Keikarin foorumi
Keikari => Asut ja pukineet => Aiheen aloitti: Laurenz K - 09.03.17 - klo:20:14
-
Liekö tästä joskus täällä keskusteltukin, ei tosin tullut vastaan kun selailin noita kengänpohjadebatteja.
Mutta siis: minun järjelläni tuntuu hämmentävältä tämä yhdistelmä. Korkea varsi kengässä puoltaa paikkansa yleensä, kun on kosteaa ja/tai kylmää, joihin liittyy usein liukkaus, loska, lumi, hiekoitus ym. jotka taas ovat myrkkyä nahkapohjille. Nahkapohjia suosivissa olosuhteissa taas varrelle harvemmin on minun käytännönläheisellä logiikallani "tarvetta", ja se voi pahimmilllan olla vaan kömpelö ja hiostava. Pitääkö tästä tehdä se päätelmä, että mainitun laisissa kengissä on haluttu yhdistää Keski-Euroopan olosuhteissa menevä nahkapohja ja saappaan ulkonäkö?
Ehkä vaan nyt liian yksioikoisesti näen saappaan kurakelin kenkänä ja siten vaikea ymmärtää esim pukusaappaita, varrelliset kengät kun usein ovat hiostavat sisätiloissa. Kiinnostaisi muuten myös kuulla miten olette kokeneet, onko nahkapohjainen kenkä yleensä kumipohjaista vähemmän hiostava, hengittääkö kenkä todella myös pohjan kautta?
-
Oliko tää ihan pöljä kysymys, vai paljastinko kipeän totuuden jota kaikki nyt hiljaa sisimmässään miettivät...
Tarkennuksena vielä edelliseen: esteettisyys on ihan hyvä peruste itsessään ja melkolailla ainostaan siihen moni asia klassisessa pukeutumisessa varmasti pohjaakin.
-
Ei ole vastausta. Mutta onhan paljon koleaa säätä, joka kuitenkaan ei ole pakkasta, jolloin maassa olisi jäätä. Ehkä saarivaltiossa halutaan, että nilkat eivät joudu tuulelle alttiiksi, kun on +5 astetta lämpöä ja tuulee 50m/s nummen yli.
-
Ei ole vastausta. Mutta onhan paljon koleaa säätä, joka kuitenkaan ei ole pakkasta, jolloin maassa olisi jäätä. Ehkä saarivaltiossa halutaan, että nilkat eivät joudu tuulelle alttiiksi, kun on +5 astetta lämpöä ja tuulee 50m/s nummen yli.
Niin, olosuhteet ovat toki brittein saarilla erilaiset ja voihan keli olla joskus harvoin täälläkin kylmä mutta kuiva.
-
Koko tämän talven olen kävellyt ilman kalosseja. Nahkapohjat pitävät yhtä hyvin (tai huonosti) kuin kumiset, mutta ne kuluvat paljon nopeammin, kun pikkukivet jauhavat kostunutta nahkaa. En ole kokenut eroa lämmittävyydessä tai kylmyydessä.
Jos sinä omistaisit kenkätehtaan, taatusti ymmärtäisit, että nahkapohjien käyttäminen on hyvää bisnekselle. Ne kuluvat nopeammin rikki, joten asiakas lähettää parinsa huoltoon ja tehdas vaihtaa niihin uudet pohjat. Tämä tuo monta miljoonaa puntaa lisätienestiä vuodessa, joten olisi tyhmää lisätä kaikkiin varsikenkiin kumipohjat jo uutena.
-
Täällä kaukana pohjoisessa olen haaveillut pukusaappaista jo kauan. Mielestäni niissä yhdistyy eleganssi, menneiden aikojen romantiikka ja käytännöllisyys upealla tavalla. Joskus vielä siis ostan sellaiset.
Monesti juhlapaikat eivät ole mitenkään älyttömän lämpimiä edes koleana kesäpäivänä, mutta etenkin talvella varpaita saattaa palella ja nilkkoihin puhaltaa, kun nurkissa vetää. Aika usein tykkään myös kulkea paikalle vaihtoehtoisilla kulkuvälineillä taksin sijaan, joten rapakoita saattaa joutua väistelemään.
