Satunnaisia kysymyksiä

[-Mars-]

Löytyykö EU:sta tms vastaavaa laadukasta ohutta bi-fold korttilompakkoa? Törmäsin tähän NY Timesin sivulla. Nahka tulee Italiasta. Eivät toimita Suomeen.
https://www.leatherology.com/thin-bifold-wallet?color=espresso

Mites joku kotimainen käsityöläinen? Esim. Instasta ja Facesta löytyy @kokosinleathercraft joka on tehnyt minulle vyön, kellonrannekkeen ja avainkotelon toivomusten mukaan.

Kiitos, pitääpä tutustua.

[Hidas]

 Millä teknisellä termillä, englantia tai suomea, voin etsiä tietoa tilanteesta, jossa irtotakin kaulus puristaa kaulaa sivulta? Ei ole collar gap, vaan pikemminkin vastakohta.

Lisäksi, mikä tällaisen ilmiön syy on? Korjaantuuko prässäämällä?

[Laurentius]

Foorumi on nykyään hiljainen, joten herätellään pienellä kysymyksellä. Kysymystä edeltää alustus.

Alustus:

Ryhdyin etsimään kummipojalleni sopivaa ylioppilaslahjaa, ja huomasin ebayssä useita myyjiä, jotka tuntuivat varsin uskottavllta ”buy the seller” -hengessä, ja päädyin ostamaan lahjaksi E. Marinella -solmion (edullisen, ymmärtääkseni old stock tms.) alkuperäisessä boksissaan. Solmio saapuikin tänään, ja muutaman Marinella-solmion jo itsekin omistamana oli kohtuullisen selkeä todentaa ostoksen autenttisuus.

Mutta siitä ei ole kyse…

…vaan siitä, että E. Marinella itse aikanaan antoi neuvoja ja ohjeita solmioiden käyttöön, ja yksi niistä oli: solmion tulee olla takkia vaaleampi, paitaa tummempi.

Olen yleisesti ottaen samaa mieltä, mutta onko näin kuitenkaan?

Mielestäni solmio voi hyvinkin olla takkia tummempi, varsinkin mitä kasuaalimpi yleisilme kyseessä.

Tummansiniset housut, vaeleanharmaa pikkutakki, vaalea/valkoinen paita ja tumma solmio? Don Draper?

Makuasioita kaikki tyynni, mutta pohdiskelen vain. Muuten olen sitä mieltä että nykyinen pukeutumiskulttuuri jopa yritysmaailman johdossa, jossa puku solmiotta on standardi, on surullinen.

[Ville]

Valtaosa bisneksen ja politiikan asuista on tummia. Samoin suurin osa kauluspaidoista on valkoisia tai vaaleansinisiä. Nämä kaksi kun yhdistää, suurin osa solmioista on usein vaaleampia kuin tummansininen puku ja samalla tummempia kuin vaalea paita. Helppoa.

Eipä kai noin ole pakko olla, mutta tummien pukukankaiden ja vaaleiden kauluspaitakankaiden vuoksi niin käy. Enemmän suren, kun valtaosa solmioiden valmistajista käyttää materiaaleja, joiden kuvio on tylsä. Solmioissa on raitoja tai palloja tai pieniä medaljonkeja - tai toisessa laidassa Aku Ankkoja.

Minä pidän kirjoista ja teestä ja Art Nouveausta, esimerkkeinä. Vaan juuri mistään en voi ostaa solmioita, jonka kuviona on kirja tai teekuppi taikka lehteä muistuttava geometrinen kuvio. Sitten suuri osa Suomen miehistä pitää jalkapallosta tai metsästyksestä tai isänmaasta, mutta mistä he voivat ostaa laatusolmion näillä kuvioilla? Tylsää on valikoima solmioiden parissa.

