Toinen on se, että lehtien visuaalisesta ilmeestä vastaavilla ammattilaisilla ei ole oikein selvää käsitystä sähköisen median vaatimuksista ja mahdollisuuksista eikä kovin monen tushi- AD:n ta graafikon käsissä koodi taivu. Edelleen tehdään paperilehteä ja ajatus esimerkiksi upotetuista videoista ei oikein taivu.
Hyvää hypertekstiäkin näkee varsin harvoin, vaikka se on koko netin pihvi. Valokuvien käyttö on toinen ikuinen ongelmakohta.
Videoita en siinä mielessä näe ongelmana, että videoita ja tekstiä kulutetaan hieman eri tavoin. Usein tekstin lukija ei löydä lisäarvoa videosta ja vastaavasti videota hakenut ei jaksa lukea tekstiä. Voin katsoa chris harrisia youtubessa, mutta en jaksaisi lukea herran samaan juttuun liittyvää tekstiä. Vastaavasti taas en jaksa katsella autoblogin tai the vergen satunnaisia videoita, kun noissa saiteissa teksti ja kuvat ovat se juttu. Kannattaa vähän miettiä, missä voi olla hyvä. Kuvat vaativat taitoa ja kalustoa. Videot ovat vielä vaativampia, jos ei halua ihan harrastelijatasoon tyytyä.
Nettilehdessä kannattaa suunnitella tarkkaan tulopuoli. Voisi olla ihan fiksua yhdistää erilaisia ansaintamalleja. Kuvapainotteisessa lehdessä voisi esim. olla ihan toimivaa, että kuvat näkyisivät hyvällä resolla vain jonkin pienen tilausmaksun suorittaneille lukijoille. Mainontaa kannattaa syleillä avoimesti, koska siltä puolelta voi tienata rahaa. Aiemmin maksullisilla appseilla olisi voinut tienata, mutta tänä päivänä on jo mukavampaa selata melkein kaikkea netin kautta myös mobiilivehkeillä.
Kannattaa laskea aika tarkkaan paljonko kassavirtaa pitäisi generoida, jos juttujen tekemiseen vaaditaan kirjoittajan lisäksi kuvaaja sun muuta. Matkustelukin voi olla puolipakollista mielenkiinnon ylläpitämiseksi.
Netissä kilpailu on kansainvälistä, joten suomessa pitää kyetä tuottamaan jotain paikallisuuteen perustuvaa lisäarvoa. Toki pelkkä suomenkielikin on jo plussa joillekin lukijoille.