"Tyylitaituri Leppilampi"

[kapten GT]

^ Herra kirjoittaa asiaa, olin kahdesti aikeissa postata samansisältöisen viestin. Paitsi että vaikutteeni tulevat ivy/british countryside -tyylistä ja työpukeutuminen on tästä välillä kauempana ns. muodolliseen suuntaan ja välillä sitä lähempänä. Töissä täytyy taipua tavallisen näköiseen linjaan, sillä aina ei liika erottautuminen ole hyväksi.

[Gaffer]

Itsekään en ole ottanut kuin minimaalisesti pukeutumisvaikutteita miltään foorumeilta.  Luen täällä lähinnä kasvattaakseni tietoa siitä, mitkä tuotteet ja valmistajat ovat laadukkaita (kankaat, kengät, paidat, puvut) ja kierrän foorumeilla hyväksytyn tyylin nyt ja vastaisuudessa kaukaa.  Omat vaikutteeni tulevat jostain ihan muualta ja pääosin liike-elämän piiristä.

Osittain sama itselläni, mutta viittasinkin lähinnä (Leppilammen mahdollisen valistumisen kohdalla) materiaaleihin, joihinkin yhdistelmiin ja tietyiltä osin istuvuuteen. Oma tyylinikin on aika kaukana periklassisesta, tosin mm. eri materiaalien, valmistajien ja kenkien suhteen on ilman muuta valistumista tämän ja ulkomaisten tyylifoorumien myötä tapahtunut. Ja aika harva täällä taitaa sen koommin pelkkään 'Roetzel-kirjan tyyliin' luottaakaan, puhumattakaan esim. jostain kainaloihin asti yltävistä ja lahkeista lepattavista 1900-luvun alkukymmenien housuista.

Lisäisin vielä, että ilman muuta Leppilampi on Suomen yleisellä mittapuulla tyylikäs. Istuuhan hänen vaatteensa juuri sillä mittapuulla hyvin. Mutta totuuden nimissä on todettava, että hänen ruumiinrakenteellaan sen tason saavuttaminen ei oikeastaan vaadi kovin paljon. Mikä tahansa koon MB50 tai 52 (?) vaate Turon Red Label -rekistä istuu hänen figuurilleen hyvin ja paljon paremmin kuin perustallaajaalle. Sen sijaan se, että pitää kropan kunnossa, vaatii jo jotain panostusta. Komea mieshän hän on.

[DandyAndy]

Haa, täällä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä.  Itse pohdiskelin eilen Leppilampi-antipatioiden yllättämänä paljonkin tämän foorumin estetiikkaa ja arvomaailmaa.

Vaíkka lainaukseni on lyhykäinen komppaan Dan-D:tä kirjoituksensa koko laajuudelta sataprosenttisesti.

Tuskin hän (tai kukaan muukaan) sen enempää ”valistuisi” jos päätyisi pariksi päiväksi lukemaan jotain goottifoorumia.  Sama asia, eri verkkarit.  Hän pitäisi todennäköisesti porukkaa sisäänpäin lämpiävänä, vanhanaikaiseen ja pappamaiseen pukeutumiseen viehättyneenä, eikä voisi tajuta, että tuollaistakin on.  Ei hän parissa päivässä tai välttämättä vuodessakaan pääsisi ivyyn, preppyyn, modiin, chapeihin ja muihin vastaaviin käsitteisiin edes käsitteiden tasolla sisälle, puhumattakaan että omaksuisi välittömästi niiden estetiikan.  Tämän jälkeen hän vetäisi päällensä kiiltävän polyester-takkinsa tyytyväisenä siitä, että on niin paljon modernimpi, rohkeampi ja tyylikkäämpi, eikä pysähtyisi edes miettimään toista vaihtoehtoa.

Taas DD ehti viemään sanat suustani. Tämä "Sama asia, eri verkkarit"-kommentti on mielestäni tärkeätä jokaisen foorumiitin sisäistää. Foorumilla on paljon erinomaista sisältöä ja hyviä vinkkejä laadukkaaseen/tyylikkääseen pukeutumiseen, mutta paljon on myös sellaisia näkemyksiä jotka ovat relevantteja ainoastaan jonkin tietyn tyyliparadigman sisällä. Mitään lopullista viisautta ei pukeutumisasioihin tältäkään foorumilta löydy. Jokainen toteuttaa itseään oman tyylinsä kautta ja osana omaa viiteryhmäänsä.

