Keikarin foorumi
Keikari => Vapaa sana => Aiheen aloitti: ChuckBass - 29.05.10 - klo:17:11
-
Ajattelin nyt avata oman ketjun, kun en jaksanut taas poiketa täysin aiheesta tuolla mokkakenkäketjussa.
Jos kenkien väri tekee jostain henkilöstä homon näköisen niin silloinkaan syy ei ole kengissä.
Minä en jostain syystä ymmärrä ollenkaan tätä tälläkin palstalla tietyssä mielessä vallitsevaa "homofobiaa" / äärimmäistä miehisyyden korostusta. Enkä sano, että se olisi kovin yleistä, mutta aina silloin tällöin se tulee esille, tällä kertaa tuolla pinkeistä mokkabrogueista keskustellessa. Tuo pointti minkä Dandyish toi esille on myös täysin totta.
Onko jossain sanottu, että "klassinen tyyli" / hyvännäköinen pukeutuminen on vain heteromiehille ja homot käyttäkööt sitten mitä käyttävät?
Itselleni tuo "homokortin" / "miehisyyden" esiinnostaminen kertoo yleensä vain henkilön omasta epävarmuudesta tai mahdollisesti siitä, ettei ole sinut itsensä kanssa. Jos joku on tullut jätetyksi vaimonsa "huomattua olevansa lesbo", niin ymmärrän, että se voi ottaa oman miehuuden päälle, mutta ei kai sekään homomiesten vika ole.
Ja mikä nyt sitten yleensäkään on "homon näköistä", se että pukee päällensä pinkkiä? Ja niin, lähestulkoon kaikki naiset (oma tyttöystäväni mukaanlukien), joille olen tästä palstasta maininnut, olettavat oikeastaan kaikkien tänne kirjoittavien olevan ensisijaisesti homoseksuaaleja. Että näin. ;)
-
Aihe on vaikea. Minua on aikanaan homoteltu ja syrjitty vaateintoilun vuoksi, ja tästä jääneet muistot ovat saaneet minut ajamaan tätä klassista maskuliinista ulkoasua. Valitettavasti suomalaisessa kulttuurissa miehen kuva on macho, ja siitä poikkeaminen on tullut hyväksytyksi vähitellen kaiketi 80-luvulta alkaen. Uskon, että 50-luvulla pinkeistä kengistä olisi tullut turpiin missä päin Suomea. Iäkkäämmät jäsenet osaavat kommentoida paremmin.
Viime kädessä kyse on juurikin tästä miehen kuvasta, joka suomenruotsalaisilla on käsittääkseni joustavampi (korjatkaa, jos olen erehtynyt) ja sallii ulkonäköön panostamisen ilman pelkoa syrjinnästä. Kulttuuri on jatkuvassa muutoksessa, mutta hidasta tuntuu olevan.
-
Tämä homoshow lähti tällä kertaa irti sen Tumpin kommentin myötä, jossa sanottiin Pomarfinnin olevan miehisempi valinta. Eihän siinä vielä homouteen viitattu (oliko kirjoittajalla sellainen ajatus, en tietenkään tiedä) ellei sitten ole sitä mieltä, että epämiehekäs on yhtä kuin homomainen.
Jos mies pukeutuu "epämiehekkäästi", tulee siitä minulle mieleen ennemminkin transvestiitti kuin homoseksuaali. Epämiehekkäänhän täytynee kaiken järjen mukaan olla naismainen - ei nyt heti ainakaan tule mieleeni, mitä muita epämiehekkäitä vaihtoehtoja on, jos ei mukaan lueta androgyyniyttä, sikäli kuin sitä voi sanoa epämiehekkääksi korostetun miehekkyyden puutteen vuoksi.
Minusta homous ja miehekkyys eivät mitenkään korreloi, ainakaan niin kauan kuin puhutaan tyylistä. Onko sitten niin, että homot oikeasti pukeutuvat keskimääräistä useammin naismaisesti? Itse en ole huomannut mutta enpä mikään asiantuntija olekaan.
-
Mitä tulee pinkkiin, mielestäni värissä ei ole sinänsä mitään vikaa. Se on vain vaikea väri. Rajan tunnistaminen mauttoman pinkkiunelman ja tyylikkään väriläiskän välillä kulloisessakin asukokonaisuudessa vaatii kehittynyttä tyylitajua ja harjaantunutta värisilmää. Tyylitön väri mielestäni on lähinnä silloin, kun sen ei ole tarkoituskaan olla harmoniassa loppuvaatetuksen kanssa. Sellainen huomiohakuinen pukeutuminen voi sopia jollekkin, mutta pidän sitä itse raivostuttavan banaalina. Kuka tahansa voi mennä ulos pinkeissä boksereissa ja neonvihreässä bleiserissä "Pelle Hermanni"-laadun punaiset kengät jalassa, jos pukeutumisen funktio on huomion herättäminen. Sen sijaan esimerkiksi pastellipinkki kauluspaita tai hyvällä maulla toteutettu osaksi pinkki kravatti on maukas. Erityisesti tummemman ihonvärin tai sopivan rusketuksen omaavien päällä tai mustaan pukuun/irtotakkiin yhdistettynä ripaus pinkkiä toimii kuin häkä.
Mitä tulee miehisyyteen, itse en suo asialle kamalasti ajatuskaistaa. Jos joku välittää tarpeeksi kyseenalaistaakseen miehisyyteni jostain syystä, suotakoon tämä ilo heille. Itse pidän asiaa mielekkäänä lähinnä tyttöystäväni kannalta; muilla on vapaa oikeus omaan mielipiteeseensä. Muiden ihmisten seksuaalisuus kiinnostaa vielä vähemmän kuin muiden kuva omasta seksuaalisesta identiteetistäni.
Uskon - tai ainakin tahdon uskoa, että "homokortin" yleisyys johtunee useammin asian yleisestä vieraudesta ja tuntemattomuudesta, kuin varsinaisesta (tietoisesta ja/tai arvopohjaisesta) homofobiasta. Empiiriset kokemukseni ovat todenneet, että samalla tavalla joka sortin ihmisiä - niin hyviä kuin huonoja - löytyy niin heteroista, homoista, lesboista, biseksuaaleista kuin vaikka aseksuaaleista. On yleisinhimillinen piirre, että kaikki outo ja tuntematon huvittaa tai joskus jopa pelottaa. Se mitä ei ymmärrä, on arvaamatonta.
-
Joku tietty väri vaatetuksessa ei oikeasti kieli mitään ko. henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta ellei käytöksessä ole jotain siihen suuntaan vihjaavaa.
Ja sillä mikä kunkin seksuaalinen suuntautuminen on ei pitäisi olla hevonhelvetin väliä tänäpäivänä.
Ottakaa poijaat iisisti.
-
No jopas tuosta kommentistani myrsky nousi.
Mutta edelleen pinkki ei mielestäni ole miehen väri. PISTE! Ja käsitystäni siitä kun ei kukaan muuta millään tasa-arvomeuhkaamisella. Se on tasan varma asia.
Ja chuckbassille tiedoksi: Hyvien Viskien harrastamisessa ja maistelussa on ihan jostain muusta kyse kuin että; "miehekkäästi raakana"- vetämisestä. Kyseessä on siis puhtaasti suurimpia hedonistisia nautintoja maan päällä, eikä todellakaan ole kyse mistään kovan jätkän esittämisestä tai viinan kiskomisesta miehekkäästi. Hyvän Viskin "kiskominen" ja siitä kännin vetäminen on nimittäin vähän sama asia kuin saunassa piereskely, eli ei aivan täysin laitontakaan, mutta kyllä ajatus sielun ja ruumiin puhdistamisesta on jo todella hukassa.
Ja miksi ihmeessä piti tuo Rolex- aspekti ottaa keskusteluun mukaan? Keskustelussahan käsiteltiin vaaleanpunaisia kenkiä, eikä rannekelloja.
-
Älä nyt hyvä mies viitsi!!
Noista viskihommista en jaksa edes kirjoittamaan lähteä...
Laita päällesi mitä lystää ja anna meidän "pinkkihinaajien" olla pinkeissä.
Uskoisin että olemassaolomme ei järkytä aidon miehisen elämäsi kivijalkaa kovinkaan vakavasti.
P.S. Pysy kaukana Glenmorangien Port Wood finishistä ettei maine mene...kovin on antiikkirosaan vivahtavaa väriltään (jaksoinpa).
-
En tunne tai ole tavannut ketään joka kirjoittaa tänne, mutta kaikki tuntemani tai tietäväni homomiehet pukeutuvat paremmin kuin hetorot.
-
Tämä homoshow lähti tällä kertaa irti sen Tumpin kommentin myötä, jossa sanottiin Pomarfinnin olevan miehisempi valinta. Eihän siinä vielä homouteen viitattu (oliko kirjoittajalla sellainen ajatus, en tietenkään tiedä) ellei sitten ole sitä mieltä, että epämiehekäs on yhtä kuin homomainen.
Jos mies pukeutuu "epämiehekkäästi", tulee siitä minulle mieleen ennemminkin transvestiitti kuin homoseksuaali. Epämiehekkäänhän täytynee kaiken järjen mukaan olla naismainen - ei nyt heti ainakaan tule mieleeni, mitä muita epämiehekkäitä vaihtoehtoja on, jos ei mukaan lueta androgyyniyttä, sikäli kuin sitä voi sanoa epämiehekkääksi korostetun miehekkyyden puutteen vuoksi.
Minusta homous ja miehekkyys eivät mitenkään korreloi, ainakaan niin kauan kuin puhutaan tyylistä. Onko sitten niin, että homot oikeasti pukeutuvat keskimääräistä useammin naismaisesti? Itse en ole huomannut mutta enpä mikään asiantuntija olekaan.
Siis Juuri näin! En kirjoittanut homoista halaistua sanaakaan sinne kenkäkeskusteluun, enkä muuallekaan.
Eli tähdennetään vielä näin: Pinkki ei ole mielestäni konservatiivisen miehen väri, joihin itsekin kuulun.
-
Pinkki on oma värini muiden joukossa.
Miellän itseni äärimmäisen konservatiiviseksi mieheksi noin lähtökohtaisesti.
Konservatiivisuuteni ei tosin ulotu pukeutumisessa käytettäviin väreihin.
Herra kaataa itselleen vaan.
-
Mihinkähän asti tai mihinkähän kulttuuriin tuo konservatiivisuus kuuluu?
Pinkki ei ainakaan 30-luvulla ollut mikään kirosana. Ja aika kauas saa ajassa mennä että päästään siihen konservatiivisuuteen, missä pinkkiä ei hyväksytty:
(http://i101.photobucket.com/albums/m57/leitner/Chevaliers30sEsquireWinterSuits/1930sEsquire132.jpg)
(http://i101.photobucket.com/albums/m57/leitner/Chevaliers30sEsquireWinterSuits/1930sEsquire008.jpg)
(http://i101.photobucket.com/albums/m57/leitner/Chevaliers30sEsquireShirtsTies/1930sEsquire046.jpg)
(http://i101.photobucket.com/albums/m57/leitner/Chevaliers30sEsquireShirtsTies/1930sEsquire097.jpg)
Ja oikeanpuolimmainen herra on tässä muuten vaan harvinaisen pastellisävyisessä kombossa
(http://i101.photobucket.com/albums/m57/leitner/Chevaliers30sEsquireWinterSuits/1930sEsquire059.jpg)
-
Pinkki kenkä on jo niin överi että sitä ei voi miksikään muuksi käsittää.
Överin voi kantaa tyylillä(in your face you SOB) tai vähemmän tyylillä(vahinko).
-
Pinkkeihin kenkiin en ota kantaa, mutta muuten pinkki on oiva väri oikein käytettynä. Jos joku minut perheenisän sen vuoksi luokittelee johonkin itseään inhottavaan luokkaan, ei se ole minulta pois. Vaatteiden väreistä pääsisi muuten kivasti aasinsiltaa myöten luokittelemaan ihmisiä vaikka automerkin mukaan. Johon luokitteluun muuten kyseinen teollisuus tavallaan pyrkii. Lisäksi totean kyllästyneeni viskihifistelyyn sen aikanaan läpikäyneenä. Löysin joitakin merkkejä, joita vieläkin satunnaisesti juon, mutta jos pääsen valitsemaan, otan ennemmin hyvän konjakin. Tai lasin sampanjaa.
-
PS. Ihan keskustelun vuoksi, meneekö miehen olemuksessa mitään rajaa? Olisko esim. naisten vaatteiden käyttö OK, jos ne ovat esteettisesti ja kooltaan sopivia? Onko naisten vaatteiden välttäminen homofobista ja "merkki epävarmuudesta"?
Koko kirjoitus oli täynnä erittäin hyviä pointteja ja myönnän, että itsekin hieman kärjistin tuossa omassa aloituksessani. Poimin lainaukseen kuitenkin vain tämän osan.
Oma mielipiteeni on se, ettei naisten vaatteiden vältteleminen tai edes vaaleanpunaisen värin välttäminen omassa pukeutumisessa ole tietenkään merkki mistään, jos kokee niin, ettei väri / kyseiset vaatteet sovi itselle. Eli ihan samalla tavalla näiden vaatteiden vältteleminen ei ole merkki mistään sen enempää kuin niiden harmaiden pomarfinien välttely. Mutta silloin kun asioista tehdään yleistyksiä tyyliin, "pinkki ei ole missään tapauksessa miesten väri" / on miehekkäämpää pukeutua harmaisiin pomarfineihin kuin vaaleanpunaisiin kenkiin, niin se herättää itsessäni ihmetystä.
Tuohon toiseen kysymykseen, minä olen vartaloltani sen kokoinen, etä usein esim neuletakit tai tietyt farkut voin löytää helposti naisten puolelta. En koe, että tämä vaikuttaa "miehisyyteeni" millään tavalla, kuten tyro totetsi, miehisyyteni "testaaminen" on yleensä ainoastaan tyttöystäväni ja minun välinen asia ja silloinkaan siihen ei kyllä pukeutuminen liity millään tavalla, päinvastoin :)
Ja mielestäni Tony Halme oli yksi parhaista esimerkeistä tuossa miehisyyden korostamisen esiintuomassa epävarmuudessa. Mies, joka tatuoi perseensä yläpuolelle exit only, osoittaa mielestäni juuri sen, mitä tarkoitin. Niin pitkällä täällä nyt ei tietenkään olla, mutta välillä tietyt kommentit muistuttavat itseäni juuri tällaisesta suhtautumisesta.
