Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Stutzer

Sivuja: 1 [2] 3 4 5
16
Asut ja pukineet / Vs: Tyylisuuntauksesi?
« : 04.01.11 - klo:12:43 »
Viitaten edeltävään keskusteluun saksalaisesta tyylistä:

Stereotypiat saksalaisista jättävät huomiotta tuon varsin heterogeenisen liittovaltion osavaltioiden väliset erot. Saksa yhdistettiin aikanaan Preussin junkkerien johdolla. Käsitys viiksekkäästä ja ratsastussaappaita pitävästä upseerista pätee lähinnä 1900-luvun alun preussilaisiin junkkereihin, mutta ei yleisesti ottaen saksalaisiin. Tästä on jäänyt elämään käsitys saksalaisista autoritaarisena kansana, vaikka nykyään 50% heistä menee siviilipalvelukseen. Esimerkiksi amerikkalaisiin verrattuna saksalaisia voi nykyisin pitää lähes pasifisteina: maan lippuakaan ei ole oikein soveliasta käyttää kuin jalkapallokisoissa. Yleensä ottaen Saksan itäalueet (kansainvälistyvää Berliiniä lukuunottamatta) muistuttavat edelleen paljon Puolaa ja muuta Itä-Eurooppaa.

Nahkahousuja puolestaan käytetään pelkästään Etelä-Saksassa ja sielläkin jossain alpeilla ja muulla maaseudulla. Ei tarvitse olla Münchenissä kauaa kun siellä huomaa italialaisen vaikutuksen. Kuten yllä viitattiin, baijerilaiset eivät koskaan samaistuneet Preussin väkivalloin perustamaan yhtenäiseen Saksaan ja siellä on edelleen vahva separatistinen mieliala. Müncheniläiset itse samaistuvat Pohjois-Italiaan ja kutsuvat kaupunkiaan Italian pohjoisimmaksi kaupungiksi. Tämä näkyy selvästi vaatetyylissä ja yleisessä boheemissa huolettomuudessa.

Läntinen reininlaakso taas on omaksunu letkeään elämäntapaansa vaikutteita Ranskasta. Jos matkustaa sinne ja odottaa saksalaisten olevan tehokkaita, joutuu luultavasti pettymään. Lähinnä Reinin alueelle ja Ranskan Elsassille on tyypillistä hapankaalin syönti, jota ei taas muualla Saksassa harrasteta. Hessenissä, erityisesti Frankfurtissa, näkyy yhdysvaltalaisen bisneskulttuurin vaikutus. Erityisesti 80-luvulla sen muoti toi usein mieleen New Yorkin. Jenkkirahalla tuo kaupunki nousi tuhkasti manner-euroopan pörssikeskukseksi.

Saksan pohjoisimpien osien vanhat hansakaupungit ovat varsin skandinaavisia. Tällä alueella on myös kulttuurieroja suhteessa Suomeen kaikkein vähiten. Lisäksi Hampurissa, Bremenissä, Lyypekissä ja Hannoverissa porvaristo on ollut anglofiilistä. Erityisesti 1700- ja 1800-lukujen brittiläinen liberalismi ja porvariston nousu oli suuresti mieleen näiden kaupunkien porvaristolle. Itseasiassa Hannover oli pitkään hallinnollisesti Englannin kruunun alainen, mikä näkyy kyllä pukeutumisessakin.

Summa summarum: ei voida puhua mistään yhdestä saksalaisesta tyylistä. Samalla tavoin kuin savolaiset, turkulaiset, hesalaiset ja lappilaiset poikkeavat toisistaan niin mentaliteetiltaan kuin tyyliltäänkin, myös Saksan liittovaltiossa on suuria alueellisia kulttuurieroja. Jos Saksasta halutaan ottaa Suomeen vaikutteita, pitää kysyä että mistä osasta Saksaa niitä otetaan?

17
Kaunis elämä / Vs: Olutsuosituksia
« : 23.10.10 - klo:20:46 »
Leffe on ihan ok arkiolut, mutta oikeiden trappistien ystävän mielestä se on kovin persoonaton massaolut. En sano tätä brassaillakseni vaan olen kulkenut itse tien Leffestä ja Hoegardenista niihin todellisiin oluisiin. Kunnon belgialaisen oluen erottaa siitä logosta. Kokeilkaapa joskus Westmallea. Esimerkiksi Rochefortia tai mietoa Chimayta voisi koittaa sitten seuraavaksi. Orvalia en suosittele ennen kuin on jo kertynyt kokemusta.

