Keikarin foorumi
Keikari => Asut ja pukineet => Aiheen aloitti: Cavendish-Bentinck - 19.04.10 - klo:11:07
-
Tervehdys.
Forumin melko pitkäaikaisena lukijana ajattelin vihdoin uskaltautua avaamaan keskustelua itseäni askarruttaneesta aiheesta. Täytynee rustata jonkinlainen esittely piakkoin tuonne uusien kirjoittajien säikeeseenkin.
Otsikon aihetta on forumilla sivuttu jo useammassakin säikeessä, mutta haluaisin tiedustella arvon forumisteilta kokemuksia kengistä, joilla onnistuu askeltaminen mahdollisimman luonnollisesti. Esimerkiksi:
http://www.feelmax.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=243&Itemid=138&lang=fi
Sivusto väittää, että lähestulkoon ainoat todella terveelliset kengät ovat mahdollisimman ohutpohjaiset, tuettomat ja kevyet mokkasiinit. Tämä on sinänsä ihmisen evoluutiohistorian huomioiden intuitiivisesti helppo hyväksyä. Itsekin olen huomannut kenkiä sovittaessani vierastavani korkeakorkoisia kenkiä. Myös esimerkiksi pikajuoksijoiden piikkarit ovat tyypillisesti erittäin ohutpohjaista mallia ja tuntuma alustaan on ikäänkuin käyskentelisi paljain jaloin, luonnollisesti piikkien tuomaa pitoa lukuunottamatta.
Kysymykseni onkin, että onko edes mahdollista löytää Suomen ilmastoon sopivia kenkiä, joilla on paitsi miellyttävä kävellä ja vaikka seisoa pitkä työpäivä, jotka vielä näyttävät siedettäviltä ja tosiaan mahdollistavat ergonomisen kävelyn? Ilmeisesti kaikki jäykät dainite- ja commandopohjat nyt ainakin ovat pannassa.
-
Ilmastoon sopivuus voi olla vähän heikkoa, mutta kyllä mokkasiineista pitäisi löytyä tuollaiset popot. Se on sitten eri juttu, jos työ vaatii sitä kaikkein asiallisinta pukulinjaa.
http://www.allenedmonds.com/aeonline/product_6508161_1_40000000001_-1?categoryId=120552&top_category=120552
(http://www.allenedmonds.com/wcsstore/AllenEdmonds/Attachment/images/database/43323.jpg)
-
Ohuet talvipohjat ja vielä kumiset ovat aina harvassa.
Lähinnä kai menee jo tilauslinjalle.
Mokkasiineja toki löytää ja ovathan tohvelit lähinnä juuri tuollaisia. Niiden ilmastosopivuus on sitten asia erikseen.
Asiasta kolmanteen: otsikkoon ei ikinä tule pistettä!
-
...juontuipa edellisen viestin lähetettyäni vielä mieleen, että vaikka esim. yleisurheilijat tosiaan kilpailevat hyvinkin ohutpohjaisissa piikkareissa, käytetään kuitenkin lukuisia toistoja sisältävissä harjoituksissa tyypillisesti myös paksupohjaisempia ja vaimennettuja kenkiä. Eli mikähän sitten lienee suotuisa kompromissi arkielämän rasitteissa? Itse olen antanut kertoa itselleni, oli sitten totta tai ei, että nykyaikana suositaan liikaa tukea ja vaimennusta tarjoavia kenkiä niin urheillessa kuin vapaa-aikana muutoinkin. Lenkkarit tai sneakerithän ovat katukuvassa kovinkin yleinen näky.
-
^ Katutossuissa on usein heikompi vaimennus kuin Eccoissa.
-
Tosiaan mokkasiinit ovat mahtavat kengät Suomessa heinä- ja elokuussa ja Etelä-Euroopassa pitempäänkin. Ihan siistimpään pukulinjaan ne eivät mielestäni kuitenkaan ole omiaan varsinkin kun itse soisin niitä käytettävän sukatta kuten sandaalejakin.
Formaalin puvun kanssa olen käyttänyt mustia Oxfordeja, joissa on hyvin maltillinen korko. Tosiaan sen olen huomannut, että vähänkin korkeampi korko jo miestenkin kengissä muuttaa kävely ja seisonta-asentoa selkeästi etukenoiseksi, jota sitten muiden lihasten täytyy kompensoida. Oikein ihmetyttää kuinka naiset taiteilevat pystyssä ns. oikeilla korkokengillä :).
