Keikarin foorumi

Täydellisesti istuvaa "räkkipaitaa" harvalle tulee kohdalle - ja jos tulee istuvuudeltaan hyvä, jotain muuta moitittavaa niistä löytyy. Jermynin halpavalmistajat päihittävät monet kalliimmat merkit Suomessa, monesti näistä 20-25 punnan paidoista löytyy vastinetta kotimaan 80-120 euron tarjonnasta.

No siis räkkipaidoissa CT nyt voittaa Turnbull&Asserin, Pinkin ym. ainakin itselläni, kun pitää yhdistää isohko niskanympärys lyhyehköön hihaan ja saada vielä päälleen muutakin kuin teltta eli CT:n slim fit oikeilla kalus&hihapsekseillä on todella valmispaitojen aatelia. En todellakaan maksaisi räkkipaidasta yli 80€ millekään kotimaiselle myymälälle, enkä monelle ulkomaisellekaan. CT:n SI laadusta olen joskus maksanut sen 49£, saadakseni valkoisen slimmin tuplamansetillisen ja istuvan. Se vielä menetteli, harmi että euro on nyttemmin heikentynyt puntaa vastaan. Ja tottahan sekin on, että CT:n kengät ovat suomalaisittain jo aika loistavia. Kun ei formaalimpaa kenkäpuolta paljon Suomesta ole viime aikoina ostanut, unohtaa sen, miten huonossa jamassa hinnan ja laadun suhteen mennään. Vapaa-ajan kenkiä saa Suomesta ihan ok, kun jaksaa nähdä vaivaa kierrellä aleja/ystiksiä yms.

CT:n myymälöissä on kyllä aika bulkkimeininki

En ihan ymmärrä H&M:n ylistystä foorumilla, kun suuri osa ko. paikan myymästä on trendiroskaa.

Kaikille muoti ei ole yksiselitteisesti kirosana. Jussi myös mainitsi, että osa tavarasta on laadullisesti jopa hyvää. Ei pidä ostaa mistään mitään mikä on huonoista materiaaleista. Farkut, suorat puuvillahousut, shortsit, hyvin valikoidusti paidat, jotkut pellavatuotteet, trenssit/covert coat tyyppiset takit edullisuudessaan, merino- ja jopa kashmir/villa neuleet edustavat mielestäni hyviä löytöjä. Jos leikkaus istuu, on saanut italialaisesta super 110 kankaasta & viskoosivuorella irtotakkeja ja pukuja hyvin edullisesti.

Dressmannilla on vielä hakusella moni asia mutta monia yksittäisiä hyviä jyviä löytää silloin tällöin.

Itse olen ostanut alusvaatteita tarjouksesta. En oikeastaan muuta. Eikö Dressmankin ole antitrendi-ihmisille liian trendikäs, vai "laimentaako" juntit mainokset jotenkin trendikkyyskuvaa ja kauppa onkin sitten taas parempi ;)? Itse en erityisesti hae "setämies" lookiakaan, joten Dressman ei voi olla kotimaan "go to" paikka hädässä. Väljät leikkaukset vie pohjaa pois entisestään.

Tänään kävin pyörähtämässä myös näissä pääsääntöisesti naisille vaatteita myyvissä ketjuissa, Kappahl, Lindex jne. Yllätyin että Kappahlissa jokaiset farkut ovat kovin slimmillä puntilla (20cm ja alle, eli x2 = 40cm ympärysmittana), okei, täältähän löytyy paljon ohuen puntin kannatusväkeä mutta itselleni reisistä ahdistavat "tyköistuvat" farkut eivät ole "se juttu".

Kappahl kuulemma myy jotain miehillekin, mutta en ole juuri käynyt. Ei minunkaan reisille housut liian kapeat voi olla, vaikka reiden ympärys on urheilun vähentyessä hiukan pienentynytkin. Tämä on melko usein itselläni hylkyperuste esim H&M:ssa. Ei se silti tarkoita, että lahkeilla mielestäni liputtaakaan pitäisi. Vapaa-ajan rennossa pukeutumisessa mielestäni mieluusti mannereurooppalainen look. Italialaiset osaavat paremmin kuin britit.