Omana tarkoituksenani ei ollut myöskään niputtaa näitä miehisyyden korostamista ja "homofobiaa" vaikka ne kauttaviivalla tavallaan yhdistinkin. Eli aina ei tietenkään ole kysymys molemmista ja kuten Jaro totesi, tottakai "miehisyyden voi sentään nostaa esiin ilman, että se sisältää kategorisen junttiuden ja oletetun piikin muita suuntauksia kohtaan? ts. kaikkea miehisyyden korostamista ei mielestäni voi tulkita välittömästi homofobiaksi."
Mutta kuten Villekin on todennut ja esim siitä eräästä lehtihaastattelusta kävi ilmi, hänen tavoitteenaan on hieman tuon maskuliinisuuden ja sitä kautta siis miehisyyden erityinen korostaminen.
Ja niin, tarkoituksenani ei ollut myöskään kääntää tätä miksikään homo / tasa-arvokeskusteluksi vaan enemmänkin tuohon miehisyyden suuntaan ja siihen, että onko joillekin oikeasti vaatetus miehisyyden mittari. Ilmeisesti on ja se heille suotakoon, itselleni sitä on vain hyvin vaikea käsittää.
Tumpille vielä noista Rolexeista, mielestäni ne liittyivät tuohon miehisyyteen minkä toit esille kenkäkommentissasi ja samalla tavoin kuin sinä et voi ymmärtää miehiä jotka käyttävät kyseisenlaisia kenkiä, en minä voi oikein ymmärtää ihmisiä jotka valitsevat kellokseen lähtökohtaisesti mielikuvituksettoman mahdollisen, eli rolexin. Ihmiset ovat erilaisia ja hyvä niin. Tästä johtuen myös viskien maistelu olisi minulle enemmän rangaistus kuin minkään tason nautinto.
Ps. Omasta kaapistani löytyy paljon vaaleanpunaista pikee-paidoista tennareiden kautta irtotakkiin. Ja kaikilla näillä saa pukeutumiseen varsin hyvin väriä, silloin kun sitä kaipaa ja mielestäni se sopii minulle. Plus naiset tuntuvat lämpenevän niille myös varsin mallikkaasti ;)
-
En tunne tai ole tavannut ketään joka kirjoittaa tänne, mutta kaikki tuntemani tai tietäväni homomiehet pukeutuvat paremmin kuin hetorot.
Tämäkin on aika yleinen homoseksuaalisuuteen liitetty stereotypia joka syntynee siitä, että huomio herkemmin kiinnittyy ihmisiin jotka ulkonäöltään erottuvat massasta. Oma arkikokemukseni on, että ihmisen ulkonäön perusteella ei pysty päättelemään hänen seksuaalisia taipumuksiaan ellei henkilö itse niitä halua ulkoisilla merkeillä alleviivata. Kaikki tuttavapiiriini kuuluvat homoseksuaalit ovat ihan samanlaisia tamppaajia kuin kaikki muutkin.
-
Ehkä jokin analogia siinäkin saattaisi tosin olla, homoseksuaali voi uskaltaa olla erilainen. Myös pukeutumisessaan.
Tämä ei poissulje mitään muutakaan mahdollisuutta, mutta siitä saattaa syntyä tiettyjä stereotypioita.
Poikkeuksia tietty löytyy ja en niputtaisi mitään pukeutumiseen paneutumista mitenkään seksuaaliseen suuntautumiseen. Siihenhän se ei liity mitenkään. Ei millään tavalla.
Mutta saattaa olla, että uskaltaakseen vapaasti ilmaista omaa itseään vaatii luonnetta, joka on syystä tai toisesta.. kokemuksesta tai luonnostaan siunaantunut henkilölle. Kenties siksi meillä on stereotypia homomiesten paremmasta pukeutumisesta. He vain uskaltavat. Kun joku muu uskaltaa, hänet leimataan homoksi.
-
Tästä johtuen myös viskien maistelu olisi minulle enemmän rangaistus kuin minkään tason nautinto.
Auts! No, omahan on tappiosi...
-
Tässäpä nyky-yhteiskunnan suuri ongelma, josta en tällä kertaa jaksa valitella suuremmin. Kaupungeissa harva vastaantulija on tuttu, joten joudumme tekemään arvioita toisistamme ulkonäön perusteella. Tämä vääristää kovasti tulkintoja. Ei kenestään voi todella olla jotain mieltä ennen kuin hänet tuntee paremmin. Valitettavasti myös minä kuulun heihin, jotka muodostavat oletuksia aivan liian nopsasti ja sitten pitävät niistä kovin hanakasti kiinni. Ehkäpä tämä piirre muuttuu jahka aikuistun.
-
Mielestäni kyse on ennakkoluuloista. Suomalaisten huono itsetunto peilaantuu sellaisella hetkellä kun vastaan tulee joku hyvin pukeutunut. Vaatteiden värillä ei ole väliä. Puku päällä liikkuva on joko homo, herra, keikari (mikä meinaa suunnilleen samaa kuin homo).
Lähdin kerran bileisiin kombinaatiossa farkut ja pinkki kauluspaita. Seurue jämähti epäuskoisena "lukkoon", sitten rohkein pienen hihityksen saattelemana kysyi "onko paita pikkaisen homo?"
Itse en juurikaan piittaa tuonkaltaisesta päättelystä. Vaatteilla ei ole seksuaalista suuntautumista joten miksi niillä pitäisi viestittääkään mitään? Käsittääkseni "alakulttuurihenkisillä klubeilla" eli niinsanotusti homokapakoilla saattaa olla jonkinlainen dresskode jolla pyritään välttämään väärinkäsityksiä.
Juurikin tuo naureskelu ennen ja jälkeen "paitasi on homo"-heiton, paljasti minulle, että kyse on vain yksinkertaisten ja sivistymättömien ihmisten ennakkoluuloista, ihmisten jotka katsovat maailmaa erittäin kapean ja mustavalkoisen suotimen läpi.
Mielestäni hauskempi (ja valaisevampi) keskustelunaihe olisi, kuinka pukeutua ympäristön mukaan. Herrasmies joka taskuliinoineen ja tweedtakkeineen uppoaa massaan kahvila Ekbergissä aamupäivällä saa Someron S-marketissa todennäköisesti vastaansa naurua, pistävää tuijottelua ja oluelle erehdyttyään todennäköisesti turpaansa. Ja sitä ennen ronskia homottelua.
-
Vähemmästäkin saa ihan hyvä paita traumoja...*läppä*
-
Ehkä jokin analogia siinäkin saattaisi tosin olla, homoseksuaali voi uskaltaa olla erilainen. Myös pukeutumisessaan.
Niin, no. Käsittääkseni homous ei ole uskalluksesta kiinni. Sen julkituominen toki saattaa olla ja "kaapista tulon" myötä saattaa erilaisuuden korostaminen näkyä myös pukeutumisessa. Seksuaalisuus on suurimmalle osalle ihmisistä intiimi asia joka ei muille kuulu. Ihan riippumatta siitä toteuttaako itseään homo-, hetero- vai biseksuaalisissa suhteissa.
Ihmisten tyypittely seksuaalisen suuntautumisen perusteella on aika rajoittunutta.
-
Pitääkö olla erityisen miehekäs? Jos pitää niin miksi?
-
Ehkä jokin analogia siinäkin saattaisi tosin olla, homoseksuaali voi uskaltaa olla erilainen. Myös pukeutumisessaan.
