Sekasyöjä lukee Eläinten syömisestä.

Hyvää luettavaa ruokailutottumuksista riippumatta.

http://www.atenakustannus.fi/tilaukset/kirja/355

Sarjassamme maailman omanlaatuisia paikkoja.

Mielenkiintoinen käytännön esimerkki orgaanisesti kasvaneesta "itsenäisestä" mini-yhteiskunnasta joka sai enimmäkseen itse rauhassa kehittyä muun yhteiskunnan varjossa, kun se virallinen valvontakoneisto olisi kaikesta mieluiten pessyt kätensä koko jutusta & unohtanut sen olemassaolon.

Teemu Keskisarja: Viipuri 1918, Vääpeli T:n tapaus.
Seuraavaksi saman kirjoittajan: Raaka tie raatteeseen.
Erinomainen kirjoittaja tuo Keskisarja, mielestäni.

Charles Burnsin sarjakuvatrilogia X'ed out/The Hive/Sugar Skull tuli luettua.

Joulun välipäiviin esseitä, politiikkaa, filosofiaa ja historiaa. Ekana meni lukuun tämä Timo Hännikäisen ja Tommi Melenderin esseistiseksi pamfletiksi nimeämä teos.

Teksti on älykkäästi kirjoitettu, haastaa lukijaansa ja tarjoilee napakoita havaintoja maailmanmenosta. Yllättäen kirja tuntuu kuitenkin jo hieman vanhahtavalta tarttuessaan kirjoittamishetkensä (julkaistu 2012) pinnalla oleviin ilmiöihin, kirjoittajat tuntuvat sortuneen eräänlaiseen perspektiiviharhaan jossa päivän fokuksessa olevat asiat näyttävät kokoistaan suuremmilta. Jännä huomata miten paljon maailma on parissa vuodessa muuttunut. Viiltävää analyysia on kuitenkin virkistävä lukea ja kirjoittajat tuntuvat olevan hyvin perillä länsimaisesta aatehistoriasta.

�,,äni edelliselle.

Nyt oli lukuvuorossa tämä:



Mielenkiintoinen, tuore ja ajankohtainen kirja, avaa näkökulman Putinin Venäjään ruohonjuuritasolla. Kurkistus "perusvenäläisen" mielenmaisemaan ja siihen mitkä voimat Sergein ja Tatjanan maailmankuvaa muovaavat. Suosittelen vahvasti jos itänaapurin touhut ihmetyttää.

Eva Wahlströmin: Rajoilla.

Ensimmäinen kirja tuosta oivasta nyrkkeilijästä, Jaana Nikulan suomentamana,
oli erinomainen teos.

Tykkään kovasti.

Muutama tuleva päivä mennee Morgan Kanen seurassa.

Loppiaisen lukemista:



Valitut palat -tyylinen yhteenveto Venäjän talouden ja yhteiskunnan kehityksestä neukkuvuosista vuoteen 2011 (julkaisuvuosi), ei sinänsä sisällä mitään sellaista joka ei aiheesta kiinnostuneelle olisi ainakin osittain jo tuttua. Kirjaa lukiessa huomaa miten nopeasti tämmöiset kirjat vanhenevat, 2011-1012 levottomuudet, Ukraina ja öljyn hinnan romahdus ovat heittäneet naapurissa ihan toisen vaihteen päälle. Osittain kuitenkin edelleen pätevä kuka-kukin-on-Venäjällä -opus ja helppolukuinen johdatus aiheeseen jos Venäjän lähihistoria on alkanut kiinnostaa.

Morgan Kaneja.
Numero 8 nyt meneillään.

Uusia hianoja tuotemerkkejä ja mahdollisia hankintoja on tullut eteen.
Wayne & Martin - kotelo,
Old Tavern-viski,
Wellington-saappaat, (lienevät jotkut tylppäkärkiset, vedenpitävät cowboy-saappaat) ja
McClellan-satula.

Harmittaa vain kun ei ole sitä hevosta.

^
Vakio lännenmiehen kamaa, Bull Durham vielä uupuu. Tosin aito Kane-mies hommanee myös sen nahkaisen tupin :)

^
Vakio lännenmiehen kamaa, Bull Durham vielä uupuu. Tosin aito Kane-mies hommanee myös sen nahkaisen tupin :)

Joo, näitä ei ole nyt ehtinyt hahmottaa kun edellisestä lukukerrasta on melkein kaksikymmentä vuotta.

Yritän tässä samalla katsoa miten tuo Old Tavern ja sitten se Old Grand Dad olisivat keskenään jotenkin
aikajanalla. Käsittääkseni jossain vaiheessa mainitaan myös Jim Beam.

^^^Saatan olla väärässä, mutta eikös Wellington bootsit ole englanniksi yleisnimitys ihan tavallisille kumisaappaille?

http://en.wikipedia.org/wiki/Wellington_boot

Morgan Kane numero 11 meneillään.
Tilasin ebaysta Bull Durham-mainosjulisteen.