Mitä tulee ei pohja- eikä pintahiivaoluisiin niin aito lambic tai kirsikkaolut on myös vertaansa vailla.

Noin yleisellä tasolla siirryin itsekin '98 oluiden juontiin nimenomaan pintahiivojen kautta. Vain kotimaista lageria maistanut pitää "kaljan" juontia aivan aiheesta järjettömänä touhuna. Nykyään minulle maistuu myös pohjahiivaolut, mutta siinä purkissa pitää lukea että "Pils" ja sen pitää tulla joko Pohjois-Saksasta tai Tsekistä.

18
Vapaa sana / Vs: Mitä inhottavaa näit tänään?
« : 18.10.10 - klo:18:40 »
Lainaus käyttäjältä: Hypno - 15.10.10 - klo:17:00
Pekka Haavisto:
[...]
Yläosa OK mutta sitten lössähtää halpahallin farkkujen ja kumisaapasta muistuttavien popojen kera.

Hyvä osoitus taas siitä että farkut ja irtotakki on melko vaikea toteuttaa yhdessä. Näyttää siltä niinkuin tuohon olisi phoshopattu eri alaosa. Ainakin Pekka viestii tässä nyt rentoudestaan.

19
Linkit ja vinkit / Vs: Ascot / day cravat myyjiä
« : 11.10.10 - klo:22:12 »
Joo en minä sillä etteikö joku saisi laittaa vaikka aurinkolaseja päähän mennessään pimeään kapakkaan, jos se näyttää tyylikkäältä. Ihmettelin vaan että mistä se käsitys että ascot kuuluu vain kevääseen on peräisin - onko sillä siis joku määrätty lähde vai onko se vain ulkomaisilla tyylifoorumeilla kiertänyttä juttua?

Itse käytän moista näin syksyisin kun on kiva aurinkoinen päivä. En kuitenkaan laittaisi sitä illalla ulos lähtiessä kaulaani ellen sitten ole lähtenyt muutenkin jonnekin ennen klo 18:a. Saahan sitä toki laittaa vaikka joulukuusen olohuoneeseen elokuussa, ei sitä kukaan kiellä. Tavat eivät ole mitään luonnonlakeja vaan niitä voi halutessaan helposti rikkoa. Ei pidä vain sitten ihmetellä jos sinne baariin sattuu joku pukeutumisesta tietävä joka ihmettelee että "miksi sulla on päiväkravatti yöllä?"

20
Linkit ja vinkit / Vs: Ascot / day cravat myyjiä
« : 11.10.10 - klo:14:47 »
Mistä on muuten peräisin se blogissakin esiintynyt käsitys että ascotia voisi käyttää muka vain keväällä? Ainakin ranskankielisissä maissa sitä käytetään havaintoni mukaan paljon keväisin mutta myös syksyisin varsinkin kuulaina aurinkoisina päivinä. Sen sijaan sitä ei mielellään käytetä lainkaan klo 18 jälkeen. Sen toinen nimihän onkin day cravat. Ascotin käyttö ei siis jäsentyisi niinkään vuodenajan kuin vuorokaudenajan mukaan. Sen sijaan kesällä se on luultavasti ainakin välimerellisessä ilmastossa liian hiostava, mutta voisi sopia Suomen alku- ja loppukesään hyvin.

21
Vapaa sana / Vs: Mitä inhottavaa näit tänään?
« : 10.10.10 - klo:12:10 »
Onhan se totta että jotkut muotisuuntaukset jäävät ikään kuin polkemaan paikalleen. Nyt kun Suomi-hiphop ei ole enää niin kova juttu niin täytyy toivoa myös housujen nousevan takaisin vähän siistimmälle korkeudelle.

22
Yhteiskunta / Vs: Turkisten ja villan eettisyys
« : 07.10.10 - klo:22:22 »
Nomen est omen.

23
Yhteiskunta / Vs: Turkisten ja villan eettisyys
« : 07.10.10 - klo:20:58 »
^ Olet suunnilleen oikeassa kaikessa tuossa mitä kirjoitat. Yritin kuitenkin lähinnä hakea tämän foorumin käyttöön sellaista työmääritelmää poliittisten asioiden alueesta, joka mahdollistaisi tiettyjen aiheiden rajaamisen ulos foorumin keskusteluista ja tiettyjen aiheiden säilyttämisen mahdollisina keskustelun aiheina. Tärkeintä on että ylläpitäjillä on tässä selvät pelisäännöt: muulla saivartelulla käsitteiden sisällöstä ei ole nyt tässä yhteydessä minusta niin kauheasti väliä.

