Toisaalta kännissä suojaukset putoavat ja ihmisen perusluonne tulee esiin. En tiedä pitääkö paikkansa mutta olen antanut itselleni kertoa että vakava persoonallisuushäiriö voi ilmetä absolutismina alkoholin ja muiden päänsekotteiden suhteen. Ettei vaan kulissit romahda.

�,,lä silti, salaryman, anna kertoa itsellesi, että absolutismi olisi persoonallisuushäiriö. - Olen pitkälti samaa mieltä kuin Ville, vaikka ehkä en ole viettänyt yhtä "kovaa" elämää. Humalahakuista alkoholinkäyttöä voi kritisoida vallan hyvin, vaikka ei itse siihen ottaisi osaa. Itse asiassa vain selvänä voit kritisoida kantavalla tavalla yhtään mitään. M.A.Numminen sanoi kerran, että keskustelun ollessa kiivaimmillaan hän vaihtaa ykkösolueeseen.
Toisaalta nuoruuteen kuuluuvat kokeilut - niin minunkin nuoruuteeni.

Absolutismi on yleensä oma valinta ja monen kohdalla vilpittömästi suositeltavakin. Mutta sitä, että alkoholilla on estoja poistava vaikutus käytetään kyllä tiedostaen että tiedostamatta senkin selvittämiseen millainen tyyppi se vieruskaveri onkaan. Öykkärit, riidanhaastajat ja muut mulqvistit pystyvät selvinpäin näyttelemään kivaa kaveria mutta kun mennään sopivan rajan yli niin totuus paljastuu. Piru pääsee niinsanotusti irti.

Usein joutuu pettymään ihmiseen. Mutta parempi että tuo tapahtuu lasin ääressä kuin oikeasti tiukassa paikassa.

Ja se dokaaminen on käytännössä verkostoitumista. Tai siten se kannattaa ainakin ottaa. Varhaisteininä opiskelun alkaessa asiaa ei vielä näe eikä ajattele näin, mutta myöhemmin käsittää, että sen bilettämisen ohella on tutustunut moniin ihmisiin, jotka ovat nyt jollain tavalla työkuvioissa mukana.

Monesti tuo verkostoituminen voi olla koko tulevan työuran kantava voima. Elämä ei ole reilua ja nykyään(kin) tärkeämpää kuin se, mitä osaat ja mihin kykenet on kenen kaveri olet.

QFT

Absolutismi on yleensä oma valinta ja monen kohdalla vilpittömästi suositeltavakin. Mutta sitä, että alkoholilla on estoja poistava vaikutus käytetään kyllä tiedostaen että tiedostamatta senkin selvittämiseen millainen tyyppi se vieruskaveri onkaan. Öykkärit, riidanhaastajat ja muut mulqvistit pystyvät selvinpäin näyttelemään kivaa kaveria mutta kun mennään sopivan rajan yli niin totuus paljastuu. Piru pääsee niinsanotusti irti.

Usein joutuu pettymään ihmiseen. Mutta parempi että tuo tapahtuu lasin ääressä kuin oikeasti tiukassa paikassa.

In vino veritas, tässä ja aina.

hei tää on kveekari, dokauspuvuksvaatteiks ei kelpaa muu kuin attolini

Haalarin edeltäjähän oli ammoin ns. spyfrack , joka oli siis kovempaa käyttöä kestänyt frakki.

Feymanin mukaan Princetonissa kaikki opiskelijat käyttivät esim rukkaillessa kaapua, joka vedettiin siis vaatteiden päälle.
Tätä kaapua ei kuulunut pestä koko opiskeluaikana, joten vanhemman vuosikurssin tunsi hajusta.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

...onhan absolutismikin typerä ratkaisu muiden paitsi alkoholistien kohdalla. Ettei nyt muka voisi juoda onnentoivotusmaljoja tai lasillista aterian kanssa? Urheilijakaverini Tuomas on tällainen - voi haistaa muttei edes lusikallista maistaa. Vähintään pitäisi kerran ottaa kunnolla, että tietäisi menettääkö mitään oleellista ja jotta tietäisi mistä on kyse. Sitten voisi tehdä järkipäätöksiä alkoholin suhteen. Toki juon, mutten kännää.

[onko aivan typerä ajatus?]

Tummanharmaa (charcoal) flanellipuku, 2 tai 3 paikkataskua. Pitäisin takkia myös irtotakkina, ja housuja samoin. Kangas 370g woollen flannel.

Tuollaisen ajattelin tilata, onko aivan typerä ajatus?

[onko aivan typerä ajatus?]

Tuollaisen ajattelin tilata, onko aivan typerä ajatus?

Ei.
Ota myös liivit.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Salama, tuo on loistoajatus. Jos hankit myös vaihdettavat messinkiset takkinapit, saat samasta takista myös hienon bleiserin.

Salama, tuo on loistoajatus.

Kyllä.

Jos hankit myös vaihdettavat messinkiset takkinapit, saat samasta takista myös hienon bleiserin.

Kuulostaa käytännölliseltä vaihdella nappeja edes takas. Enkä keksi missä setissä tuo näyttäisi paremmalta.

Haalareita en ole suostunut päälleni koskaan vetämään.

Onhan noita oppilaskuntia, joilla ei ole lainkaan haalareita.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Bleiseripuvun keksijä on itse Voxsartoria, joka esitteli ideansa jo kuusi vuotta sitten Styleforumilla. Alkuperäiset kuvansa eivät ole säilyneet, mutta miehen räätälin sivuilla homma on tallessa:

http://steeds-view.blogspot.fi/2009/04/sas-swiss-army-suit.html

Tämä on yhä inspiroivin klassisen tyylin idea, jonka olen verkosta löytänyt. Oikein ihmettelen, miksi mikään vaatetehdas ei ole kopioinut tätä. Yksi takki, monta käyttöä.

Tarkemmin ajateltuna menee ehkä kategoriaan uhka/mahdollisuus riippuen toteutuksesta.

Tosiaan jotenkin kuvittelin alunperin että on kyse jostain tälläisesta (vaikka viesti olikin selkeä):



Mantonin versio (josta näkee uhkia):