Järkevää keskustelua taiteen olemuksesta ei välttämättä saa aikaiseksi, mutta sivistynytkin kelpaa. Ivyman mainitsikin jo monta sellaista nimeä, joihin olen tykästynyt: Rembrandt, Turner, van Gogh, Picasso, Magritte, Mondrian. Noiden lisäksi voisin mainita vielä ainakin Monet'n ja Miron. Jos tämän kaltainen iskee, niin New Yorkin Museum of Modern Art lienee oikea osoite. En oikein ole perillä, mitä viimeisen 50 vuoden aikana on tehty, joten nykytaiteesta en osaa sanoa mitään.
Enkä toki muutenkaan ole mikään taideasiantuntija, mutta jotenkin olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman taidetta. Kun muuten yrittää analysoida kaikkea mahdollista, on oikeastaan aika nautinnollista, kun voi vain laittaa Chopinia soimaan tai katsoa Jackson Pollockin tauluja, ja todeta etten ymmärrä tästä paljonkaan, mutta jotakin kaunista ja ainutlaatuista siinä kuitenkin on.
Kenties joku koulukunta tulkitsee taidetta siten, että kyse olisi objektin ja subjektin välisestä vuoropuhelusta tai jotain sinne päin, mutta itse olen ottanut sen näkökulman, että taide ja luovuus ovat nimenomaan ihmisen sisältä kumpuavia asioita. Kenties se on yksilön taistelua kohtaloaan tai maailman rajoitteita vastaan, kenties halua näyttää jotain, tai löytää merkitystä? Kenties taiteilja on vain halunnut tehdä rahaa, eikä sekään väärin ole.
"But how can one deduce the cause of Hamlet? Or of St. Matthew’s Passion? What is the cause of inspiration?"
En koe että taiteella välttämättä pitäisi olla mitään tekemistä arvojen kanssa. Toki kukin arvottaa asioita omalla tavallaan, mutta tämähän liittyy vain henkilökohtaisiin preferensseihin. Esimerkiksi itse en yleensä hae taiteelta mitään masentavaa, pelottavaa tai kuvottavaa vaikutusta... jos kaipaisin joskus sellaista, ostaisin iltapäivälehden.
Vielä Villelle taiteen rajoista hyvä sitaatti, jonka Warhol varmaankin pölli joltain fiksummalta tyypiltä:
"Art is anything you can get away with"
Näytä kirjoitukset
