D. H. Lawrence: Lady Chatterley's LoverKirjakaupassa katseeni osui tähän punaiseen kirjaan ja tunnistin otsikon jollain hämärällä tavalla. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran 1928 ja tämä versio on painettu vuonna 2009. Lawrence käytti etunimiensä David Herbert ensimmäisiä kirjaimia tuotannossaan.
Tähän painotuotteeseen on panostettu. Kirjan alussa on kirjailijan elämän aikajärjestys vuosilukuineen aina hänen syntymästään kuolemaan. Kirjassa on myös pitkä alkupuhe ja tapahtumien sijainnin kartta kuvailuineen. Sekä valittujen sanojen ja käsitteiden selitysluettelo että murresanojen selitykset. Nämä kaikki ovat vaatineet kolmen ylimääräisen ihmisen työn. Kirjassa on jopa kiinteä kirjanmerkkinauha.
Toisaalta kirja on mielestäni painettu liian paksulle paperille. Kirjaa täytyy oikein vääntää sormilla auki, jotta se pysyisi aukinaisena. Lukeminen on siis fyysisesti työlästä. Ehkä tämä on tarkoitettu jonkinmoiseksi keräilykappaleeksi. Pidin enemmän Tohtori Živagon pehmeistä kansista.
Olin jotenkin odottanut tämän olevan kepeä farssi, mutta tämähän on vakavahenkinen draama. Tekstissä on selvä kaksoisluonne. Kuvaus on ensin kaunokirjallista helmeilyä, mutta voi muuttua yhtäkkiä veijomerimäiseksi karkeudeksi. Joku voisi kutsua tätä Harlekiini-kirjaksi sivistyneille, mutta en tiedä noista sillä en ole lukenut Harlekiini-kirjoja.
Minun on pakko verrata tätäkin teosta Juhani Ahon Papin rouvaan. Molemmissa on samanhenkinen juonen kaari. Tarinatkin jäävät kummassakin tavallaan kesken. Mutta toisaalta; kun Papin rouva päättyy aika lohduttomasti, on Lady Chatterleyssä sentään toivoa paremmasta. Kirjan aloituskappale kuvaa tarinaa aika hyvin:
"
Ours is essentially a tragic age, so we refuse to take it tragically. The cataclysm has happened, we are among the ruins, we start to build up new little habitats, to have new little hopes. It is rather hard work: there is now no smooth road into the future: but we go round, or scramble over the obstacles. We've got to live, no matter how many skies have fallen."
Lawrence kirjoitti kirjan kaksi kertaa uusiksi. Hän sai kolmannen version valmiiksi pari vuotta ennen keuhkotautiin kuolemista. Kirjan lopussa on kirjailijan kynäilemä lisäys, jossa hän kertoilee pitkäpiimäisesti tarinan motiiveista ja kirjasta yleensäkin. Ja miksi rohkeat sanat ja kuvaukset ovat paikallaan.
Ilmestyessään tämä oli uskalias teos. Jopa niin, että eri maiden viranomaiset takavarikoivat kirjoja ennen niiden myyntiin ennättämistä. Kirja julkaistiin lyhentämättömänä Englannissa vasta 1960 ja silloinkin julkaisua vastaan kamppailtiin.
Nykylukijalle tämä ei kovin erikoinen enää ole, mutta on kirja niin tuhma, etteivät keikarit saa lukea sitä.
Tarina osuu aikaan Englannissa, jolloin työläiset olivat siirtyneet pelloilta tehtaisiin ja hiilikaivoksiin. Teollistuminen oli jo muuttanut maan rakennetta merkittävästi eivätkä kaikki olleet vielä hyväksyneet sitä.
Yksi kirjan henkilöistä on laitettu puhumaan heittomerkkipitoista Derbyshire-murretta, jota suomalaisen nykylukijan on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi seuraava tekstin pätkä
"
Why," he began, in the broad, slow dialect, "your ladyship's as welcome as Christmas ter th' ut an' th' key an' iverythink as is. On'y this time o' th' year the 's bods ter set, an' Ah've got ter be potterin' abaht a good bit seein' after 'em an' a'! Winter time I ned 'ardly come nigh t' pleece."
kääntyy käsiteltävämmäksi englanniksi näin:
"
Why, --- your ladyship's as welcome as Christmas to the hut and the key and everything there is. Only this time of the year there are birds to set (on eggs, to incubate), and I've got to be pottering about a good bit seeing after them and all! Winter time I need hardly come near the place."
Käänsin muuten tämän kirjan lopusta löytyvän sanaston avulla. Puhe varmaan kuulostaa äännettynä sulavammalta. Oliver Twistissä työläiskieli oli sentään mallinnettu yleisenglanniksi.
Löytyy kirjasta myös selvä keikarikuvaus:
"
Sir Malcolm was in his club. --- He was still handsome and robust, though just a little afraid of the world that had sprung up around him. He had got a second wife in Scotland, younger than himself, and richer. But he had as many holidays away from her as possible: just as with his first wife."
