Keikarin foorumi

TP:n frakin takki jää kaikilta osin liian lyhyeksi, sekä etumuksessa, hännyksissä että ainakin toisessa hihassa olisi pidentämisen varaa.

Asialla on ilmeisesti ollut Aleksanterinkatua kulkeville tuttu Sartoria Rossi:

”Stubb hankkii somepostausten perusteella pukujaan ainakin Sartoria Rossilta, joka teki myös presidentin päällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla olleen frakkityylisen puvun.

Stubbin oma tyylimatka näkyy juuri pukukoodeista virallisimmassa eli frakissa. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 2024 eduskunnassa presidentin virkavalaa vannoessaan Stubbilla oli päällään hyvin perinteinen, pohjoismainen frakkiasu.

Itsenäisyyspäivän juhlassa asu oli vaihtunut modernimpaan. Stubbilla oli yllään piilonapillinen smokkipaita, ja leveillä, satiinisilkkisillä kauluskäänteillä sekä satiinisilkkisellä rintataskun kantilla tyylitelty frakkitakki. Sen alla oli kaksirivinen liivi. Asussa oli siis koko joukko italialaisia juhla-asun valintoja Sartoria Rossin tyyliin.”

Sain kutsun väitöstilaisuuteen ja sen jälkeiseen karonkkaan. Pukukoodina on juhlapuku / tumma puku. Frakkia en omista, enkä välittäisi hankkiakaan, mutta tumman puvun solmiovalintaa mietin tähän.

Ville kirjoittaa blogissa: Tumman puvun solmio on hienoimmillaan joko harmaa tai hopeinen. Nämä värit ovat peräisin saketista, joka on muodollisin miehen päiväjuhla-asu. Hyvin pieni kuvio solmiossa on yksi tapa elävöittää asuaan. Vähemmän muodollisissa tumman puvun tilaisuuksissa solmion väri on tumma ja kuvio erottuvampi. Esimerkiksi tummansininen solmio valkoisin palloin on passeli miltei kaikkialla.

Miten näette, onko karonkka tumman puvun asteikolla enemmän vai vähemmän muodollinen? Väitös päivällä, karonkka illalla.

Karonkan muodollisuus riippuu nykyään paljon yliopistosta, tiedekunnasta ja vähän väittelijästäkin. Jos kutsuun on muistettu laittaa juhlapuku/tumma puku, ollaan ehkä kallellaan muodollisempaan suuntaan, joten laittaisin hopeisen, harmaan, Macclesfield-kuvioisen (brittiläiset "hääsolmiot", joissa on pieni mustavalkoinen, tummansininen-valkoinen tai vastaava kukonaskel- tai muu geometrinen kuvio), harmaaseen taittuvan vaaleansinisen tai muun vastaavan solmionkin.

Frakin olen nähnyt vieraan päällä niissä muutamassakymmenessä karonkassa joissa olen käynyt kahdesti, kerran eräänlaisena epävirallisena ohjaajana olleen emeritusprofessorin ja kerran rehellisyyden nimissä erikoisuudentavoittelijalta näyttäneen muun vieraan päällä.

Yksi ongelma on, että puvustajien ja stylistien ammattikunta on samanaikaisesti lisännyt vaikutusvaltaansa (kts. esim. Ylen juttu) ja on keskimäärin melko huonoa työssään. Uutisten lisäksi tätä ongelmaa näkee paljon mm. elokuvapuvustuksessa.

Ylen jutussa varmaankin puvustajan esimerkinomaisiksi valitsemat uudet miesankkurin asukokonaisuudet näyttävät suunnilleen samalta ja samoista syistä huonolta kuin vaikkapa Stockmannin kuvastot viimeisen kymmenen vuoden aikana: pastellit eivät sovi käyttäjilleen, puvusta on yritetty tehdä "rennompi" jättämällä rakenteeltaan ja kankailtaan vielä melko kankeasta, "kovakauluksellisen" paidan kanssa pidetystä puvusta pois solmio (ratkaisu, jota ei voi koskaan suositella kenellekään), pikkutakit ovat liian pieniä ja lyhyitä ja niin edelleen. Väittäisin, että mainittuja titteleitä käyttävältä ammattikunnalta on kadonnut lähes täysin taju siitä, miltä käyttäjälleen sopivan kokoiset ns. klassiset vaatteet (puvut tai sen osat) näyttävät ja tuntuvat tai mikä väritys täydentäisi luontevasti minkäkinvärisiä hiuksia ja ihoja, sen sijaan että tehostevärejä roiskitaan itsetarkoituksellisesti. Sama mittasuhteiden ja johdonmukaisten kokonaisuuksien tajun puute näyttäisi vaivaavan myös erinäisiä pukua vastakulttuurisesti käyttäviä "konservatiivien" leiriin asemoituvia Internet-hahmoja ja esimerkiksi brittipoliitikkoja, joten kyse on varmaan laajemmastakin ongelmasta.

