Keikarin foorumi

abc: s-ryhmä on siinä mielessä pahempi, että samat henkilöt, jotka istuvat poliittisesti merkittävillä paikoilla, istuvat myös s-ryhmän edustajistossa. Tämä näkyy ikävästi katukuvassa s-ryhmän levittäytyessä syövän tavoin joka paikkaan tappaen aitoa kilpailua. Toinen ongelma on näiden kahden suuren kuristusote elintarviketuotannosta Suomessa. Riittääkö?

S-ryhmä on hoitanut yhteiskuntasuhteensa tehokkaasti, eikö? Samoin pyrkivät toimimaan kaikki suuret yritykset, toiset paremmin ja toiset huonommin. Poliittisesti merkittävillä paikoilla istuvien ihmisten epäeettiseen käyttäytymiseen voi vaikuttaa vaaleilla. Tosin viime vaalien äänestysprosentti viittasi siihen, että eipä tuo paljon kiinnosta. Samoin on olemassa selkeät yhteiskunnalliset mekanismit, joilla oletettuihin väärinkäytöksiin voidaan puuttua.

Mitä tarkoittaa aito kilpailu, sitäkö että kaikki kukat kukkivat ja kaikenkarvaiset vipeltäjät pääsevät häärimään? Onhan se trendikästä haikailla vapaata kilpailua, jos unohtaa sen haittapuolet ja siitä aiheutuvan yhteiskunnallisen vinoutuman. Vähän kuten kokoomusnuoret.

Haluatko sitten Lidlin, Carrefourin ja ICA:n joka niemeen, notkoon ja saarelmaan?

Mitä tulee tuohon elintarviketuotannon kuristusotteeseen, niin kannattaa käyttää aikaa sen miettimiseen, miten tähän tilanteeseen on tultu ja mitä muita realistisia skenaarioita olisi ollut.

En sano, että nykytilanne on paras mahdollinen, mutta asiat voisivat olla erittäin paljon huonomminkin. Mitä S-ryhmän mollaamiseen tulee, eniten kiinnittää huomiota kvasitiedostava ja trendikäs mollaaminen ilman, että asioita oikeasti ajatellaan.

Kateus on ihan oikeastikin palautettavissa suomalaisten uskomuksiin historiassa. Entisaikain maalaisyhteisöissä uskottiin, että onnea on rajallisesti. Jos naapurilla pelto tuottaa hyvin, se on itseltä poissa. Onni ei jakautunut tasaisesti koko kylälle. Siksi Suomessa harjoitettiin eräänlaista noituutta: käytiin hautaamassa suolaa naapurin hyvään peltoon ja luettiin pari loitsua sadon epäonneksi. Karjalta leikatiin hännästä pala tai nahkaan tehtiin merkkejä. Tämä siksi että oma pelto tuottaisi tai että oma karja kukoistaisi. Uskon että näillä menneisyyden uskomuksilla on jotain tekemistä nykypäiväkin näkyvän kateuden kanssa.

Toivottavasti tässä on ironiaa tai sarkasmia, joka nyt vain menee äkkinäiseltä lukijalta ohi. Muutoin olen huolestunut suomalaisen historianopetuksen tilasta.

Hep. Numero 3.