Käsitteiden tehtävänä on erotella. Liian laaja eli erottelukyvytön käsite on siksi täysin hyödytön. Poliittisten laulujen ohella voidaan varmasti puhua vaikka poliitiikan estetiikastakin. Mikä tahansa ehdottomani kategoria voi siten saada poliittisen sisällön ja olla foorumilla kielletty aihe. Käsitteiden viittausalaa pitää supistaa eikä laajentaa, jos ne halutaan pitää käyttökelpoisina.

On nimittäin ylivarovaista, jos kaikki yhteiskuntaan viittaavakin mielletään heti poliittiseksi keskusteluksi. Tämä olisi jo sikäli järjetöntä, että foorumilla on "yhteiskunta" niminen aluekin. Jos sinne kirjoittaminen on jo lähtökohtaisesti poliittista, mutta foorumin säännöt kieltävät poliittisen kirjoittamisen, niin miksi tuo alue edes olisi olemassa? Tätä hain tuolla - kieltämättä vähän keinotekoisella - erottelullani takaa.

Kuten kirjoitan postissani, olen itsekin selvillä siitä miten mahdotonta erityisesti yhteiskunnallista keskustelua on käytännössä usein erottaa politiikasta. Siksi olen alusta asti epäillyt tuon foorumin säännöissä olevan poliittisten aiheiden kiellon järkevyyttä. Toimivampaa olisi kieltää riitely ylipäätään ja antaa tarvittaessa kuukauden kirjoituskielto, jos joku ei ymmärrä muuttaa tyyliään varoituksista huolimatta. Jos tuo poliittisten aiheiden käsittelemisen kielto halutaan kuitenkin säilyttää, minusta silloin poliittisen määritelmän pitäisi olla lähtökohtaisesti mahdollisimman suppea eikä mahdollisimman laaja - ellei sitten haluta tehdä nimellisiä sääntöjä, jotka eivät ole lainkaan tarkoitetut noudatettaviksi.

Vaikka tuo erottelu on siis vähän keinotekoinen, se on mielestäni silti tehtävissä. Jos vähän kärjistän: kyllä varmaan useimmat näkevät jotakin eroa sosiologian professorin ja puoluepolitikon toimenkuvissa? Yhteiskunnan analysointi ei voi ikinä olla arvovapaata ja objektiivista, mutta siitä ei seuraa että sosiologin työ olisi varsinaista poliitikon työtä. Samoin etiikka tai moraali on paljon laajempi alue, vaikka luonnonoikeuden kautta se toki voi liipata läheltä poliittisiakin aiheita. Mutta silti etiikan tutkija, joka pohtii sitä onko ihmisellä oikeus itsemurhaan ei tee mitään suoranaisesti poliittista tutkimusta, vaikka itsemurhallakin voi jossain yhteydessä varmasti olla poliittisia implikaatioita.

24
Yhteiskunta / Vs: Turkisten ja villan eettisyys
« : 07.10.10 - klo:18:59 »
Erityisesti koskien tuota luokkayhteiskuntakeskustelua haluaisin muistuttaa seuraavasta erottelusta: a) yhteiskunnan rakenteen analyysi ja b) poliittinen kiistely. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, vaikka ne liittyvätkin yhteen. Voidaan aivan poliittisesti neutraalisti todeta että yhteiskuntaluokat ovat kadonneet ja tällä on vaikutuksia myös pukeutumisen kannalta. On aivan eri asia puhua siitä millaiset poliittiset ratkaisut olisivat parhaita tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Jälkimmäinen keskustelu ei minustakaan kuulu tälle foorumille, mutta edellistä saattaa olla jopa mahdotonta välttää sikäli kuin ihminen on aina yhteiskunnallinen olento. Tiedän että käytännössä nämä menevät sekaisin ja alkaa ruma politikointi, mutta näkisin yhteiskunnallisen ja poliittisen olevan eri alueita. Sosiologinen teoretisointi ei ole käytännön politikointia.

