6
« : 13.02.11 - klo:20:47 »
Nyt täällä alkoi liikkumaan sellaista tavaraa, että mykäksi foorumiitiksi itsensä kategorisoinut Juhus alkaa innostumaan.
Minulla on itselläni juurikin edellisessä kuvassa esiintyvän Solifer Exportin kaltainen menopeli. Yksi kauneimmista Suomessa raudasta väännetyistä esineistä, IMO.
Ostin sen muistaakseni vuonna 1996, juuri ennen kovinta pappa-tunturi -buumia ja olin siten jonkilainen retromopoilun edelläkävijä ainakin omalla kotiseudullani. Ajoin laitteella mopoikäisenä koulumatkoja ja varsin mittavaa huviajelu-tyyppistä kylärinkiä (p***urallia) muistaakseni noin 10 000 km. Keskellä korpea sijaitsevassa pienessä kunnassa mopo oli nuorelle miehelle elinehto, jonka malli ja varsinkin viritysaste määrittelivät sosiaalisen aseman nuorisojoukossa oikeastaan enemmän kuin mikään muu. Mopottomaa pidettiin vähintään poikkeavana tai jopa viallisena yksilönä.
Kaikkien kovien jätkien ajaessa Suzuki PV:llä ja rikkaampien pentujen Tunturi Tigereilla, oli kyseisen Solifer Exportin hankkiminen jonkinlainen sosiaalinen itsemurha tai ainakin friikki-leiman kerjäämistä. Heikompihermoinen olisi varmaan myynyt koko roskan pois kuunneltuaan sitä pään aukomista ja kärsittyään Suzuki-poikien letkasta perässään aina kun Export saapui kylille. Jossakin vaiheessa kuljetin tarakalle sidottuna Karhun (kaunista puista) pesäpallomailaa sanattomana uhkauksena potentiaalisille päänaukojille.
Ennemmin tai myöhemmin idiootit kuitenkin rauhoittuivat ja sain nauttia mopedin kyydistä kaikessa rauhassa. Export sopii tämän foorumin ideaan ja arvoihin, paitsi kauniin muotoilunsa, myös mahtavan laatunsa ansiosta. Ajoin sillä lukioaikana kouluun joka päivä myös talvella, eikä se jättänyt tielle kuin kerran. Pakkasta oli noin 30 astetta ja kuskilla bootsit. Kerran jouduin Exportilla myös kolariin, jonka seuraksena Opel Corsa sai kulmansa ruttuun, mutta Export ei naarmun naarmua.
Toivottavasti nykynuoriso saa ilmaista omia ajatuksiaan ja "juttujaan" vapaammin kuin minä korvessa viitisentoista vuotta sitten. Sama pätee niin pukeutumiseen kuin vaikkapa kaksipyöräisiin. Laite on minulla yhä edelleen odottamassa aikaa ja inspiraatiota, jotta sen saisi liikenteeseen tänne pääkaupunkiseudulle. Olisikohan ensi kesänä jo aika uhrata muutama päivä pienelle puunaukselle...