Onko ideoita korjauspaikaksi PK-seudulla?

Käyttäisin itse arvioitavana Haukanvuorella Bulevardilla (paikan päällä, eivät mielellään anna arvioita kuvien tai viestien perusteella), siellä on ainakin tunnetusti hepasta ja Aldeneista kokemusta.

Espanjalaisista Meerminillä on myös naisten valikoima varsikenkiä ja loafereita, koot vaan juuri nyt aika vähissä: https://eu.meermin.com/collections/womens-boots & https://eu.meermin.com/collections/womens-loafers

Varsikengissä on myös GW-kumipohjia, puolisolla on yksi pari ja niistä ihan hyvä fiilis. 

Lähdetään tosiaan siitä, että puku ilman solmiota avoimella kauluksella on yleensä surkea näky. Se vaatii toimiakseen vähintään bisnespukua rennomman puvun, erikoisemmat kaulukset tai vaikka poolokauluspaidan.

Marinellin sääntö on periaatteessa ihan hyvä, mutta en pitäisi sitä kiveen hakattuna. Etenkin vaaleampien pukujen kanssa ison kontrastin yhdistelmä pukua tummemmalla solmiolla on aika vakiintunut; sitä näkee esimerkiksi eteläeurooppalaisten aristokraattien "kesäunivormussa" tupakanvärisen pellavapuvun kanssa. Myös keski- ja sitä vaaleamman harmaat puvut usein hyötyvät kontrastista verrattuna vaaleampiin solmioihin, joiden kanssa väriskaala menee helposti vähän kalvakaksi.

Parfyymien ”peruskaavat” ovat aika vakiintuneita ja muotitaloilta löytyy usein versiot niistä enemmän tai vähemmän omaleimaisella lisällä. Perinteisen kölninveden versiot ovat yksi hyvä esimerkki, ns. chypret tai aromaattiset sitrustuoksut, joita yllä listatut aika lailla ovat, toinen. En sanoisi että Armani ja Eau Sauvage ovat identtisiä tai edes varsinaisesti lähellä toisiaan, vaikka jakavatkin jossain määrin saman perusidean.

Hallussani on muuten kuolinpesästä saatu vähän käytetty, ehkä reilut 3/4 sisältävä, 30 ml matkapullo vanhaa (todennäköisesti alkuperäistä 80-luvun reseptiä) Armani Eau Pour Hommea, jos kiinnostaa. Se on itselleni käyttökelvottoman vahvaa nykymittapuulla, joten voin luopua siitä johonkin nimelliseen sopuhintaan.

Katselin Schoffan hieman paksumpia neuleita. Materiaalina näkyisi olevan: "40% Villa, 10% Cashmere, 30% Viskoosi, 20% Polyamidi.". Olen käyttänyt vuosia vain 100 % villaisia neuleita, eikä tällaisista villan ja keinokuidun sekotuiksista ole kokemuksia.

Miten tuollainen määrä keinokuituja näkyy neuleissa käytössä? Häviävätkö villan hyvät ominaisuudet noin suuren keinokuitumäärän varjoon? Mikä on siedettävä prosentuaalinen osuus keinokuiduille neuleeseen? Puristien mielestä varmaan pyöreä 0.

Keinokuidun ja villan sekoituksilla saa lisättyä jonkun verran sään- ja kulutuskestävyyttä tuntuman kustannuksella, minkä vuoksi niitä käytetään esimerkiksi kipparitakeissa. Yleisempi syy on kuitenkin halpuutus, ja 30% viskoosia 20% polyamidia kuulostaa siltä, että ellei kyseessä ole joku todella eksoottinen neulos, tässä on haettu sitä. Jättäisin hyllyyn, kohtuullisen laatuista täysvillaa tai villa-kasmirsekoitusta saa kuitenkin kilpailukykyisellä hinnalla.