Joku viisas joskus aiemmin on sanonut, että näyttääksesi tyylikkäältä, ole pitkä ja hoikka.

[Gaffer]

^ Ilman muuta. On päivänselvää, ettei joku Jone Nikula, Jouni Hynynen ja suurin osa muuttaisi vaatetuksessaan yhtään mitään tutustuttuaan Keikarin blogiin, foorumiin tai SF:iin. Se miksi ajattelin Leppilammen saattavan toimia päinvastaisesti on, että hänellä on selvästi intohimoa jopa klassiseen pukeutumiseen modernilla otteella ja hän haluaa näyttää hyvältä. Omaa tyyliäänhän sinänsä hänen ei tarvitsisi muuttaakaan yhtään, mutta ainakin itse ajattelen, että perehdyttyään parempiin materiaaleihin ja jalkineisiin ei hän enää mielellään esim. verhoaisi itseään polyesterillä, kun kerta jonkinlaista kiinnostusta pukuihin ja pukeutumiseen on muutenkin eikä ne ole hänelle mitään pakkopullaa.

[DandyAndy]

Se miksi ajattelin Leppilammen saattavan toimia päinvastaisesti on, että hänellä on selvästi intohimoa jopa klassiseen pukeutumiseen modernilla otteella ja hän haluaa näyttää hyvältä.

Niinno. Onko Mikko Leppilammella intohimoa klassiseen pukeutumiseen? Kuten joku aiemmin jo totesi ei esiintymisasuista kannata hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Pikaisen google-haun tuloksena Mikko näyttäisi suosivan vapaa-ajalla kauluspaitaa ja farkkuja. Jossain jutussa mainittiin, että mielellään jättää paidan helman ulos housuista. Hyvältä hän epäilemättä haluaa näyttää.

[ChuckBass]

Voisitko Ville tehdä Keikariin haastattelun Mikko Leppilammesta ja selvitellä hieman hänen sartoliaalisia näkemyksiään sekä halua tutustua klassiseen tyyliin? Aihe kiinnostaisi foorumilla kovasti.

Lisäksi ehdottaisin, että Mikko pyydetään esiintymään tuonne AS:n trunk show-tapahtumaan, tyttöystävänsä toimikoon tarjoilijana.

[Heppikissa64]

Hienoa sananvaihtoa täällä....

Eniten minua ärsyttäisi ,jos jaksaisin suuremmin tuohtua, nuo toimittajankutaleet, jotka julistavat heppoisin perustein milloin kenetkin kaksilahkeisen tyylitaituriksi, vain siitä syystä että farkkurotsin sijaan, on päälle kiskaistu jokin puvuntakintapainen.

Tyylikin lienee hieman vaikeammin määriteltävä asia, mikä lienee täälläkin tuhannesti todettu.

Valitettavaa tietysti on että herkkäuskoiset poimivat esikuvansa näistä lehdistä, mutta toisaalta menisi tästäkin "foorumialakulttuurisuudesta" maku jos kaikki tavan tallaajat yht'äkkiä olisivat kelpoja keikareita... vai menisikö ?

Americanassa olen Ivyn linjoilla ts preeriaa halkovat puhelinlinjat ja tuulessa pöyrivät lavat (mitä ne on...vesipumppuja ?) ja se kuuluisa risupallo sekä ruostunut avolavapickuppi, siinä sitä visuaalista puolta ja taustalle soimaan steel-kitarabluesia. Farkkuhaalareihin sonnustaunut hillbilly ruiskauttaa mällin pölyävään maahan ennen kuin katoaa ladon taakse puuhailemaan ala-ikäisen serkkunsa kanssa ! No joo...

Jatkakaa herrat samaan malliin !

[Gaffer]

Tämä keskustelu on nyt ehkä vähän liikaa henkilöitynyt Mikko Leppilampeen ja hänen tyyliinsä. Lähtökohtaisestihan koko hommassa, siis siinä, että aihe on täällä käsittelyssä, ei ollut kyse itse Mikko Leppilammen tyylistä vaan siitä, että IL:n toimittaja piti hänen päällään olevia vaatteita tyylitaituruutena. Yhtä hyvin jutussa olisi voinut olla Herra X, jonka kasvot olisi peitetty. Kriitiikki ja mielenkiintohan alunperin kohdistui siihen että suomalaisia johdetaan (taas) harhaan toimittajan toimesta siinä, että mm. kiiltävät polyesteripuvut on muka tyylitaituruutta ja tilanteenmukaista pukeutumista. Tai siihen kritiikin ainakin olisi pitänyt kohdistua. Siksi alunperin laitoin jutun linkin "Miksi suomalaiset pukeutuvat huonosti" -topikiin. Missään nimessä Mikko L. ei ole mikään "syyllinen" eikä minua ainakaan sen koommin hänen tyylinsä läpikäyminen kiinnosta. Kuten jo täällä on todettu, on koko oma otsikko aiheelle oikeastaan turha.