Eläinten oikeuksien suhteen mennään usein taas etiikan alueelle. Kyse ei voi olla poliittisesta keskustelusta, sillä eläimillä ei ole lainkaan poliittisia oikeuksia. Eläimet eivät äänestä tai perusta omia puolueitaan - niillä ei ole politiikkaa. Silti eläinten oikeudet on vaikea eettinen ongelma, jolla on työllistämisen ja ekologisten kysymysten vuoksi ilmeisiä yhteiskunnallisia ja poliittisia seurauksia. Toki eläinten oikeuksiin voi liittyä poliittista keskustelua, mutta silloin ne koskevat käytännön parlamentarisia ja ulkoparlamentarisia vaikuttamiskeinoja eläinten aseman parantamiseksi. Tällainen poliittinen keskustelu ei toki kuulu foorumille, vaikka voitaisiinkin puhua yleisellä tasolla turkiksien etiikasta.

Nyt meillä on siis ainakin viisi eri tasoa joilla voidaan puhua ja joiden väliset rajat ainakin foorumin moderaattoreiden olisi hyvä tiedostaa. Nämä ovat siis:
1) esteettinen taso =  pukeutuminen pelkästään värien ja tekstuurien kauneuden perusteella. Pukeutumisen muoto.
2) kulttuurihistoriallinen taso = pukeutumisen yhteydet ympäröivään kulttuuriin, esim. miksi kaupungissa pidettiin ennen vanhaan mustaa ja maalla ruskeaa; miksi liivin alin nappi pidetään auki jne. Pukeutumisen sisältö.
3) yhteiskunnallinen taso = miten pukeutuminen liittyy tai ei liity ihmisten sosiaaliseen taustaan. Eri asia kuin kulttuuri: ero on sama kuin humanististen ja yhteiskuntatieteiden välillä.
4) eettinen taso = mitä ekologisia tai eläinten oikeuksia koskevia ongelmia pukeutumiseen liittyy.
5) poliittinen taso = mitä parlamentaarisia tai ulkoparlamentaarisia käytännön ratkaisuja pitäisi tehdä jonkun tietyn agendan ajamiseksi ja miten puolueiden tai kansalaisjärjestöjen toiminta liittyy tähän.

Tarkkaan ottaen kai vain 5 tason keskustelu on suoraan kielletty foorumin säännöissä. Moderaattorit voivat toki korjata, jos myös 3 ja/tai 4 taso kuuluvat kiellettyihin aiheisiin. Niillä ohjeilla tietenkin sitten mennään mitä palstan ylläpitäjät toivovat. Itselleni tason 1 ja 2 keskustelut ovat ehdottomasti tärkeimpiä.

(Tämän viestin voi mös erottaa johonkin muuhun ketjuun, sillä viestin aihe on nyt laajempi kuin eläinten oikeudet.)

25
Yhteiskunta / Vs: Turkisten ja villan eettisyys
« : 07.10.10 - klo:16:50 »
Turkikset eivät ole eettisiä, mutta villa on eettistä.

26
Vapaa sana / Vs: Mitä inhottavaa näit tänään?
« : 07.10.10 - klo:16:47 »
^ Minä taas ajattelen, että muodin historia ei ole lineaarista eli se ei ole suoraviivaista edistystä huonosta pukeutumisesta parempaan pukeutumiseen. Tällä logiikalla 90-luvun vaatteiden pitäisi näyttää paremmilta kuin 1800-luvun alun tai 1930-luvun, mikä ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Muodin historia on pikemminkin syklistä eli samat ratkaisut toistuvat aina uudestaan, mutta toki hiukan eri tavoin varioituina. Toki näitä ratkaisuja aina päivitetään, joten muodin historiaa voisi kuvata spiraaliksi jossa kertaustyylien taajuus kasvaa koko ajan. Nyt on selvästi ollut jo jonkin aikaa lama-aika (legginssit, suttainen grungetyyli ym.) muotia. Kaikki varmasti muistavat tätä edeltäneen kasaribuumin, jolloin kauan pannassa olleet pillifarkut olivatkin taas jees niiden päällä, jotka ovat jo liian nuoria muistaakseen niitä itse.

