Keikarin foorumi

Kokemuksia työn jäljestä ei ole, koska kukkaro ei ole moista iloittelua suonut. Todennäköisesti tulevaisuudessa kaadan rahani siihen suuntaan.

Tilauspuku on verrattomasti parempi ratkaisu, jos on perfektionisti, riittävän varakas, tarkka tyylistään, paljon esillä, ja arvostaa suunnattomasti yksilöllisyyttä sekä käsityötä. Lisäänpä vielä, että suomalaiset tilauspukuja käyttävät miehet voi laskea kymmenissä. Heistäkin valtaosa on käynyt ulkomailla luomuksensa teettämässä. Ne, jotka ovat tilauspuvun hankkineet, eivät pidä melua itsestään. Todennäköisesti he myös tietävät erittäin tarkasti mitä haluavat, ja ovat fantasioineet täydellisestä puvusta, eikä suuri valinnanvara siten tuo tuskaa.

Mittatilaus on aina kompromissi. Se tuo miltei saman tuloksen kuin räätälityö, muttei koskaan pääse lähelle täydellistä istuvuutta. Kun jokin vaate istuu täydellisesti, tavallinen kaduntallaajakin toteaa miehen olevan tyylikäs, muttei välttämättä osaa sanoa miksi. Tilauspukuun saa reilut sauma- ja kangasvarat, joiden ansiosta sitä voi muutella suuntaan jos toiseenkin vielä vuosikymmenten päästä, mikäli lihominen tai laihtuminen yllättää. Käsintehtynä se myös todella kestää vähintään 20 vuotta, ellei jokin traaginen tilanne kangasta tärvele.

Suomi vs. muu maailma -vertailussa voin todeta, että englantilaisia parempia ei löydy, eikä Savile Row'n räätäleitä verrattomampia kouluteta. Itään ei kannata lähteä, ellei todella tunne luotettavia ja maineikkaita tekijöitä. Pettymys on todennäköisempi kuin hiomattoman timantin äkkääminen. Suomalaisista mestareista valtaosa on ensin kouluttautunut noin 8 vuotta, jonka jälkeen alalla on oltu vielä usea vuosi lisää. Ammattitaitoa löytyy, ja tarvittaessa muutosten tekeminen onnistuu paljon kätevämmin kuin jos täytyisi lähteä toiselle puolelle palloa.

Mies hankkii räätälin, jottei hänen itse täytyisi alituiseen vaivata päätään pukeutumisasioilla.

Kultadubleisen taskukellon pyysin ylioppilaslahjaksi - tietysti itsevedettävän mallin. Melkoisen rohkea valinta tänä harmauden aikana, mutta olen valmis näyttämään kieltä jokaiselle joka uskaltaa kelloani pilkata. Rannekellot eivät kiinnosta lainkaan.

Joka osaa selittää dandyismin perinpohjaisesti, on todennäköisesti väärässä. Aatteen mahtavuus on se, ettei sitä voi kategorisoida tarkasti. On ominaisuuksia, joita jokaisella dandyllä on, mutta pelkästään niiden olemassaolo ei tee miehestä dandyä. Paljon on myös tyylikkäitä herrasmiehiä, joilta puuttuu dandyn itseriittoisuus, Ego, aura ja sivistyneisyys. http://www.dandyism.net sisältää kymmenittäin artikkeleita aiheesta. Sivuston pitäjät ovat kirjoittaneet ja lukeneet ismistä vuosikymmeniä, joten siellä totuuden rippeitä on enemmän kuin muualla.

Lyhyesti voisin kuvata dandyismin olevan uskonnon kaltainen minäkultti, jonka harjoittaja on omistanut elämänsä henkilökohtaisen eleganssinsa kultivoimiselle. Kuvittele Matti Klingeä, etkä ole kovin kaukana aidosta dandystä.

Olen pitänyt blogissa melua dandyismistä, koska se on Suomessa liki tuntematon, tai sitten täysin väärin ymmärretty. Ismillä on kuitenkin ollut valtaisa vaikutus länsimaisen miehen pukeutumiseen ja Herrasmiehen käsitteen muotoutumisessa, joten se on syytä tuntea mikäli aihe kiinnostaa edes hidun verran.

Toinen tilaamistani paidoista on juurikin Sea Island Quality paitoja. Eihän tuo sea island puuvillaa ole varnasti nähnytkään, mutta varsin miellyttävä kangas on kyseessä.

Nytpä väitellään taas. Minulla on yksi SI-puuvillainen T&A:n paita, jonka materiaali ei kovin hurjasti CT-kauluspaidan SI-versiosta eroa. Autenttista on. Uskon, että CT ostaa hieman kehnompia eriä ja valtavia määriä kerralla, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. SI-paidat silittyvät erinomaisesti ja heijastavat valoa kauniisti. Nams.

Nytpä tunnistan lakin. Niitä on näkynyt jonkin verran Helsingissä päälle viisikymppisten miesten päissä. Muistan nähneeni niitä E.R.Wahlmanin liikkeessä, mutta varma en ole. Kannattanee soittaa heille.

Suomalaisissa kaupoissa AE onkin rajusti ylihinnoiteltu (400-500 euroa) mutta USAsta ostettuna 150-250 USD on varsin kohtuullinen hinta. Ebay: ta kannattaa käyttää, eikä vain Iso-Britannian, vaan myös muiden maiden (USA, Ranska, Saksa, Italia etc.). Hakusanoina kannattaa käyttää tunnettuja merkkejä. Niitä on Villen blogissa lueteltu kattavasti. Ostan paljon mieluummin Ebaysta 10 vuotta käytetyt Churchit 50 eurolla kun Andiamosta uudet Finnmonot 99 e:lla.

Mikke, mainio teksti ja järkevää argumentointia.

Lisäyksenä viestiketjua lukeville: ostin juuri liki uudet AE-kengät USA:n eBaystä. Hintaa kertyi 24 dollaria + 40 dollaria lentorahdista. Yhteensä pari jäi alle 50 euron - siis alle viisikymmentä euroa käsintehdyistä täysnahkakengistä.

crombien ja macin ohella käytän kasuaalimpina hetkinä duffelia (vanha kunnon harmaa, 21 v täyttävä gloverall on erittäin rakas). sen sijaan trenssiä en ole koskaan tuntenut omakseni, nyt pukupussitettua aquascutumia olen tainnut käyttää, kerran, pari, parisen vuota sitten.

Laitahan toki Aquascutum myyntiin. Joku opiskelija saisi siitä elinikäisen rakkaan takin.

Joten mitä arvon foorumilaiset suosittelevat ja mitä muita ajatuksia herää?

Vaihtoehtoja: kauluspaitalinjalla, mutta aina solmio; pellavaiset irtotakit keväällä ja kesällä; puuvillaiset ja erittäin ohuet italialaiset irtotakit ympäri vuoden (rajauksella).