Jatketaanpa muutamilla mietteillä aiheesta.
Tuo American Psycho -kohtaus näytti myös nuo korttikotelot, jotka näyttivät olevan pääosin mettallisia. Nahkaisiakin olen nähnyt. Itse käytän eräässä konferenssissa lahjaksi saamaani, ko. organisaation logolla varustettua metallista koteloa. Ensinnäkin siksi, etten omista muita koteloita. Toiseksi siksi, että ko. logo herättää yleensä pienen keskustelunpoikasen, mistä on sitten helppo jatkaa seurustelua. Toisaalta sen logon voi aivan hyvin pitää piilossa, jollei ko. asiaa halua esiin tuoda.
Yksinkertaisimmillaan henkilökohtainen käyntikortti voisi olla juuri sellainen, että siinä olisi vain nimi. Käsin kirjoitetut lisäykset tekisivät antotilanteesta henkilökohtaisemman. Toisaalta tällöin menetetään yksi kortin nykyfunktioista, yhteystietojen antaminen ilman muistiinpanoja.
Valokuvalliset kortit toki auttavat muistamaan antajansa. Itse olen kuitenkin ehdollistunut liittämään ne kiinteistönvälittäjiin ja autokauppiaisiin, samalla siten isoruutuisiin pikkutakkeihin ja viiksiin. (Tämä viimeinen siis ei ole ihan vakavaksi tarkoitettu lohkaisu).