Jos haluaa näyttää muodikkaalta, paras ratkaisu on itseasiassa varmaan sama kuin markkinataloudessa eli first in - first out. Jos liivit on tulossa muotiin, olet jo myöhässä. Sinulla olisi pitänyt olla ne päälläsi jo viime vuonna. Nyt on jo täysin myöhäistä investoida taskuliinoihin, mutta olemassa oleva varasto kannattanee kuluttaa vielä loppuun. Matala vyötörä on jo kokonaan konkurssin partaalla, kannattaa sijoittaa pääoma siitä pois. Vaatii toki vähän kielipäätä pysyä muodikkuuden kelkassa, mutta Suomessa se on erityisen helppoa, sillä sesongit tulevat aina vähän viiveellä tänne. Ajattomammin pukeutumalla voi ottaa vähän etäisyyttä tähän muodin historian spiraalimaiseen noidankehään.

Ollessani äsken manner-Euroopassa panin merkille että maihinnousukengät ja alaspäinlevenevät farkut, joiden lahkeiden takaosa astutaan tahallaan repaleiseksi ovat taas muotia. Näin näitä lähinnä naisilla, mutta hehän yleensä ennakoivat muodin muutoksia seismografin tarkkuudella. Ymmärtäähän sen että alaspäinlevenevää leikkausta on vaikea lyhentää sopivaan pituuteen ja rikkinäisten vaatteiden pitäminen symboloi talouden tilaa. Muodin sykli on siis siellä edennyt jo 90-luvun lopulle, kun se on tällä hetkellä Suomessa vielä lamavuosien (90-luvun alun) muodissa. Ainakin minä muistan nuo levenevät rikkiastutut farkut 90-luvun lopulta. Tällä kauhukertomuksellani rikkiastutuista trumpettilahkeista onnistuin mutkien kautta palaamaan taas ketjun varsinaiseen aiheeseen.

27
Vapaa sana / Vs: Mitä inhottavaa näit tänään?
« : 07.10.10 - klo:16:11 »
Täällähän on käyty fiksua keskustelua sillä välin kun olin matkoilla! Kiitos hyvistä posteista.

Mitä tulee merkkivaatteiden kestävyyteen: Ivyman esitti varmasti paljon asiantuntevamman arvion eri merkeistä kuin minä, sillä minulla on huonoja kokemuksia merkkivaatteiden ostamisesta. Siksi minulla on taipumus sitten rytätä koko vaateryhmä kerralla roskakoriin, vaikka totta kai sieltäkin löytyisi yksittäisiä hyviä ostoksia. Jopa halvoista massamerkeistä voi todella onnekas löytää jotakin päälle pantavaa, vaikka se olisikin jonkinlainen kompromissi oman kukkaron ja tyylikkyyden välillä.

Lainaus käyttäjältä: Dan-D - 30.09.10 - klo:11:40
Vaatteet assosioidaan oikein tai väärin moniinkin asioihin ja juuri siksi mielikuvilla myydään.  Jo silloin, kun esim. Ivy oli alun alkaen pinnalla ja muodissa, myytiin mielikuvia ja myös Ivy perustuu monella tavalla pohjimmiltaan markkinoituihin mielikuviin.  Jopa 1900-luvun alusta aina silloin tällöin esiin putkahtelevissa mainoksissa vedotaan todella vahvasti mielikuviin, eikä käytännössä mikään pukeutumislaji, -tyyli tai muotisuuntaus ole tästä poikkeus.

Tätä kantaa olen yrittänyt tuoda täällä palstalla esiin: vaatteet eivät ole neutraaleja vaan niihin sisältyy raskas lasti kulttuurisia merkityksiä ja viiteyhteyksiä. Ei ole mahdollista pukeutua niin ettei pukeutumisellaan viestisi jotakin arvomaailmaa. Kaikki eivät toki ole tietoisia tästä prosessista, mutta sitä tehokkaamminhan se vain sitten toimii. Pukeutumisessa ei ole kyse pelkästä estetiikasta (värien ja tekstuurien harmonian tajusta), vaikka sekin on äärimmäisen tärkeää.

Siksi mietin omalla kohdallani tarkasti mitä laitan päälleni etten viestisi tahtomattani jotakin sellaista mitä en kannata. Hyvän ja huonon puhujan erottaa siitä, että huono tarkoittaa mielestään jotakin mutta sanookin kirjaimellisella tasolla toista. Sama pätee pukeutujaan: taitavalla pukeutujalla intentio (tavoiteltu tyyli) tulee hyvin esiin ilman "kielioppivirheitä". Tätä parhaillani harjoittelen ja vaihtelevalla menestyksellä. Koska esimerkiksi olen arvoiltani jollain tavalla (1) konservatiivinen, (2) massamarkkinoinnin vastainen ja (3) urbaani, en halua pukeutua (1) 60-luvun kapinalliseksi, (2) nousukkaaksi joka "unohtaa" bossin lapun pikkutakkiinsa tai (3) maalaiseksi. Tämäkin on kuitenkin mitä suurimmassa määrin mielikuva, johon olen tietoisesti sitoutunut.

Inhoan nykyistä standardoitua pukeutumista, jossa markkinoidaan mielikuvaa siitä että massatehtyjä vaatteita ostamalla voisi jotenkin lunastaa rentouden ja vapauden sädekehän päälleen. Siinä mielessä merkki- tai massavaatteen välillä ei ole oikeastaan mitään eroa, mutta tämän lisäksi merkkivaatteet eivät aina ole edes sen kestävämpiä. Viime kädessä pidän omaa mielikuvamaailmaani todempana kuin toisia mielikuvia - sillä miksi muuten kannattaisin omaani? Koska en ole relativisti, uskon ihan vakavasti absoluuttisen totuuden olemassaoloon. On toinen kysymys edustavatko minun omat kantani tätä perimmäistä totuutta: eivät varmasti aina, mutta toivottavasti olen edes joskus jossain asiassa oikeassa. En kuitenkaan usko sellaiseen vaihtoehtoon lainkaan, että olisi mahdollista valita autenttinen "mielikuvattomuus" ja pukeutua neutraaleihin vaatteisiin, sillä tällä ratkaisulla omaksuu juuri kaikkein banaaleimman mainonnan. 15 vuoden päästä meidän nykymuotimme näyttää varmuudella täysin naurettavalta: kyllä ihmiset 1995 vuonnakin luulivat, että pukeutuvat nyt tyylikkäämmin kuin aiempina vuosina, mutta ajallinen etäisyys puhkaisee aina muodin kuplan. Sama tulee tapahtumaan meidän aikamme vaatteille.

28
Vapaa sana / Vs: Mitä inhottavaa näit tänään?
« : 29.09.10 - klo:18:17 »
^ Kauppojen ei ole liiketaloudellisesti järkevää myydä oikeasti laadukkaita ja kestäviä vaatteita. Ne ovat kalliimpia valmistaa ja asiakas tulee harvemmin ostoksille vaatteiden kestäessä vuosia. Se olisi sama kuin myisi pesukoneen, joka kestää 20 vuotta. Taloudellisesti järkevämpää on valmistaa laite joka kestää 10 vuotta: se on todennäköisesti halvempi tehdä ja asiakas hankkii nopeammin uuden. Sama pätee vaatteissa.

Merkkivaatteissa taas itse brändi on kallis, mutta ne eivät (välttämättä) kestä sen kauemmin kuin halpisvaatteetkaan. Ne voivat hyvällä onnella olla tyylikkäästi suunniteltuja, mutta todennäköisesti ne ovat vain sitä samaa huttua kuin muutkin, mutta niissä vain lukee että "Gant" tai "Lacoste" mikä nostaa hintaa. Muoti on toinen keino luoda sosiaalinen paine, joka pakottaa vaihtamaan vaatetusta: vaikka vaate olisi fyysisesti ehjä, laadukas ja mukava - kukaanhan ei toki halua näyttää vanhanaikaiselta.

29
Asut ja pukineet / Vs: Neule ja tuplamansetit. Yea vai Nay?
« : 16.09.10 - klo:16:35 »
Lainaus käyttäjältä: Dan-D
Alunperinhän väitit, että nimenomaan nappeja pidetään alusvaatteina.

Jankataan vain, vaikka tämä keskustelu kuuluisa kyllä jo johonkin toiseen säikeeseen. Aion seuraavaksi esittää todistukseni kauluspaidan nappien alusvaateluonteesta loogisen deduktion muodossa, jotta se tulisi selvemmäksi:

1. premissi= "Alusvaatteiden napit kuuluu hyvien tapojen mukaan piilottaa."
2. premissi = "Kauluspaitaa pidetään alusvaatteena."
Johtopäätös = "Kauluspaidan nappeja pidetään alusvaatteena, jotka kuuluu piidottaa."
M.O.T.

