun ääripäihin.

Villelle peukun nosto farkkujen hylkäämisestä.

10
Kaunis elämä / Vs: Olutsuosituksia
« : 05.01.11 - klo:16:46 »

Belgian ohella oluen suurmaita ovat Saksa ja Brittein saaret. Itse en niin perusta norjalaisista tai USA:laisista megahumaloiduista 15 % vahvoista oluista. Kyllä sieltäkin mielenkiintoisia makuja löytyy, mutta näillä mailla ei ole satojen vuosien perinteitä erikoisoluiden valmistuksessa.

Minä en oikein pidä käsitteestä erikoisout, vaikka se vakiintunutta termistöä onkin. Mielestäni se korostaa liikaa asetelmaa lagerit ja muut. Tästä johtuen väite siitä, että norjalaisilla ei ole satavuotisia perinteitä "erikoisoluiden" valmistuksesta on vähän turhan jyrkkä. Kyllä norjalaisillakin on pitkät perinteet muiden kuin lager-tyyppisten oluiden valmistuksessa. Eräät maailman vanhimmista edelleen elossa olevista hiivakannoista löytyy norjasta.

Kyllä minusta norjalaista Nøgne #100 olutta koskien erikoisolut määre on paikallaan. Minun on hankala kuvitella edes paatuneimman olutharrastajan nappaavan jääkaapista tuollaista 0,5l pulloa 10% vahvaa olutta "janojuomaksi" tai jonkin aterian kanssa nautittavaksi. Tästä siis tuo määre erikoisolut: olut joka ei oikein sovellu ruoka-, jano- eikä juhlajuomaksi vaan pelkästään olutharrastajien kuriositeetiksi.

En kuitenkaan missään nimessä luokittaisi Hoegaardenia, saksalaisia pilsejä tai edes brittilistä bitteriä erikoisoluiden joukkoon, vaikka yksikään niistä ei ole lager. Lisäksi on olemassa pienpanimojen tekemiä lagereita, joita voisi ehkä pitää marginaalisuutensa vuoksi erikoisoluina. Näitä oluita myydään niiden kotimaassa ihan maitokaupassa, joten ne ovat vain suomessa erikoisoluen maineessa. Eli tässä mielessä ainakaan minun käytössäni erikoisolut viittaa positiivisessa käytössään rajattuun joukkoon kalenterivuoden erikoistilanteita (juhlapyhät) varten valmistettuja vahvoja oluita (syysolut,pääsiäisolut, jouluolut, talviporter jne.) Näitä erottaa norjalaisista ja yhdysvaltalaisista erikoisoluthirvityksistä se, että niillä on historia perinteisinä juhla-ajan juomina.

Norjalaisten ja jenkkien tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole tällaisista perinteisistä kausituotteista vaan pelkästään olutharrastajille tehdyistä voimakkaista elämyksistä, joihin ei liity mitään historiallista syvyyttä. Tuollaisilla monterioluilla ei ole mitään perinteitä vaan ne ovat syntyneet 1990-2000-luvulla, kun taas jotain voimakkaita saksalaisia ym. oluita on valmistettu jopa satoja vuosia.

En väitä sitä etteivätkö Norja tai USA olisi todella vakavasti otettavia olutmaita. Väitän vain, että esim. Schlenkerla Rauchbierillä (jota on valmistettu 1670-luvusta asti) on pidemmät perinteet kuin Nøgnellä, joka on toiminut vasta muutamia vuosia! Tämä on toki vain minun mielipiteeni, mutta itse haluan että niin viinillä kuin oluellakin on vakiintunut historia ja ehkä jopa tietyt perinteiset ruokareseptit, joiden yhteydessä niitä käytetään. En pidä erikoisvahvan oluen rakentamisesta pelkän voimakkaan elämyksen vuoksi, johon esimerkiksi Flying Dogin räikeät etiket ja alatyyliviittaukset pyrkivät.

11
Kyllähän paneelikaiuttimet, McIntoshin cd-soitin sekä vahvistin kunnolla akustoidussa kuunteluhuoneessa voisi olla hyvä sijoitus klassisen musiikin harrastajalle. Tai sitten Linn-setti kevyempään pop-musiikin kuunteluun ihan olohuoneessa. Tai siis molemmat, jos rahaa olisi todella rajattomasti käytössä.

12
Kaunis elämä / Vs: Samppanja
« : 04.01.11 - klo:23:41 »
Samppanjan maistaminen vaatii hiukan harjaantumista. Muistan viime vuosituhannen puolelta kun maistoin Bonnairea ylioppilasjuhlissani. Ei ollut kovin ihmeellistä. Myöhemmin olen addiktoitunut samppanjaan ja nykyään meillä on vaimon kanssa aina yksi pullo jääkaapissa odottamassa jotain yllättävää merkittävää tapahtumaa, jotta avata se. Myös Dom Perignon oli maistaessani pieni pettymys, mutta olen aika varma että vika ei ollut juomassa vaan minun kokemattomuudessani. Ainakin Keltainen leski ym. edulliset laadut ovat avautuneet useampien maistelujen jälkeen aivan uudelle tasolle. Jos kukkaro kestäisi säännöllisen harjoittelun niin Dom Perignon voisi avata melkoisen makunirvanan.