Nahkapohja taas on mielestäni juhlakengässä ainoa oikea valinta. En ole niiden huomannut mitenkään erityisen nopeasti kuluvan, mutta tokihan valitsen ei-juhlakäyttöön huonossa kelissä mieluummin kumipohjan. Ja voihan kengän kanssa tosiaan käyttää vaikka kalossia.
-
Nahkapohjat pitävät yhtä hyvin (tai huonosti) kuin kumiset, mutta ne kuluvat paljon nopeammin, kun pikkukivet jauhavat kostunutta nahkaa. En ole kokenut eroa lämmittävyydessä tai kylmyydessä.
Nahkapohjien kyllästäminen pohjaöljyllä liki kaksinkertaistaa niiden kestävyyden.
-
Nahkapohjat pitävät yhtä hyvin (tai huonosti) kuin kumiset, mutta ne kuluvat paljon nopeammin, kun pikkukivet jauhavat kostunutta nahkaa. En ole kokenut eroa lämmittävyydessä tai kylmyydessä.
Sama havainto. Tänä talvena kävelin yhdet nahkapohjaiset Loaket uudelleenpohjauskuntoon, kun hiekoitussepeli rikkoi kostuneen pohjan. Uudeksi pohjaksi valitsin vibramin.
Ohutpohjaisissa pukukengissä tulee käytettyä kalosseja, mutta sepeli toki rikkoo nekin tavanomaista nopeammin.
-
Olen käyttänyt viime vuosina suhteellisen säännöllisesti nahkapohjaista saapasta talvellakin. Ei siinä ehkä ihan täyttä järkeä ole, mutta on siinä on tietty historiallinen yhteys, ja sisällä tuntuvat mukavilta. Talvellakin on usein kuivaa, lämpötilasta riippuen. Kokemukseni mukaan nahkapohjaiset eivät ole liukkaimmat pohjat talvella, vaan tasaiset synteettiset voivat olla vielä pahemmat.
Nahkapohjat ovat itselläni kestäneet noin kahta talvea, ehkä vähän reilustikin.
HerraK, olen huomannut, että Loake laittaa varsin heikkoa nahkaa pohjiin, eivätkä kestä pitkään kuivallakaan.
-
Nahkapohjat pitävät yhtä hyvin (tai huonosti) kuin kumiset, mutta ne kuluvat paljon nopeammin, kun pikkukivet jauhavat kostunutta nahkaa. En ole kokenut eroa lämmittävyydessä tai kylmyydessä.
Nahkapohjien kyllästäminen pohjaöljyllä liki kaksinkertaistaa niiden kestävyyden.
Oletko pystynyt verifioimaan tuota väitettä empiirisesti? Olen pitänyt kestävyyslokia erilaisista vaatteista, ja huomannut, että usein netissä väitetään faktana kaikenlaista, jota ei kuitenkaan ole oikeasti testattu.
En siis tuota epäile, ja olen itsekin joskus laittanut pohjiin aineita. Pitäisi vaan joskus itsekin tehdä systemaattinen vertailu. Mitä öljyä käytät?
-
Joskus ilmeisesti käsitelty tervaamalla? Mahtaa olla mukava sisätiloissa ;D
Terva on luonnon oma superkyllästeaine jolla saappaiden saumat ja liitoskohdat tehtiin vedenpitäviksi ja nahkapohjat, varsinkin puunaulatut moiset, saatiin pitämään liukkaassa hangessa ja säilymään vuosikymmeniä rankassa käytössä. Sekoittamalla tervaa ja rasvoja saatiin aikaiseksi "tököttiä" ja voiteita, joilla nahka pysyi notkeana ja vedenpitävänä läpi talvipakkasten. Kunnolla tervatuilla lapikkailla pysyy legendan mukaan jalat kuivana vaikka koko päivän suossa seisoskeli.
https://www.varusteleka.fi/fi/product/tallipoika-luonnonterva-500-ml/22878
-
Oletko pystynyt verifioimaan tuota väitettä empiirisesti? Olen pitänyt kestävyyslokia erilaisista vaatteista, ja huomannut, että usein netissä väitetään faktana kaikenlaista, jota ei kuitenkaan ole oikeasti testattu.
