Keikari > Vapaa sana
Yleinen "miehisyyskeskustelu"
ChuckBass:
Ajattelin nyt avata oman ketjun, kun en jaksanut taas poiketa täysin aiheesta tuolla mokkakenkäketjussa.
--- Lainaus käyttäjältä: Dandyish - 29.05.10 - klo:16:57 ---Jos kenkien väri tekee jostain henkilöstä homon näköisen niin silloinkaan syy ei ole kengissä.
--- Lainaus päättyy ---
Minä en jostain syystä ymmärrä ollenkaan tätä tälläkin palstalla tietyssä mielessä vallitsevaa "homofobiaa" / äärimmäistä miehisyyden korostusta. Enkä sano, että se olisi kovin yleistä, mutta aina silloin tällöin se tulee esille, tällä kertaa tuolla pinkeistä mokkabrogueista keskustellessa. Tuo pointti minkä Dandyish toi esille on myös täysin totta.
Onko jossain sanottu, että "klassinen tyyli" / hyvännäköinen pukeutuminen on vain heteromiehille ja homot käyttäkööt sitten mitä käyttävät?
Itselleni tuo "homokortin" / "miehisyyden" esiinnostaminen kertoo yleensä vain henkilön omasta epävarmuudesta tai mahdollisesti siitä, ettei ole sinut itsensä kanssa. Jos joku on tullut jätetyksi vaimonsa "huomattua olevansa lesbo", niin ymmärrän, että se voi ottaa oman miehuuden päälle, mutta ei kai sekään homomiesten vika ole.
Ja mikä nyt sitten yleensäkään on "homon näköistä", se että pukee päällensä pinkkiä? Ja niin, lähestulkoon kaikki naiset (oma tyttöystäväni mukaanlukien), joille olen tästä palstasta maininnut, olettavat oikeastaan kaikkien tänne kirjoittavien olevan ensisijaisesti homoseksuaaleja. Että näin. ;)
Ville:
Aihe on vaikea. Minua on aikanaan homoteltu ja syrjitty vaateintoilun vuoksi, ja tästä jääneet muistot ovat saaneet minut ajamaan tätä klassista maskuliinista ulkoasua. Valitettavasti suomalaisessa kulttuurissa miehen kuva on macho, ja siitä poikkeaminen on tullut hyväksytyksi vähitellen kaiketi 80-luvulta alkaen. Uskon, että 50-luvulla pinkeistä kengistä olisi tullut turpiin missä päin Suomea. Iäkkäämmät jäsenet osaavat kommentoida paremmin.
Viime kädessä kyse on juurikin tästä miehen kuvasta, joka suomenruotsalaisilla on käsittääkseni joustavampi (korjatkaa, jos olen erehtynyt) ja sallii ulkonäköön panostamisen ilman pelkoa syrjinnästä. Kulttuuri on jatkuvassa muutoksessa, mutta hidasta tuntuu olevan.
Arska:
Tämä homoshow lähti tällä kertaa irti sen Tumpin kommentin myötä, jossa sanottiin Pomarfinnin olevan miehisempi valinta. Eihän siinä vielä homouteen viitattu (oliko kirjoittajalla sellainen ajatus, en tietenkään tiedä) ellei sitten ole sitä mieltä, että epämiehekäs on yhtä kuin homomainen.
Jos mies pukeutuu "epämiehekkäästi", tulee siitä minulle mieleen ennemminkin transvestiitti kuin homoseksuaali. Epämiehekkäänhän täytynee kaiken järjen mukaan olla naismainen - ei nyt heti ainakaan tule mieleeni, mitä muita epämiehekkäitä vaihtoehtoja on, jos ei mukaan lueta androgyyniyttä, sikäli kuin sitä voi sanoa epämiehekkääksi korostetun miehekkyyden puutteen vuoksi.
Minusta homous ja miehekkyys eivät mitenkään korreloi, ainakaan niin kauan kuin puhutaan tyylistä. Onko sitten niin, että homot oikeasti pukeutuvat keskimääräistä useammin naismaisesti? Itse en ole huomannut mutta enpä mikään asiantuntija olekaan.
Tyro:
Mitä tulee pinkkiin, mielestäni värissä ei ole sinänsä mitään vikaa. Se on vain vaikea väri. Rajan tunnistaminen mauttoman pinkkiunelman ja tyylikkään väriläiskän välillä kulloisessakin asukokonaisuudessa vaatii kehittynyttä tyylitajua ja harjaantunutta värisilmää. Tyylitön väri mielestäni on lähinnä silloin, kun sen ei ole tarkoituskaan olla harmoniassa loppuvaatetuksen kanssa. Sellainen huomiohakuinen pukeutuminen voi sopia jollekkin, mutta pidän sitä itse raivostuttavan banaalina. Kuka tahansa voi mennä ulos pinkeissä boksereissa ja neonvihreässä bleiserissä "Pelle Hermanni"-laadun punaiset kengät jalassa, jos pukeutumisen funktio on huomion herättäminen. Sen sijaan esimerkiksi pastellipinkki kauluspaita tai hyvällä maulla toteutettu osaksi pinkki kravatti on maukas. Erityisesti tummemman ihonvärin tai sopivan rusketuksen omaavien päällä tai mustaan pukuun/irtotakkiin yhdistettynä ripaus pinkkiä toimii kuin häkä.
Mitä tulee miehisyyteen, itse en suo asialle kamalasti ajatuskaistaa. Jos joku välittää tarpeeksi kyseenalaistaakseen miehisyyteni jostain syystä, suotakoon tämä ilo heille. Itse pidän asiaa mielekkäänä lähinnä tyttöystäväni kannalta; muilla on vapaa oikeus omaan mielipiteeseensä. Muiden ihmisten seksuaalisuus kiinnostaa vielä vähemmän kuin muiden kuva omasta seksuaalisesta identiteetistäni.
Uskon - tai ainakin tahdon uskoa, että "homokortin" yleisyys johtunee useammin asian yleisestä vieraudesta ja tuntemattomuudesta, kuin varsinaisesta (tietoisesta ja/tai arvopohjaisesta) homofobiasta. Empiiriset kokemukseni ovat todenneet, että samalla tavalla joka sortin ihmisiä - niin hyviä kuin huonoja - löytyy niin heteroista, homoista, lesboista, biseksuaaleista kuin vaikka aseksuaaleista. On yleisinhimillinen piirre, että kaikki outo ja tuntematon huvittaa tai joskus jopa pelottaa. Se mitä ei ymmärrä, on arvaamatonta.
Barbarossa:
Joku tietty väri vaatetuksessa ei oikeasti kieli mitään ko. henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta ellei käytöksessä ole jotain siihen suuntaan vihjaavaa.
Ja sillä mikä kunkin seksuaalinen suuntautuminen on ei pitäisi olla hevonhelvetin väliä tänäpäivänä.
Ottakaa poijaat iisisti.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta