Keikarin foorumi
Keikari => Asut ja pukineet => Aiheen aloitti: Ville - 24.02.11 - klo:19:12
-
Enpä muista onko aiheesta ketjua, mutta olisi yhtä kaikki kiintoisaa lukea jäsenten tyylin muuttumisesta ajan kuluessa. Harva kulkee solmiossa taaperosta lähtien, mutta ahkerasti tyylifoorumeja lukevalla maku voi muuttua suuresti jo parin ketjun lukaisulla.
Onko makunne muuttunut paljonkin ajan saatossa?
-
24oz Kaihara-denim valtaa yhä suurempaa osaa housukaapistani!
Takkeihin näyttää mystisesti ilmestyvän enenemissä määrin paikkataskuja ja J-hook halkioita.
Paitoihin taasen alkaa näköjään ilmestymään ylimääräisiä nappeja minne sattuu...erityisen paljon kauluksen alueelle!
Kenkiin taas kasvaa pitkiä siipiä ja kevyemmät popot metamorfosoituvat mokkaloafereiksi.
Positiiviseksi kehitykseksi mainittakoon italialais-henkinen istuvuus ja hämmästyttävä laadukkaiden nahka- ja mokkatakkien ilmestyminen biotooppiimme.
Sateenvarjojen määrän kasvu sekä tuplamunkkiblääkkien kanta ovat kuitenkin pysyneet vakioina.
Uusina tulokkaina Harrington-takien seurassa viihtyvät Paisley-kuvioidut Tootal huivit.
Runsaskuutioisia Lambretta-skoottereita on kovasti hinguttu koko biomassan toimesta...
-
Aikaisemmasta t-paita/nahkatakki/lenkkarit-linjasta ollaan "kasvettu" poikkeuksellisen paljon ja erittäin hyvään suuntaan. Ostan edelleen mahdollisimman halvalla vaatteita, mutta panostan enemmän istuvuuteen ja laatuun. Aikaisemmin vaatepartena oli oikeastaan vain kaksi erilaista kokonaisuutta, nyt viimeisen 18 kuukauden aikana on tullut ostettua vähän sitä ja tätä joista voi rakentaa erilaisia variaatioita mielinmäärin.
Suurin kiitos pukeutumiseni parantumisesta kuuluu Keikari-sivustolle.
-
Oma tyylini alkuvaiheessa vaihtui noin 2-3 vuoden sykleissä, kolmen kympin jälkeen tahti hidastunut mutta koitan edelleen aina silloin tällöin tarkastella millaiset vaatteet näyttävät moderneilta. Foorumilta tullut hyviä vinkkejä valmistajista ja esim. nettikaupoista. Tyyliini foorumi ei taskuliinoja lukuunottamatta hirveästi vaikuta, koska makuni hiukan eri kuin niillä jotka foorumilla eniten kirjoittavat. Toki laadullisia vinkkejä foorumilta saa roppakaupalla, esim kenkien hoito jne.
-
Blogissa olen muistaakseni raapustellut omat vaiheeni läpi, mutta tässäpä jotain puolen vuoden aikana muuttunutta:
-kauluspaidoissa siirtyminen vain italialaisiin käsintekeviin valmistajiin
-housuissa vähemmän tyköistuva istuvuus ja upslaakit jos mahdollista
-jalkinekokoelman pienentäminen ja laadun nostaminen
-vain ja ainoastaan pallokuvioisia solmioita, joissa käsityötä
-vain käsintehtyjä vöitä
-vain käsin ommeltuja taskuliinoja, joissa pallokuvio tai jokin juju
-pyrkimys käsintehtyihin irtotakkeihin, pukuihin ja päällystakkeihin
-huopahattuja sekä flat capeja lisää
-repusta luopuminen
Suunta siis kovasti pahempaan hardcoreen päin.
-
Pukeutumistyylissä klassinen pukeutuminen on osittain varjostanut varsinkin nuoruuteni tyyliä. En sano että sinäänsä klassisessa pukeutumisessa mitään vikaa olisi, mutta jos siihen yhdistää nuoruuden tietämättömyyden ja täydellisen tyylisilmän puutteen, niin lopputulos on melko katastrofaalinen. Ehkä tuohon sanaan voisikin kiteyttää pukeutumiseni aina reippaasti ainakin 2000-luvun puolväliin asti. Toisaalta noina vuosina on tullut hengailtua kaikenlaisissa kuvioissa, joten myös sneakerit ja katumuoti ovat aina olleet aika tärkeässä roolissa. Hoppivuosina ylisuuret hupparit ja muut tuli myös käytyä läpi (mutta mihinkään fubun/kanin kurahousuihin en koskaan hurahtanut).
Nykyään minua inspiroi lähinnä koko ivy/americana/heritage/workwear-MUOTIkuvio ja toisaalta myös italialaisten keekoilut, Pitti Uomot ja vastaavat. Vaikka diggaan ihan "puhdasoppista" ivyilyä, niin minulle koko tyyli on mielenkiintoisempi kunhan sen heittää läpi japanilaisen filtterin. Varsinkin Engineered Garments on ollut minulle erittäin inspiroiva, vaikka vaatekappaleita kys. brändiltä omistan alle kymmenisen. EG:n vastapainoksi tykkään myös paljon hyvin selkeälinjaista ja simppeliä visiota edustavista brändeistä kuten vaikkapa Uniqlosta, Mujista, APC:stä ja tietenkin Temple o Jawnzista. Kaikki nämä istuvat hyvin yksiin esim. Brooks Brothersin ja muiden ivy-toimijoiden kledjujen kanssa.
Muutenkaan foorumin linjasta poiketen, minulla ei ole mitään muotia vastaan enkä usko "ajattomaan" tyyliin välttämättä. Klassiseen tyyliin palaan varmaan joskus silloin kun rupean tienaamaan sellaisia rahasummia etten puku päällä tunne itseäni cosplayaajaksi.
Keikarin blogi tai foorumi ei ole juurikaan vaikuttanut tyyliini, mutta tykkään yhteisöstä ja vaikkapa kenkien hoito-ketjusta on ollut ihan konkreettistakin apua.
-
Ihan mielenkiinnosta tiedustelen, että paljonko mielestäsi olisi hyvä ansaita kun voit käyttää pukua luontevasti, riittäisikö esim. sata tonnia vuodessa?
Riittäisi toki.
Koska viestini voi kuitenkin tulkita varmaan piruiluksi tai jtn, niin tarkennettakoon että viittasin tuossa ainoastaan itseeni. Minulle puku edustaa pitkälti työunivormua ja koska sellaista käyttöä minulla ei ole puvuille ollut, niin ne muutamat kerrat kun olen pukua vapaalla käyttänyt on päällimmäiseksi jäänyt vähän fiilis kuin larppaisin tai olisin muuten matkalla naamiaisiin. Pikkutakkisetit ovat sitten toki asia erikseen, mutta niissäkin tuollainen ivy-henkinen juttu tai italiaanotyyli sprezzaturineen tuntuu luontevammalta kuin klassinen tyyli.
-
Onko makunne muuttunut paljonkin ajan saatossa?
Ei ole, lähtökohtaisesti olen halunnut vuodesta -79 lähtien pukeutua sen seuraavan viiteryhmän mukaisesti mihin haluan liittyä.
En usko että maku on mihinkään muuttunut, on vain tullut vuosien varrella enemmän kokemusta, taitoa ja tietoa.
Muutama esimerkki:
- Voisittekko ajatella ostavanne -90 luvun Volvon premium-autona nykyaikana
- Jos muistatte Sarasvuon HPR-ohjelman aikanaan, kukaan ei katsoisi sellaista skeidaa nykypäivänä
- Entäs -2000 luvun alun tuplalaskospuvut Ecco-kengilla ja upslaakeilla
Kaikki edustivat oman aikansa "kovia juttuja".
Muoti ja tyyli muuttuvat nopeammin kuin ymmärämme. Ehkä kiinnostavampi kysymys on oma asemoitumisemme tähän kokonaisuuteen.
Niin kauan kuin aidosti ymmärämme omat tavoitteet ja toimimme sen mukaisesti (= hyvä itsetunto) niin "bräidääminen" tämän foorumin
kontekstissa on hyväksyttävää.
Minusta tuntuu oikeasti hyvältä kun joskus joku häirikkö (trolli tms) hyökkää tällä foorumilla ja porukka laittaa vastapallon samantien.
Kiitos Ville avauksesta, jouduin taas miettimään perusteluja "miksi taas pitää ostaa pari solmiota " :)
-
Minusta tuntuu oikeasti hyvältä kun joskus joku häirikkö (trolli tms) hyökkää tällä foorumilla ja porukka laittaa vastapallon samantien
+1
Etenkin kun foorumilla ei ole mitään yhtenäistä pukeutumisformaattia tai -"jumalaa", tuntuu oudolta etteivätkö ne trollitkin voisi täältä jotain itselleen löytää.