Niin, no. Käsittääkseni homous ei ole uskalluksesta kiinni. Sen julkituominen toki saattaa olla ja "kaapista tulon" myötä saattaa erilaisuuden korostaminen näkyä myös pukeutumisessa. Seksuaalisuus on suurimmalle osalle ihmisistä intiimi asia joka ei muille kuulu. Ihan riippumatta siitä toteuttaako itseään homo-, hetero- vai biseksuaalisissa suhteissa.
Ihmisten tyypittely seksuaalisen suuntautumisen perusteella on aika rajoittunutta.
Itse en mielestäni sanonut, että tyypittelen ihmisiä niiden suuntautumisen perusteella?
-
Jarolle:
Ongelma on se, että epäformaaleihin "smart but casual"-tilanteisiin pitäisi saapua t-paidassa, farkuissa ja rohkeimmillaankin vain mustat dress trainerit jalassa. Siistimpää vaatetusta vaativissa tilanteissa nähdään sitten näitä turon/citymarketin/halosen tekokuituluukkia mahdottomalla solmio-paita-yhdistelmällä, kaikki napit kiinni luonnollisesti. Arkisinhan heteromies ei kauluspaitaan edes koske. Ellei ole homo tai herra tai suomenruotsalainen.
Eli vaihtoehdot on joko pukeutua kuin perunannostoon/aitan maalaukseen tai sitten yksinkertaisesti paskaan, halpaan, halvalta näyttävään pukuun joka hiostaa ja eccoihin. Sehän tietysti luo tiettyä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta muiden "herravihaa" potevian kanssa, kun voi näppäillä muovista rintamusta edestakaisin ja kiroilla kuinka idioottimainen juttu puku on kun se hiostaa.
En kyllä ymmärrä miksi Suomessa pukeudutaan niin huonosti. Järkyttävää, että punkkarit yms. alakulttuuriväki, lävistetyt sekä tatuoidut veijarit herättävät vähemmän huomiota kuin klassisen tyylikkäästi pukeutuvat. Jopa niinkin pienimuotoisissa pippaloissa kuin kesäjuhlissa tai valmistujaisissa kiinnittävät kilo rautaa naamassaan kantavat, epäsosiaaliset, käytöstavattomat ja murjottavat goottihevipunkkarit vähemmän huomiota kuin herrasmies irtotakkeineen ja taskuliinoineen. "Mikä toi on, ooksä joku homo vai?"
On melkoisen vastenmielistä joutua puolustelemaan pukeutumistaan. Joudun toistuvasti tilanteisiin, joissa henkilöt sokoksen puvuissa, joissa on taskut edelleen kiinniommellut, merkki hihassa ja kaikki napit kiinni tulevat tohkeissaan selittämään minulle.
"Ei herra varjele jätkä, sulla on farkut?"
"Joo"
"Mitä sä niinku ajattelit?"
"Noh kun pukua ei vaadittu tähän kesätapahtumaan niin ajattelin vetää kokonaan luonnonkuituisen tattersallcheckpaitani, tweedtakin, farkut ja ruskeat broguet. Yleisvaikutelma on siisti, asu hengittää ja minulla on mukava olla. Samaa ei voida sanoa teistä, näytätte naurettavalta kun hikoilette pää punaisena siinä keinokuituihmeessänne, jonka selkäosa nousee kuprulle, kaulukset eivät pysy aisoissa, hihat ovat väärän mittaiset, housut ovat ryppyiset ja lisäksi polyesterisolmionne näyttää punaviinioksennukseen kastetulta hirttoköydeltä"
"Joojoo mut ainakin mulla on puku. Sitäpaitsi sulla vilkkuu nenäliina rintataskussa, mulla se on kätsästi kato ommeltu kiinni jo tehtaalla niin ei tule noita mokia"
I rest my case....
-
Vanhana nojatuolistrategina - ja lähestymistä menestyksellä kokeilleena - näen asian niin, että on vain hyvästä jos ihmiset kyseenalaistavat suuntautumiseni.
Tällöin miehet eivät koe minua kilpailijana, eivätkä naiset pelimiehenä.
;)
-
Itse en mielestäni sanonut, että tyypittelen ihmisiä niiden suuntautumisen perusteella?
Jep. Tuo kommentti oli tarkoitettu yleisemmäksi eikä siis ollut osoitettu sinulle. Pahoitteluni.
-
En kyllä ymmärrä miksi Suomessa pukeudutaan niin huonosti. Järkyttävää, että punkkarit yms. alakulttuuriväki, lävistetyt sekä tatuoidut veijarit herättävät vähemmän huomiota kuin klassisen tyylikkäästi pukeutuvat. Jopa niinkin pienimuotoisissa pippaloissa kuin kesäjuhlissa tai valmistujaisissa kiinnittävät kilo rautaa naamassaan kantavat, epäsosiaaliset, käytöstavattomat ja murjottavat goottihevipunkkarit vähemmän huomiota kuin herrasmies irtotakkeineen ja taskuliinoineen. "Mikä toi on, ooksä joku homo vai?"
On melkoisen vastenmielistä joutua puolustelemaan pukeutumistaan. Joudun toistuvasti tilanteisiin, joissa henkilöt sokoksen puvuissa, joissa on taskut edelleen kiinniommellut, merkki hihassa ja kaikki napit kiinni tulevat tohkeissaan selittämään minulle.
Pitäisikö vaihtaa sosiaalisia piirejä, jos joutuu puolustelemaan pukeutumistaan?
Vaan alakulttuurimeininkipä tuntuu herättävän aika paljon negatiivisia viboja. Jos muinaisella 90-luvulla laittamani lävistykset eivät olisi kasvaneet umpeen jo aikaa sitten, tulisin johonkin foorumimiittiin ihan piruuttani kilo rautaa naamassa...
-
"Ei herra varjele jätkä, sulla on farkut?"
"Joo"
"Mitä sä niinku ajattelit?"
"Noh kun pukua ei vaadittu tähän kesätapahtumaan niin ajattelin vetää kokonaan luonnonkuituisen tattersallcheckpaitani, tweedtakin, farkut ja ruskeat broguet. Yleisvaikutelma on siisti, asu hengittää ja minulla on mukava olla. Samaa ei voida sanoa teistä, näytätte naurettavalta kun hikoilette pää punaisena siinä keinokuituihmeessänne, jonka selkäosa nousee kuprulle, kaulukset eivät pysy aisoissa, hihat ovat väärän mittaiset, housut ovat ryppyiset ja lisäksi polyesterisolmionne näyttää punaviinioksennukseen kastetulta hirttoköydeltä"
"Joojoo mut ainakin mulla on puku. Sitäpaitsi sulla vilkkuu nenäliina rintataskussa, mulla se on kätsästi kato ommeltu kiinni jo tehtaalla niin ei tule noita mokia"
I rest my case....
Toivottavasti kyseessä ei ollut tositarina :D. Onneksi en ole kertaakaan joutunut omaa pukeutumistani puolustelemaan missään, pinkkiä paitaakin olen saanut pitää rauhassa. Ymmärrän kyllä että Suomessa halutaan korostaa omaa kurjuutta pitämällä 10 vuotta vanhaa rikkinäisiä verkkareita ja nuhjuista t-paitaa. Vasta hiljanhan on Beckhamit ja muut "metroseksuaalit" nostaneet päätään, eli "vaatteilla keikaroiva" ei aina välttämättä ole homo, vaikka seksuaalisella suuntaumuksellakaan ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Tosin leffat ja tv-sarjat antavat olettaa että nämä "hupsut miehet" saavatkin sitten jo sen suuntaumuksensa tarjoaman "tekosyyn" varjolla revitellä pukeutumisessaan enemmän.