[harmaa eminenssi]

Haa, täällä ollaan perimmäisten kysymysten äärellä.  Itse pohdiskelin eilen Leppilampi-antipatioiden yllättämänä paljonkin tämän foorumin estetiikkaa ja arvomaailmaa.

...

Minusta 1800-luvulta (tai aiempaakin joustavilla kriteereillä) tähän päivään kehittyneen ja edelleen noudatetun - muodossa tai toisessa - klassisen tyylin vertaaminen toisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen alakulttuurien armeijaan ei ole aivan reilua. Klassinen tyylihän on aiemmin toiminut oikeastaan valtakulttuurin mallina, jota keskiluokka on pyrkinyt jäljittelemään. Se ei ole myöskään täysin kadonnut valtakulttuurista, vaan näkyy edelleen juhlatilaisuuksissa, liike-elämässä ja politiikassa - muun muassa. Kyllähän Leppilampikin kytkeytyy tähän perinteeseen jo sitä kautta, että hän käyttää pukua. Sen sijaan viime vuosikymmenten alakulttuureilla ei ole useinkaan kosketusta valtakulttuuriin (niin, että koko keskiluokka omaksuisi niistä elementtejä). Noihin uusiin alakulttuureihin voisi verrata klassisen tyylin sisäisiä alakulttuureita kuten ivytyyliä tai italialaista tyyliä, mutta ei kokonaista klassisen pukeutumisen perinnettä.

Klassisesta tyylistä tekevät omissa silmissäni muita paremman henkilökohtaiset esteettiset mieltymykset, mutta objektiivisesti voin puolustella sitä myös perinteellä, joka toisen maailmansodan jälkeisiltä alakulttuureilta uupuu (ainakin useimmiten, voihan niilläkin olla juuria). Tosin tämä edellyttää regressiota, sillä myös perinteen arvostaminen on subjektiivinen esteettinen valinta :)

PS. Annoin siis ymmärtää, etttä Leppilammen tyyli on hänen tulkintansa klassisesta tyylistä. Puku, kauluspaita, taskuliina... ne ovat päivänselvästi klassisesta tyylistä poimittuja elementtejä. Minulle klassinen tyyli tarkoittaa jatkumoa 1800-luvulta tähän päivään, jonka perusosat luotiin jo 1800-luvulla, mutta joka on sittemmin kehittynyt ja haarautunut moneen suuntaan (sisäisiin alakulttuureihin). Näin mielestäni termiä yleisesti käytetään, eikä siten, että sillä viitattaisiin vain tiukkaan englantilaiseen sääntöluetteloon 1800-luvulta. Jos käyttää pukua, klassisen tyylin peruselementtiä, oli se sitten Brionin tai Turon, on tekemisissä klassisen tyylin kanssa. Kadunmies sanoisi, että Leppilammen tyyli on klassinen, eikä siinä olisi mielestäni mitään vikaa.

[Jälkiviisas]

Esimerkkinä hevi-musiikki on hiljaa vesittymässä vessanpöntössä aina siitä saakka, kun se on alkanut näkyä euroviisuissa, tosi-tv:ssä ja nykyään ilmeisesti lastenlauluissakin.  Paljon mukavampi kohtalo alakulttuurille on säilyä turvallisesti sivurajan tuntumassa, josta voi heristellä nyrkkiä valtavirran tietämättömyydelle.

Historioitsija tahtoo puuttua muuten ansiokkaaseen postaukseen.
Hevi oli muotia 70-luvulla, 80-luvulla ja nyt taas 2000-luvulla. Muiden musiikkityylien ja suuntausten lailla se tulee ja menee pois muodista. Jytä oli kova juttu 70-luvulla kunnes punk siivosi pöhöttyneet pois, kasarihevi hallitsi 80-luvun lopulla ja nyt sitten vanhat bändit sekä gootimpi tyyli ja uusi "asennemetalli" 2000-luvulla kunnes nyt on taas alamäki. Luultavasti 2020-luvulla hevi tekee taas paluun.