-
Oma tyyli on varmasti koko ajan pienessä muutoksessa tietysti niin, että tyyli muuttuu kerta kerralta paremmaksi, ainakin omissa silmissä.
Itselle pukeutuminen ja ulkonäkö on aina (siis sieltä jostain 13-14v iästä lähtien) ollut tärkeä juttu ja oon halunnu näyttää hyvältä ja miettinyt, että mitä laittaa päälle millonki jne. Paljon oli vaikutusta omalla broidilla, jonka tyylistä tuli alkuun otettua vaikutteita. Yläasteella ja lukiossa on kerätty vuosittain jaettuja "diplomeita" / mainintoja "vuoden trendi", "koulun metroseksuaali" jne ja jotenkin sitä on aina omalla tavallaan halunnut myös erottua siitä "perusmassasta".
Yläasteella pukeutuminen oli aika paljon tennarit / farkut / chinot / reisitaskuhousut / t-paita / polopaita /neule-linjaa, jossain vaiheessa puuhelmikoruja ja sen sellaista. Omaan aikaa fubut, micmacin bignamet ja catin kengät oli todella in, mutta niihin en koskaan lähtenyt messiin, koska en halunnu pukeutua samaan ku kaikki muu jengi...
Lukiossa sit alko tulla vaikutteita Becksiltä (hiusmuoti melko orjallisestikin seuraten), leffatähdiltä, netistä ja samalla aika paljon farkut / chinot ja polo-paita settiä, plus kauluspaidat neuleiden alla ja välillä irtotakit niiden kaverina. Melko paljon käytin tuolloin koruja (ruusukot, näihin tosin liittyi myös uskonnollinen aspekti, rannekorut).
Siinä 19-22v välissä tyyli oli hyvin rento, "renttumainen", mutta kuitenkin siisti. Kengät vagabond/bianco-linjaa, tiukat printti t-paidat, paljon koruja ja huiveja. Kuvaavana esimerkkinä voisi käyttää slimmit (ehkä revityt) farkut, polo-paita tai pooloneule ja nahkarotsi. Tuo tosin on kokonaisuus, johon edelleen voin pukeutua vapaa-aikana varsin helposti...
Sen jälkeen on sitten tultu pienin muutoksin kohti nykyhetkeä ja oma osansa siinä on ollut tietysti alakohtaisella suuntautumisella, joka ohjaa pukeutumista ainakin duuniaikoina. En osaa enkä halua sijoittaa tyyliäni mihinkään alakategoriaan, koska se vaihtelee edelleen hyvin paljon ja hyviä juttuja poimii mukaan sieltä, missä niitä näkee.
Sinällään en näe, että tämä foorumi itsessään olisi varsinaisesti tuonut muutosta "perustyyliini" tai sen kehittymiseen.
-
Koitan edelleen aina silloin tällöin tarkastella millaiset vaatteet näyttävät moderneilta. Tyyliini foorumi ei taskuliinoja lukuunottamatta hirveästi vaikuta, koska makuni hiukan eri kuin niillä jotka foorumilla eniten kirjoittavat.
Oma mielenkiintoni on herännyt, kun olet pariin otteeseen maininnut, että tyylisi ja makusi on erilainen kuin suurella osalla täällä (tai siis paljon kirjoittavista), niin miten kuvailisit tuota tyyliäsi?
Tai siis, mitkä ovat sellaisia viimeisimpiä juttuja, mitä olet omaan tyyliisi ottanut tai sitä päivittänyt, nuo modernit jutut? Ja kun seuraat muotia, niin pystytkö sitä avaamaan enemmän? Siis tiettyjen valmistajien uusia mallistoja (jotain suosikkeja?), yleistä katumuotia (tyyliin megginsit?), "klassisen tyylin päivityksiä" (esim erittäin kapeat kauluskäänteet, 2 napinläpeä jne) vai jotain muuta?
Ja viimeisenä tiivistäen, minkälaisen tyylin näet tällä hetkellä edustavan tuota modernisuutta?
-
Sellainen huomio tullut foorumia luettuani, että kiinittyykö huomio liikaa tekniikkaan sisällön kustannuksella? Eli katoaako persoonallisuus hifistellessä puvun istuvuutta tai kengän valmistustekniikkaa? Hienoja kokonaisuuksia foorumilaisilla kenen kuvia nähnyt mutta olisi kiva nähdä erikoisia ratkaisuja esim kenkien suhteen. Nyt tuntuu siltä että on ne pari vaihtoehtoa jotka pitää olla ja muut on rumia. Arvostan villen linjaa siirtyä täysin klassiseen pukeutumiseen ja viedä se täysin tappiin asti mutta jos ei mene noin äärimmäisyyteen niin monesti pienellä sääntöjen rikkomisella saisi oikeasti paljon mielenkiintoisempia asukokonaisuuksia aikaiseksi.
-
Lukiossa sit alko tulla vaikutteita Becksiltä (hiusmuoti melko orjallisestikin seuraten)
Heh, Becks oli itsellenikin (varmaan tuhansien muiden lisäksi) ehkä suurin yksittäinen inspis joskus 2000-luvulla vuosien ajan, joitain hiustyylejä myöten. Omistan yhä (ja käytinkin viimeksi viime syksynä alkoholinhuuruisena baari-iltana) samanlaiset saappaat, joita Becks tapasi käyttää tuon tuosta, esim. tässä: http://img212.imageshack.us/img212/9885/042778422so.jpg (http://img212.imageshack.us/img212/9885/042778422so.jpg). Ovat muuten laadukkaat, ja siis yksi harvoista vaatekappaleista, jotka on jäljellä Keikarin löytämisen jälkeen. Tuon YSL:n takin tosin korvasin itse, jostain kumman syystä..., useimmiten slimmillä ja lyhyellä nahkatakilla (ruskea tai musta) tai jollain muotiketjun bleiserillä. Pre-Keikari-vapaa-ajan tyyli oli siis yleensä nuo kengät tai tennarit (esim. Converse), farkut, neule, kauluspaita ja joku takki. Töissä käytin yleensä polyesterillä terästettyjä housuja, halpoja kauluspaitoja ja kengät jostain Biancosta tai Stockalta. Istuvuus tosin oli aika tärkeää jo silloin, muokkautin mm. niitä Zaran/H&M:n kauluspaitojakin ja housuja ompelijalla, now think about that! :)
Sitten ihan peruskouluaikoina pukeuduttiin lähinnä siihen mihin kaveripiirikin, eiköhän se riitä siitä.
Ylisummaan kiinnostusta pukeutumiseen ja "hyvältä näyttämiseen" on ollut oikeastaan aina sekä silmää edes välttävälle tai kelvollisille istuvuudelle ja väriyhdistelmille. Toki esim. materiaalien käyttö ja sovittaminen toisiinsa, väriyhdistelmät edelleen, detaljit sekä kenkäosasto ja kaikki erinäinen tieto ties mistä on kehittynyt kelvolliseksi vasta Keikariin, ja sen myötä muihin tyylisivustoihin, tutustumisen jälkeen. Roetzel on kyllä löytynyt hyllystä 2000-luvun alusta asti, mutta enpä sen mukaan ole koskaan elänyt, oli nuorelle miehelle vain kivaa luettavaa.
-
^^ Niin, vaikea sanoa, kun kuviaan postaavia jäseniä on melko vähän. Ja kyllä, foorumilla monet mielipiteet tulevat esille joskus jäykästikin, kuten esim se, että bicycle-toe tyyppiset kengät ovat rumia. Mutta omiin silmiini ne ovat rumia riippumatta siitä, onko ne tehnyt ecco, loake tai vaikkapa Church. Hyvä rakenne ei itsessään varmasti tee yhdestäkään kengästä hyvännäköistä, mutta niistä hyvärakenteisista kengistä löytyy hyvin paljon hyvännäköisiä vaihtoehtoja, jotkut enemmän, toiset vähemmän erikoisia (ja myös laaja valikoima eri mallisia popoja).
Itse lähestyn pukeutumista aina ensin siltä suunnalta, mikä näyttää hyvältä. Sitten mietin, miten sen saisi näyttämään vielä paremmalta :) Luulen, että suurin osa täällä kuitenkin ajattelee samalla tavalla. Ja tämähän sitten onkin pukeutumisen tärkein sääntö, eli pukeudu niin, että peilistä katsoessa näyttää hyvältä. Sitä sääntöä ei kannata lähteä rikkomaan ;)
Jälleen itselle herää paljon kysymyksiä, jos puhutaan lausahduksilla kuten "modernimpaa pukeutumista", "mielenkiintoisempia asukokonaisuuksia" tai "erikoisia ratkaisuja kenkien suhteen"? Näitä toivoisi hieman avattavan...
Ja kysymykseen katoaako persoonallisuus, jos hifistelee puvun istuvuutta on oma vastaukseni ehdoton ei. Se enemmänkin tuo sitten sitä perustaa, minkä pohjalta omaa persoonallisuutta on helppoa korostaa.