Väitän että heteromiehet, siinä missä muutkaan, eivät paljoakaan kiinnostu James Bondistakaan elokuvana, jos Bond kulkisi Uuno Turhapuron näköisenä Casinoilla, joista todennäköisesti hänet heitettäisiin kovin nopeasti ulos.
-
Tarina on tosi. Valitettavasti.
"Mut hei kato onha se kätsää ku taskuihi ei tuu vahingos tungettuu mitää ku noon ommeltu kii kato"
Tämähän on aivan normaalia, farkuthan eivät tunnetusti sovi minkäänlaisen irtotakin kanssa yhteen. Paljon mieluummin näyttäytyy siinä haikean vihreässä polyamidipuvussa, kaupan myyjäkin kehui sen istuvan hyvin..
-
Räyhäkäs: aikamoinen tarina. Jos se on tosi, liikut kiinnostavassa seurassa.
-
Nähdäkseni suurin pukeutumiseen liittyvä tabu tai ihmetyksen aihe ainakaan Suomessa ei ole hienostelu, pröystäily, homolta tai muun vähemmistön edustajalta näyttäminen tai tilanteeseen sopimattomasti pukeutuminen vaan se, että on miettinyt pukeutumistaan ja onnistuu näyttämään sellaiselta, että sitä voisi moni luonnehtia esimerkiksi sanalla tyylikäs. Merkitystä ei ole sillä, onko kokonaisuus muodollinen vaiko hyvinkin rento. Ihmisiä on tietysti hyvin erilaisia ja välillä huomaa oikeasti myönteisiä reaktioita mutta usein myös todella kummallisia.
Kerron pari esimerkkiä. Nyt kun kelit ovat olleet keväisempiä olen monesti heittänyt niskaani tuon muissa ketjuissa jo kuvailemani kokonaisuuden: vaalea Baracuta, raakadenimfarkut, valkoinen OCBD ja kenkinä Graftonit tai Tricker'sit. Kuten tiedämme, eivät tälläkään foorumilla kaikki pidä noista vaatekappaleista mutta en kuitenkaan usko, että kukaan herroista pitäisi minua aivan sirkuspellen näköisenä. Mielestäni yhdistelmä on hyvän näköinen ja sopii minulle. Kun noissa vaatteissa menin kerran Meilahden terveystieteelliseen kirjastoon lukemaan, eräs ehkä parikymppinen ilmeisesti opiskelijaneitonen oli tikahtua nauruun. Hän ei enää pystynyt keskittymään kirjaansa vaan vain oman reaktionsa peittelemiseen, sillä selvästi hän ei tahtonut loukata minua. Tässä muutama päivä sitten samoissa kuteissa taisin aiheuttaa samanlaisen kohtauksen eräässä keski-ikäisessä naisihmisessä, joka jonkun miehen kanssa käveli vastaan Kaisaniemen metroasemalla. Hän piti naamansa peruslukemilla ja tuskin vilkaisikaan minuun mutta heidän mentyään ohitse alkoi takaani kuulua naisen naurua ja hänen seurassaan olleen miehen ihmetteleviä kysymyksiä: "Mikä nyt tuli?" Tässä tapauksessa en tosin voi olla täysin varma, että pukeutumiseni oli reaktion syy: kenties minulta oli unohtunut vetoketju auki ja hevonen kurkisti tallista (tai poni). Luulen, että näissä molemmissa tapauksissa oli kyseessä jonkinlainen naisellinen "Oi, söpö poika pukeutuu hyvin" -reaktio (enhän minä oikeasti ole söpö vaan karskin miehekäs). Yhtä kaikki, hieman outoa mielestäni mutta toivottavasti piristin noiden naikkosten päivää.
Miesten oudot reaktiot puolestaan liittyvät yleensä rahaan ja ovat usein jossakin määrin agressiivisempia, vaikka toistaiseksi en ole joutunut tappelemaan. Kerran olin metrossa Burberryn trenssissä (kaulukset alhaalla) sen reteän Bossin (logo lähes huomaamaton) nahkaisen (herran pieksut, miten kallis materiaali) laukun kanssa ja edessäni istunut vähintään keski-ikäinen äijä mulkoili minua koko matkan kasvoillaan epäuskoinen ilme, ikään kuin miettien, miten tuohon pitäisi suhtautua. Välillä hän yritti katsoa ikkunasta ulos muttei pystynyt. Kun olin toisella kertaa Baracutasotisovassani metrossa ja nousin Kampissa pois, muuan tumma nuorukainen vihastui siinä määrin ulkomuodostani, että tuuppien raivasi tiensä ohitseni kohti liukuportaita. Portaissa hän jäi paikoilleen seisomaan ja minä tapani mukaan kävelin portaat hänen ohitseen ja eikäs sama sälli kohta kävellyt vielä nopeammin minun ohitseni. Tällainen urosten kamppailu. En tiedä, olisiko tässä tapauksessa ollut jotakin vaikutusta silläkin, että käsittääkseni jotkin hieman rasistissävytteiset porukat ulkomailla saattavat käyttää samanhenkisiä vaatteita. On myös mahdollista, että kaveri oli nähnyt vilauksen Rolexistani, joka kyllä normaalisti jää kalvosimen alle piiloon.
Summa summarum: kaikki ihmisten reaktiot piristävät päivääni, niin negatiiviset kuin positiivisetkin. Olisivat nuo jokapäiväiset metromatkat muuten aika tylsiä. Yleensä en kyllä palautetta paljon jaksa tarkkailla, kun esim. metrossa käytän aikani hyödyksi lukien.
-
^ Ihan offtopic, mutta miesbalettitanssijoilla on muuten yleensä melko kadehdittavat kropat ja ovat kyllä varsin "miehekkään" näköisiä kavereita :)
-
Tästä johtuen myös viskien maistelu olisi minulle enemmän rangaistus kuin minkään tason nautinto.
Auts! No, omahan on tappiosi...
Näinhän se on. Tai ainakin jotkut ovat niin sanoneet. Samoin kuin se, etten voi sietää punaviiniä, konjakkia, olutta, sushia, äyriäisiä tai montaa muutakaan "herkkua". Mutta ainakin toistaiseksi olen pystynyt elämään ihan hyvin ilmankin, joten.
-
Eilen päiväkävelyllä huomasin mielenkiintoisia reaktioita. Useampikin ihminen katsoi aivan pidäkkeettä epäuskoisena vaatetustani (ja uskon, että nimenomaisesti vaatetustani), etenkin rusettia. Epäuskoa selvästi lisäsi se, että käsipuolessa oli kaunis nuori nainen, niin tiuhaan kaikkien katse pyörähteli hänen ja minun välissä. Oli jotenkin...tyydyttävää huomata, että tyypillinen halveksunta/sukupuolivähemmistöpohjainen syrjivä nauru/muut vastaavat ylemmyydenmerkit haihtuivat täysin. Viimeisenä tunteena lähes jokaisen katseesta tuli kuitenkin ulos kateus. Liekö sitten rohkeudesta tai mistä, mutta kuitenkin. Tämä siis sekä miehiltä että naisilta. Onneksi silti tuli muutama selkeä positiivinen hymy ja nyökkäys.