Minulla on kopiot Suojeluskunnan 1930-luvulla tekemästä pikikenkäkokeilusta. Kymmenien eri käyttäjien täyttämien kyselylomakkeiden perusteella nahkapohjat kestivät parhaimmillaan 800-1000 km kävelyä sorateillä ja metsissä ennen pohjaamista. Huomattavaa on, että kokeilijat eivät omistaneet kymmeniä kenkäpareja, vaan kokeilukengät sekä ehkä toisen hyvän parin ulkoilukenkiä.
(https://s2.postimg.org/cs5bxretl/image.jpg)
Joskus ilmeisesti käsitelty tervaamalla? Mahtaa olla mukava sisätiloissa ;D
Käytän nahkakengissä Puolustusvoimien kehittämää rasvaseosta, joka sisältää hieman hautatervaa. Tervan haju häviää itsestään muutamassa päivässä tai nopeammin tuulettamalla eikä se sotke kuivuttuaan. Naulaamattomissa kengissä käytettiin yleisesti pohjaöljynä pelkkää vernissaa.
-
ˆOliko tuo 800-1000 km kesto havaittu testeissä tyydyttäväksi vai riittäväksi vai hyväksi? En osaa arvella, kun en ole vastaavia testejä ennen nähnyt.
-
ˆOliko tuo 800-1000 km kesto havaittu testeissä tyydyttäväksi vai riittäväksi vai hyväksi? En osaa arvella, kun en ole vastaavia testejä ennen nähnyt.
Suojeluskunnan loppupäätelmissä ei otettu erityisesti kantaa pohjien kestoon, mutta pitäisin lukemaa hyvänä ottaen kuitenkin huomioon, että eri käyttäjästä riippuen ehkä 1/3 matkasta on kävelty pehmeässä metsämaastossa. Ulkomaisilla keskustelupalstoilla on usein ilmoitettu omien kenkien eripaksuisten (käsittelemättömien) pohjien pohjaamisväliksi yleensä 150 ja 300 km välillä olevia lukemia. Täten näyttäisi alustavasti siltä, että anturaöljyn käyttö todella kaksinkertaistaisi pohjien käyttöiän.
-
Omasta mielestä alle 1000 kilsaa jalkineilta on vähän. Noin 300-500 km on sopivasti sisäänajettu ja tuon jälkeen jalkine vasta tuntuu mukavalta jalassa.
Surkeinta on kyllä nykyajan lenkkarit jota kestävät ehkä tuurilla 500 kilsaa.
Omat empiiriset testit siis perustuvat (lähes) päivittäiseen 6 kilsan lenkkiin ja 5-9 kilsan maastolenkkeihin. Kävellen vieläpä molemmat.
-
Omasta mielestä alle 1000 kilsaa jalkineilta on vähän. Noin 300-500 km on sopivasti sisäänajettu ja tuon jälkeen jalkine vasta tuntuu mukavalta jalassa.
Omat empiiriset testit siis perustuvat (lähes) päivittäiseen 6 kilsan lenkkiin ja 5-9 kilsan maastolenkkeihin. Kävellen vieläpä molemmat.
Samaa mieltä. Kävelen vuodessa noin 3.000km dainite-, kumi- tai puolipohjatuilla nahkakengillä. Hermot menisi jos kengät olisivat alle 1.000km kävelyllä ison remontin tarpeessa.
-
Minulla on kopiot Suojeluskunnan 1930-luvulla tekemästä pikikenkäkokeilusta. Kymmenien eri käyttäjien täyttämien kyselylomakkeiden perusteella nahkapohjat kestivät parhaimmillaan 800-1000 km kävelyä sorateillä ja metsissä ennen pohjaamista. Huomattavaa on, että kokeilijat eivät omistaneet kymmeniä kenkäpareja, vaan kokeilukengät sekä ehkä toisen hyvän parin ulkoilukenkiä.
