Keikarin foorumi

Don Cherrylle on kyllä pakko nostaa hattua: niin tinkimättömän asenteen, terävien mielipiteiden kuin jääkiekolle omistautumisen suhteen. Lokakuun Monoclessa oli hyvä henkilökuva miehestä, joka lopeteltiin sanoin: "In this media era of the plasticised, scripted talking heads, it's good to see Cherry's bold, undrestained commentary is still in fashion too."

Kyllähän jutussa viitataan miehen pukeutumiseenkin ja kuvassa näkyvää (kukkasiin verrattuna jopa hillittyä) pukua mies kommentoi seuraavasti: "white-wool pinstripe suite, Canadian flag cufflinks and a shirt with a high collar tha he admits is very hot and uncomfortable. "But as Fernando Lamas says, it's better to look good than to feel good! jokes Cherry." Noh, jos Cherryn puvut näyttävät hyvältä, niin sitten voidaan vain kuvitella kuinka epämukavia ne ovat:D



Paremmin Cherryn pukeutumiseen ehkä sopii toisaalla jutussa tehtävä "a pimp from Detroit"-viittaus.

edit: Jatketaan nyt vielä Cherrystä, vaikka mies kohta varmaan tarvitsee jo oman topicinsa. Jäin viihdyttämään itseäni Jaron ilmiantamalla "Don Cherry Jacket Watchilla" ja sieltä löytyi hauska video jossa Cherry jakaa tyylituomioita NHL-pelaajien pukeutumisesta omintakeiseen tyyliinsä: http://www.youtube.com/watch?v=0uMKIGfIy0k

edit2: Löytyihän se Cherryn sartoriaalisen tyylinkin salaisuus: verhoja ja vaatturi. http://www.youtube.com/watch?v=EFPuMzza9hk

I rest my case...

Tuntuu pahalta jatkuvasti haukkua takapajuista suomalaista kulttuuria, - varsinkin kun maan elintaso on niin miellyttävä - mutta todella tekisi mieleni muuttaa pois. Ruotsikin vaikuttaa upealta Suomelaan verrattuna.

Ehkä pitää haukkumisen sijasta sitten vain kritisoida;D Pakko myöntää että vaikke itsekin siihen välillä taivun, ei se ruoho aina olekaan vihreämpää aidan toisella puolella. Olen itse asunut elämäni aikana useammassa maassa ja muutamalla mantereella vaihtelevia aikoja, ja joka paikassa on ollut aina hyvät ja huonot puolensa. Eli valituksen aiheet ovat mukavasti vaihdelleet:D

Vaikka Suomeen onkin kertynyt paljon haasteellista ainesta mm. ilmaston, verojen kuin pukeutumisenkin tason suhteen on sillä ehdottomat vahvuutensakin. Siitä huolimatta, voin suositella muuttoa ulkomaille, oli se sitten Ruotsiin tai muualle. Avartaa ajatuksia ja antaa kokemuksia huomattavan paljon, vaikka maailmalle lähtisi vain hetkeksikin.

Kuusi täälläkin. Yksivärisiä valkoinen, violetti, vaaleansininen, keltainen ja vihreä. Kuvioituja ei löydy kuin yksi valkovihreä tällä hetkellä. Kokoelmani tuplaantui kertaheitoilla kesäreissulla Italiassa, kun löysin perinteisestä (perustettu 1895) silkkiliikkeestä upeita liinoja hintaan 5 euroa kappale. Harvoinpa ihan yhtä hyvää hinta-laatusuhdetta löytyy, joten näin jälkikäteen miettien olisi voinut tuhlata useampaankin:D

Käytänkö siis googlea brändin takia? En, vaan ylivoimaisten ja usein markkinoiden ainoiden tuotteiden takia.

Viestissä melkeinpä kuvasitkin sen mihin tuo väittämäni "Google-brändi kontribuoi vahvasti tulokseen" perustui. Brändiähän ei pitäisi siis mieltää vain valmiin tuotteen tai palvelun päälle lätkäistäväksi "logoksi" vaan kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi siitä mitä kuluttaja brändissä näkee ja kokee. Eli tyhjästä vahvaa brändiä on mahdoton luoda, ainakaan pitkäikäisesti, vaan se vaatii taustalleen nimenomaan jotain mihin brändin kysyntä ja myös arvo perustuu.