Kokonaisuuden muuten kruunasi n. 75-vuotias rouvasihminen. Hän alkoi suorasukaisesti valistaa daamiani siitä, että koska hän on löytänyt minunlaiseni, hänen ei tule päästää löydöstään irti. En välttämättä pitänyt valistushetkeä kohteliaana, mutta kieltämättä melkoisen hykerryttävänä.
Olen kyllä havainnut sen, että klassisen pukeutumisen elementit - etenkin jos värit ja kuosit sun muut ovat harmoniassa - suututtavat ihmisiä. En tiedä, mistä tämä johtuu. Onkohan kyse kateudesta (luullaan, että vain isolla rahalla voi pukeutua hyvin), vähemmistövihasta, protestanttisesta työmoraalista (liikaa aikaa pukeutumisen miettimiseen) vai yksinkertaisesti siitä luulosta, että toinen pukeutuu miten pukeutuu ollakseen muiden yläpuolella.
Väreihin ja niiden käyttöön olen havainnut erikoisen suhtautumisen. Jos päällä on korkeakontrastinen asukokonaisuus, "v***n homo" -huutelu on paljon yleisempää kuin vähäkontrastisemman kokonaisuuden kanssa. Jälkimmäinen, kuitenkin, näyttää yleensä hitusen tylsältä ja siltä, että jotain puuttuu. Varmoja k.o. huudon kirvoittajia ovat myös taskuliinat ja vähänkin räväkämpikuvioiset hatut.
Pähkäilen kyllä usein syytä suomalaiseen tyylifobiaan. Onneksi, kuitenkin, olen saanut joihinkin ystäviin tartutettua oman tyylin etsimisen ilon.
-
Jussi, minulla on hyvin samanlaisia kokemuksia. Tuo ensin mainitsemasi kävelyskenaario on hyvin tuttua..
Useimmiten nuoret pojat ja teinitytöt naureskelevat mutta siinäpä se.
Nuo pohtimasi syytkin on monasti pohdituttanut itseänikin.. Muista, että suomessahan on sanonta rumat ne vaatteilla koreilee. Luulen, että usein ihmiset miettivät, että luuleeko tuo itsestään jotakin, kun tuolla tavalla pukeutuu?
Meillä ollaan kyllä täällä Suomessa aika kapeakatseisia, kun joku pukeutuu tyylikkäästi.
-
Kävin ruokatunnilla hoitamassa asioita. Oli mielenkiintoista huomata, miten päät pyörivät, vaikka pukeutuminen oli rennon puoleinen. Trenssi, farkut, olkihattu ja arskat.
-
Muista, että suomessahan on sanonta rumat ne vaatteilla koreilee.
Tota sanontaa en oo ikinä ymmärtänyt. Siinähän on samaa logiikkaa, jos sanoisi "köyhät ne rahalla leveilee". Varsinainen oxymoron. Eihän voi olla ruma jos on tyylikäs ;).
-
Kävin ruokatunnilla hoitamassa asioita. Oli mielenkiintoista huomata, miten päät pyörivät, vaikka pukeutuminen oli rennon puoleinen. Trenssi, farkut, olkihattu ja arskat.
Ilman paitaa, ei ihmekään että pyörii päät ;)
-
Kävin ruokatunnilla hoitamassa asioita. Oli mielenkiintoista huomata, miten päät pyörivät, vaikka pukeutuminen oli rennon puoleinen. Trenssi, farkut, olkihattu ja arskat.
Onhan tuollainen kiusallista.. Ainakin omasta mielestäni. Ja esim. Lahdessa päiden pyörimiseen ei kaksisia vermeitä edes tarvita. Ymmärrätte varmaan, mitä tarkoitan.
Täytyy kyllä hattua nostaa sellaisille, jotka eivät katseista välitä. Itse tulen vähän, tai aika paljonkin kiusaantuneeksi. Esim. pukuja en tuosta syystä arkena ja tavallisina päivinä pidä.
Näin kesäaikaan olisi melkoisen tyylikästä ja rouheata hankkia spectatorit ja vetää niillä eteenpäin. Mutta voin vain kuvitella sitä mulkoilijoiden määrää.
Joten sen verran täytyy nyt kyllä perua sanojani niistä pinkeistä mokkakengistä, että niiden käyttäjälle nostan kyllä hattua, jos/kun hän kantaa niitä itsevarmasti.
-
Kävin ruokatunnilla hoitamassa asioita. Oli mielenkiintoista huomata, miten päät pyörivät, vaikka pukeutuminen oli rennon puoleinen. Trenssi, farkut, olkihattu ja arskat.
Ilman paitaa, ei ihmekään että pyörii päät ;)
Oli siellä valkoinen kauluspaita. Sitä näkyi niin vähän, etten pitänyt sitä tietoa tarpeellisena. =)
-
Hattu kerää katseita. Sehän riittää, jos päässä on muu kuin karjala-lippis, vaikkapa ihan tavallinen flat cap.
-
Jussi, minulla on hyvin samanlaisia kokemuksia. Tuo ensin mainitsemasi kävelyskenaario on hyvin tuttua..
Useimmiten nuoret pojat ja teinitytöt naureskelevat mutta siinäpä se.
Nuo pohtimasi syytkin on monasti pohdituttanut itseänikin.. Muista, että suomessahan on sanonta rumat ne vaatteilla koreilee. Luulen, että usein ihmiset miettivät, että luuleeko tuo itsestään jotakin, kun tuolla tavalla pukeutuu?
Meillä ollaan kyllä täällä Suomessa aika kapeakatseisia, kun joku pukeutuu tyylikkäästi.
Suomessa on monta muutakin sanontaa, jotka kyllä kuvaavat kansan syvien rivien mentaliteettia, mutta joutaisivat jo romukoppaan:
Vaikeneminen on kultaa
Ei leikki leivässä pidä
Puhumatta paras
Sääli on sairautta
jne. Erilaisia protestanttiseen, ilottomaan, työkeskeiseen maailmankuvaan liittyviä sanontoja kaikki.
Asenteethan eivät poistu kuin esimerkin avulla, joten ehkäpä tämänkin foorumin ja Villen blogin ansiosta edes jonkun kadunmiehen maailmankuva muuttuu positiiviseen suuntaan. Avarakatseisuutta tosin ei voi vaatia muilta ellei itse ole avarakatseinen, joten eipä muuta kuin ymmärrystä hankkija-lippiksille, kolmiraitaverkkareille, tuulipuvuille, hihattomille paidoille, farkkutakeille, lenkkareille, tatuoinneille ja muotiluomuksille...
-
Hattu kerää katseita. Sehän riittää, jos päässä on muu kuin karjala-lippis, vaikkapa ihan tavallinen flat cap.
Pääsen tätä testaamaan lähiaikoina kun Panama-hattu saapuu :P. Toivottavasti positiviisessa mielessä tulee katseita, tosin ei Tamperekaan ole mikään maailman suurin mutta ei kyllä pieninkään paikka.. ehkä pienillä paikkakunnilla korostuu toi perään huutelu?
-
Enemmänkin suuremmilla paikkakunnilla. Mulle ei ole huudeltu ainakaan vielä missään..
