Keikarin foorumi

Tulipa tuosta mieleen: Onko kukaan tehnyt kotioloissa beef jerky:a?

Koestettu on, onnistuu varsin mukavasti esim. näin: http://pastanjauhantaa.blogspot.com/2008/08/beef-jerky-kuivalihaa-kotiuunissa.html

Skeduläärisessä mielessä tärkeintä on aika papujen paahtohetkestä eteenpäin, ja sen suhteen Has Bean toimii tosi hyvin. Paahdon jälkeen pavuista nimittäin alkaa välittömästi vapautua melko lailla hiilidioksidia, mikä muuttaa (=huonontaa) pavun ominaisuuksia ajan funktiona. Ihan heti paahtamisen jälkeen (=muutamia päiviä) pavut ovat liiankin aktiivisia ja kahvista tulee silloin huonoa.

Optimissaan pavut ovat muutamasta päivästä viikkoon paahtamisen jälkeen, ja kuukauden kuluttua jo melko käyttökelvottomia, mikäli haluaa uuttaa pavuistaan laadukasta espressoa. Pressopannulla perinteistä kahvia turatessa tuoreus tuntuu myös tietynlaisena kahvin raikkautena, muttei niin radikaalisti kuin espressossa. Espressopuuhissa on käytännössä hyvin vaikea saada kunnollista jälkeä kovin vanhoista pavuista. Tämän takia moni turhautuu koko puuhaan markettipavuilla kokeiltuaan. Niiden ongelma kun on, ettei paahtohetkeä voi oikein valita. Has Bean paahtaa tilauksessta ja lähettää saman tien, eli muutaman päivän postissa jytkyteltyään pavut saapuvat aika lailla optimivaiheessa kotiin.

Tuollaisessa välittäjätyyppisessä toiminnassa kannattaa siis panostaa logistiikkaketjun miettimiseen ja siihen, että kuluttajille kyetään tarjoamaan luotettava tieto paahtohetkestä - ja varsinkin nopea toimitus niin, etteivät pavut ole vanhoja jo saapuessaan. Siinä tapauksessa menetetään koko tuoreena tilaamisen etu ja olisi sama ostaa markettipapuja.

Mistähän näitä neulesolmioita kannattaisi etsiä? Löytyykö esim. interneteistä kätevästi? Oulussa ei tunnu kaupoissa juuri tarjottavan - miten Helsingissä?

Mustekynillä on tullut kirjoitettua aika lailla pikkupojasta asti. Alkuun jollain merkittömillä patruunakynillä ja Rotringin Art Penillä, josta pidän edelleen kovasti. Sittemmin oli perus-Parker -kausi: kirjoittelin opiskeluaikojen muistiinpanot Parkerin jäykkäteräisillä Vectoreilla ym.

Nyttemmin olen tykästynyt Pelikaneihin. Ne ovat mukavia kädessä, kevyitä pidellä ja kirjoittaa. Työn jälki ja yleinen laatuvaikutelma ovat asiallisella tasolla. M400 kulkee reissukynänä laukussa ja on siten aina mukana. Kotikynänä on hitusen suurempi M600. Molemmat kirjoittavat pehmeästi, kevyellä tatsilla ja katkeamatonta viivaa.

Pelikanien musteensyötöstä näkee kirjoitetun nettifoorumeilla paljon kauniita sanoja. Molemmat Pelikanini tekevät selvästi märempää jälkeä kuin käyttämäni Parkerit - saati sitten jopa kuivakan oloiset Rotringit. Vähänkään paksummasta paperista viiva ei kuitenkaan hulista läpi. Tavallinen kopiopaperi toimii aivan hyvin. Pelikanien terät tuntuvat antavan aiempia kyniäni paremmin anteeksi pienet tauot ilman korkkia. Kynää ei siis välttämättä tarvitse olla esim. palavereissa ruuvaamassa jatkuvasti auki-kiinni-auki.

Ah, ok - tarkoitin tuota harmaata/mustavalkoista kalanruotokuvioista takkia, joka näkyi noissa "Today's Waste" -kuvissa. Hyvältä kyllä näyttää tuo ritaritakkikin :)

Teetin keväällä Shanghaissa kaksi irtotakkia, kun kerran oli kehuttu ja vinkattu, että sieltäpäin saa halvalla ja kohtuullista. Aikaa ei ollut paljon, joten menin suoraan South Bund Soft-Spinning Material Marketiin (suurehko "räätälitori"), katselin kojut läpi ja valitsin kaksi sellaista, joiden seinillä riippuneet näytevaatteet olivat lähinnä sitä, mitä halusin. Varmaankin erillisistä putiikkityyppisistä herrainvaatehtimoista olisi saanut laadukkaampaa työtä, mutta sellaisia ei ollut tällä kertaa aikaa etsiä. Nyt piti pärjätä yhdellä mittauksella ja takkien haulla kahta päivää myöhemmin.

Teetin siis kahdella eri toimijalla irtotakit suunnilleen samoilla toiveilla ja samanhenkisestä, paksusta syys- ja talvityyppisestä villakankaasta: toisen jonkinlaisesta brittimaalaisruskeasta, toisen navy-sinisestä. Molemmissa pajoissa otettiin mitat, käytiin läpi perusasiat (napit, ventit, taskut jne.), selailtiin länsibrändien katalogeja ja osoiteltiin yhdessä sormillamme halutunkaltaisia takkeja. Toisessa vieläpä kyseltiin aiottua käyttötarkoitusta, eli millaiseen ilmanalaan takki tulee ja aionko pitää usein neuletta sen alla.

Hintatasoon vaikuttaa vahvasti tinkimisinto ja hintaneuvotteluun käytettävissä oleva aika. Maksoin takeista n. 50e/kpl, joka oli suunnilleen puolet pyydetystä. Varmaan vielä halvemmallakin olisi saanut, jos olisi jaksanut sitkutella.

Kuten edelläkin kirjoitettu, tällainen summassa tilaaminen on hit-and-miss -tyyppinen harrastus. Toinen takki onnistui erinomaisesti ja on ehdottomasti parhaiten istuva takkini (muut ovat suomikaupoista suoraan tangolta). Hartioista tuli juuri sopivan napakat ja sivut taipuvat hyvin sisään, jokseenkin brittityylisesti muotoillen. Hihat olivat hieman liian pitkät, mutta noutaessani takkia niitä lyhennettiin pyynnöstäni puolessa tunnissa. Kuulemma kiinalaisilla on taipumus tuottaa käsille säännönmukaisesti liian pitkät torvet, jollei asiasta mainitse tilattaessa usein ja painokkaasti.

Toinen takki taas on alaselästä aavistuksen kireä, mutta hartiat ilmeisesti tasoittavat kokonaisuutta jatkumalla hyvän matkaa fyysisten ulottuvuuksieni ulkopuolelle. Varmaankin siitäkin voisi korjausommella napakamman, mutta nykyisellään se ei kovin istuva ole. Olkapäistä tulee mieleen lähinnä kasaribändien videot - siis ne, joissa koskettimia soitettiin kaulanauhassa kitaran tapaan.

Lopulta kokemus oli kuitenkin erittäin positiivinen. Toisesta takista tuli todella istuva ja mieleinen, ja se on ollut tänä syksynä kovassa käytössä. Nythän tuolla paukkuu jo sellaiset pakkaset (ainakin täällä perukassa Oulussa), ettei edes tweed-takissa tee mieli mennä autoa pidemmälle ilman jonkinlaista kuorikerrosta.