Keikarin foorumi

Osui käsiin kaksi paria Dr Martensin maihareita 50% alennuksella ja vaikka laatu on ollut mitä on, päätin kotiuttaa. Mutta sitten kysymykseen. Miten kannattaisi aniliininahkaa käsitellä, siis hoitava aine? Jokin joka ei hirveästi tummenna ruskeaa väriä. Toinen pari on musta joten siinä ei vaaraa.
Näin Dr Martensin sivuilla näitä kuvattiin "A new leather lands in our line-up. Abruzzo is a premium waxed aniline with a subtle pull-up and satin sheen finish". Epäilen että nappanahkaisiin Martenseihin käyttämäni Chelsea leatherfood on liian tykkyä tavaraa ja tummentaa aika lailla.

Tuo ”Root beer”on kyllä yksi hienoimmista Rolexin uutuuksista.
En ole mikään suuri 2-tone mallien ystävä mutta Rolexin ruusukultaiset ovat aika onnistuneita, kuten Datejust 41 ruskealla taululla ja Oyster rannekkeella.

Hommasin myös hiiligrillin. Ostanko Pirkka-hiiliä vai onko raadilla ehdotuksia?

Hong Kongin Marienburg tms puuhiili on melko hyvää tavaraa. Vertasin sitä ravintoloiden käyttämään ”pro” tavaraan (Big K)ja erot eivät ole isoja. Pro tavara on jonkin verran tiiviimpää eli toimii kauemmin ja antaa noin 15-20C enemmän lämpöä, mutta Kamadogrillissä pääsen Honkkarin hiililä helposti 340-350 asteeseen tarvittaessa.

Tein Alkossa löytöjä luottomyyjän vinkistä
Shampagne special clubin Pierre Gimonnel 2012 shampanjaa. Evakuoin 2 viimeistä pulloa mukaan.

En löytänyt osuvampaakaan ketjua, joten.
Kotiteatterin tuolit kaipaavat päivitystä, vaatimuksena säädettävä jalkatuki, niskatuki ja kallistus. Eikä keinumekanismeja jolloin tuoli heiluu kuin olisi rodeohärän selässä.
Olen koeistuntut varmaankin lähelle 50-60 tuolia ja ainoastaan Stressless täyttäisi kriteerit. Nimenomaan leg comfort mallit joissa jalkatuki on piilossa tuolin alla ja kääntyy sähköisesti ylös ja tarvittaessa eteenpäin - hienoa pitkälle miehelle.

Kysymys kuuluukin onko Keikareilla kotona Stresslessin tuoleja tai yleensä kokemuksia niistä? Arvosteluja toki lukenut, mutta jos laittaa 3000 per tuoli niin mielellään kuulisi käyttäjien analyyseja.

Pitkään jatkuneen kelloharrastuksen aikana kelloja on tullut, muutama on mennyt.
Tässä kuvia nykyisistä. Uutta, vähän vanhempaa ja sitten vintagea 40-50 luvuilta.
Kaikki kellot ovat enemmän tai vähemmän käytössä. Osa kerran vuodessa pukukellona, osa fiiliksen mukaan, osa ns daily beaterina.
Pari kelloa puuttuu kuvista. Yksi 50-luvun Omega on isällä käytössä, toinen saman ajan Omega vaimolla.

Loake Burford Dainite pohjilla.

En osaa sanoa miten arvo putoaa mutta kellojen myyntisivustoja selailemalla saa aika hyvän kuvan. Tietysti, DJ (varauskin), Daytona, Sub, GMT master ja Deep Sea ym pitävät kysynnän vuoksi aika hyvin hintansa.
Vintage Rolexeissa juurikin dokumentit ja huoltohistoria. Lisäksi iso no no on kellon liiallinen kiillotus, näkee monesti että kellon lugien terävät kulmat ovat aivan pyöreiksi kiillotettu. Toisia haittaa, toisia ei. Sekä jos vintage malliin on vaihdettu uudempia tauluja, viisareita jne. Laskee arvoa, toisia haittaa toisia ei. Keräilijöitä haittaa enemmänkin.
Lisäksi rannekkeen venymät olisi hyvä nähdä valokuvassa tai katsoa itse. Uudet rannekkeet ovat aika suolaisen hintaisia.
Jubileet ovat kuuluisia venymistään.
Esim:

Ja kyllä ne muutkin venyvät:


Kallistamalla kuvien mukaan huomaa äkkiä venymät.

Minkä tahansa käytetyn kellon ostaessani käytän sen aina osaavan sepän pajalla. Ensin silmämääräinen arvio koneistosta ja sen kunnosta, sitten painetestaus ja sitten kerran vuodessa uusi painetestaus.


Tuon paremmin en osaa Rolexia koskeviin vastata, koska oma osaaminen on lähinnä Omega ja varsinkin Speedmaster malleissa.