Täytynee vielä koittaa metsästää kokeeksi sellaisia Oxford malleja, joissa on mahdollisimman ohut pohja. Aikoinaan mietin melko pitkään ja hartaasti jopa kenkien puolipohjaamista paremmin vastaamaan Suomen oloja, mutta onneksi en siihen sentään ryhtynyt, sehän luultavasti jäykistää pohjankin kävelylle epäsuotuisammaksi. Ilmeisesti kalossit ovat herrasmiehen paras ystävä Suomessa.
-
Kalossi asian voin allekirjoittaa :)
Mutta uskoisin että pohan jäykkkyys, koron korkeus etc on nii käyttäjä kohtaisia että mitään yleistä kantaa ei voi ottaa mikä paras. Tarvittaessa niillä saadaan korjattua myös virheitä vaikka askelluksesta.
Itse tykkään jäykkäpohjaisista kengistä, pääsääntöisesti nahkapohjaiset itsellä käytössä. Omana myös parit kengät (kummatkin Allen Edmonsia, liekö tyypillistä näille kengille) jotka ovat huomattavasti pehmeämmät, mutta en myöskään pidä niistä niin paljoa. Tottumiskysymys varmaankin. Lisäksi ne foorumillakin mainitut Loaken Biburyt ovat pehmeät pohjista (http://picasaweb.google.com/mauri.jarvinen/Kengat#5457132691323404226)
-
Ilmeisesti kalossit ovat herrasmiehen paras ystävä Suomessa.
Tosiaan, jos kalossit 'unohtaa' jalkaan, niin eihän niihin tarvitse jättää kenkiä sisään!
-
Ilmeisesti kalossit ovat herrasmiehen paras ystävä Suomessa.
Tosiaan, jos kalossit 'unohtaa' jalkaan, niin eihän niihin tarvitse jättää kenkiä sisään!
Itse asiassa Tretornilla on sellasia nilkkuri pitusia "saappaita", jotka näyttää ulospäin suunnilleen vintage tennareilta, malli taisi olla stråla. Ei yhtään pöllömpi vaihtoehto vapaa-aikaan niinä kuukausina, kun on Helsingin kantakaupungissakin loskaa lähes puoleen sääreen :)
-
Jos hinta ei ole este, Gaziano&Girlingin jalkineissa on hyvin ohut tammiparkittu nahkapoja. Myös korko on pieni, ja tähän kun lisätään lestin muotoilu sekä jalkojen saama tuki, kokonaisuus on kovin laadukas ja mielestäni luonnollinen.
-
Sen verran otan kantaa tähän että eräänä talvena kuljin hyvin paksupohjaisissa popoissa, joissa pohja ei ollut kovinkaan taipuisa ja kärsin monta vuotta sen aiheuttamasta harmista. Harmi on näkynyt satunnaisena särkynä ja kipuna. Vielä n. 10 vuoden jälkeenkin nuo surkeat popot muistuttavat itsestään pienimuotoisen säryn muodossa..
-
Asiaa ortopediasta! Täydelliseltä maallikolta! Vuoden vanhaan aiheeseen!
Vakavissaan, aihe on kiinnostanut ja päädyin tutkimaan, onko foorumilla aiheesta puhuttu. Aikanaan nilkkavammojen jälkeen pronaatiosta ja supinaatiosta kärsineenä minulle on muodostunut paha tapa seurata ihmisten askellusta. Erilaiset astuntavirheet ovat suorastaan pelottavan yleisiä, kun asiaa tarkastelee kaduilla. Näppituntumalla väittäisin, että alle 25-vuotiaista lähes puolet astuu silminnähden vikaan, ja vanhempienkin joukossa puhutaan kymmenistä prosenteista. Mainitsemieni pronaation ja supinaation lisäksi ulospäin ja erityisesti sisäänpäin astuminen on hämmentävän yleistä. Tämä sinänsä mitätön seikkahan usein aiheuttaa suhteellisen vakavia oireita. Nilkkojen sijaan näistä virheistä seuraa pitemmän päälle vaivoja polviin, lonkkaan ja jopa selkään. Eli näiden korjaaminen olisi järkevää.