[Alhazen]

Lähdetään tosiaan siitä, että puku ilman solmiota avoimella kauluksella on yleensä surkea näky. Se vaatii toimiakseen vähintään bisnespukua rennomman puvun, erikoisemmat kaulukset tai vaikka poolokauluspaidan.

Marinellin sääntö on periaatteessa ihan hyvä, mutta en pitäisi sitä kiveen hakattuna. Etenkin vaaleampien pukujen kanssa ison kontrastin yhdistelmä pukua tummemmalla solmiolla on aika vakiintunut; sitä näkee esimerkiksi eteläeurooppalaisten aristokraattien "kesäunivormussa" tupakanvärisen pellavapuvun kanssa. Myös keski- ja sitä vaaleamman harmaat puvut usein hyötyvät kontrastista verrattuna vaaleampiin solmioihin, joiden kanssa väriskaala menee helposti vähän kalvakaksi.

[Arska]

Kyllä pukua tummempi solmio toimii, kunhan vain näyttää hyvältä.

[Laurentius]

Makuasioita kaikki tyynni, mutta pohdiskelen vain. Muuten olen sitä mieltä että nykyinen pukeutumiskulttuuri jopa yritysmaailman johdossa, jossa puku solmiotta on standardi, on surullinen.

Itse itseäni siteeraten ja lainaten, juuri tuli LinkedInissä vastaan sinänsä hieno uutinen yritysmaailmasta, mutta onhan tämä aivan kauhean surullista katsottavaa keikarifoorumulaisen näkökulmasta. Ikäänkuin jokainen kuvassa oleva henkilö olisi tietoisesti tehnyt valinnan pukeutua huonosti jättämällä solmion pois, yhdistämällä farkut puvun takin kanssa, ja siten olemalla "rento".

Haarapose. Kädet ristissä sepaluksen päällä. Solmiot jätetty kotiin.

Kaikki kunnia siis Vaasan alueen hienolle investointiuutiselle, mutta näin hieno uutinen olisi ehkä ansainnut sartoriaalisesti arvoisensa puitteet :-D

[Kolibri]

Solmiotta tai muuta kaula-asustetta olo on oikeasti oma taitolajinsa ja väitän sen jopa haastavammaksi kuin solmion kanssa olon. Itse käytän tätä nykyä enää harvakseltaan solmiota tai rusettia, mutta kokonaisuuden pitää aina olla selkeästi hyvin erilainen kuten täällä on oikein huomautettu.

Ilman kaula-asustetta pääntien vaaka-akseli pitää siirtää tai romuttaa. Tällöin pikkutakin kanssa mainittu poolokauluspaita tilalle (päällekkäisten vaaka-akselien välttäminen) tai sitten avaa rohkeasti vielä sen toisenkin napin kaulupaidasta auki (selkeän v-akselin luominen). Jos taas kaksi nappia avaa ja paidan kangasta näkyy vielä hyvin reippaasti, niin uusi näkymä täytyy sekin pitää mielenkiintoisena esim. jonkin näkyvän korun tai hyvin selkeästi kuviollisen/poikkeavan värisen kauluspaidan kanssa. Kauluskäänteiden tyyli harvemmin ratkaisee, koska avonaisena kauluskäänteet haluavat piiloutua hieman takin alle.

Eli kaiken kaikkiaan "jätin vain solmion pois, mutta menen muuten bisneskokonaisuudessa"-sudenkuopan välttäminen vaatii oikeasti oman vaatekaappityylin ja siksi vaatii enemmän investointeja, koska pelkästään solmion vaihtamisen sijaan varianssi luodaan kokonaan erilaisten paitojen tai takki+alaosa -muunnelmilla. Laurentiuksen kuva on oikein hyvä esimerkki siitä, että irrottelu ei ole edes lähtöviivalla ja siksi tönkköys pysyy läsnä. Olisipa jotain John Bercow'n kaltaista ikonia Suomessakin, joka uskaltaa rikkoa jähmeää solmiokulttuuria.