-
Hattu kerää katseita. Sehän riittää, jos päässä on muu kuin karjala-lippis, vaikkapa ihan tavallinen flat cap.
Pääsen tätä testaamaan lähiaikoina kun Panama-hattu saapuu :P. Toivottavasti positiviisessa mielessä tulee katseita, tosin ei Tamperekaan ole mikään maailman suurin mutta ei kyllä pieninkään paikka.. ehkä pienillä paikkakunnilla korostuu toi perään huutelu?
Joo kyllä se Panama kerää hieman katseita, niitä kun harvemmin näkyy alle 50:sten päässä tuolla hämeenkadulla. Mutta en nyt muista että olisin yhtäkään pahanoloista katsetta saanut. Ihan positiivisen oloisia ovat olleet.
-
Kävin ruokatunnilla hoitamassa asioita. Oli mielenkiintoista huomata, miten päät pyörivät, vaikka pukeutuminen oli rennon puoleinen. Trenssi, farkut, olkihattu ja arskat.
Tämä pään pyörähtäminen ei välttämättä kuitenkaan tarkoita kateutta/alemmuudetunnetta ym. Itse ainakin tyylikkään ilmestyksen kohtadessa pyöritän päätäni merkkinä hyvästä mausta. Ikään kuin sanattomana "suits you, sir":nä. Tietenkin vastaantulevan ilmeestä voi vetää tiettyjä johtopäätöksiä.
-
^ Harrastan samaa. Kun vastaan tulee mielestäni hyvin pukeutunut herrasmies, niin analysoin nopeasti, että miksi pidän juuri hänen pukeutumisestaan. Koitan siten oppia jotain aina joka kerta.
-
^ Harrastan samaa. Kun vastaan tulee mielestäni hyvin pukeutunut herrasmies, niin analysoin nopeasti, että miksi pidän juuri hänen pukeutumisestaan. Koitan siten oppia jotain aina joka kerta.
Muista samalla tehdä foorumin salainen tervehdys ettei sinua luulla tuijottavaksi homofoobikoksi.
-
^ Tämä tervehdys tai joku muu merkki ei ole välttämättä hassumpi idea. Miten olisi vaikka puvun/irtotakin bouttoniereen kiinnitettävä tietyn värinen pikkukukka tai joku muu, mikä olisi mistä tunnistaisi fellow-Keikarilaisen? Olen joskus meinannut kysyä joiltakin tallaajilta, että seuraako hän keikari.com blogia/foorumia kun törmää niin harvoin sellaisiin kokoonpanoihin, että ne ovat ajatuksella valittuja ja tyylikkäitä settejä.. :). Ehkä minua luultaisiin oudoksi Stalkeriksi nopeasti sen jälkeen.
-
^Minä kannatan ennemmin jotakin huomaamatonta elettä kuten kulmakarvojen kohotusta tai korvien heilutusta.
-
^^Minä taas en usko vähäeleiseen meininkiin lainkaan ja ehdotan foorumin salaiseksi tervehdykseksi haarovälin kouraisua ja pyörähdystä Michael Jacksonin tyyliin.
(http://photos.posh24.com/p/535599/l/michael_jackson/michael_jackson_remembering_the_king_of_pop.jpg)
-
^^Minä taas en usko vähäeleiseen meininkiin lainkaan ja ehdotan foorumin salaiseksi tervehdykseksi haarovälin kouraisua ja pyörähdystä Michael Jacksonin tyyliin.
Ken voi, voinee myös päästää 'iii-ii'-tyyppisen äännähdyksen, josta Michael tunnettiin.
-
^^Minä taas en usko vähäeleiseen meininkiin lainkaan ja ehdotan foorumin salaiseksi tervehdykseksi haarovälin kouraisua ja pyörähdystä Michael Jacksonin tyyliin.
Ken voi, voinee myös päästää 'iii-ii'-tyyppisen äännähdyksen, josta Michael tunnettiin.
Tai jos kaikki vaan kulkevat hengityssuojain nenällä ja apina olkapäällä?
-
^^Huomaamaton ele ei tule kuuloonkaan, koska oikein suoritettuna sitä ei kukaan huomaa. Eivät edes ne joille se on suunnattu.
-
Hyväksyvä tervehdys ilman jo tunnetuksi tullutta "V*tun h*mo!" huudahdusta lienevät jo käytössä ;)
Itse otan homoviittaukset positiivisena palauttena. Uskon että olen tällöin onnistunut tekemään poikkeuksen miehille tyypilliseen huonosti istuvaan ja yhteensopimattomaan pukeutumiseen.
Tosin sateenkaariteemat ja pinkiunelmat jätän muiden sovitettaviksi :)
-
Joskus on tullut pohdittua mikä on miehekästä. Oheinen linkki kertoo yhden version.
http://www.logiccool.com/blog/591281-lone-nepali-soldier-defends-potential-rape-victim-against-40-men/ (http://www.logiccool.com/blog/591281-lone-nepali-soldier-defends-potential-rape-victim-against-40-men/)
-
Herrasmiehen hankintalista on loputon. Nyt täytyy hankkia kukri.
-
Herrasmiehen hankintalista on loputon. Nyt täytyy hankkia kukri.
Kaveri on kova matkustamaan ja kerran sain puhelun Kathmandun torilta jotta haluaisinko kukrin ja tottakai halusin.
-
Herrasmiehen hankintalista on loputon. Nyt täytyy hankkia kukri.
Kaveri on kova matkustamaan ja kerran sain puhelun Kathmandun torilta jotta haluaisinko kukrin ja tottakai halusin.
Pah kukrille, kauniin elämän kannattaja valitsee aina krisin jonkin kukrin editse!
(http://www.arms2armor.com/Knives/kris001.jpg)
-
Eikö miekallinen kävelykeppi olisi tyylikkäämpi ratkaisu? Toki, tuon voisi toteuttaa vielä hienompana puisena ratkaisuna.
(http://www.cutleryshoppe.com/ProductImages/cs_88SCF.jpg)
-
Eikö miekallinen kävelykeppi olisi tyylikkäämpi ratkaisu? Toki, tuon voisi toteuttaa vielä hienompana puisena ratkaisuna.
(http://www.cutleryshoppe.com/ProductImages/cs_88SCF.jpg)
Aika kieroutunut ratkaisu. Porvarithan alkoivat aikoinaan nojata kävelykeppiin itsensä suojaamiseksi juuri siksi, ettei heillä ollut oikeutta kantaa miekkaa ritarien tavoin.
-
(http://www.ancienthonorswords.com/files/3036398/uploaded/Handmade_Functional_Nagamaki.jpg)
Nagamaki, jotta ei jäisi hommat puolitiehen. Hieman haastava noin siviilissä kannetavaksi tosin...
-
Nagamaki, jotta ei jäisi hommat puolitiehen. Hieman haastava noin siviilissä kannetavaksi tosin...
Nagamaki on tosiaankin haastava kampe sovitettavaksi yhteen länsimaisten pukimien kanssa. Mutta onhan noita herroja muuallakin kuin täällä lännessä, valokin tulee idästä, sanovat.
(http://aikidomv.com/Images/NadeauWithOSensei.jpg)
-
Ei se oo niin justiinsa.
Itselle Nagamaki on aseiden ase.
-
Olisiko tässä (http://www.thinkgeek.com/interests/giftsunder50/b625/) ratkaisu?
