Satunnaisia kysymyksiä

[tjt]

Tiedättekö, onko Herringin 1966-lesti (AS:n valmistama, esim. Drake) sama kuin tuo AS:n oma 724-lesti (esim. AS Moore)?

[potheb]

Bexleyltä tulleissa lepolesteissa on jotain valkoista kuonaa pinnalla useassa kohdassa. Näyttää homeelta, mutta lestit tuoksuvat normaalille seetrille. Onko tuttu ilmiö kenellekään? Kyselyä lähti myös Bexleyn suuntaan.

[salaryman]

Se on pihkaa. Puun öljyt hiipivät hissukseen pintaan ja kuivuvat tuommoisiksi muodostelmiksi. Ei johda toimenpiteisiin.

[Ville]

Oletko vielä hinkannut lepolestejä märällä rätillä? Pihkaa tuo saattaa olla, siitä pääsee hankaamalla.

[potheb]

Jep. Puun omia seetrimömmöjä. Ei siis mitään ongelmaa ja pyyhkimällä lähtee.

[Ville]

...eipä kukaan toisten sanoja korjaile tullakseen suosituksi, mutta pakkohan niihin on tarttua, kun pääharrastuksena on kirjoittaminen. Kyseessä siis setripuu yhdellä e-kirjaimella, jostain kumman syystä kaksi eetä on tarttunut suomalaiseen puheeseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Setrit

[Richard Mutt]

...eipä kukaan toisten sanoja korjaile tullakseen suosituksi, mutta pakkohan niihin on tarttua, kun pääharrastuksena on kirjoittaminen.

Kyllä minä ainakin arvostan kielipoliisien toimintaa tällaisissa tapauksissa, jossa jokin väärä muoto on iskostunut kieleen, enkä ole itsekään tiennyt meneväni vain väärässä olevan massan mukana. Ainakin itselläni särähtää pahasti korvaan kaikenmaailman samaistumiset ja psyykkeet.

[Ernst, Max Ernst]

...eipä kukaan toisten sanoja korjaile tullakseen suosituksi, mutta pakkohan niihin on tarttua, kun pääharrastuksena on kirjoittaminen. Kyseessä siis setripuu yhdellä e-kirjaimella, jostain kumman syystä kaksi eetä on tarttunut suomalaiseen puheeseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Setrit

Oikeastaan lienee päinvastoin: on outoa, että "virallinen" kirjoitusasu on lyhytvokaalinen. Se lienee raamatullista perua. Pitkävokaalinen kirjoitusasukaan ei ole kielen nykysääntöjen mukaan väärin.

Lähde:

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanats.html sekä http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/asu.html#aa

"Lyhyt vai pitkä vokaali? (farao vai faarao?)

Vokaalien pituudessa pääsääntö on, että lainanantajakielen pääpainollista pitkää tai puolipitkää vokaalia vastaa suomessa pitkä vokaali, joka kirjoitetaan kahdella vokaalimerkillä. Ruotsissa ja monessa muussa kielessä painollinen vokaali on (puoli)pitkä yleensä silloin, kun sitä seuraa vain yksi konsonantti. Täten esimerkiksi lausutaan ja kirjoitetaan suomessa (suluissa lainanantajakielen sana, paino merkittynä) graafinen (gráfisk) ja matematiikka (matematík) mutta biografia (biografí) ja matemaattinen (matemátisk). Varsin usein siis myös konsonantin pituus vaihtelee, ja pituuksien vaihtelut tavallaan korvaavat sitä, että suomessa ei paino vaihtele samalla tavoin kuin lainanantajakielessä. Huomattakoon sanapari politiikka - poliitikko, jossa i-vokaalien pituuksien vaihtelu selittyy ruotsin painon vaihtelulla (politík - polítiker)."

[Suavo]

Löytyykö foorumin italomastereilta tietoa De Petrillo Napolin räteistä? Laatu/ovatko tts lähinnä kiinnostuksen kohteena. Google jättää aika high and dry.

[tjt]

Tiedättekö, onko Herringin 1966-lesti (AS:n valmistama, esim. Drake) sama kuin tuo AS:n oma 724-lesti (esim. AS Moore)?

Anyone?

[Dan-D]

^"Jos haluat hyvän puvun, osta 100 % villapuku."

Heitänkin tässä mohairini ja vicuñani roskiin paskoina.

En lukenut pitemmälle tällä erää, ehkä myöhemmin jaksaa lisää.

[Farmer John]

En edusta ylempää tietoa, mutta nämä pisti silmään:

"Hyvä materiaali on yhtä kuin villakangas" On niitä muitakin hyviä materiaaleja.

"Hyväksyttävät vakavan puvun värit ovat musta, sininen ja harmaa. Tiukkasääntöisessä liikemaailmassa ruskea sopii vain vapaa-aikaan ja maaseutuharrastuksiin." Tämä ei enää tällä vuosituhannella pidä paikkaansa.