Suosittelen myös kokeilemaan ihan kotimaisen mädin kanssa. Monet pitävät mateen tai muikun mätiä hinta/laatu -suhteelta ylivoimaisena kaviaariin nähden. Aliarvostettua herkkua. Kannattaa välttää siian ja lohen mätiä, jotka ovat yleensä peräisin kasvatetuista kaloista. Kasvissyöjille ja vegaaneille voin suositella merilevästä tehtyä "kaviaaria". Se maistuu ihan oikeasti hyvältä!

13
Kaunis elämä / Vs: Olutsuosituksia
« : 04.01.11 - klo:23:31 »
Kunnon belgialaisen oluen erottaa siitä logosta.

Itse en kyllä noin sanoisi kuuden vuoden oluenharrastuskokemuksella. Onhan belgiassa lukemattomasti huippupanimoita luostaripanimoiden lisäksi.

Onhan siellä - varsinkin jos sattuu pääsemään paikan päälle. Missään nimessä ei kannata pidättäytyä vain trappisteissa vaan kaikki paikalliset herkut kannattaa maistaa läpi. Pari kertaa olen päässyt tutustumaan Belgian tarjontaan muutoin kuin Alkon valikoiman suodattamana kapeana otantana. Vinkkini tuosta trappisti merkistä olikin suunnattu belgialaisten oluiden aloittelijoille. Esimerkiksi Oude Gueuze voisi nimittäin olla melkoinen järkytys tottumattomalle! Tosin eipä tätä vaaraa ole, sillä sitä ei saa Alkosta. Lähinnä Turun Apteekista olen löytänyt ja siellä se maksoi jotain 7 euroa / pullo.

Ja vaikka esim. Hoegaarden on Belgian mittareilla selkeästi massaolut - sitä myydään siellä kioskilla six packeissa - niin Suomessa voi pitää jo saavutuksena, jos sitä saa kesällä terassioluena.

Belgian ohella oluen suurmaita ovat Saksa ja Brittein saaret. Itse en niin perusta norjalaisista tai USA:laisista megahumaloiduista 15 % vahvoista oluista. Kyllä sieltäkin mielenkiintoisia makuja löytyy, mutta näillä mailla ei ole satojen vuosien perinteitä erikoisoluiden valmistuksessa. Se sitten näkyy liiallisena efektien hakemisena ja yliampumisena. Jotain Nögne #10000 olutta on mahdotonta yhdistää minkään ruoan kanssa. Korkeintaan sitä voisi ottaa konjakin sijasta aterian jälkeisenä makupommina, mutta siihen se pullo on taas liian iso.

Kaikki tuntemani irkut ovat muuten olleet sitä mieltä, että Guinness on juomakelvotonta Dublinin ulkopuolella. Se ei kestä säilytystä ja matkustamista.

14
Kaunis elämä / Vs: Parta ja parranajo
« : 04.01.11 - klo:14:12 »
Miten niin hiilidioksidi ei ole myrkyllistä? 1% pitoisuus hengitysilmassa voi aiheuttaa ihmisille uneliaisuutta, yli 8% pitoisuus voi aiheuttaa muutamassa minuutissa tajuttomuuden. Ei sikäli, että meikäläisen parranajo noin suuria pitoisuuksia näillä näkymin aiheuttaisi, mutta kyllä hiilidioksidi ihmiselle myrkkyä on.

Puhumattakaan divetymonoksidista jota monet edelleen käyttävät perinteisessä parranajossa. Tämä ainehan tunnetaan myös nimellä hydroksyylihappo. Sen vetäminen hengityselimiin voi pienissäkin määrissä johtaa - ei vain tajuttomuuteen - vaan jopa kuolemaan. Kaasumuodossaan se voi aiheuttaa vakavia palovammoja ja pitkitetty altistuminen divetymonoksidin kiinteän muodon kanssa aiheuttaa vakavia kudosvaurioita.

Vakavasti puhuen: otsonikin on ilmakehässä aivan välttämätöntä elämän säilymiselle maan päällä, mutta alempana maan pinnalle sekin on vakava ympäristömyrkky. Ei voida sanoa yksiselitteisesti hiilidioksidinkaan olevan myrkyllistä, vaikka toki se on sitä tietyssä kontekstissa esiintyessään.

15
Kaunis elämä / Vs: Parta ja parranajo
« : 04.01.11 - klo:13:03 »
partahöylä + vaahto edustavat mielestäni pimeintä keskiaikaa.

Minusta partakarvoja nykkivä, iholle punaisia näppyjä nostava ja hiekkapaperin karkean tuloksen jättävä Philips edustaa lähinnä pimeintä uutta aikaa. Uuden ajan alussahan (1500-1600 luvuilla) ne pahimmat noitavainotkin olivat eivätkä suinkaan keskiajalla, joten sikäli tämäkin analogia kääntyy sähkökonetta vastaan ;)

Et ole selvästikään koittanut safety razoria. Se poikkeaa hyvin paljon uudemmista 2 (+ n) teräisistä höylistä. Aikaahan sen käyttöön toki menee enemmän kuin sähkökoneella surraamiseen, mutta kestäähän chateubriandinkin valmistus kauemmin kuin Saarioisten pizzan lämmittäminen mikrossa. Jos tyytyy hätäiseen ajoon niin kone on paras ratkaisu, mutta omasta puolestani kasvatan mieluummin vaikka päivän sängen kuin ajan hätiköiden.

Sivuja: [1] 2 3 ... 5