Miten muuten kellonosto kivijalasta? Paljonko voisi saada säästöä kysymällä tiukkaa hintaa, tinkaamalla lisäalennusta ja heittäytymällä itkemään liikkeen lattialle?
Sanoisin, että 20 % on ollut vanhastaan sellainen nyrkkisääntö, että sen verran täytyy saada ohjehinnasta pois tai on tullut höynäytetyksi. Tosin samalla, kun hinnat ovat viimeisten 15 vuoden aikana kaksinkertaistuneet, on kauppiaiden suhtautuminen tinkimiseen käynyt nihkeämmäksi. Tuolloin takavuosina minulle esim. kivijalassa ensi kättelyssä tarjottiin pyytämättä Omega Speedmasterista 25 % alennusta, kun vain pysähdyin Omega-vitriinin eteen katselemaan. Lähtöhintakin jo oli siis huomattavasti nykyistä alhaisempi. Riippuu myös merkistä: esim. Rolexin urheilumalleista tuskin saa minkäänlaista alennusta, koska niitä jonotetaan muutenkin ja kellon voi sitten kaupasta ulos astuessaan myydä puolet kalliimmalla.
En tosin tiedä, onko tilanne aivan samanlainen muutaman satasen kelloissa - edellä olevan kirjoitin lähinnä nelinumeroisissa hinnoissa pyörivät kellot mielessä. Joka tapauksessa ns. arvokellon ostaessaan joutuu ryöstetyksi. Siksi pyrin tuosta 20 % säännöstä pitämään kiinni, koska tahdon tulla ryöstetyksi kohtuudella enkä niin, että tuhkatkin viedään pesästä.
Itkemistä en ole kokeillut. Saattaa olla, että alennusprosentti nousee reilustikin.