Käytän nahkakengissä Puolustusvoimien kehittämää rasvaseosta, joka sisältää hieman hautatervaa. Tervan haju häviää itsestään muutamassa päivässä tai nopeammin tuulettamalla eikä se sotke kuivuttuaan. Naulaamattomissa kengissä käytettiin yleisesti pohjaöljynä pelkkää vernissaa.
Hienoa, että tätäkin on tutkittu ihan asenteella. Saisikohan noita aineita mistään valmiina? Ei hirveästi huvittaisi itse ruveta sekoittamaan tervaa ja rasvaa...
Anturaöljyäkään ei taida saada enää mistään.
-
Omasta mielestä alle 1000 kilsaa jalkineilta on vähän. Noin 300-500 km on sopivasti sisäänajettu ja tuon jälkeen jalkine vasta tuntuu mukavalta jalassa.
Mikäli nahkapuolipohjat kestävät vajaa 1000 kilometriä kävelyä ja kenkä voidaan pohjata uudelleen viisi kertaa, kestää koko kenkä noin 6000 kilometriä kävelyä. Päällinen voi kestää tätäkin kauemmin, mutta pinkopohja ei.
Kävelen vuodessa noin 3.000km dainite-, kumi- tai puolipohjatuilla nahkakengillä. Hermot menisi jos kengät olisivat alle 1.000km kävelyllä ison remontin tarpeessa.
Kumipohjat kestävä huomattavasti kauemmin kuin nahkapohjat. Edellä mainitut lukemat eivät myöskään ole kovin vertailukelpoisia, koska et varmaan kävele joka päivä samoilla kengillä karkealla soralla?
Anturaöljyäkään ei taida saada enää mistään.
Pellavaöljyvernissaa saa rautakaupoista.
-
Samaa mieltä. Kävelen vuodessa noin 3.000km dainite-, kumi- tai puolipohjatuilla nahkakengillä. Hermot menisi jos kengät olisivat alle 1.000km kävelyllä ison remontin tarpeessa.
Aika ahkera kävelijä olet! Reippaat 8 kilsaa vuoden jokaisena päivänä, täytyy nostaa hattua.
-
Kumipohjat kestävä huomattavasti kauemmin kuin nahkapohjat.
Oman kokemukseni mukaan Dainite-pohjat ovat valmiit uudelleenpohjattavaksi n. puolessa käyttöajassa/kävelymäärässä laadukkaisiin JR-nahkapohjiin (upotetulla kärkiraudalla) verrattuna, mikäli käyttöalustana on asfaltti.
-
Aika ahkera kävelijä olet! Reippaat 8 kilsaa vuoden jokaisena päivänä, täytyy nostaa hattua.
Jep, eilen 12,6 km, tänään olen tyytyväinen jos pääsen tuohon 8km. Asun Helsingin ydinkeskustassa ja kävelen kaikkialle, minne on max 3km. Autoa käytän vain töissä, mökki- ja sukulaismatkoilla. 2-3km kävelyä päivässä tulee aivan itsestään, 2-3km lisää kun hoitaa kaikki kauppa- ja muut juoksevat asiat kävellen, mutta loput 2-3km pitää ”vain kävellä”. En myöskään käytä hissiä ja päivittäin tulee kavuttua sellaiset 23 kerrosta. Muuta liikuntaa en siten harrastakaan.
-
Kumipohjat kestävä huomattavasti kauemmin kuin nahkapohjat.
Oman kokemukseni mukaan Dainite-pohjat ovat valmiit uudelleenpohjattavaksi n. puolessa käyttöajassa/kävelymäärässä laadukkaisiin JR-nahkapohjiin (upotetulla kärkiraudalla) verrattuna, mikäli käyttöalustana on asfaltti.
Mielenkiintoista että kokemukset nahka vs. kumi vaihtelevat näin paljon. Saattaa selittyä nahapohjien laatueroilla. Kuten aiemmin oli kommentoitu, niin Loaken edullinen hinta näkyy ainakin pohjien kestossa. Erilaisten kumiseosten osalta puolestaan kovuus luultavimmin vaihtelee, joten kestävyys lienee suorassa suhteessa seoksen kovuuteen.