Googlen tapauksessa ne ovat nimenomaan nuo listaamasi vahvat verkkopalvelut hakukoneista Googlemapsiin ja muihin. Jos katsoo IB:n listauksia viime vuosilta, on Google päässyt listoille 2005 ja sen jälkeen noussut kohti kärkeä huimin harppauksin (25-45% nousua per vuosi). Tähän syynä on tietty kovan tuloksen teko, mutta myös osaltaan brändin vahvistuminen. Pelkällä hakukoneella ja verkkomarkkinoilla ei ehkä häätyteltäisi maailman top 5 sijoja, mutta kun Google on samaan aikaan onnistunut monipuolisesti ja innovatiivisesti onnistunut laajentamaan toimintaansa ja vielä Google-brändin alla, on myös  brändiarvo vahvistunut. Eli on GoogleMaps, GoogleTranslate, Gmail, Google Android, Google Chrome, Google Wave etc. Tälläisessä tilanteessa pelkän vahvemman hakukoneen tuominen markkinoille ei välttämättä uhkaisi Googlen brändiä/asemaa, vaikka osa kuluttajista siihen vaihtaisikin... Kun yleisesti käytössä on verbi "googlaus", voitaneen sanoa että brändi on tunnettu ja arvokas. Tämä taas tietty herättää mainostajien, median ja muiden kiinnostuksen, jotka sitten lisäävät brändin huomioarvoa (uudet lanseeraukset helpottuvat) ja myös maksumiehinä Googlen tuloksen osalta. Summa summarum, vahvaa brändiä ei voisi Googlen tapauksessa olla ilman innovatiivisia palveluita ja toisaalta ilman vahvaa brändiä innovatiivisille palveluille (tai oikeastaan niiden jatkuville laajennuksille) tuskin löytyisi aivan yhtä suurta maailmansuosiota.

Coca-Colan, jonka brändin arvoa ei käy kieltäminen, epäonnistuneessa New Cokessa virheenä oli ehkä enemmän se ettei alkuperäisen kokiksen brändiarvoa ihan ymmärretty, vaan ns. vanha tuote yritettiin siirtää kokonaan sivuun uuden tieltä. Viime aikonahan Coke Zero on ollut kohtuullinen onnistunut brändilaajennus kokikselta.

Mielestäni tuo IB:n tutkimus mittaa brändin kokonaisarvoa ja merkitystä yritykselle eikä vain sitä kuinka paljon lisähintaa jostakin voidaan pyytää brändin "varjolla". Eli tutkimus ei vain mittaa sitä kuinka paljon enemmän rahaa laukusta voisi saadaa lätkäisemällä siihen LV:n monogrammin kylkeen tai solmion kuviointiin Hermesin logoa. Se raha mitä Hugo Boss voi pyytää puvustaan ylimääräistä vs. samanlaatuinen noname-tuottaja, voidaan ehkä mieltää brändin tuomaksi lisäarvoksi, mutta se ei kumminkaan tarkoita samaa kuin brändin kokonaisarvo. Kokonaisarvo kun on useiden osien summa, eikä aina ehkä ihan suoraviivaisin yhteenlasku.

Mitä tulee IB:n mittareihin, niin jokainen mittarihan on virheellinen, suuntaan tai toiseen:D  Tuo toimialojen parhaiden nouseminen listoille varmaan johtuu osittain siitä että juuri tuota mainitsemaani "brand earningsia" benchmarkataan toimialakohtaisesti, eli esim. Googlea verrataan Yahooseen ja muihin kilpailijoihin. Jos vertailu olisi suora esim. perinteisiin brändituotteisiin, ei esim. Cisco varmaan keikkuisi listalla noinkaan korkealla. IB laskelmathan ovat vain yhdet monien joukossa, aika moni muukin firma yrittää lyödä leiville brändien arvon laskemisella. Tuo nyt vaan tuntuu olevan se tunnetuin ja arvostetuin maailmalla.

Pitäisiköhän Villen alkaa siis jo harkitsemaan Keikarin rekisteröimistä tavaramerkiksi?

Jaa-a, tavaramerkkihän ei ole sama kuin brändi, joten ehkä joku oikeusoppineempi osaa tähän paremmin vastata?:D

Itse en usko että vielä kannattaa. Tuskin Ville kovasta työpanoksestaan huolimatta Keikaria ihan työkseen pyörittää. Tietty jos kävijäluvut hurjasti kasvavat ja joku portaali voisi tulla kyseeseen, niin miksei. Uuden ulkoasun ja logon(?) myötä olisi varmaan sinällään ulkoiset puitteet kunnossa tavaramerkkirekisteröintiäkin varten. Toisaalta verkossa tuon tavaramerkin "kopioiminen" on hankalaa kun Keikari-brändi tiivistyy blogiin ja foorumeihin.

Sumpit keittelen mokkapannulla (moka pot)

Täältä myös ääni mutteripannulle! Vaikka intohimoinen kahvinjuoja olenkin, en ole kokenut tarvetta investoida kalliisiin ja tilaavieviin espressokeittimiin, vaan tyytyä tähän halpaan ja luotettavaan mutteriin. Bialetin pannuun kun on vielä varaosia tarjolla, on se erittäin hyvä ja pitkäosainen investointi. Mutterilla onnistuu espressotyyppinen tumma kahvi ja sama kahvi kelpaa erinmomaisesti myös aamun maitokahvin pohjaksi. Jauhinta en omista, mutta itselleni osa kahvinautintoa on vierailu kauppahallissa tai jossakin pienmyymälässä, jossa pääsen keskustelemaan myyjän kanssa tarjolla olevista kahveista/pavuista ja oston yhteydessä jauhattamaan pavut. Kun normaalipakkaus on yleensä sen 250g, säilyy kahvi sopivan tuoreena sen pari viikkoa kun se käytössä kestää.