Viimeisten vuosien aikana olen huomannut entistä enemmän vika-astujia ja toisaalta olen löytänyt pelottavaa korrelaatiota tiettyjen astuntavirheiden ja kenkätyyppien välillä. Muodissa oleviin tennareihin (perus Adidas superstarit, converset, skeittikengät jne.) liittyy selkeitä oireita. Erityisesti naisihmisillä niihin liittyy usein sisäänpäin astumista joka kääntyy jopa pihtipolvisuudeksi. Myös nuorilla miehillä, jotka käyttävät näitä kenkiä, näen paljon sisäänpäin astumista. Lisäksi toinen selkeä ilmiö liittyy varrellisiin kenkiin. Nämä varrelliset tennarit( Converse…), huonolaatuiset talvikengät ja erityisesti, pahimpana kaikista UGGin saappaat, tuntuvat aiheuttavan suhteellisen pahoja ylipronaatiovaivoja. Syyksi epäilen sitä, että pohjan pehmeä ja sanalla sanottuna huono rakenne ei anna tukea astunnalle, jolloin huonosti astuminen on helppoa. Lisäksi kengissä (ainakin Uggeissa, sillä askelvirhe tuntuu niin säännönmukaiselta) saattaa olla jotain rakenteellista vikaa, sillä ne tuntuvat säännönmukaisesti pettävän ”sisäsyrjän” puolelta, jolloin ne ikään kuin pakottavat rumaan ja epäterveelliseen ylipronaatioon.
Juoni tiivistyy. Mitenkäs reunoskengät? No, ainakin nahkapohjaisilla, hyvälaatuisilla reunoskengillä tuntuu olevan askellusta korvaava vaikutus. Hyvät nahkakengät eivät oikeastaan tunnu sallivan pahaa virheastuntaa, vaan korjaavat jämäkällä rakenteellaan askellusvirheitä. Edes puolilaadukkaisiin kenkiin sonnustautuneita, pahasti vikaan astuvia yksilöitä en ole tarkasteluissani havainnut.
Johtopäätökseni on, että erityisesti nuorison keskuudessa käytössä olevat kengät eivät tarjoa jalalle sen enempää tukea kuin järkevää astinalustaa ja saavat siksi aikaan, pahentavat tai muuten korostavat astuntavirheitä. Asialliset reunoskengät saattavat lievittää tai jopa poistaa astuntavirheitä, jolloin niillä on siis estetiikan lisäksi myös toinen, varteenotettava funktio: ne ehkäisevät alaraajojen ja selän oireilua.
Tutkimukseni ei epäilemättä (erittäin vahvasta mutu-tuntumasta huolimatta) kestä tieteellistä vertaisarviota. Viis siitä. Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen johtopäätökseen, että nykymuoti on kenkien osalta peräti haitallista.
-
Eiköhän raskaammissa jalkineissa eli melkein kaikissa reunoskengissä bespoke-lestin käyttö ole A ja O. Ei se tietenkään pelkästään riitä.
-
Olisin taipuvainen kuitenkin uskomaan, että asianmukaisesti istuva reunoskenkä on jalalle ja astunnalle hyväksi. Ei sen täydy olla teetetty toteuttaakseen tätä funktiota.
-
Terveyskirjastossa kirjoitetaan näin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=jal00047
Miten tuo suhtautuu sitten erilaisiin kenkätyyppeihin? Suora lesti ja ohuehko, taipuisa nahkapohja lienee ainakin jalan terveydelle hyvä.
-
Oikeiden muotijalkine UGGien puolustukseksi on sanottava, etten ole koskaan nähnyt niiden olleen "linttaan" astuttuja. Tuotejäljennösten ja -väärennösten suhteen tilanne on karmaisevaa katsottavaa kaduilla! Voihan johtua toki myös oikeiden UGGien vähäisestä määrästä.
Asiasta oli tehty oikein tutkimuskin ja suositeltavaa ei ollut kyseisten kenkien käyttö kuin satunnaisesti , johtuen juuri kenkien huonosta tuesta nilkoille. Sääliksi käy lapsosia, jotka kulkevat nilkat solmussa talven. :(
-
No eihän noi UGG:t ole oikeasti tarkoitettu sellaiseen käyttöön missä niitä suomessa käytetään. Ei ne ole talvikengät ensinnäkään.
-
Aikanaan ystäväni urheilija-Tuomas huomautti ylipronaatiosta kävelyssäni. Tämän jälkeen olen satunnaisen vakituisesti tarkkaillut kaupungilla muiden kävelyä, ja havaintoni ovat Danin kanssa yhtenevät: juuri nuorison suosimat street-kengät ovat astunnalle pahin vaihtoehto ja UGG kamaluudessa ylivoimainen. Ratkaisuna brogue-pakko yläasteelta lähtien olisi mainio. Jussi voinee vielä lisätä oman näkemyksensä mahdollisimman ohuen pohjan tuomasta terveysedusta sekä barefoot-juoksusta.