-
Sellainen huomio tullut foorumia luettuani, että kiinittyykö huomio liikaa tekniikkaan sisällön kustannuksella? Eli katoaako persoonallisuus hifistellessä puvun istuvuutta tai kengän valmistustekniikkaa? Hienoja kokonaisuuksia foorumilaisilla kenen kuvia nähnyt mutta olisi kiva nähdä erikoisia ratkaisuja esim kenkien suhteen. Nyt tuntuu siltä että on ne pari vaihtoehtoa jotka pitää olla ja muut on rumia. Arvostan villen linjaa siirtyä täysin klassiseen pukeutumiseen ja viedä se täysin tappiin asti mutta jos ei mene noin äärimmäisyyteen niin monesti pienellä sääntöjen rikkomisella saisi oikeasti paljon mielenkiintoisempia asukokonaisuuksia aikaiseksi.
Tarkentaisitko vähän mitä tarkoitat kun kirjoitat että "olisi kiva nähdä erikoisia ratkaisuja esim kenkien suhteen" tai "monesti pienellä sääntöjen rikkomisella saisi oikeasti paljon mielenkiintoisempia asukokonaisuuksia aikaiseksi"? Mitä paria kenkävaihtoehtoa muuten tarkoitat? Pahoittelen, että uteliaisuuteni suistaa aiheen off-topic.
-
Arvasin että tämä kirvoittaa keskustelua. Koitan kaivaa kuvia jossain vaiheessa missä näkyy nämä ajatukseni. Valitettavasti omasta vaatetuksestani en pysty antamaan vastausta koska pukeutuminen kohtalaisen tylsä. Lähinnä ajatukseni on se mitkä kokonaisuudet jää mieleen, eikä ole vain perus tyylittelyä. Valitettavasti en pysty vastaamaan tähän ihan heti mutta lupaan palata kun olen palannut lomalta.
-
Hyvää keskustelua. Palannen siihen myöhemmin.
Itsellä, 12-vuotiaasta eteenpäin, karkeasti mutta karrikoiden:
(http://singermanent.com/graphics/motorhead_england_logo.jpg)
(http://reogcity.jw.lt/PICPUNK/punk04.jpg)
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/89/Dr_martens_boots.jpg)
(http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQuEsCMSxf15LeAtp0juGMLLN1hB5RoIz7mKbUZ1s8WyTwC1dYf&t=1)
(http://www.clashmusic.com/files/imagecache/big_node_view/files/images/morrissey02.jpg)
(http://3.bp.blogspot.com/_qN5h1PRh8d4/S-7t7IY2LhI/AAAAAAAAAIs/bE_hcLRRrGw/s1600/neworder.jpg)
(http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTeQnhG6ZxIxA_hN33zwUUm7YQXqOUbSI0nnUtnMPtETqyTqxp5&t=1)
(http://blastfurnacetv.files.wordpress.com/2007/06/bez.jpg)
(http://2.bp.blogspot.com/_30Saizn_-f0/TVFbTmGyKkI/AAAAAAAAAPQ/P9ffNXHxnI0/s1600/corduroy+jump.jpg)
(http://www.cloutonline.com/wp-content/uploads/carhartt_hoodie.jpg)
(http://www.styleclicker.net/wp-content/uploads/2008/10/080929-doc-martens-paris-rue-de-saint-honore-1.jpg)
(http://i35.tinypic.com/w2ophz.jpg)
(http://farm4.static.flickr.com/3534/3309702336_2edd996cbe_z.jpg)
(http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcTLSYtc3_u9TxAV1hEN8LU0Z7wANWG0caTMMLrutamiQzYuPHnZ&t=1)
-
Niin, vaikea sanoa, kun kuviaan postaavia jäseniä on melko vähän. Ja kyllä, foorumilla monet mielipiteet tulevat esille joskus jäykästikin, kuten esim se, että bicycle-toe tyyppiset kengät ovat rumia. Mutta omiin silmiini ne ovat rumia riippumatta siitä, onko ne tehnyt ecco, loake tai vaikkapa Church.
Ilman muuta näin. Jos päätyy hankkimaan jotain vain koska valmistaja on jokin maineikas puoti, vaatekaappi on hyvin pian täynnä. Tässäpä pääsyy siihen miksi oma makuni on muuttunut puolen vuoden aikana suuresti: mieluummin kuusi solmiota (joista todella pitää) kuin viisikymmentä jotka ovat vain laadukkaita. Mieluummin viisi paria erittäin laadukkaita ja komeita popoja kuin neljäkymmentä vain sen vuoksi, että olisi enemmän muuttujia. Ensimmäisen kerran oma mieli heräsi tähän ajatukseen vasta kun luin Styleforumilta ikonisessa asemassa olevan voxsartorian viestin. Viestiketjussa kyseltiin mitä jäsenet tekisivät toisin, jos ryhtyisivät rakentamaan vaatekaappiaan vasta tänään, ja vox vastasi suunnilleen näin: "less stuff, but better quality and things I really like".
Kehotan siis pursuilevien vaatekaappien jäseniä karsimaan, ja hankkimaan kerralla kuntoon -ratkaisuja silloin kun uuden aika on.
-
(http://www.styleclicker.net/wp-content/uploads/2008/10/080929-doc-martens-paris-rue-de-saint-honore-1.jpg)
Tässä on jotain joka puhuttelee minua syvästi vaikka en Dokkareita käytännössä koskaan käytäkään.
-
Kehotan siis pursuilevien vaatekaappien jäseniä karsimaan, ja hankkimaan kerralla kuntoon -ratkaisuja silloin kun uuden aika on.
Tässä on se fundamentaaliongelma, että sinä ja voxsartorian (no, itsekin oletan kuuluvani joukkoon) tiedätte aika tarkasti mitä olette hakemassa ja mikä on se teidän juttunne. Silloin kun tietää mitä oikeasti haluaa, mikä oikeasti sopii ja mikä oikeasti on käytössä vuosikymmeniä, niin voi keskittyä niihin juttuihin ja panostaa laatuun, koska silloin rahalla saa vastinetta.
Sen sijaan kuten blogin ja foorumin perusteella historiasi, sekä varmaan myös voxsartorianin ja omat kokemukseni, osoittavat niin alussa menee aikaa kokeillessa ja omaa tyyliä etsiessä. Silloin on ihan jees hankkia mahdollisimman halvalla kymmenen erilaista paitaa ja solmiota, niin näkee mitkä niistä jäävät käyttöön. Tämä kun selviää voi hankkia samaa tyyliä laadukkaampana.
Vähemmän laadukkaampaa on hyvä ohje kun tietää mitä haluaa, tyylistään epävarma tai muuten vaan kokeilunhaluinen voi astua miinaan, jossa pistää ison osan budjetistaan yhteen juttuun ja huomaakin puolen vuoden päästä, että ei se toimikaan.
Miksi muuten kuvittelen, että tällainen ketju oli vuosi sitten ja ainakin itse olen siihen kirjoittanut pitkän sepustuksen?
-
Miksi muuten kuvittelen, että tällainen ketju oli vuosi sitten ja ainakin itse olen siihen kirjoittanut pitkän sepustuksen?
Tarkoittaisitko tätä "tyylisuuntauksesi"-ketjua, jossa aiheena on ehkä enemmän nykyinen tyyli, kuin päätyminen siihen? Vaikka kuten ketjusta voi huomata, on lyhyessäkin ajassa voinut tapahtua muutoksia (Esim Villen case)
http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=702.0
-
Tuota joo.
Oli näköjään viimeisin viesti sen verran tuore, että en huomannut kun puusilmänä metsästin ketjua jostain kesän tietämiltä.
Mutta siis tuli vain mieleen, molemmille on tarkoituksensa ja elintilaa.
-
Oma historia menee sikäli kun muistan jotenkin seuraavasti (tl;dr-lukijat, ks. loppuun).
Yläaste ja lukio aika pitkälti reisitaskuhousu + iso t-paita linjalla siten, että mukana vahvasti vaikutteita elektronisen musiikin (silloin melko marginaalista) suunnalta. Tuosta sitten opiskeluaikana enemmän korkeakouluopiskelijan tyyliin (mikäköhän se edes on?) ja pääpaino edelleen mukavuudessa ja halvassa hinnassa.
