Nyt kun meillä on jo omat ketjut sartoriaalisille tyrmäyksille ja piristyksille niin otetaanpa tähän oman kehittymisen näkökulma.

Itselläni ainakin tekee tuskaa katsoa jotakin vanhempia kuvia kouluajoilta, kun on tullut noudatettua etikettiä niin löperösti (esim. värilliset paidat iltajuhlissa). Niin ikään surullisia ovat lukuisat huonosti istuvat vaatteet ja eritoten vääränmittaiset tai liian kirraavat housunlahkeet. Miten niitä housuja onkin niin vaikea löytää. Säälittää myös henkisellä tasolla välillä millaista nysväämistä esim. hyvien kenkien löytäminen on täällä pohjoisessa.

Vaikka kuinka laatu kestää niin väkisillä sitä miettii välillä, että joku riparipukua pitävä perusjamppa pääsee kyllä helkkarin paljon halvemmalla ihan vaan siksi, että vaatekaappi on niin pieni. Yksistään juhlatamineisiin saa uppoamaan helposti useamman tonnin, jos haluaa Keikari-approved vermeed erilaisiin iltajuhliin. Eipä ne sämpylä-eccot kulu juhlapukukäytössä juuri sen nopeampaa kuin goodyear weltit, jos käyttöä on alle kerta kuussa.

Olen tässä sunnuntaiaamun ratoksi lukenut Nicholas Antongiavannin kirjaa "The Suit: A Machiavellian Approach to Men's Style". Kirjan 12. kappale "Of the young man" herätti minut pohtimaan pukeutumistyylin sosiaalista hyväksyttävyyttä suhteessä ikään ja sosiaaliseen asemaan.

Antongiavanni toteaa "It does not seem reasonable to them that young men should enjoy the trappings of eminence before attaining the reality". Tässä lauseessa "them" viittaa siis vanhempiin miehiin. Myöhemmin mainitaan yksityiskohtaisemmin asioita, joita nuoren miehen tulisi välttää: kolmiosaiset puvut (etenkin kaksirivisellä liivillä), kontrastikaulukselliset paidat, muut kuin yksiväriset vasikannahkaiset kengät, hatut, taskukellot, rusetit, taskuliinat, voimakkaat kuviot ja kirkkaat värit.

Vastaavasti todetaan, että nuorta miestä pukevat pikkutakit ja khakit, yksiriviset puvut, koristeettomat mustat kengät, nappikalvosimella olevat paidat, nappikauluspaidat, raitasolmiot, vyöt, hienovaraiset kuviot ja rauhalliset värit. Pukeutumistyylin hyväksyttävyyden yhteys sosiaaliseen asemaan käsitellään epäsuorasti sitä kautta, että nuoremmilla sosiaalinen asema on ainakin saman ammattiryhmän sisällä luonnostaan matalampi kuin vanhemmilla.

Lähdin hieman jatkojalostamaan ajatusta Suomen oloihin. Alla on hyvin karkeaa pohdintaa, jota voivat muut täydentää osaltaan:

Alle 20 v
Vertaisryhmän sosiaaliset odotukset pukeutumisen rentoudesta suhteellisen korkea, johtuen osin vertaisryhmän heikoista mahdollisuuksista panostaa pukeutumiseen. Huonosti istuvan puvun kanssa näyttää helposti asiakaspalvelijalta tai siltä, että on menossa rippijuhliin ja hyvin istuvan puvun kanssa herättää huomiota. Raskaista kankaista olevat pikkutakit näyttävät helposti isältä lainatulta.

20�"25 v
Tässä iässä useimmat joko opiskelevat ja/tai käyvät töissä. Molemmat yhteydet nostavat odotusta pukeutumisesta; vaatteiden on syytä olla vähintäänkin ehjiä. Opiskelumaailmassa tuskin välttyy täysin erilaisilta juhlatilaisuuksilta. Pikkutakin käyttäminen on luontevaa puolimuodollisissa yhteyksissä. Suorittavaa työtä tekevillä käytössä on usein erillinen työnantajan määrittämä ja antama työasu, jolla on siten varsin vähän yhteyttä vapaa-ajan pukeutumisvalintoihin.

25�"35 v
Korkeakoulutaustaiset ovat siirtyneet ensimmäisiin töihinsä, joissa pukeutumisoletuksena on tyypillisesti smart casual, joskin monissa tehtävissä pitäytyminen opiskeluajoilta jäänteenä olevassa casual-pukeutumisessa on vielä sosiaalisesti hyväksyttävää. Asiantuntija- ja esimiestehtävissä arkipukuja käytetään lähinnä merkittävissä asiakastapaamisissa tai puolivirallisissa yhteyksissä. Oman lukunsa muodostavat tietyt kaupalliset ja lainopilliset tehtävät, joiden parissa business casual saattaa olla oletus jo tässä vaiheessa. Arkipukeutumisen osalta oletus asiallisesta pukeutumisesta ei kata juuri muuta näkökulmaa kuin sen, että vaatteet ovat ehjät ja siistit. Pikkutakit edustavat arkipukeutumisen muodollisempaa päätä ja vapaa-ajallaan arkipukua käyttävä leimautuu helposti eksentrikoksi, erityisesti jos työtehtävät eivät perustele sellaisen hankkimista; esimerkiksi eräästä tuttavastani paikallislehti teki tällä perusteella haastattelujutun.

35�"60 v
Luontainen karisma alkaa puskea esiin ja liikkumatila laajenee. Tämän ikäisellä miehellä ei ole varsinaisesti mitään syytä olla pukeutumatta asiallisesti töissä tai juhlatilaisuuksissa. Asiantuntija- ja esimiestehtävissä hupparit ja kivipestyt farkut pudottavat miehen helposti mieslapsikategoriaan, joskin IT-ala muodostaa tässä merkittävät poikkeuksen �" jos nyt ei muiden niin ainakin alan itsensä silmissä. Esimiestehtävissä smart casual muodostaa pukeutumisen alarajan eikä arkipukukaan herätä suurempaa huomiota. Vapaa-ajan pukeutumisen osalta hyvänä pukeutumisena koetaan jonkinlainen vakiintunut oma tyyli, oli se sitten rokkikukko tai keikari.

60�"
Eläkeiän kynnyksellä ympyrä sosiaalisesti sallittu pukeutumisen kirjo laajenee entisestään. Tässä iälle on ominaista suuri sosiaalinen vapaus yhdistettynä vähäiseen sosiaaliseen rohkeuteen.


Kommentteja, ajatuksia? Erityisesti tuosta iäkkäämmästä päästä minulla ei ole omakohtaista kokemusta.

Myydään seetripuiset Shoepassion-merkkiset lepolestit kokoa 40. Lepolestien kokonaispituus on 29 cm eli vastaa hyvinkin joidenkin valmistajien kokoa 41.

Ostettu huhtikuussa 2016 ja hyvässä kunnossa. Alla linkki malliin.
http://www.shoepassion.eu/shoe-trees/cedar-shoe-tree.html

Hintapyyntö: 15 �,�.

Lepolestit sijaitsevat Oulussa, toimitustapa nouto, postitus tai toimitus lähialueelle.

Myydään kaksi paria seetripuisia Human Scales -lepolestejä.

Noin puoli vuotta vanhoja ja kaikin puolin erinomaisessa kunnossa. Tässä linkki malliin.

Hintapyyntö: 20 �,� per pari.

Lepolestit sijaitsevat Oulussa, toimitustapa nouto, postitus tai toimitus lähialueelle.