-
Paha ylipronaatio miehellä tekee kaverista kun kaverista vähän säälittävän reppanan näköisen...
Poliittista korrektiutta parhaimmillaan!! *HUUUUUGE grin*
-
Kuulostaa jotenkin vähän toiveajattelulta että hienot nahkapohjaiset reunoskengät korjaisivat askellusvirheitä ja nuorison suosimat rumat kertakäyttökengät aiheuttaisivat niitä... Kenkien vaikutusta askellusvirheisiin ei juurikaan ole luotettavasti tutkittu, mutta se mitä tiedetään viittaa siihen että kenkä kuin kenkä aiheuttaa ongelmia ja että terveellisimmin ihminen kävelee ilman kenkiä (siksi emme synny kengät jalassa). Klassisissa miesten kengissäkin on se ongelma että ne tukevat holvia ja ovat jäykkäpohjaisia. Converset ja UGGit sentään taipuvat pohjasta.
-
Ergonomisista kengistä puhuttaessa ei pidä unohtaa myöskään näitä silmäniloja: http://fifi.mbt.com/
-
^Hmph!!
MBT:n kengät ei tosiaan ole niitä kauniimpia, mutta ansaitsevat kyllä erityismaininnan!! Itsellä on työkenkinä "Tunishat", eikä niiden jälkeen ole tarvinnut kärsiä penikkataudista, vaikka kävelisi vapaa-ajalla minkälaisilla kengillä tahansa. Oma työpäiväni menee lähinnä 7h/pvä, kovalla kivilattialla seisten ja kävellen... normipäivänä tulee 9000- 12000 askelta, joten hyvä työkenkä on iloinen asia! Vapaa-ajalla sitten voikin kuljeksia vaikka minkälaisissa kengissä (0,5- 15cm koroissa), joskin (kävely)lenkkikenkinä on myös MBT:t.
-
Valitettavasti MBT:n kengät ottavat hoidettavakseen jalan rullauksen vähän liiankin hyvin. Jalkapohja laiskistuu, koska lihakset eivät aktivoidu askelen myötä - puolipallohan on nyt kengässä. Jalka ei myöskään "lue" alustaa yhtä hyvin ja tasapaino- sekä kontrolliasiat jäävät kengän kontolle.
Varmasti hyviä ajoittaiseen lihasten rentouttamiseen - jos treenaa kovaa - mutta en missään nimessä käyttäisi päivittäin.
Jalan liiallinen tukeminen on käytännössä aina ongelma. Hieman tukea on hyvä olla (lue: jos kengässä on kanta, on hyvä olla lenkkirautakin), mutta liika tuki laiskistaa.
Ylipaino ja liian tukevat kengät ovat jalalle se pahin yhdistelmä. E-sklobosta tulee helposti G tai H tämän kombon myötä.
Ainakin kotosalla kannattaa kävellä paljain jaloin mahdollisimman paljon. Näin jalkapohja aktivoituu parhaiten. Erilaiset pyyhkeenrullaukset varpailla jne. ovat myös arvokkaita harjoitteita, samoin päkiöillenousut sun muut jalkapohjia aktivoivat pikkutreenit.
-
Kenkien vaikutusta askellusvirheisiin ei juurikaan ole luotettavasti tutkittu, mutta se mitä tiedetään viittaa siihen että kenkä kuin kenkä aiheuttaa ongelmia ja että terveellisimmin ihminen kävelee ilman kenkiä (siksi emme synny kengät jalassa).
Minua jokseenkin häiritsee tämän argumentin käyttö vähän joka yhteydessä jotenkin ylivertaisena ja aukottomana todisteena siitä miten asioiden tulisi olla.. Se, että jokin ei ole luonnollista, ei tee siitä epäterveellistä. Emmehän me synny hammasharja suussakaan!
-
Kenkien vaikutusta askellusvirheisiin ei juurikaan ole luotettavasti tutkittu, mutta se mitä tiedetään viittaa siihen että kenkä kuin kenkä aiheuttaa ongelmia ja että terveellisimmin ihminen kävelee ilman kenkiä (siksi emme synny kengät jalassa).