Ensimmäinen suurin yksittäinen vaikuttaja tuli jossain kohtaa uuden harrastuksen myötä ja vaatekaappiin alkoi ilmestyä yhä enemmän "golf casualiksi" luonnehtimiani vaatteita. Eli jotain muita housuja kuin farkkuja + paljon, erittäin paljon, kauluksellisia urheilu- ja pikeepaitoja. Niiden määrä hämmästytti kun taannoin lajittelin vaatekaappini. Edelleen pääpaino funktionaalisella mukavuudella. Nykyisin nuo eivät tunnu työympäristössä enää niin luontevalta, mutta 2000-luvun alkupuolella ne olivat nuorelle miehelle ihan toimiva valinta. Ja lisäksi työpäivän päättyessä olin kenttäkunnossa pelkästään kengät vaihtamalla. Tänä päivänä noista paidoista päätyy arkisin päälle enää ne paremmat pikeet ja joskus hädässä joku teknisempi kampe. Asian kiteyttää ehkä se, että kun kaveri alkoi harrastamaan samaa lajia niin hän totesi, että "pitää hankkia enemmän sun tyylisiä vaatteita." Huvittava juttu silloin ja vieläkin.
Nykyinen työpaikka on antanut huomattavasti enemmän kipinää pukeutumiseen kuin aikaisemmat. Yleisesti ottaen edellisiä paikkoja fiksumpi habitus osalla kollegoita sekä asiakaskäynnit pistivät homman aika nopeasti oikeaan suuntaan. Noin vuosi sitten halusin saada aikaan jotain kunnollista muutosta idealla "dress for success". Silloin löysin Roetzelin ja Keikarin ja muutaman muun nettilähteen. En muista missä järjestyksessä. Parhaimmat vinkit tulivat joka tapauksessa täältä. Joku voisi pitää suurean ironiana sitä, että prosessin alkupäässä lähdin hakemaan laatua tilaamalla parin Leftejä. En kyllä kadu sitä edelleenkään sillä heidän markkinointinsa takia sain kuitenkin tönäisyn oikeaan suuntaan vaikka mielessäni hetken rinnastinkin popot joihinkin Roetzelissa mainittuihin.
Viimeisen vuoden aikana olen koittanut hankkia tasaisesti mahdollisimman yhdisteltävää kamaa välillä myös siinä onnistuen. Varsinkin taskuliinojen määrä on moninkertaistunut - tai siis kasvanut nollasta kaksinumeroisten lukujen puolelle. Kuitenkin duunissa näin talvella on usein päällä villapaita ja alla kauluspaita - katsotaan mitä kevät tuo tullessaan. Talveen en ole onnistunut mitään tarpeeksi fiksuja kenkiä vielä hankkimaan joten aikamoiset gore-tex saappaat on jalassa jälleen kerran käytännöllisistä syistä. Töissä ei pikkutakki oikein normaaleina päivinä toimi, yleensä ei edes asiakkaalla (IT-ala ja Jami taisi ympäristön toisessa keskustelussa aika hyvin kiteyttääkin). Eniten pidän pukeutumisesta silloin kun käydään syömässä ja kaupungilla vaimon ja/tai kavereiden kanssa. Tuolloin olen usein liikkeellä pikkutakkilinjalla ja koen meiningin todella omakseni. Samaten juhlatilaisuudet asiakkaiden kanssa ovat hyviä mahdollisuuksia loistaa. Tosin fiilis on välillä aika outo jos tuntee itsensä irtotakkilinjalla ylipukeutuneeksi kun vastassa on suuri puvun takki pelkästään alin nappi napitettuna tai kolmiosainen musta puku mustalla paidalla ilman solmiota (taiteilijoita ei muuten ollut lähimaillakaan).
Pikkuhiljaa kun kokoelma karttuu niin arkityylikin painottunee yhä enemmän tähän uuteen suuntaan. Vaatehankintojen kannalta suurin virstanpylväs ja kasvun paikka on varmaankin se ensimmäinen mittapuku joka nyt on tilauksessa. Valintana se oli aika itsestäänselvä sillä valmisvaatteista ei tahtonyt löytyä mieluista ja en vieläkään oikein nauti vaateostoksilla käynnistä. Katsotaan miten käyttöä löytyy. Keskimäärin kerran vuodessa nyt yleensä tulee se tumma puku tilaisuus ja onhan yönsinisestä puvusta muuksikin.
Hankinnoista sen verran, että keväällä ja kesällä oli enemmän inspistä käydä kaupoilla, talvella ei hirveästi. Netistä olen ostanut melko varovaisesti: toistaiseksi yhden takin ja muutaman paidan. Niissäkään ei tietysti mennyt istuvuus ihan nappiin muokkauksien kanssakaan. Kenkien tilaaminen Briteistä tuntuu liki mahdottomalta ajatukselta kun ei ole mitään käsitystä eri valmistajien lesteistä (tiedän, apuvälineitä ja keskusteluita on). Sen verran hankalalta ja epävarmalta tuo kenkähomma tuntuu, että tilasin taannoin toisen parin Leftejä hyväksyen hinnan ja muut kompromissit. Sanotaan niistä mitä sanotaan niin ostoskokemuksena Left-homma on Suomessa ollut minun suppealla kokemuksellani parhaasta päästä ja kyllä se helppous vaan edelleen vetoaa. Ruskeiden kenkien metsästys hyllytavarana on ollut sen verran tympeää puuhaa (myös pääkaupunkiseudulla), että koen mielestäni onnistuneeni näissä hankinnoissa ihan hyvin. Kuulostiko hankalalta? Omasta mielestäni kuitenkin kaikkein inhottavin ja hankalin etsittävä on sopivat farkut. En näe niissä juurikaan mitään vastinetta usein korkealle hinnalle (60€ viimeistään on jo kipuraja) enkä todellakaan suostu ostamaan valmiiksi likaisia tai rikkinäisiä housuja. Yleensä ostan farkut alesta ja kulutan ne loppuun, sitten on seuraavan parin vuoro. Nyt rotaatiossa oleva pari on kestänyt yllättävänkin hyvin - hintaa taisi 20€. Johtuuko tämä asia sitten vartalosta tai ei niin aina niiden farkkujen etsiminen on yhtä tuskaa. Ehkä pitäisi vain luopua niistä kokonaan.
Jos pitäisi harkita, että mitä tästä eteenpäin niin irto/klubitakkimenon lisäksi koen kiinnostavimpina kaksi aika lailla toisistaan eroavaa suuntaa: englantilainen maalaistyyli yleensä ja tweedismi sekä ivy. Varsinkin jälkimmäisestä on sen verran heikot tiedot, että taitaa jäädä vielä suunnitteluasteelle. Tweedin käyttöympäristötkin tuntuvat aika rajalliselta meikäläisen elämässä. Jokin ivy/preppy (jos tällaisen rinnastuksen saa tehdä) systeemi olisi kyllä kiva veto kesää ajatellen ja tukisi varmaan tätä mukavuus/toimivuus-ajattelua. Tuo ajattelu siis hallitsee vieläkin hankintojani - laatu ja tyyli vain poikkeavat aiemmista.
Tällä foorumilla inspiroivat konkareiden ja tulokkaiden esitykset tasapuolisesti silloin kun kuvattavalta on löytynyt se peräänkuulutettu "oma juttu". En todellakaan laittaisi kaikkea nähtyä päälleni, mutta toisinaan kuvista vain huokuu se, että henkilö on todella sinut vaatetuksensa kanssa ja se on aina mukavaa katseltavaa.
Meikäläisen osalta siis toistaiseksi "paljon puhetta, vähän villoja" niin kuin joku taisi joskus kommentoida foorumin menoa. :) Toisaalta arkiaamujen päiväkotirumbassa otan ne satunnaiset hitit mieluummin toppatakille ja farkuille kuin jollekin paremmalle vaatekerralle. Katsotaan sitten muina vuodenaikoina uudestaan jos alan päräyttelemään aamuisin vaikka tweedit päällä.
P.S. Taisipa tulla henk.koht. pisin viesti tälle foorumille. Toivottavasti jaksoitte lukea sillä tl;dr-versiota ei ole luvassa.
-
Tarkentaisitko vähän mitä tarkoitat kun kirjoitat että "olisi kiva nähdä erikoisia ratkaisuja esim kenkien suhteen" tai "monesti pienellä sääntöjen rikkomisella saisi oikeasti paljon mielenkiintoisempia asukokonaisuuksia aikaiseksi"? Mitä paria kenkävaihtoehtoa muuten tarkoitat? Pahoittelen, että uteliaisuuteni suistaa aiheen off-topic.
Arvasin että tämä kirvoittaa keskustelua. Koitan kaivaa kuvia jossain vaiheessa missä näkyy nämä ajatukseni. Valitettavasti omasta vaatetuksestani en pysty antamaan vastausta koska pukeutuminen kohtalaisen tylsä. Lähinnä ajatukseni on se mitkä kokonaisuudet jää mieleen, eikä ole vain perus tyylittelyä.
Omaa uteliaisuuttani tyydyttämään olisi auttanut kyllä ihan sanallisetkin kuvaukset? :D
Edit. Tuo Ivymanin kuvaus omasta evoluutiostaan on melko iskevästi ilmaistu.
-
Edit. Tuo Ivymanin kuvaus omasta evoluutiostaan on melko iskevästi ilmaistu.
Harmi, että Bezman-setit eivät ole päätyneet MTOP-ketjuihin...