Näin on siis johdonmukaista kehittää erilaisia keksintöjä niiden peittämiseen tai korvaamiseen koruilla. Näitä keksintöjä ovat (a) kravatti, (b) kalvosinnapit ja (c) smokki- ja frakkipaidan irtonapit. Housuissa käytetään yleensä vain kangassuikaletta, joka peittää sepaluksen napit ja tämän kaltaista ratkaisua näkee myös smokkipaidassa käytettävän.

Tämä todistus siis pätee vain mikäli molemmat premissit ovat tosia. Premissi kaksi ei päde enää, mutta se on pätenyt aiemmin historiassa ylempien luokkien pukeutumista koskien. Myönsitte jo kyllä hyväksyvänne toisen premissin, mutta toki sitten ensimmäisestä voidaan vielä keskustella. Itse lähtisin siitä, että esim. boksereiden nappien ei kuulu olla näkyvillä pukeutumisessa. Tämä päätelmä ei tietenkään päde päällystakin nappeihin, mutta päällystakkia ei kai olekaan koskaan pidetty alusvaatteena, joten mitään syytä niiden piilottamiseen ei siten ole olemassakaan.

Teorian saa vapaasti kyseenalaistaa, mutta kyllähän tämä on sellaista common sense -tyyppistä tietoa paljon 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kirjallisuutta lukeneille. Tätä asiaa voi olla vaikea ymmärtää nykyään lähinnä siksi, että tämä mennyt maailma on muuttunut meille jo vieraaksi: nykyäänhän alusvaatteiden resori tai jopa pakaroiden välinen vako saa näkyä pissismuodissa. Jo antropologian approbaturin suorittanut tietää, että kaikki kehon siirtymäaukot (hihan suut, pääntie) ovat kulttuuristen rajankäyntien paikkoja, joihin on kehitetty erilaisia käsittelytapoja, kuten näiden paidan aukkojen sulkeminen kalvosinnapeilla ja kravatilla. Tämä nyt vain antropologisena tulkintana edellä mainitusta asiasta. Kyllähän te myös tiedätte millainen oli miehiä koskenut viktoriaaninen pukeutumiskoodi. Pukeutumisen historiaa on toistaiseksi tutkittu niin vähän, että en nyt pysty antamaan teille lonkalta lähdetietoja akateemiseen monografiaan tästä aiheesta. Mutta eiköhän sen tason tiedollisten näytteiden ja nootittamisen edellyttäminen keskustelupalstalla ole muutenkin jo vähän liioittelemista?

Jos vielä teen loppukaneetin koskien ketjun alkuperäistä aihetta niin jos nykyään haluaa käyttää sellaista reliikkiä kuin kalvosinnapit, on johdonmukaista käyttää niitä yhdessä solmion kanssa, vaikka päällä olisikin neule.

(Enää en halua palata tähän asiaan ainakaan tässä viestiketjussa, ettei muilla palstalaisilla mene lopullisesti hermot.)

30
Asut ja pukineet / Vs: Neule ja tuplamansetit. Yea vai Nay?
« : 15.09.10 - klo:18:34 »
Anteeksi tämä ekskursio koskien kravattia.

Palataanpa siis alkuun: kalvosinnapit (kuten frakkipaidan irtonapitkin) on alunperin suunniteltu koristeellisesti peittämään aluspaidan liitingit. Näin siis johdonmukainen vastaus alkuperäiseen kysymykseen siitä voiko tuplamansettia käyttää neuleiden kanssa on että "kyllä, mutta aivan erityisesti silloin mikäli pitää kravattia."

Esimerkiksi täällä perustellaan kalvosinnappien käyttöä sillä, että kauluspaita on käsitetty aiemmin aluspaidaksi, josta saa näkyä mahdollisimman vähän: "Until the demise of the waistcoat in the mid 20th century, the shirt was treated as an undergarment, with very little of it actually showing - but where exposed it was ornamented: with the stock, cravat or tie at the neck, and at the wrist with various types of fastening." Näin siis neuleliivi on mielestäni mitä johdonmukaisin pukine kravatin, pikkutakin ja tuplakalvosimien kanssa. Sen sijaan en laittaisi päälleni pitkähihaista neuletta, jonka hihoista tursuu ulos liian paksut tuplakalvosimet ja samoin pääntiestä kaksi orpoa kaulusta, joita kravatti ei sido siististi yhteen. Jos on pakko ahtaa kravatiton kauluspaita neuleen alle niin mielellään sitten normaalilla kalvosimella. Case closed ;)

Sivuja: 1 [2] 3 4 5