Pratchett

Varsinkin vartioston tarinat on luettava ilmestymisjärjestyksessä.
Muutkin sinnepäin.

Erinomaisen hauskoja.

Pratchett & Discworld  +1000

Pratchettiä kannattaa lukea pienissä erissä.
Pari kirjaa jos lukee putkeen niin alkaa maneerit rasittaa ja vitseistä katoaa terä.

Kantsii myös lukea Terryn yhdessä Neil Gaimanin kanssa kirjoittama Good Omens (eli Hyviä enteitä), maailmanloppu alkaa tuntua ihan hauskalta.

Täältä myös iso peukku Pratchettille! Olen lukenut pääosan Kiekkomaailmaan sijoittuvista kirjoista, ja aina tekee mieli palata sinne uudestaan. Uudemmista tuotoksista voin suositella Going Postal-kirjaa. Seuraavaksi tekisi mieli lukea joko Night Watch tai Making Money.

Pratchetteistä tosiaan menee maku jos lukee liian monta putkeen. Ensimmäinen jonka luin oli Small Gods, edelleen mielestäni hauskin ja kaiken lisäksi sopivan irtonainen muista eli voi lukea mihin väliin lystää.

Jos pitää Pratchettia ihan huumorimiehenä niin kannattaa katsoa tämä dokumentti jossa mies pohtii omaa alzheimeriaan ja eutanasiaa: http://www.youtube.com/watch?v=slZnfC-V1SY (sisältää oikean kuoleman jos jotakuta häiritsee)

^ Totta. Sama kuin monissa muissakin kirjasarjoissa, ei passaa lukea liian montaa putkeen. Kirjoitusjärjestystä kannattaa noudattaa ensimmäisellä lukukierroksella ainakin Witches ja Night Watch -kirjoissa, vaikka kirjat toimivat ihan itsenäisinäkin.
Small gods on omakin suosikkini, ja kestää lukuisia lukukertoja.

Going Postal ja Making Money saavat loppuvuodesta muuten jatkoa, Raising Steam on jo ennakkotilattavissa.

Hienoa, että Pratchett jaksaa yhä kirjoittaa alzheimerista huolimatta.

Taru Stenvall : Marski ja hänen hovinsa

"Kaikki Marsalkan käyttämät vaatekappaleet sopivat hänelle kuin valetut,
mutta vaikka ne näyttivät olevan millilleen harkitut,
ei niissä ollut hiventäkään keikarimaisuutta."

^ Ootko leffan nähnyt?

En, koska halusin lukea kirjan ensin. Mutta aion kyllä katsoa.

Kirja oli äärimmäisen mielenkiintoinen, leffa taas äärimmäisen sekava kokoelma kirjasta poimittuja kohtauksia.

eikös kirjakin ollut enimmäkseen kokoelma kohtauksia, vai muistanko väärin?

Oli se huomattavasti leffaa jäsennellympi kokonaisuus.

Muutamia Morgan Kaneja satunnaisessa järjestyksessä.
Pitäisi kai noista tehdä sellainen parin vuoden väleinen tottumus kuten Tarzan- ja Mars-kirjoistakin.
Toki kaikki numerot ja järjestyksessä.

Luin juuri Kullervo Kemppisen Poropolku kutsuu (1961), Lapinretkeilyn peruskertomuksia.

Innostuin niin, että virittelin takapihalle laavun ja hain kesällä purkamiani aitatolppia rakovalkeaksi.

Kemppisellä ei luultavasti kuulunut terassikaiuttimista jazzia, tai ollut läppäriä laavulla, mutta minulla on nyt.

^Kuullostaa hauskalta inspiroitumiselta. Asiallista