-
No koitan sanallisesti muotoilla. Nämä siis ajatuksia mitä minä edustan vaatetuksessa. Kengät: esimerkiksi nuo reijitetyt popot on jotain todella kauheaa, tulee mieleen krocsit. Myöskään munkeista en tykkää mutta ne on hyvännäköiset, en vaan itse käytä niitä. Eli noissa se ero että molemmat minusta sellaisia etten pitäisi mutta munkit ovat hienot ja reikäkengät kammotukset :) Puvuissa ei sinällään mitään vikaa, koska käytän niitä itsekkin mutta tähän oikeastaan joutuisin etsimään esimerkkikuvat, koska puvun voi pukea perussiististi mutta tylsästi tai sitten räväkästi ja siten että se aiheuttaa wau-efektin. Modernilla pukeutumisella tarkoitan kokonaisuutta jota mahdoton sanallisesti muotoilla, vaan se liittyy elettävään vuoteen tai edes vuosikymmeneen. Englantilaiset herrasmiehet ovat pukeutuneet modernisti aikoinaan mutta jos sen tyylin pitää nykyään niin se näyttää vanhalta. Esimerkiksi upslaalit on jotain mikä näyttää pahalta. Tässä toki se toinen puoli kuten villen pukeutuminen, joka perustuu juuri tähän. Koitan viellä myöhemmin avata tätä paremmin. Tämä ei ole siis henkilökohtaista ketään kohtaan vaan tarkoituksellinen provo laajentaa foorumin tapaa käsitellä pukeutumista. Jatkossakin otan todella mielelläni kritiikkiä omaa pukeutumistani kohtaan koska se tuo juuri tämän oman ajatusmaailmani laajentumisen jota koitan syöttää vastavuoroisesti muille. Osasta palautteesta olen ottanut opikseni ja osasta olen vain todennut että palaute ei ollut sellainen joka parantaisi omaa tyyliäni.
-
Edit. Tuo Ivymanin kuvaus omasta evoluutiostaan on melko iskevästi ilmaistu.
Harmi, että Bezman-setit eivät ole päätyneet MTOP-ketjuihin...
Johtunee siitä että ne ajat ovat kaukana Bez-Ajassa (tm]. Ihan tahallaan - ja laiskuuttani - jätin vanhat kuva-arkistoni kaivamatta ts. en laittanut oikeita omia kuvia. Saas nähdä jos joskus onnistuisi. Tai sitten ei.
Pitää tosin todeta että Shaun ja Bez on edelleen mun idoleita. Arvostan Shaunia Suurena Runoilijana ja Beziä Muuten Vaan Hengen Jättiläisenä.
-
Niin ja unohdin vasta tuohon bisycletoe kommentiisi että yleensä farkkujen kanssa sopii hyvin esim tennarit. Siksi siis myös tennarin omainen nahkakenkäkin toimii mielestäni sen kanssa. Eli en tykkää farkkujen kanssa pitää edes etäisesti pukukenkää muistuttavia popoja. Tyylini onkin enemmän muotivetoinen kuin klassinen vaikken kovin muodikas olekkaan.
-
Pitää tosin todeta että Shaun ja Bez on edelleen mun idoleita.
http://www.youtube.com/watch?v=DShTxEmLtEM&NR=1 (http://www.youtube.com/watch?v=DShTxEmLtEM&NR=1)
Arvostan Shaunia Suurena Runoilijana ja Beziä Muuten Vaan Hengen Jättiläisenä.
Kohdasta 4:25 eteenpäin.
http://www.youtube.com/watch?v=NHox6VhPtPE&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=NHox6VhPtPE&feature=related)
-
Itse pidän tennarit (joista kyllä pidän ja joita käytän paljonkin) erillään "nahkakengistä", koska yksiäkään hyvännäköisiä risteytyksiä (aka dresstrainereita) ei ole vielä tullut vastaan.
Vielä jaksan jankata tuosta muotivetoisuudesta, niin mistä poimit noita muotivaikutteita? Intoni kysellä johtuu nimittäin siitä, että välillä omasta mielestäni on vaikea seurata miesten muotia, vaikka haluaisikin. (itse kun luen GQta, Esquirea ja muita lehtiä, seuraan melkoista määrää blogeja, kiertelen kauppoja jne, mutta silti jos pitäisi sanoa, mikä on tällä hetkellä miesten muodissa pinnalla, niin saattaisi olla vaikeaa) Sitä kun ei kovasti tuoda esiin (vrt naisten muoti, naisten lehdet tuo jokainen tätä esiin, demistä ja ellestä vogueen ja jopa iltasanomiin jne), ja välttämättä katumuotiin ei siirry läheskään kaikki miesten catwalkeilla näkyvät jutut. Sitten on taas katumuoti erikseen, joka seuraa viiveellä ja ottaa vaikutteita milloin mistäkin. Ja kuitenkin joku voisi sanoa, että miesten muoti pysyy samana vuodesta toiseen...
Ja tuo viimeinen lause jättää meikäläisen edellleen täysin kysymysmerkiksi.
Tyylini onkin enemmän muotivetoinen kuin klassinen vaikken kovin muodikas olekkaan.
-
Ivymanin Dr Martens -kuvista tuli mieleen vielä tällainen: http://www.youtube.com/watch?v=Dhg_QIyMxZw
The Young Ones oli kyllä mukavan absurdi TV-sarja. Tuli muutama vuosi sitten joltain kotimaiselta kanavalta.
-
Pitää tosin todeta että Shaun ja Bez on edelleen mun idoleita.
http://www.youtube.com/watch?v=DShTxEmLtEM&NR=1 (http://www.youtube.com/watch?v=DShTxEmLtEM&NR=1)
Arvostan Shaunia Suurena Runoilijana ja Beziä Muuten Vaan Hengen Jättiläisenä.
Kohdasta 4:25 eteenpäin.
http://www.youtube.com/watch?v=NHox6VhPtPE&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=NHox6VhPtPE&feature=related)
Hienoja klippejä, hieno elokuva, hienoja miehiä!
(http://cache.gawkerassets.com/assets/images/7/2010/08/500x_happy_mondays__1990.jpg)
(http://userserve-ak.last.fm/serve/_/35916859/Happy+Mondays+Bez+at+Wembley+1990.jpg)
(http://www.panicposters.com/media/catalog/product/cache/1/image/f63dc5ec28f3175f8a7f615bd217eb71/P/P/PP360.jpg)
'Mittää ei o otettu eihän'
-
Chuckille viellä vastaus tuohon muotijuttuun. Tarkoitan sillä etten seuraa muuta kuin keikaria näiden klassisten vaatetusten suhteen. Eli haen vaatetusvinkkini enemmän muotijulkaisuista. Syy miksen pidä itseäni muodikkaana on se etten ole muodikas :) eli etsin n. Kerran vuodessa vaatteita mitä muodissa ja jos ne sopivat tyyliini niin hommaan niistä osan. Siitä siis tämä kommenttini mielummin muodin mukaan kuin klassisen johtuu tästä. Seuraan tätä foorumia lähinnä tekniseltä kantilta. Täällä todella hyvin tietoa tekniikasta vaikkei klassinen tyyli olekkaan minun juttuni. Ja tästä päästiinkin kysymykseeni tekniikkaorientoituneeseen pukeutumiseen. Tosiaan olisi helpompi kerätä muutama esimerkki tästä ajatusmaailmasta mutta uskoisin että tästä saa jonkun käsityksen mitä ajan takaa.
Edit. Ja vielä kysymykseen mitä muotijulkaisuja seuraan, niin enemmänkin design lehtiä kuten wall paper tai netissä thecoolhunter ym vastaavat.
-
Modernilla pukeutumisella tarkoitan kokonaisuutta jota mahdoton sanallisesti muotoilla, vaan se liittyy elettävään vuoteen tai edes vuosikymmeneen. Englantilaiset herrasmiehet ovat pukeutuneet modernisti aikoinaan mutta jos sen tyylin pitää nykyään niin se näyttää vanhalta. Esimerkiksi upslaalit on jotain mikä näyttää pahalta.
Minusta se, mikä on "vanhaa" tai "sopivaa" riippuu täysin kontekstista. Konservatiivinen aitoenglantilainen pukukokonaisuus näyttää varmasti vanhahtavalta trendikkäässä ravintolassa/baarissa, mutta täysin asiaankuuluvalta formaaleissa, perinteisissä juhlissa (vaikkapa vanhan järjestön vuosijuhlat). Esimerkiksi yliopistojen osakunnissa (Helsingin vanhimmat reilut 350 vuotta vanhoja) konservatiivinen pukeutuminen sopii erinomaisesti kuvaan formaaleissa tilaisuuksissa. Näiden kahden hieman ääriesimerkin väliin mahtuu liukuma erilaisia konteksteja.