Minua jokseenkin häiritsee tämän argumentin käyttö vähän joka yhteydessä jotenkin ylivertaisena ja aukottomana todisteena siitä miten asioiden tulisi olla.. Se, että jokin ei ole luonnollista, ei tee siitä epäterveellistä. Emmehän me synny hammasharja suussakaan!
Jos ruokavalioon ei kuuluisi happamia juomia, sokeria, ym. niin kyllä varmaan hammasharjan käyttötarvekin minimoituisi. Ajattelen tuota paljain jaloin olemista jonkinlaisena ideaalipisteenä jota ei kuitenkaan voi koskaan saavuttaa, mutta josta voi ottaa vähintäänkin ajatuksen tasolla mallia. Tottakai nykyisessä menossa joutuu kulttuuri- ym. syistä pistämään kengät jalkaansa. Eikä kukaan kuole tai sairastu siihen että käyttää kenkiä koko elämänsä. Enemmänkin noissa ergonomisissa sandaaleissa ja pronaatiotuetuissa lenkkareissa korjataan samojen kenkäfirmojen aikaisemmin aiheuttamia ongelmia, kuin onnistutaan olemaan luonnonvalintaa innovatiivisempia ja kehittämään paljasjalkaisuudelle parempi vaihtoehto.
-
Valitettavasti MBT:n kengät ottavat hoidettavakseen jalan rullauksen vähän liiankin hyvin. Jalkapohja laiskistuu, koska lihakset eivät aktivoidu askelen myötä
Jos penikkataudin talttuminen tarkoittaa jalkapohjan laiskistumista, niin kiitän luojaa siitä!! Kärsin yli 30v. mokomasta vaivasta ja vasta nämä MBT:t auttoivat siihen. Ja kyllä... olen maalta, olen kulkenut avojaloin yllinkyllin ja silloinkin kärsinyt penikoistani ;(
Niin... töissä käytän ko. kenkiä sen 8+h, joista n. 7 h jalkojen päällä... vapaa-ajalla käytän kävelylenkeillä MBT:tä, mutta juoksulenkkeihin on Adidakset osoittautuneet parhaiksi, joskin talvijuoksuissa käytän Karhun nastalenkkareita.
-
Oikeiden muotijalkine UGGien puolustukseksi on sanottava, etten ole koskaan nähnyt niiden olleen "linttaan" astuttuja.
Katsoppa esmes Lontoossa noita "aitoja" UGGeja... kyllä nekin saa linttaan :D Siellä niitä vilisee ja näky EI ole kaunis. Samaan kokkoon Crocsien kanssa, sanon minä.
-
^ Komppaan vahvasti!
-
Valitettavasti MBT:n kengät ottavat hoidettavakseen jalan rullauksen vähän liiankin hyvin. Jalkapohja laiskistuu, koska lihakset eivät aktivoidu askelen myötä
Jos penikkataudin talttuminen tarkoittaa jalkapohjan laiskistumista, niin kiitän luojaa siitä!! Kärsin yli 30v. mokomasta vaivasta ja vasta nämä MBT:t auttoivat siihen. Ja kyllä... olen maalta, olen kulkenut avojaloin yllinkyllin ja silloinkin kärsinyt penikoistani ;(
Hmm. Käypä urheiluhierojalla ja kerro vaivasi (22 vuotta kamppailulajeja harjoitelleelle tuttu, usko pois). 15 minuutin kirkumisen ja seuraavan päivän kylmähoidon jälkeen sinulle aukeaa aika tavalla uusi elämä. Kyllä, hoito on tyly mutta toimii.
Paljain jaloin kulkeminen ei auta penikoihin. Tulehduskipulääkkeet auttavat (tulehdusmäärissä, eivät kipumäärissä), mutta eivät pysyvästi. Lääkäri auttaa pahoihin tapauksiin (leikkaus, tarpeen joskus). Myöskään MBT:t eivät auta penikoihin - kipu menee pois, tulehdus pysyy.
Korjaa koivet. Usko pois, se on sen arvoista. Ja pyydä venyttelyohjeet, kun koivet on korjattu. Sekin on sen arvoista.
Alkuun: Polvi-istuntaa, jalat rinnakkain, pyyhe tai villasukat varpaiden ja niiden tyvinivelien alla. Jos sattuu niin hus, urheiluhierojalle.