"Hihansuut peittävät ranneluun, mutta jättävät pari senttiä paidanhihaa näkyviin." Melko pitkät hihat tällä säännöllä.

"Hyvässä puvuntakissa hihanapit ovat avautuvat." Ei ole mikään itseisarvo, toki monissa kalliimmissa on toimivat hihanapit.

"Housut ovat lanteilta korkeat ja lahkeista verraten kapeat." Riippuu tyylistä ja ruumiinrakenteesta, ei ole yksiselitteinen.

"Tämä kokonaisuus lienee parhainta rakentaa luonnonmukaisten, kahden hillityn värin ympärille (esim. musta-valkoinen)" Jos menossa hautajaisiin niin kyllä.

"Parhaimmillaan tweed on metsästyksessä tai laidunmailla sekä laukkakilpailuissa, mutta sitä voi hyvin käyttää kaupungissakin viikonloppupukuna." Tällä vuosituhannella ei pidä paikkaansa edes briteissä.

Lisäksi aika rasittavan listaavaan sävyyn kirjoitettu koko artikkeli.

[Quijote]

Heitetään vähän rakentavaa kritiikkiä: Joillakin tavoin ihan ok ja aloittelijalle informatiivista, joillain tavoin puolestaan harhaanjohtavaa ja huolimattomasti kirjoitettua.
 

• Miksi ei polyesteriä? Miksi villa = laatu?
• Hyvin ommelluissa napeissa on näkyvissä "jalka" joka nostaa sen hieman kankaan pinnasta.
• Vaaleissa puvuissa on usein tummat napit. Paha asia?
• Mainittavaa: Takkia sovittaessa tärkeimmät mitat ovat hartiat ja takin pituus. Kaikkea muuta voi muokata.
• Lahkeiden laskeutuminen on pitkälti makuasia. Nyrkkisääntönä se, että kurttuja ei ole enempää kuin yksi.
• Tiimalasikuosi? Kaikille ruumiinrakenteilleko? Lisäksi käytit kuosi-sanaa jo kuvioista, joten tämä on hämäävä.
• Pari senttiä näkyvää paidanhihaa on jo aika paljon.
• Avautuvia hihanappeja löytyy nykyään kaiken maailman henkkamaukoista, eikä niitä tulisi pitää yksinomaan laadun tunnusmerkkinä.

Kaiken kaikkiaan tyyliä ei ole mukava lukea. Ihan totta että tällainen aloittelijalle suunnattu artikkeli olisi hyödyllinen, mutta kenties aloittelijan ei ole tarkoituksenmukaista yrittää tehdä sellaista?

[Ville]

Kaiken kaikkiaan tyyliä ei ole mukava lukea. Ihan totta että tällainen aloittelijalle suunnattu artikkeli olisi hyödyllinen, mutta kenties aloittelijan ei ole tarkoituksenmukaista yrittää tehdä sellaista?

Auutsh, tämä oli paha.

Olen Keikarin alusta yrittänyt alkaen seurata G. Bruce Boyerin mallia: teksti on aina enemmän tai vähemmän hyödyllinen, lukija oppii uutta, mukana on historiaa ja vaatteiden semantiikkaa. Sitten vielä viimeinen, olennainen seikka - jos jokin "kuuluu" tehdä tietyllä tavalla, perustelu täytyy löytyä tekstistä. En aina ole onnistunut, vanhimmat tekstit ovat saarnaavia, joskus jotakin olennaista jää pois. Viimeksi unohdin kolumnissa mainita, ettei trenssitakki ole niin sanotusti sopiva smokin tai frakin pariksi, sillä takkimallissa on enemmän yksityiskohtia kuin pelkistetyissä malleissa. Jos jotakin olen viiden vuoden aikana oppinut, oppi kuuluu: pukeutumisesta on vaikea kirjoittaa tyylillä. Minulla kesti viisi vuotta sopivan muodon löytämisessä, seuraavat viisikymmentä aion käyttää sen harjaannuttamiseen. Myös englanniksi.

[salaryman]

FJ listasikin hyviä pointteja; Villa on hieno materiaali mutta ehkäpä parempi lähestymistapa olisi sanoa että keinokuituja kannattaa karttaa muissa paitsi säältä suojaavissa päällysvaatteissa.

No brown in town -hokema on aikansa elänyt, tai ehkä puritanistisimmat britit sitä vielä viljelevät mutta eurooppalaisessa ja varsinkin pohjois-amerikkalaisessa business -pukeutumisessa ruskea on väri siinä missä muutkin. (No, kyllä tuota hokemaa viljelevät suomalaiset pukeutumiskouluttajatkin.)

Tweed on ollut 1900-luvun puolesta välistä myös hyvin urbaani materiaali ja erittäin käyttökelpoinen materiaali business -pukeutumiseen pohjoisilla leveysasteilla flanellin ja kampavillan ohella.