Alakulttuuri ei oikeastaan voi säilyä missään sivurajan tuntumassa, koska milloin tahansa se voi pompata esiin. Japanilaisen populaarikulttuurin vyörytystä tai vaikkapa burleskia kovin moni tuskin veikkaisi muoti-ilmiöiksi. Siinä mielessä siis seuraava ilmiö voi ihan oikeasti olla ivytyyli, klassinen pukeutuminen tai sitten vintage saa enemmän tuulta purjeisiinsa.

Olen taipuvainen joustamaan edelläolevista kohdista vain mikäli "mirri" osaa säätää '99-hiacen suuttimet.

Aika massan mukana siis menet:





Mitä tulee Leppilampi-antipatioihin niin kumman jyrkkiä tuntuvat olevan.
On toki eri asia kutsua Iltapäivälehdessä tyylitaituriksi, mutta onko kovin hyvää käytöstä "herrasmiesten" nettifoorumilla samalla haukkua koko henkilö ja tyttöystävä? Tosin yhtä noloa oli Chuckin esiin nostama kateuskortti... jolla voidaan nollata mikä tahansa kritiikki ja keskustelu melkein yhtä tehokkaasti kuin Hitler-kortilla.

Noiden kuvien perusteella Leppilampi ei siis ole tyylitaituri tämän foorumin mittareilla vaan IL:n toimittaja on veistellyt omiaan. Muun maailman näkemyksillä saati kliseisellä iltapäivälehtien ja rahvaan haukkumisella ei ole enää mitään tekemistä asian kanssa. Tylsää ja kliseistä louskutusta.

Dan-D ja harmaa eminem tuossa edellisessä viestissä ovatkin sanoneet suuren osan oleellisesta.

[i v y m a n]

Jälkiviisaalla osuvaa kommentointia.

Myönnän täysin rinnoin oman mauttoman käytökseni mitä tulee esiintyvä taiteilija Leppilammen olemuksen ja persoonan kritisointiin. En aio kuitenkaan muuttaa käytöstäni tältä osin. Aioin vastakin olla tarvittaessa pikkumainen mutta kohtuuton. Kukaan eikä mikään voi pakottaa minua sietämään pintajulkkiksia.

No, Gestapo ehkä.

[Jälkiviisas]

No, Gestapo ehkä.

Kukaan ei odota Espanjan inkvisiota.

Miten muuten määritellään pintajulkkis?
Meinaan, että Leppilampi on kuitenkin ihan palkittu elokuvanäyttelijä, joka on sitä kautta noussut kuuluisuuteen, joten onko siis samaa kategoriaa BB-henkilöiden kanssa? Tai Tukiaisten? Eikö James Dean ollut oman aikansa pintajulkkis vaikka kuuluukin americanaan?

[i v y m a n]

^Hyvä kysymys.

Kieltämättä taiteilija L:n tausta ihan oikeana, palkittuna teatterikorkean käyneenä näyttelijänä oli meikäläiseltä päässyt unohtumaan: sen verran runsaasti naamansa on tullut muissa julkisuusyhteyksissä vastaan.

James Dean: Hollywood-tähtenä totta kai oman aikansa supertähti ja pintajulkkis, joka sattui elämään nykyistä leppilampimaailmaa itseäni huomattavasti esteettisesti (ja muutenkin) kiinnostavampana ajankohtana. Ja joka taisi tehdä muutaman ihan aidosti legendaarisen elokuvaroolin. Ja jonka todellisista näyttelijänlahjoista voidaan taittaa peistä vaikka kuinka. Jne. jne. Todettakoon, että olen varsin kaukana maailman kovimmista James Dean -fanista, enkä ole aina ymmärtänyt fanaattista hahmoon liittyvää kulttia ja henkilöpalvontaa. (Sama muuten pätee siihen toiseen Jimmyyn, Morrisonin akan poikaan). Aikalaisista joku Montgomery Clift oli Deania reippaasti kiinnostavampi näyttelijä, persoona ja pukeutuja.

[i v y m a n]

preeriaa halkovat puhelinlinjat ja tuulessa pöyrivät lavat (mitä ne on...vesipumppuja ?) ja se kuuluisa risupallo sekä ruostunut avolavapickuppi, siinä sitä visuaalista puolta ja taustalle soimaan steel-kitarabluesia. Farkkuhaalareihin sonnustaunut hillbilly ruiskauttaa mällin pölyävään maahan ennen kuin katoaa ladon taakse puuhailemaan ala-ikäisen serkkunsa kanssa ! No joo...

