Onko olemassa "oikeaoppista" tapaa pujotella nauhat reikiin, eli kuuluuko ne olla alhaalta tullessa ristiin pujotellut vai niin että toinen pää suoraan ylhäältä alas ja sieltä vaakasuuntaisia linjoja tavoitellen kiivetään takaisin ylös. Vai onko asialla minkään valtakunnan merkitystä mihinkään?

Riippuu kengistä, nauhoista ja tavoitellusta tyylistä.
Pääsääntöisesti vaakasuuntaista tyyliä pidetään formaalina eli esimerkiksi juhlakengät tällä tyylillä. Muuten on hieman vapaampaa, mutta tyylejähän on erilaisia.

Internetin ihmemaailma auttaa tässäkin kysymyksessä ja tuolta voi katsella eri tyylejä.

Split toe valitettavasti ainakin minulle tuo ennemmin mieleen Estonian.

Estonia nimi on varattu nousevalla keulaportilla varustetuille kengille.

^ :)

Onko olemassa "oikeaoppista" tapaa pujotella nauhat reikiin, eli kuuluuko ne olla alhaalta tullessa ristiin pujotellut vai niin että toinen pää suoraan ylhäältä alas ja sieltä vaakasuuntaisia linjoja tavoitellen kiivetään takaisin ylös. Vai onko asialla minkään valtakunnan merkitystä mihinkään?

Suurin käytännön merkitys taitaa tulle siitä, miten helposti kengännauha lähtee vaeltamaan puolelta toiselle, toisin sanoen sinulla on pikku hiljaa käsissäsi tilanne jossa aukinaisen nauhotuksen päät eivät ole enää saman mittaiset ja kunnolisen pitävän ja symmetrisen solmun tekeminen muuttuu mahdottomaksi. Nauhojen pujottelutyyli jossa toinen pää vedetään suoraan alimmasta reijästä vastakkaiseen ylimpaan on tässä mielessä kaikkein hankalin.

Mitään oikeaoppista tapaa pujotella nauhat ei taida olla olemassa. Itse pyrin tekemään nauhahässäkästä mahdollismman symmetrisen ylläkuvatusta syystä.

Kesähäät suomalaisessa maalaismaisemassa lähestyvät ja sehän on mitä parhain syy uuteen pukuhankintaan...mutta.

Mitä päälle?

"Perusvarmat" eli tumma harmaa ja tumma sininen tuntuvat vähän liian synkiltä ko. tilaisuuteen. Varsinkin tumma harmaa.

Joku kuvioitu vaaleanharmaa kevyt villa? Vaaleanruskea pellava? Kirkkaampi sininen? Vai meneekö noilla valinnoilla överiksi?

Aikamoiseksi voittajalookiksi taisi hiljan jossain ketjussa selviytyä navyblue-takki, vaaleat (beiget/hiekanväriset) housut, kauluspaitaa solmiolla tai ilman. Itse olen vaaleiden kesäpukujen ystävä moisessa juhlatilanteessa.

Joku kuvioitu vaaleanharmaa kevyt villa?

Toimivaksi todettu. Jos yhdistää valkoiseen paitaan niin solmiolla voi repäistä, hyvän maun rajoissa tietentkin..
Jos keli on kylmä niin vaalea tweedpuku on mukavan lämmin.

Missä hinnoissa noi Lubiamin rotsit pyörii esim. T'uomossa tai Schoffassa?

Eikös ne ollu jotain 300-400 euroa?
Onko schoffassakin lumijamia?

Lubiam - tästä alkaa olla samaan tapaan hössötystä kuin taskuliinoista tällä foorumilla parisen vuotta sitten - eli oma kiinnostukseni sen kun vähenee.

Kevätterveisin ikuinen vastarannan kiiski.

( :D )

Kesähäät suomalaisessa maalaismaisemassa lähestyvät ja sehän on mitä parhain syy uuteen pukuhankintaan...mutta.

Mitä päälle?

Oman kaapin vaihtoehdot tähän ovat vaaleanharmaa kevyt villapuku, vaalea silkki(villa)puku ja tummansininen pellavapuku. Vaaleanharmaa villapuku on varmasti muuta käyttöä ajatellen monikäyttöisin (peruspäiväpuku).

Joo, täytyy ensimmäiseksi kartoittaa tarjontaa noista vaaleanharmaista puvuista. Ja nimenomaan, monikäyttöinenhän tuo olisi mitä myös haen.

Tämä kuva tulee aina mieleen, varsinkin kun ko. kengät löytyy jo.

Hiilenharmaa puku ja tällainen paita kaapissa odottamassa.

Millaisella solmio-/taskuliinakombolla lähtisitte liikkeelle?

Onko häiden oletuspukukoodi puku vai käykö irtotakin ja housujen yhdistelmä? Pitääkö olla prässit housuissa? Krvatti on ilmeisesti ns. pakollinen.

Miten on lakkiaisten kanssa jos on vain kiertämässä vastaanottoja eikä koululle menossa? Chinot ja bleiseri varmaan riittää mutta kuuluuko etikettiin formaali paita ja solmio vai käykö pellava?

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Semanttinen keskustelu jalkineiden terminologiasta ja mielleyhtymistä. Nyt ollaan jo raskaan sarjan harrastamisen puolella, verkon tyylifoorumeista voisi joku innokas veijari kirjoittaa kandinsa.

Joka tapauksessa hienoa antia, aina ilo oppia uutta.