-
Hyvät herrat,
Oma herätykseni pukeutumiseen juontaa juurensa vuoteen 1984 ja 80-luvun ikoniin, tv-sarja Miami vice:en. Olin silloin parikymppisenä muuttanut opiskelukaupunkiin ja aloittelin omaa itsenäistä elämääni. Pikkuhiljaa limonaativaatteiksi alkoi ilmestyä valkoisia puuvillahousuja, purjehduskenkiä ja pikkutakkimallisia pusakoita joita pidettiin päällä tottakai hihat käärittyinä.
Työelämään siirtyminen toi mukanaan ensimmäiset asialliset puvut, sitä yo-juhliin ostettua seppälän hirvitystä en oikein osaa vielä pukuna pitää. Ja kun duuniin alkoi sisältyä entistä enemmän edustuksellisia velvollisuuksia ja matkustamista, vaatteiden ja varsinkin kenkien laatuun alkoi kiinnittää entistä enemmän huomiota: Pois kaikki keinokuitu, huomio ulkonäön lisäksi funktionaalisiin ominausuuksiin. Miehen kun piti olla kuosissa ja terävän näköinen vaikka Atlantin ylilennolla torkutun kolmituntisen yöunen jälkeen.
2000 -luvun alkuvuodet olivat mustan puvun aikaa: Senaikaisessa työympäristössä oli aina melkoinen mahdollisuus saada puvulleen voitelu-, leikkuu-, hydrauliikka yms. öljyä ja mustassa ei tuonlainen lika niin selvästi näkynyt.
Nyttemmin olen siirtynyt työskentelemään lobbyissä ja johtajien kerroksissa joten pukeutuminen on kurinalaista business -tyyliä ilman provosoivia revittelyjä. Kaapissa on jatkuvassa kierrossa nyt kuusi pukua joista ehdoton suosikkini on kohtuu tuhdista harmaasta villaflanellista valmistettu italialainen puku melkoisen väljällä mitoituksella. Puku on käytännöllinen ja mukava ja se sopii tilaisuuteen kuin tilaisuuteen – talvella.
Muuten tyylini on aika germaaninen, suurin osa vaatehankinnoista tulee tehtyä Saksasta. Tosin keikariblogin kautta olen innostunut englantilaiseen vintage-tweediin. Ensi talveksi tulee varmasti hankittua pari hillittyä tweed-pukua lisää. Kuten myös pukusaappaat.
Paitoja on kierrossa pari tusinaa, ostan niitä alennusmyynneistä tilaisuuden tullen ja heitän vastaavan määrän vanhoja pois. Paidat ovat joko puuvillaa tai flanellia. Flanellipaita toimii mielestäni pukupaitanakin kunhan vaan puku on raskaampaa kangasta. Vaikkapa tweediä.
Keikarin kenkienhoitoketjun innoittamana päädyin huoltamaan kenkiäni ja huomasin omistavani viisi paria brogueita joista tuli keikarin ohjeiden mukaan kiwillä kiillottamalla aika maukkaan näköisiä.
Kunnioittaen teidän,
Salaryman
-
Ivymanin Dr Martens -kuvista tuli mieleen vielä tällainen: http://www.youtube.com/watch?v=Dhg_QIyMxZw
The Young Ones oli kyllä mukavan absurdi TV-sarja. Tuli muutama vuosi sitten joltain kotimaiselta kanavalta.
Hieno sarja. Punkkari Viv oli meikäläisen suosikki. Jakso, jossa junan ikkinasta kurkottanut ja siten päätön Viv lähtee junasta aukomaan pudonneelle pälleen päätään on absurdiudessaan huippu.
Taisi tlla ekan kerran töllöstä ysärin alussa? Vai oliko se kasarin loppua?
-
Mitään vaatetyyliä ei minulla ollut ennen yläastetta (äiti puki?) jolloin alkoi farkkukausi. Oikeastaan armeijaan asti sekä housut että takki olivat farkkua, muu ei sopinut. Intin jälkeenkin innostus jatkui jonkin aikaa, kunnes sammui kokonaan. Farkuista ilmeisesti olin saanut kyllikseni, koska niitä en enää päälleni laittanut yli kymmeneen vuoteen!
Parikymppisenä opiskelijana rahaa ei tietenkään ollut liikoja, joten H&M ja muut halpisliikkeet olivat ainoa ratkaisu. Pukeutuminen ei oikeastaan edes kiinnostanut, kunhan heitin päälleni jotain mitä muillakin oli. Kauluspaitoja inhosin yli kaiken, eli päällä olivat useimmiten chinosit ja neule. Sama tyyli jatkui työelämässä (vaimon sanoja lainaten pukeuduin kuin "insinööri") mutta pikkuhiljaa piti hankkia jokunen kauluspaitakin.
Kolmenkympin hujakoilla vaihdoin alaa ja työn puolestakin piti vetää puku päälle päivittäin. Ylioppilaspuvulla startattiin, ja Turoahan sitten haettiin seuraksi. En alkuun tiennyt pukeutumisesta oikeastaan mitään, kunhan ostin halvalla mitä stockan täti suositteli.
Pikkuhiljaa on oma tyyli alkanut löytyä. Suunnilleen tiedän, miltä puvun pitäisi näyttää ja peilistä osaan jo sanoa istuuko. Hihanpituudet ym. on opeteltu kantapään kautta. Turoista olen siirtynyt muihin valmispukuihin, joita olen hankkinut lähinnä uusina alennuksista ja yhden käytettynä Keikarin laatutoriltakin. Täydellisiä pukuni eivät ole ja kypsyttelenkin ajatusta räätälinpuvusta. Nykyisin viihdyn puvussa ja vetäisen mielelläni sen päälle vaikkei välttämättä tarvitsisi. En voi sanoa hallitsevani alaa, mutta opettelen!
Parhaiten tyylin evoluutio näkyy solmioissa. Alussa suosin yksivärisiä kuoseja, joissa korkeintaan kankaan kuviointi toi pientä eloa. Edelleenkin pidän yksinkertaisista, geometrisista kuvioista, tällä hetkellä suosin rykmenttiraitaa. Olen solmioiden suhteen kranttu, joten jos näen jotain miellyttävää ostan sen heti.
Tyyli elää ja kehittyy jatkossa varmasti, ja siinä tämä foorumi on suuri apu (jos vain ehtisi lukea, keskustelusta puhumattakaan!). Esimerkiksi taskuliinat ovat minulle tutkimaton alue, jota alan kartoittaa kunhan opin yhdistelemään edes puvun, paidan ja solmion (sukkia ei ole kuin mustina)!
-
^^^
Luulen, että moni täällä toimii mainitsemallasi tavalla. Itse en ole koskaan määritellyt itseäni klassisesti pukeutuvaksi, koska määrittelyt ainakin itselle sulkevat liikaa tiettyihin bokseihin ja mitä sitten, jos haluaakin sieltä boksista pois...
Lisäksi, useimmat varmasti tsekkaavat myös pinnalla olevista jutuista, että mitä sieltä voisi poimia itselleen (vaikka tätä ei ehkä myöntäisikään) ja ottaa sitten ne parhaat jutut. Varmasti ihan normaalia.
Ps. kannattaa tsekata, aika moni valmistaja on tuomassa upslaakeja (reiluina) takaisin. Otat ne käyttöön jo nyt, niin olet muodissa mukana silloin kun se tulee, et vasta jälkeenpäin ;)
-
Chuckille viellä vastaus tuohon muotijuttuun. Tarkoitan sillä etten seuraa muuta kuin keikaria näiden klassisten vaatetusten suhteen. Eli haen vaatetusvinkkini enemmän muotijulkaisuista. Syy miksen pidä itseäni muodikkaana on se etten ole muodikas :) eli etsin n. Kerran vuodessa vaatteita mitä muodissa ja jos ne sopivat tyyliini niin hommaan niistä osan. Siitä siis tämä kommenttini mielummin muodin mukaan kuin klassisen johtuu tästä. Seuraan tätä foorumia lähinnä tekniseltä kantilta. Täällä todella hyvin tietoa tekniikasta vaikkei klassinen tyyli olekkaan minun juttuni. Ja tästä päästiinkin kysymykseeni tekniikkaorientoituneeseen pukeutumiseen. Tosiaan olisi helpompi kerätä muutama esimerkki tästä ajatusmaailmasta mutta uskoisin että tästä saa jonkun käsityksen mitä ajan takaa.
Edit. Ja vielä kysymykseen mitä muotijulkaisuja seuraan, niin enemmänkin design lehtiä kuten wall paper tai netissä thecoolhunter ym vastaavat.
Tyylejä on moni, mutta kaikki vaatteet näyttävät huonoilta, jos ne istuvat huonosti. Siksi on ensin syytä lähteä siitä, että vaatteet istuvat. Sen jälkeen voi kikkailla.