(http://www.thinkgeek.com/images/products/zoom/b625_samurai_sword_handle_umbrella.jpg)
-
Olisiko tässä ratkaisu?
Aavistuksen jäänee lyhyeksi.
Arvostetava design siitä huolimatta.
-
Bulgarialainen sateenvarjo.
-
Olisiko tässä ratkaisu?
Aavistuksen jäänee lyhyeksi.
Arvostetava design siitä huolimatta.
Pistin aluksi huonon kuvan. Tuota on siis kahta kokoa ja ainakin pidemmässä on kantohihna, jolla sen saa selkään:
(http://www.thinkgeek.com/images/products/additional/large/b625_samurai_sword_umbrella_tanto_compare.jpg)
Muistanpa jonkun uutisen siitäkin, että joku kloppi joutui hetkellisesti tekemisiin virkavallan kanssa kun lampsi tuollainen selässään yliopiston asuntolaan. Ameriikassa tietysti.
-
Sontsa on tietysti huomaamaton. Mutta maaseudulla vastaus on shirasaya.
(http://www.samurai-swords-for-sale.com/store/images/P/folded-steel-bohi-shirasaya-samurai-swords-blade.jpg)
(http://farm3.static.flickr.com/2218/2306807078_1a6d9e8542.jpg)
-
Itse Americana-hengessä valitsisin toki tämän:
(http://www.kingofswords.com/images/VietnamTomahawk.jpg)
Ajoittuupa vielä hyvin sinne ivy-tyylin kukoistuskaudelle, vaikka näkikin käyttöä lähinnä kauempana idässä itärannikon sijaan.
-
Shirasaya=öljytuppi on aavistuksen silmiinpistävä ratkaisu.
Muutenkin, Nagamaki on yleensä kantajansa pituinen, joten katselkaamme muita työkaluja.
Gurkahalle kuitenkin kreisit propsit!
-
Muutenkin, Nagamaki on yleensä kantajansa pituinen, joten katselkaamme muita työkaluja.
Oikeassa olet, saattaisi herättää huomiota, puisella tupella tai ilman. Tyytynemme kävelykeppiin, silläkin voi tarvittaessa taitava yksilö vahingoittaa lähimmäisiään.
(http://www.elite-fighters.com/library/rarebooks/fighting_cane/Self%20Defence%20with%20a%20cane%20part%202_files/BW2-8_sm.jpg)
Myös vanhana.
(http://images.mirror.co.uk/upl/m4/apr2009/8/9/top-ten-image-7-387075695.jpg)
-
Mummolla näyttäisi olevan ihan käypä tekniikka, mutta allekirjoittanut suosittelisi etummaiseen käteen apinaotetta ja takimmaisen käden otteen kääntämistä ja kahvan tiputtamista alemmas.
-
Mummolla näyttäisi olevan ihan käypä tekniikka, mutta allekirjoittanut suosittelisi etummaiseen käteen apinaotetta ja takimmaisen käden otteen kääntämistä ja kahvan tiputtamista alemmas.
Takakäsi alas, askel samalla eteen (etujalka tukijalaksi) ja keholla työntö, kääntö etujalan ympäri. Kiva kehokaato. Tämän jälkeen vasta otekääntö "apinaotteeseen" ja pistävä lyönti alas. Jatketaan, kunnes tulos on haluttu.
Shirasaya on terän suojahuotra. Siinä olevalla terällä ei voi lyödä, eikä niin ole koskaan tarkoitettu (eikä ole ollut tarkoitettu). Kyse ei ole "köyhän samurain" miekasta tai muusta vastaavasta hypestä. Hyvä shirasaya on vesitiivis ja parhaat ovat säilöneet teriä jopa vuosisatoja.
Itämaiset terät menevät itämaiseen meininkiin. Jos tarvitsette kättä pidempää, vaihtakaa asuinpaikkaa. Jos ette voi, on pippurikaasu, nyrkkiraudat (ja improvisoidut sellaiset), veitset (jotka ovat ihan näpsiä jo singerasenteella käytettynä) ja tuliaseet (point & click -käyttöliittymä on modernin nörtin perusjuttu). Parempi on olla tarvitsematta kättä pidempää (ja oikeastaan parasta on olla tarvitsematta sitä kättäkin tässä merkityksessä). Aserunkkaus on hetkellisesti ihan kivaa (ja harrastuksena voi opettaa paljon kaikkea jännää), mutta anakronistisuus on ehkä kuitenkin syytä tiedostaa.
Oman mielipiteeni mukaan miehen on ihan hyvä osata tapella vähän. Ei kuitenkaan liikaa. "Toimita kätesi pään seutuville, manipuloi toimintaa päästä" -kokonaisuus on enemmän kuin riittävästi hyvin hallittuna.
Yli 20 vuodessa oppii liikaa.
...ai pentele, huomasinkin shirasayan esittäjäksi Beornin, joten sarkasmi jäi havaitsematta. Pahoitteluni.
-
Mummolla näyttäisi olevan ihan käypä tekniikka, mutta allekirjoittanut suosittelisi etummaiseen käteen apinaotetta ja takimmaisen käden otteen kääntämistä ja kahvan tiputtamista alemmas.
Takakäsi alas, askel samalla eteen (etujalka tukijalaksi) ja keholla työntö, kääntö etujalan ympäri. Kiva kehokaato. Tämän jälkeen vasta otekääntö "apinaotteeseen" ja pistävä lyönti alas. Jatketaan, kunnes tulos on haluttu.
En välttämättä mummule suosittelisi kehokaatoja tai oikein muitakaan kaatoja. Lähtisin tuosta suoraan tuikkimaan kepillä kohti lärviä ja tarvittaessa säestäisin muutamalla sivalluksella näpeille mikäli kuviteltu hyökkääjä raajoineen turhan lähelle pyrkii.
Oman mielipiteeni mukaan miehen on ihan hyvä osata tapella vähän. Ei kuitenkaan liikaa. "Toimita kätesi pään seutuville, manipuloi toimintaa päästä" -kokonaisuus on enemmän kuin riittävästi hyvin hallittuna.
Juurikin näin. Ihminen menee sinne minne pää vie. Kannattaa kuitenkin varoa tunkeasta sormia käkättimeen.
-
Kun kerran puhutaan näistä murjomiskaluista, niin miten herrasmiehelle sopisi Munkkilapio (Shaolin Spade/Monk Spade) (http://en.wikipedia.org/wiki/Monk%27s_spade), samalla kun lapioisi ranskalaisen avoautonsa kinoksesta esiin voisi puolihuolimattomasti teilata vihollisia sillä. Ja sitten kaivaa (kuolleille) vihollisille haudat.
Itse olen aina "digannut slabahommia", sääli ettei ojia kaiveta enää manuaalisesti.
(http://www.shaolinwolf.com/bilder/weapons/weapon10monksspade.jpg)
-
Muistuttaisin kuitenkin elämän reaaliteeteista. (http://www.youtube.com/watch?v=4DzcOCyHDqc)
-
My name is Bond. James Bond.
(http://www.imfdb.org/images/0/04/Diamonds_3_600.jpg)
-
My name is Bond. James Bond.
Vähän vaaralliselta näyttää PPK:n äänenvaimennin.
Josta tulikin mieleeni: http://bondclothes.blogspot.com/ (http://bondclothes.blogspot.com/)