Mitä suklaisiin tulee, en ole mikään suurkuluttaja. Siitä huolimatta nautin erinomaisesta suklaasta siinä missä kahvista, viinistä tai ruoastakin. Olen asunut Belgiassa, joten yleisesti tunnetut Neuhaus ja erityisesti Godiva tuntuvat jopa hiukan tavanomaisilta:D Ei käy tosin kieltäminen etteikö Neuhausin kahvila ole Helsinkiin hyvä lisä! Itselleni suklaassa on parasta pienten, itsenäisten tekijöiden tuotteet ja tietty myös ne mukavat myymälät. Kilohinnat ovat tietty päätä huimaavia, mutta kun suklaata nauttii muutaman palan pysyy kertahinta kohtuullisena.

Kahvi & suklaa vinkkinä Helsingissä voisin suositella matkaa Kallion sydämeen! Kahvila Villipuutarhassa tarjoillaan mitä erinomaisinta kahvia ja sen seuraksi on mahdollista ostaa suomalaisen suklaamestarin käsintehtyjä suklaita. Kaiken kukkuraksi kahvilan sisustus on erittäin kiehtova ja kotoisa.

Ajattelinpa heittää tänne pähkinän purtavaksi, jonka parissa olen paininut nyt hetken verran. Haussa on siis syksyn keleihin mustat broguet, mieluiten ei aivan nahkapohjaisena, vaan edes osittain kumitettuna. Budjetti sallii vajaan 200 euron investoinnin postikulujen kera, joten ihan kaikkein parhaat valmistajat ovat helposti karsittu laskuista pois.

Arvon nyt pääsiallisesti kolmen kengän ja kahden valmistajan välillä, jollei uusia ehdokkaita ilmaannu. Siis joko Loaken Severn 2 tai Tamar tai Sandersin Shaftesbury (http://www.brogueshoes.co.uk/Partial-Rubber-Soles.html). Ongelmaksi on kumminkin muodostumassa koko ja lestin leveys!

Olen perinteisesti ollut 44-45 kokoisten kenkien käyttäjä, usein siis US 11 koko on ollut sopivin. Arvioinkin että englantilaisjalkineissa kokoni olisi UK 10 tai 10.5. Pääsin viikonloppuna koettamaan jalkaani Church´sin Custom Graden malliston kenkää. Malli pääsi unohtumaan, puolibrogue jota en nettisivuilta tai muista nettikaupoista mielestäni löytänyt. Yllätyksekseni koko 10 oli hiukan löysä ja koko 9.5 istui kuin hansikas (muutenkin kenkä oli melkoinen unelma jalassa). Lestin leveys oli G, tarkkaa lestimallia en muista mutta taitavat Custom Gradet olla kaikki samaa? Kyseessä siis uudehko kenkä.

Tällä alustuksella päästään siis ongelmaan. Mitenkä tuo Churchin lesti vertautuu Loaken (ja jos jollain kokemusta on, Sandersin lesteihin). Loakelta on siis tarjolla G-levyinen lesti, joka käsittääkseni on kumminkin Churchin G:tä leveämpi? Sandersin kenkä olisi F+ (slightly wide), olisikohan se sitten suunnilleen sama leveyttä Churchin kanssa joka käsittääkseni yleisesti hiukan kapeampi? Kuinka paljon leveyseroa yleisesti koette F ja G lestien välillä olevan?

Koonkin kanssa painin vielä, nimittäin Churchin kenkä istui pituudelta just eikä melkein, joten pelkään että Loaken/Sandersin/muun valmistajan kengän olevan aavistuksen lyhyempi ja näin ollen liian pieni. Mietinkin että olisiko koko 10 sitten se varmempi valinta, jota voi hiukan pohjallisella tarvittaessa säätää? Koon kasvaessa kasvaa myös leveys hiukan, joten ehkäpä Sanders, kapeammalla lestillä ja koolla 10 voisi olla osuva.

Vielä lopuksi, jos jollain on kokemuksia Sandersista, kuulisin mielelläni. Loakesta on ihan reilusti keskusteltu ja ne olenkin jo tarkasti lukenut.

Mahdollisuutta testata muita kuin Churchin G-lestisiä kenkiä ei tähän hätään ole, mutta tarve kengälle on akuutti, joten siitä johtuen tämä hakuammunta. Olen huomannut foorumin olevan täynnä viisaita miehiä, joten toivottavasti apua edes joihinkin pohdintoihini löytyy:D