Paljon parempi Americana-luonnehdinta kuin mulla!

[Dan-D]

Historioitsija tahtoo puuttua muuten ansiokkaaseen postaukseen.
Hevi oli muotia 70-luvulla, 80-luvulla ja nyt taas 2000-luvulla. Muiden musiikkityylien ja suuntausten lailla se tulee ja menee pois muodista. Jytä oli kova juttu 70-luvulla kunnes punk siivosi pöhöttyneet pois, kasarihevi hallitsi 80-luvun lopulla ja nyt sitten vanhat bändit sekä gootimpi tyyli ja uusi "asennemetalli" 2000-luvulla kunnes nyt on taas alamäki. Luultavasti 2020-luvulla hevi tekee taas paluun.

Alakulttuuri ei oikeastaan voi säilyä missään sivurajan tuntumassa, koska milloin tahansa se voi pompata esiin. Japanilaisen populaarikulttuurin vyörytystä tai vaikkapa burleskia kovin moni tuskin veikkaisi muoti-ilmiöiksi. Siinä mielessä siis seuraava ilmiö voi ihan oikeasti olla ivytyyli, klassinen pukeutuminen tai sitten vintage saa enemmän tuulta purjeisiinsa.

No juu, onhan tuo hevin historiassa toki totta.  Esimerkki oli ehkä sikäli huono, että tässä on ehkä enemmänkin kyse jostain asennekuolemasta kuin alakulttuurin ja valtakulttuurin vuoropuhelusta.  Aika pitkälle ollaan kuitenkin 70-luvun hevin zeppeliinien, purppuroiden yms. kovien nimien muotistatuksesta tultu kun lapsille myydään omia hevilevyjä.  Ihan näin valtavirtaistunutta hevikään tuskin edes muodissa ollessaan on ikinä ollut.

Valtavirta on tosiaan siitä oikukas, että se sieppaa milloin mitäkin keskiöön.  Siinä se kuitenkin yleensä tavalla tai toisella epäonnistuu ja valtavirtamuotiin tulee jonkinasteinen vesittynyt versio alkuperäisestä, eräänlainen pastissi pahimmillaan.  Pukeutumiseen nähdenhän hyvän esimerkin siitä antoi se paljon parjattu Hesarin muotiblogi, jossa oli niitä alamittaisia takkeja.  Samoista rakennuspalikoista tuli jotain, joka ei kuitenkaan ollut autenttista.  Hevin osalta saman huomaa kuunnellen Radio Rockia ja sen vesittynyttä hittiheviä (jonka seassa silloin tällöin kuulee toki vanhoja klassikoitakin), joka on kaukana alkuperäisistä juuristaan ja esim. heville ominaisista klassisista vaikutteista, ja muistuttaa monilla tavoin enemmänkin listapoppia tai jopa iskelmää.  Samoista rakennuspalikoista (surisevat kitarat…) saadaan jotain, joka on varsin kaukana autenttisesta.

Siinä sitä ollaan: klassinen pukeutuminen ja klassinen hevi käsi kädessä.  Kukapa olisi uskonut.

Harmaalle eminenssille:

Olen samaa mieltä.  Klassinen pukeutuminen edustaa nimenomaan valtavirtaa, vaikka valtavirta pukeutuukin klassisesti nykyään vain harvoin.  Internet-foorumit eivät kuitenkaan minun mielestäni pääsääntöisesti edusta klassista pukeutumista, vaan nimenomaan sen erilaisia alatyyppejä ja niiden ympärille muodostuneita alakulttuureita.  Tämä foorumi on lähempänä (välillä tuntuu että peräti lähimpänä) klassista ajattelua, vaikka täälläkin on tiettyjä selkeästi alakulttuureiksi nykyään laskettavia piirteitä esillä.  Esimerkiksi Andylandillä ja SF:llä on kuitenkin ihan omat standardinsa ja pikku piirinsä, jotka ottavat toki vaikutteita klassisesta tyylistä, mutta jotka minä olisi taipuvainen laskemaan alakulttuureiksi.  Amerikkalainen yliopistopukeutuminen esimerkiksi on kuitenkin selkeästi tästä itsekin mainitsemastasi 1800-luvulta kumpuavasta perinteestä eronnut alatyyli, jonka kannattajat internetissä luovat pienen alakulttuurinsa.