Näissä farkuissa vielä mainostettiin "Straight leg, regular waist". Onko näissä halpaketjuissa missään enää farkkuja joiden puntit ovat 24-25cm tasoa ja reisissä on liikkumatilaa, samalla kun vyötärö istuu napakasti, ja on korkeammalla kuin perus-teinirassien-lowcutit? Olen joskus ostanut 1-2-tuumaa vyötäröltään liian suuria farkkuja saadakseni reisille tilaa, koska jokainen oikean vyötärön ympäryyden omaavat ovat vääränlaiset. Näissä suuremman vyötärön farkuissa olen hieman liikuttanut nappia mutta vetoketjun kanssa ei voi paljoa pelata "fiksusti" loppujen lopuksi..

Isot pakarat tai reidet ovat kyllä ongelma farkkujen ostajalle. Itselläni on vielä lyhyehköt jalat. Ei oikein voi kuin etsiä ja sovittaa kuumeisesti vähän joka puolella. Sinuna kuuntelisin Jussin neuvoa. Miehellä on "musta vyö" istuvuusasioissa :). Itse olen kyllä tehnyt niin, että jos suoraan hyllystä sopivat farkut löydän, ostan suoraan kahdet (jos mahdollista), sillä seuraava kerta voi tulla vastaan vasta useamman vuoden päästä, myös ulkomaanmatkat mukaan lukien :(.

Toiseen kysymykseen vastattakoon, että liikuin lähinnä vanhoilla kotiseuduillani Keski-Suomessa, eli en ihan mökillä, vaikka kotitalo järven rannalle osuukin. Koska kyseessä on pieni paikka ja "kaikki tuntee toisensa", ei minulla siellä ole ollut koskaan mitään vaikeuksia tyylini kanssa, se kun on ollut hieman samansuuntaista jo sieltä yläaste/lukioajoista.

Jos ascotit ovat olleet käytössä yläasteelta lähtien, ehdotan että forum antaa Chuckille jonkun erikoispalkinnon seuraavassa miitissä :). Vaatii kyllä jo sen verran munaa.

Eikö kaikissa takeissa ole aina "floating canvas chest piece" antamassa rinnalle muodon riippumatta siitä, onko takki kanvasoitu tai ei (pl. tietenkin kevyimmät paitatakit).

Tähän asiaan olisi mukava saada selvennystä ihan rautalangasta minulle tietämättömälle. Mitä "floating canvas chest piece" siis ihan konkreettisesti tarkoittaa ja siis mitä on puolikanvasointi verrattuna "täyskanvasointiin"?

Jossain Tukholmassa minua on aina häirinnyt se, että kaikki tyypit näyttää kadulla ihan samankaltaisilta keskenään, aina pukeutuneina kulloinkin vallitsevan trendiparadigman mukaan. Stokiksessa näkee varsin vähän kunnon friikkejä.

Konformismi on myös aika suomenruotsalaista :). Itse olen pitänyt tätä kuitenkin Tukholmassa ihan positiivisena asiana, eikä liika samankaltaisuus ole häirinnyt. Pikemminkin voisi sitten sanoa, että ruotsin friikit on joiltain osin sitten enemmän HC, kun paine on kovempi. Ainakin punkkareita ja moottoripyöräjengiläisiä on tullut nähtyä ja ko. ryhmät vaikuttivat seisovansa kovinkin aatteidensa ja vaatteidensa takana.

Ivy ehkä pelkää liiallista "ollaan kaikki kiltisti ja nätisti somissa pikeepaidoissamme ja kampauksissamme" -hymistelyä. Ruotsi on kyllä aikamoinen pehmoyhteiskunta verrattuna jopa Suomeen :).