Niin... töissä käytän ko. kenkiä sen 8+h, joista n. 7 h jalkojen päällä... vapaa-ajalla käytän kävelylenkeillä MBT:tä, mutta juoksulenkkeihin on Adidakset osoittautuneet parhaiksi, joskin talvijuoksuissa käytän Karhun nastalenkkareita.
Tästä kuvauksesta olen ihan osaavana liikuntaohjaajana vaivastasi huolestunut. Anteeksi suoruus, mutta jalkasi tarvitsevat hoitoa.
-
^ Kiitos neuvoista, mutta jos tohtori sanoo, että leikkaus on ainut vaihtoehto ja työkengät tekevät ihan muuta, niin tyydyn työkenkiin :) Ehkä joskus tulevaisuudessa päädyn vielä tohtorin vastaanotolle, mutta tällä hetkellä minulla ei ole aikomustakaan (saatikka tarvetta) sinne mennä. En tietenkään voi sanoa, että KAIKKIEN ihmisten penikkatautiin MBT:t (tms.) olisivat se pelastus, mutta jos itse voin kävellä hyvinkin reipasta vauhtia yli 12 km, niin se ON iloinen asia. Aiemmin jo puolen kilometrin kävely teki tuskaa säärissä ;(
-
Kuulostaa jotenkin vähän toiveajattelulta että hienot nahkapohjaiset reunoskengät korjaisivat askellusvirheitä ja nuorison suosimat rumat kertakäyttökengät aiheuttaisivat niitä... Kenkien vaikutusta askellusvirheisiin ei juurikaan ole luotettavasti tutkittu, mutta se mitä tiedetään viittaa siihen että kenkä kuin kenkä aiheuttaa ongelmia ja että terveellisimmin ihminen kävelee ilman kenkiä (siksi emme synny kengät jalassa). Klassisissa miesten kengissäkin on se ongelma että ne tukevat holvia ja ovat jäykkäpohjaisia. Converset ja UGGit sentään taipuvat pohjasta.
En menisi vannomaan. Nahkapohja on tasainen ja suhteellisen kova alusta, mutta se taipuu kyllä ja on ohut. Converset ja muut taipuvat kyllä, mutta ovat lisäksi pehmeitä, joustavia ja paksuja. Joustavuus ja pehmeys vaikuttavat siihen, että paino pääsee jakaantumaan epätasaisesti, minkä myötä hengät kuluvat (tai väsyvät) ajan myötä epätasaisesti. Siitä seuraa pohjaan huonoon astumismalliin pakottava muoto kuluman myötä. Ongelmat ilmenevät uskoakseni vasta jonkun kuukauden käytön jälkeen. Nahkapohja on niin ohut ja kova, ettei se pääse kulumaan samalla tavalla vinoon.
Kuten todettua, tämä on mutu-tuntumaa, muttei se välttämättä tee siitä väärää havaintoa.
-
Jos ruokavalioon ei kuuluisi happamia juomia, sokeria, ym. niin kyllä varmaan hammasharjan käyttötarvekin minimoituisi.
Luuletko oikeasti?
Mutta menee niin off-topic, että annetaan olla.
-
Jos ruokavalioon ei kuuluisi happamia juomia, sokeria, ym. niin kyllä varmaan hammasharjan käyttötarvekin minimoituisi.
Luuletko oikeasti?
Mutta menee niin off-topic, että annetaan olla.
Joo, vahva "luulen". Tästä oli jollain toisella foorumilla puhetta, joku tyyppi joka oli siirtynyt paleo-ruokavalioon oli huomannut ettei hampaisiin keräänny enää plakkia ja muutenkin suun bakteeritasapaino muuttui radikaalisti. Toki nyky-yhteiskunnassamme hampaiden pesemättömyys on insestiäkin pahempi tabu, joten parempi ehkä ettei jatketa.
-
Joo, vahva "luulen". Tästä oli jollain toisella foorumilla puhetta, joku tyyppi joka oli siirtynyt paleo-ruokavalioon oli huomannut ettei hampaisiin keräänny enää plakkia ja muutenkin suun bakteeritasapaino muuttui radikaalisti. Toki nyky-yhteiskunnassamme hampaiden pesemättömyys on insestiäkin pahempi tabu, joten parempi ehkä ettei jatketa.
Pitää muistaa, että ihmisen elinikä on pidentynyt aika lailla kivikaudesta. Jos haluaa eläkkeelle sitten joskus 70-vuotiaana omin hampain, niin suosittelisin pesemistä vaikka atkins-megaduty-paleontologia-dieettiä noudattaisikin.