-
Ps. kannattaa tsekata, aika moni valmistaja on tuomassa upslaakeja (reiluina) takaisin. Otat ne käyttöön jo nyt, niin olet muodissa mukana silloin kun se tulee, et vasta jälkeenpäin ;)
Valkoinen puku reiluilla upslaakeilla, kesä 2011 jo talvella 2011!
(http://www.supernova.fi/tuotekuvat/140x140/VL_Miltec_lumipuku.jpg)
-
Ps. jos ette ole nähneet, katsokaa American Psycho. Olemme aika evoluution putkessa - eikä siinä mitään vikaa.
Lukekaa kirja. Mary Harron kusi homman.
+1
Onkohan täällä muuten ketään joka ei olisi edes leffaa nähnyt?
-
Ps. jos ette ole nähneet, katsokaa American Psycho. Olemme aika evoluution putkessa - eikä siinä mitään vikaa.
Lukekaa kirja. Mary Harron kusi homman.
+1
Onkohan täällä muuten ketään joka ei olisi edes leffaa nähnyt?
En ole nähnyt kyseistä rainaa, kirjalle olisi siis loistava paikka. Jos vain olisi aikaa..
-
Minusta American Psycho on mainio kirja, vaikka loppupuoli ei oikein säväytä.
Samaten minusta American Psycho on hyvä elokuva pitkälti tyylin ja Balen ansiosta, mutta en nyt vaan kykene näitä kahta vertaamaan. Molemmat toimivat omina itsenäisinä teoksinaan ja aika harvoin kirjasta saa sellaisenaan samanlaista elokuvaa eikä oikein toisinkaan päin.
-
Viimeistään American Psycho 2n nähtyään on valmis nostamaan "ekan osan" korkeimmalle pallille.
Hyvä leffahan se on. Pahuksen hyvä, vaikka korkeintaan keskinkertainen filmatisointi.
-
Hyvä ketju, tässä omaa historiaani: noin 25-vuotiaaksi minulla ei tietyssä mielessä ollut omaa tyyliä lainkaan, sillä käytin lähes yksinomaan isoisieni, setieni ja isäni vanhoja vaatteita, jotka enimmäkseen olivat kovin pappamallisia. Pikkuhiljaa vuosituhannen alkupuolella aloin ajatella, että pukeutumisella voisi myös vähän ilkamoida. Aloitin värikkäillä sukilla, sitten värejä ja kirjavia kuoseja alkoi ilmestyä isompiinkin vaatekappaleisiin.
Nykyään seuraan muotia jonkin verran, mutten voi sanoa olevani muodikas, kuten barcelonakin aiemmin omalta osaltaan totesi. Pukeudun kyllä mielelläni japanilaisiin nuorisovaatteisiin tai joidenkin nimekkäiden muotisuunnittelijoiden, mm. Vivienne Westwoodin, Kenzon ja Lacroix’n värikkäisiin luomuksiin, mutta käytän sitten niitä samoja vuosikausia. Ja noita perintönä tulleita pappavaatteitani en ole missään vaiheessa kokonaan hylännyt. En myöskään osta mitään mistä en pidä vaikka olisi kuinka muodikasta, esim. matalavyötäröiset housut ovat olleet todellinen vitsaus viime vuosina, nyt alkaa onneksi jo helpottaa.
Noin yleisesti ajattelen tyyliäni aika vähän, enkä siis vietä pitkiä aikoja asukokonaisuuksiani miettimässä, vaan vedän ylleni sitä, mitä käsiin ensiksi sattuu. Toki juhliin tai virallisempiin tilanteisiin pukeudun huolitellusti, mutta näitä on aika harvoin varsinkin nyt, kun olen työttömänä. En ole kyllä koskaan ollutkaan työssä, jossa edellytettäisiin muodollista pukeutumista.
Muodista vielä sen verran, että olen ihmetellyt, kuinka jyrkkiä tuomioita tällä foorumilla jaellaan ”muoti”merkeille (Dolce & Gabbana, Prada tms.), kun taas vaikkapa Ralph Laurenia ja YSL:ää kytätään silmät kiiluen ebaysta, vaikka mitään periaattellista eroa näilläkään valmistajilla ei mielestäni ole. Toki D&G:n vaatteet ovat aika kalliita, ja laatu ei aina ole ihan huippuluokkaa, mutta tarkalla silmällä olen heiltäkin poiminut joitakin upeita juttuja, jotka ovat täysin hintansa arvoisia. Ylipäätään en näe syytä torjua mitään merkkiä kategorisesti, yllätyksiä suuntaan ja toiseen löytyy jokaiselta.
-
Muodista vielä sen verran, että olen ihmetellyt, kuinka jyrkkiä tuomioita tällä foorumilla jaellaan ”muoti”merkeille (Dolce & Gabbana, Prada tms.), kun taas vaikkapa Ralph Laurenia ja YSL:ää kytätään silmät kiiluen ebaysta, vaikka mitään periaattellista eroa näilläkään valmistajilla ei mielestäni ole.
On. Laatu ja tyyli.
-
Muodista vielä sen verran, että olen ihmetellyt, kuinka jyrkkiä tuomioita tällä foorumilla jaellaan ”muoti”merkeille (Dolce & Gabbana, Prada tms.), kun taas vaikkapa Ralph Laurenia ja YSL:ää kytätään silmät kiiluen ebaysta, vaikka mitään periaattellista eroa näilläkään valmistajilla ei mielestäni ole. Toki D&G:n vaatteet ovat aika kalliita, ja laatu ei aina ole ihan huippuluokkaa, mutta tarkalla silmällä olen heiltäkin poiminut joitakin upeita juttuja, jotka ovat täysin hintansa arvoisia. Ylipäätään en näe syytä torjua mitään merkkiä kategorisesti, yllätyksiä suuntaan ja toiseen löytyy jokaiselta.
No mutta tuossapa se ero mm. RL:iin onkin. Yksinkertaisesti: RL tekee paljon suuremman määrän hyvännäköisiä, yleisesti hinta/laatu-suhteeltaan parempia vaatteita, vieläpä aika moneen eri makuun, miksi niitä on järkevämpää myös kytätä. Tarjontaa piisaa, niin kyllä myös ottajia.
Useimmilla varsinaisilla muotimerkeillä (high end) on tyypillistä tavoitella erikoisuuksia, mikä ei yleisesti tätä väkeä nappaa (tai minkään muunkaan tyylifoorumin väkeä). Materiaalit niissä kummallisuuksissa saattaa olla vaikka kuinka hyvät, mutta hinnat on sitten törkeitä. RL pysyy aika lailla kohtuudessa kaikessa, hyvällä maulla ja laadulla. Ero näkyy esim. nahkakengissä: RL teettää ne englantilaisilla hillityllä ja varmalla tyylikkyydellä, mm. Edward Greenillä, kun taas jotkut D&G:t ja armanit usein kenkien muodoista päätellen jollain sellaisilla mitä minun ei tarvitse tietääkään.
Tarkalla silmällä ja tuurilla voi toki tehdä löydön miltä tahansa merkiltä, RL:lta se on aika paljon todennäköisempää.
-
Tarkennuksena vielä, että minulla ei ole kerrassaan mitään RL:ää tai sen asiakaskuntaa vastaan. Lähinnä pyrin kyseenalaistamaan sitä ajattelua, että ei vaivauduta perehtymään itse tuotteisiin, vaan ollaan virittelemässä polttorovioita heti, jos niskalapusta löytyy väärä logo.
-
Lähinnä pyrin kyseenalaistamaan sitä ajattelua, että ei vaivauduta perehtymään itse tuotteisiin, vaan ollaan virittelemässä polttorovioita heti, jos niskalapusta löytyy väärä logo.
Näin.
-
Ylipäätään en näe syytä torjua mitään merkkiä kategorisesti, yllätyksiä suuntaan ja toiseen löytyy jokaiselta.
Tässä varmaan se tärkein pointti, näinhän asia on.
Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että tällä foorumilla (kuten muillakin tyylifoorumeilla) kärjistetään ja esim Jussi on mielipiteissään hyvin kärkäs sen suhteen mistä tykkää ja mistä ei. Välillä jopa niin paljon, että tuomitseminen menee omastakin mielestäni jo liiallisuuden puolelle, mutta tämä on osa kirjoittajan persoonaa. Sitten on taas paljon niitä, jotka poimivat jutun sieltä ja toisen täältä.