Akateemisen edessä vastaan tuli noin parikymppinen mies, varsin huoliteltu ulkonäkö, ihan tyylikkäät kengät ja hyvin istuva puku, päässä oli ray-banin aviatorit ja naamalla Don Johnson-sänki. Ihan jees...mutta puku oli pikimusta ja kauluspaita tumman harmaa.

Hyi. Don Johnson ei ikinä olis pukeutunu noin :).



Tosin tossahan pahus kaverilta on taas unohtunu vyö :(.

^ Tilasin eilen CT:n pellavapuvun ja voin kertoa kokemuksista kunhan se saapuu. Pukua on mahdollista myös sovittaa Helsingissä jos koko 40R 34/32 on lähellä omaasi.

Tämä loimi kyseessä:

http://www.ctshirts.co.uk/ym-gbpdefault/yr-yd-Men%27s-Suits-_and-Separates/yg-Linen-Suits/yp-EL004NTL/Oatmeal-Linen-Suit-Jacket/productdetail.aspx?ppp=12&sortBy=Relevance&page=1&back=False&canned=&browse=Y

Keikarin (toivottavasti toteutuvassa) kesätapaamisessa takkien ristiin sovitusta sitten, ravintolan kabinetissa :D.

Tarkennettakoon vielä, etten ole varma oliko kyseessä omistajan puoliso. Vanhempi, hieman pyöreähkö nainen, jolla tummat hiukset.

Käsitykseni mukaan, kuvauksen ollessa tämä, ei ollut omistajan puoliso. Jotenkin se ei muutenkaan osunut ko. henkilöön tuo kuvaus. Olen saanut kuvan, että omistajapariskunta on tolkun ihmisiä ja saattaisivat olla kiinnostuneita asiakaspalautteestasi.

Olen ko. myymälässä saanut itse asiassa vinkkejä outletien kiertelyyn Italiassa, vaikken ole käynnilläni ostanut mitään. Tulisi vaan joskus tehtyä se matka "pukeutumisen lähteille" Italiaan :). Englantia olen hiukan siinä mielessä kierrellytkin.

Lainaus käyttäjältä: Lancester - 27.07.10 - klo:14:14

My sentiments exactly. Tuntuu vähän siltä, että neule hartioilla merkitsee foorumilaisille jotain muutakin kuin vain tyylillistä kohtaa/epäkohtaa.

Juuri niin. Osallani kyse ei ole ollenkaan tyylistä, vaan neule hartioilla tuo mieleen kauhukuvat 80-luvun kasinovuosien jupeista purjeveneen kannella kultakello ranteessa kiiltäen. Meillä kaikilla on taakkamme kannettavana.

Kaiketi tästä on silti mahdollista toipua. Nykyään siedän jo purjehduskenkiä (muilla). Ehkä hartianeuleen hyväksyminen on seuraava parantumisen taso.

Minulla on kyllä muistikuvia 80-luvulta, mutta olin varmaan liian nuori saamaan mistään pukeutumisesta traumaa silloin :). 80/90 vaihteessa minulla oli purkkarit, sen koommin ei ole ollut, mutta jos sopivat löytyy niin otan vaikka samantien. En ehkä osaa ajatella noin pitkälle, mitä muiden päässä pyörii koskien pukeutumisvalintoja. Onneksi taidan downgreidaa huolittelemattomuuttani asukokonaisuuksia "sopivasti", muutenhan olisin ties minkä riikinkukon, snobin, jupin etc. maineessa tiedostamattani ;).

Tosin tyylikysymykset ovat vallanneet enemmän jalansijaa ajattelussani, joten tosiasia taitaa kuitenkin olla, että vähitellen ajaudun yhä enemmän sartoriaaliseen marginaaliin. Vielä kun jaksaisi panostaa silittämiseen ym. vaatehuoltoon tiukemmalla asenteella.