-
Yleensä kai kumi kuluu sitä nopeammin, mitä pehmeämpää, eli esim läskärit kuluu äkkiä. Dainite taas lienee yleensä verrattain kovaa, sen kuluminen johtunee siis pohjan muodosta, eli pienet nystyrät yksinään osuvat katuun, siis pieni pinta-ala = suhteessa voimakkaampi kuluminen?
-
Yleensä kai kumi kuluu sitä nopeammin, mitä pehmeämpää, eli esim läskärit kuluu äkkiä. Dainite taas lienee yleensä verrattain kovaa, sen kuluminen johtunee siis pohjan muodosta, eli pienet nystyrät yksinään osuvat katuun, siis pieni pinta-ala = suhteessa voimakkaampi kuluminen?
Näin. Dainiten yleinen ongelma on myös se, että ompeleen ulkopuolinen reuna pakkaa murtumaan, etenkin jos jalkineita käytetään joskus pakkasilla. Vibramin versio vastaavasta kuviosta on materiaaliltaan huomattavasti parempi ja olen nähnyt ainakin yhden ommelsolallisen version, jossa ompeleiden katkeaminen ei ole ihan vastaavalla tavalla vaivana kuin normaalissa ns. studded dainitessa.
Talviaikaan kyllä tulee odotettua ihan innolla sitä, että pääsee taas kävelemään nahkapohjilla kevään koittaessa.
-
Kävelen vuodessa noin 3.000km dainite-, kumi- tai puolipohjatuilla nahkakengillä. Hermot menisi jos kengät olisivat alle 1.000km kävelyllä ison remontin tarpeessa.
Kumipohjat kestävä huomattavasti kauemmin kuin nahkapohjat. Edellä mainitut lukemat eivät myöskään ole kovin vertailukelpoisia, koska et varmaan kävele joka päivä samoilla kengillä karkealla soralla?
Sorry, on jäänyt vastaamatta. En ottanut kantaa, mikä pohjamateriaali kestää kuinkakin kauan ja millaisella alustalla kävellen. Tarkoitin vain, että jos kenkäni kestäisivät keskimäärin alle 1.000km kävelyä, joutuisin vuosittain korjauttamaan ainakin kolmet kengät ja se ottaisi päähän.
-
Loaken edullinen hinta näkyy ainakin pohjien kestossa.
Loaken pohjat ovat tosiaan omankin havainnon perusteella aika nopeasti kuluvat.
-
Itshiden Commando Club dainitet ovat eniten kilometrejä nähneet "pohjani", ja niissä on juuri ja juuri nystyrät kuluneet muun pohjan tasalle. Kulutuspintaa on vielä siis kautta pohjan 5mm jäljellä. OK, kanta kului nopeasti viistoksi, mutta suutarilla siihen liimauttamani täytepala on kestänyt. Näitä näyttäisi saavan myös nastoilla. :O
Loaken Dainitet (ehta Dainite), viimeisen vuoden go-to kengät, ovat tänäkin vuonna nähneet sellaista pakkasta, ettei etelän pellet tiedäkään. Ja ei niissä ole ollut mitään ongelmaa.
Loaken läskipohjat on tullut poljettua loppuun. Mutta onpa kyllä yhdet Churchitkin.
-
Näin. Dainiten yleinen ongelma on myös se, että ompeleen ulkopuolinen reuna pakkaa murtumaan, etenkin jos jalkineita käytetään joskus pakkasilla.
Minulla on ollut kaksissa Loaken kengissä ongelmana sellainen, että se Dainite-pohjan liimaus alkaa kärjestä irtoamaan ja siten pohja vähän irvistää. Suutarille toki helppo homma - liimaus ja hionta ja kenkä oli entisellään.
Toisaalta löytyy muutama pari AS:n Dainite-pohjaisia ja kummassakaan ei ole ollut mitään vastaavia ongelmia.
-
Mulla on yhdet Loaket ja yhdet Allen Edmondsit Dainite-pohjilla. Kummankaan kanssa ei ole ollut ongelmia. AE:t ovat olleet 3 vuotta melko ahkerassa käytössä kesähelteistä talvipakkasiin eikä mitään tavallista kulumista kummempaa ole tapahtunut.