-
^ Niin, puhtaasti biologiselta kannalta me olemme turhia viimeistään joskus nelikymppisinä. Sukukypsyys viimeistään 15 vuoden iässä ja lapset ehtii kasvattaa vielä aikuiseksi ennen kuin noutaja tulee. Elimistön rappeutuminenhan alkaa siinä 25 vuoden iässä, joiltain osin kai aikaisemmin.
t. nelikymppinen
-
Aloin tämän ketjun seurauksena tutkimaan jalkojani ja pyysin avovaimon eilen ottamaan kuvat jaloista lattiatasolta takaapäin. Ylipronaatiota löytyy täältäkin. Mietin että olen n. 1,5v sitten käyttänyt parin vuoden ajan kenkiä joissa on tukipohjalliset, että kumpi on todennäköisempää:
1. Tukipohjalliset ovat auttaneet kävelyssä, eli ylipronaatiota on ollut jo pitkään itselläni mutta en ole tiedostanut asiaa
2. Tukipohjallisien käyttö terveisiin jalkoihin on aiheuttanut ylipronaation tai edesauttanut sitä?
Mitenköhän ylipronaatiota kannattaa hoitaa? Hankinko jotain tukipohjallisia jokaiseen kenkään? Voiko tukipohjallisten käytön lopettaa jossain kohtaa vai puhutaanko nyt loppuelämää haittaavasta asiasta? Olen huomannut että pitkillä kävelylenkeillä on vaikutuksia varsinkin lonkkaan joka alkaa särkeä.
-
Aloin tämän ketjun seurauksena tutkimaan jalkojani ja pyysin avovaimon eilen ottamaan kuvat jaloista lattiatasolta takaapäin. Ylipronaatiota löytyy täältäkin. Mietin että olen n. 1,5v sitten käyttänyt parin vuoden ajan kenkiä joissa on tukipohjalliset, että kumpi on todennäköisempää:
1. Tukipohjalliset ovat auttaneet kävelyssä, eli ylipronaatiota on ollut jo pitkään itselläni mutta en ole tiedostanut asiaa
2. Tukipohjallisien käyttö terveisiin jalkoihin on aiheuttanut ylipronaation tai edesauttanut sitä?
Mitenköhän ylipronaatiota kannattaa hoitaa? Hankinko jotain tukipohjallisia jokaiseen kenkään? Voiko tukipohjallisten käytön lopettaa jossain kohtaa vai puhutaanko nyt loppuelämää haittaavasta asiasta? Olen huomannut että pitkillä kävelylenkeillä on vaikutuksia varsinkin lonkkaan joka alkaa särkeä.
Se riippuu keneltä kysyy. Toinen sanoo että ehdottomasti tukipohjallista ja tukevaa kenkää, mutta toinen sanoo että mahdollisimman luonnontilaa jäljittelevä kenkä kuten Feelmaxit tms. ja jalkalihasten harjoittelua muutenkin. Kolmas voisi sitten sanoa että tyyliin jotain MTB kenkiä.
Itse lähtisin ehkä tuohon Feelmax linjaan. Tukipohjallisia kokeilleena.
-
Jotenkin oma luonto myös väittäisi ettei korjaavia pohjallisia kannattaisi käyttää jos sillä opettaa väärän tyylin kävellä. Sitten kun korjausta ei ole, jalat rasittuvat ja vääntyvät entisestään jos tottuvat keinotekoiseen tukeen. Mitenköhän sitä sais ylipronaation korjattua ihan lättäpohjaisilla kengillä kävellessä, pitäisi kävellä jalat suorempana "pakottaen" jalan oikeaan liikkeeseen tms?
Jotain lääkäriä voisi konsultoida asiasta vaikkei vaiva ole suuri allekirjoittaneella, mutta tulevaisuutta ajatellen tällaiset seikat olisi hyvä huomioida..