On täysin totta, että esim Dolce&Gabbanalta löytyy myös hyviä juttuja. Esim Italian jalkapallomaajoukkue on monesti pukeutunut heidän luomuksiinsa ja tuskin siellä kuljetaan polyesterissa / huonosti istuvissa puvuissa (tämän voi päätellä myös kuvista). Silti, dolce&gabbana ja RL lähtökohtaisesti myös ovat tarkoitettu eri "yleisölle". RL, CT, Brioni, C&J, Isaia ja monet muut täällä (sekä jälleen muilla samaan tyyliin suuntautuneilla foorumeilla) suositut merkit tekevät tekevät sellaista kamaa, jotka näillä foorumeilla ovat arvostettuja. Lisäksi, näillä foorumeilla on myös kyse erottautumisesta. Se vaatiikin kärjistyksiä ja sitä, että erotutaan muista. Silloin voidaan provosoida ja luoda stereotypioita, joiden mukaan D&G ja Prada ovat "eurotrash"-meininkiä, kun taas esim RL jotain hienompaa ja laadukkaampaa :)
Mitä ebayhin tulee, niin yksi omalta osaltaan vaikuttava syy on myös piratismi. Näiden designer-labelien tuotteista liikkuu paljon enemmän kopioita, enkä minä ainakaan jaksa ryhtyä koko ajan miettimään, että tuleekohan täältä nyt sitä mitä sanotaan. Esim sitten taas englantilaisten kenkien suhteen olen kerran törmännyt tilanteeseen, jossa joutui epäilemään, että nyt on feikki-churchit kyseessä.
Yksi mikä erottaa myös näitä "designer-label"-tuotteita ja sitten täällä suosittuja merkkejä on hinta. Vaatteet ovat usein ainakin itselleni liian kalliita ja niitä on myös vaikea löytää aleista. Totta helvetissä kaikilla "muotitoimijoillakin" on laadukkaita juttuja, esim Lanvin panostaa ennen kaikkea korkealaatuisiin materiaaleihin. Mutta silloin taas voi olla niin, että muotokieli ei puhuttele.
Uskon kuitenkin, ettei kyse ole pelkästään siitä lapusta siellä paidankauluksessa. Uskallan väittää, että jos summassa otettaisiin kokonaisuudet tämän kevään / kesän mallistoista niin RL:lta, Pradalta, Lanvinilta kuin vaikka Isaialta, niin ne tämän foorumin jäsenet, jotka nyt "duumaavat vain niskalapusta löytyvän väärän logon perusteella" valitsisivat silti samoin ja hieman tyylistä riippuen mentäisiin joko RL:n tai Isaian mukana. Eli ennen kaikkea, kyse on siitä omasta tyylistä.
Ja jokainen ilman muuta tavallaan, ei minulla ainakaan ole syytä tai tarvetta lähteä esim Vesa Silverin blogiin kertomaan hänelle, että "väärin valittu, kun kaveri diggailee D&G:tä ja esittelee Turon uusimpia mallistoja".
Kirjoitin nyt muutaman rivin, vaikka toisealta olisin voinut tyytyä vain tekemään näin:
No mutta tuossapa se ero mm. RL:iin onkin. Yksinkertaisesti: RL tekee paljon suuremman määrän hyvännäköisiä, yleisesti hinta/laatu-suhteeltaan parempia vaatteita, vieläpä aika moneen eri makuun, miksi niitä on järkevämpää myös kytätä. Tarjontaa piisaa, niin kyllä myös ottajia.
Useimmilla varsinaisilla muotimerkeillä (high end) on tyypillistä tavoitella erikoisuuksia, mikä ei yleisesti tätä väkeä nappaa (tai minkään muunkaan tyylifoorumin väkeä). Materiaalit niissä kummallisuuksissa saattaa olla vaikka kuinka hyvät, mutta hinnat on sitten törkeitä. RL pysyy aika lailla kohtuudessa kaikessa, hyvällä maulla ja laadulla. Ero näkyy esim. nahkakengissä: RL teettää ne englantilaisilla hillityllä ja varmalla tyylikkyydellä, mm. Edward Greenillä, kun taas jotkut D&G:t ja armanit usein kenkien muodoista päätellen jollain sellaisilla mitä minun ei tarvitse tietääkään.
Tarkalla silmällä ja tuurilla voi toki tehdä löydön miltä tahansa merkiltä, RL:lta se on aika paljon todennäköisempää.
+1.
-
Chuck, olen pitkälti samaa mieltä. Minulla on kovin vähän kokemusta tyylifoorumeista, tämä on ainoa, jota seuraan. Tuntuu, että täälläkin olen ikään kuin vääristä syistä (kun en noudata klassisen tyylin ihanteita), ja "antaa kaikkien kukkien kukkia" -asenteeni on ehkä naiivi.
Lisäksi, näillä foorumeilla on myös kyse erottautumisesta. Se vaatiikin kärjistyksiä ja sitä, että erotutaan muista.
Minua on pikemminkin hämmentänyt keikarin konformismi, siis se, että pyritään olemaan samanlaisia kuin muut (keikarilaiset). Täällähän on tehty kaikenlaisia yhteisiä pukukangas- ym. tilauksia ja jopa omaa keikarisolmiota taidettiin joskus puuhata. Toki joukosta erottuviakin on, esim. sinä itse, mutta kyllä vaikkapa tuolla mitä ostit tänään -ketjussa toistuu aika usein tietyt jutut. Jonkinlainen alakulttuurihan klassinen pukeutuminenkin tänä päivänä on.
-
^ Niin, siis tarkoitin tuolla erottautumisella ja kärjistämisellä juuri tätä. "keikarilaiset" erottuvat muista, niin "taviksista" kuin vaikkapa muotiin erikoistuvista bloggareista tai toisenlaista tyyliä arvostavista foorumeista. Sama on havaittavissa esim styleforumilla.
En sano, että tämä olisi välttättä hyvä ja mukaan on ilman muuta mahduttava myös erilaisia näkemyksiä esiin tuovia kavereita, mutta omaan silmääni se on lähtökohta joka pitää ymmärtää. Esim jatkoajan foorumilla saatetaan välillä väheksyä jalkapalloa ja taas futisforumlaiset naureskelevat "kendojanareille". Näin ne foorumit vaan omalla tavallaan toimii...
Ja "antaa kaikkien kukkien kukkia"-asenteessa ei ole mitään vikaa (itse edustan tätä hyvin pitkälle venytettävässä muodossa...). Mutta tulppaanifanien on omalla tavallaan ymmärrettävä mihin astuvat, kun menevät kauppaan, jonka päällimmäisenä tarkoituksena on myydä vain ruusuja :)
Edit. ja pahoittelen kovasti, että tätä ketjua on tullut rönsytettyä aivan eri suuntaan, kuin mikä on sen varsinainen tarkoitus.
-
Minua on pikemminkin hämmentänyt keikarin konformismi, siis se, että pyritään olemaan samanlaisia kuin muut (keikarilaiset). Täällähän on tehty kaikenlaisia yhteisiä pukukangas- ym. tilauksia ja jopa omaa keikarisolmiota taidettiin joskus puuhata. Toki joukosta erottuviakin on, esim. sinä itse, mutta kyllä vaikkapa tuolla mitä ostit tänään -ketjussa toistuu aika usein tietyt jutut. Jonkinlainen alakulttuurihan klassinen pukeutuminenkin tänä päivänä on.
Niin mutta siitä pukukankaasta tuskin tehtiin kahta samanlaista vaatetta...
Muuten tuntuu, että täällä on aika iso kirjo kaikenlaista tyyliä ja se mihin puututaan on laatu, istuvuus ja tekniset seikat. Nämä toki saattavat sekoittua sillä monille "roskaa" tuottavilla merkeillä ja myös muotimerkeille (jotka muuten tekevät hirveästi tuotteitaan halvan (lapsi)työvoiman maissa ja silti pyytävät enemmän hintaa kuin laatumerkit) nämä kolme tekijää ovat ne, jotka menevät metsään.
Ostoketju on siitä huono esimerkki, että siellä ostetaan samanlaisia juttuja, mutta onhan kauluspaitakin periaatteessa samanlainen juttu, mutta se voidaan toteuttaa lukemattomin eri tavoin...
-
Muuten tuntuu, että täällä on aika iso kirjo kaikenlaista tyyliä ja se mihin puututaan on laatu, istuvuus ja tekniset seikat.
Naulan kantaan. Lisäisin tuohon listaan harmonian, joka kattaa värit ja materiaalit.
Kommenttaja eri tyylien sekoittelusta ja tilanteisiin sopivuudesta on aika vähän, jos ei lasketa vastauksia neuvoja kysyville.
-
Ville, ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä sai sinut anglofiilinä italialaisten paitojen pariin? Huonot kokemukset taannoisista T&A:n mittapaidoista?
Asiaan liittyen, oletko kokeillut Isaian mittapaitoja?
-
Sami, erityisesti milanolaisissa ja napolilaisissa kauluspaidoissa on runsaasti käsityötä ja selvästi muotoillut kaulukset. Kun näitä käsityön helmiä löytää eBaystä ja Styleforumin myyntipalstalta uutena jopa alle satasella, ei Englanti pysty tarjoamaan vastaavaa hinta-laatusuhdetta. Myös käsityön yksityiskohdat ovat niin upeita, että päätös oli helppo.
Isaian paidasta en ole vielä kirjoittanut esittelyä, mutta niissä käsityö on hutiloitua. Eivät hintansa arvoisia, mutta alesta kelpo löytöjä.