-
^ Itse vannon MBT-kenkien nimeen. Mutta vain siksi, kun voin käyttää niitä (seisoma)työssä 8h/pvä... nehän omat jokseenkin kammottavan näköisiä, mutta ääres hyvät epäkuranteille koivilleni. Eipä enää kulu kantalaput epätasaisesti, eikä muistoakaan penikkataudista, kuten jo aiemmin olen hehkuttanut :) Ensi kesäksi ajattelin hankkia Feelmaxin popot, kalliokiipeilyä varten... mutta saa nähdä, jääkö kalliot vähemmälle, kun pitäisi vähän tsempata tuota golffiakin ja vuorokauden tunnit tuppaavat käymään vähiin ;(
-
Palaan hieman asiaan ylipronaationi merkeissä. Olen huomannut nyt (vihdoin) talven koittaessa että varsikengät korjaavat askeltamista parempaan suuntaan. En tiedä johtuuko varsikengän rakenteesta (pohjat jne), vai pelkästään siitä että varsi tukee ja pitää jalan suorempana, mutta kävelen suorempaan mitä korkeampi varsi kengässä on. Chukka-kengän korkeus ei vielä riitä kuitenkaan. Oletteko huomanneet samaa jos on taipumusta ylipronaatioon?
-
Itse käytän varsikenkiä kesälläkin. Se kuitenkin riippuu vähän kengästä. Varretonkin kenkä voi olla tukeva. Myös sillä on vaikutusta, onko siinä nauhat vai ei. Mulla on tosin niin erikoiset jalat, että kenelläkään ei ole semmoisia. Mun pitäisi teettää kengät, koska valmiina ei löydy sopivan kokoisia, lukuunottamatta jotain maihareita.
-
Herätelläänpä ikivanhaa aihetta. Mitä mieltä raati on Primal Professionalin (http://theprimalprofessional.com/) paljasjalka-oxfordien ulkonäöstä? Onko (vale)koron mataluus mielestänne esteettinen haitta?
Itse olen vuosia kulkenut paljasjalkakengissä, minkä seurauksena kengännumeroni on kasvanut. Niinpä ainokaiset mustat pukukengäni, joita en ole vuosiin tarvinnut, ovat jääneet auttamatta pieniksi. Kävin eilen sovittamassa Barkerin ja Loaken oxfordeja, mutta liikkeessä olleet mallit olivat lestiltään liian kapeita ja tuntuivat kovin jäykiltä. Minulla ei siis ole kokemusta ns. kunnollisista, goodyear welted -pohjaisista kengistä. Tuleeko niistä sisäänajon myötä taipuisat ja mukavat, jos vain koko on oikea? Korkohan niissä kuitenkin on, mikä asettaa jalan epäluonnolliseen asentoon.
-
Melkoiset sämpylät lestiltään.
-
Sisäänajo pehmentää Goodyear-kenkiä, eritysesti yksinkertaisia nahkapohjia. Jos ne mustat pukukengät eivät saa jatkuvaa käyttöä, laittaisin niissä estetiikan ergonomian edelle. Kyllä niissä muutaman tunnin silloin tällöin viettää vaikka eivät olisikaan paljasjalkakengät. Kannattanee silti etsiä leveämmällä lestillä olevia; niitäkin löytyy. Pohjalliset lienevät myös hyvä apu.
-
Mitä mieltä raati on Primal Professionalin (http://theprimalprofessional.com/) paljasjalka-oxfordien ulkonäöstä? Onko (vale)koron mataluus mielestänne esteettinen haitta?
(http://abovethelaw.com/wp-content/uploads/2013/08/ClockworkOrangeGIF2.gif.CROP_.original-original.gif)
-
^ Niin, eiväthän ne kauniit ole, mutta taitaa ergonomisuus ajaa sen ohitse. Tulee silti mieleen onnistuisiko paremmannäköisiin kenkiin liimata keskiosaan silta, jolloin saavutettaisiin parempi tuki ulkoasun kärsimättä.
-
Jos on paskat jalat niin suurempi koko kehiin ja joku ergonomiapohjallinen.
-
Jos minulta kysyttäisiin neuvoja paskojen jalkojen hoitoon, suosittelisin olemaan sisätiloissa sukkasillaan ja kävelemään mahdollisimman paljon päkiöillä, hiipimään ja sipsuttamaan. Lisätreeniä saa asettamalla lattialle runsaasti esteitä, joita tulee väistellä loikkien ja sivuaskelin. Onnistunut etenemistavan muutos tuo huomattavaa rauhaa myös kerrostalossa asuvien tai työssä käyvien henkilöiden alakerran naapureille. Kehittyneemmät yksilöt voivat alkaa ottaa liikkeisiinsä vaikutteita myös baletin piiristä.
-
Kehittyneemmät yksilöt voivat alkaa ottaa liikkeisiinsä vaikutteita myös baletin piiristä.
Hymähdin.