Viskit

[Bordeaux]

Onkohan Tallinkilla Tallinnan reitillä tällä hetkellä mitään mielenkiintoista? Olis syyskuun alussa reissu tiedossa.

[RexMundi]

Kuinka monella teistä muuten viski on ns. acquired taste?

Ainakin osittain kyllä. Vakavampi kiinnostus viskeihin alkoi pehmeistä ja savuttomista irkkuviskeistä (Black Bush etenkin) ja siitä skotlantilaisiin single maltteihin. Suurin ahaa-elämys tuli kun Siljan tax freessä myyjä suositteli Laphroiagia 10-vuotista, jonka asiasta mitään tietämättä ostinkin. Sen jälkeen paluuta ei ole ollut :)

Skotlantilaiset tuttavat tapaavat sanoa, että jos ei pidä viskeistä ei vain ole löytänyt vielä omaansa. Viskeissä on huikean paljon vaihtelua "makeudessa", savuisuudessa, maun intensiivisyydessä jne. Savuisten ja turpeisten Islay -viskien vastapainoksi pidän myös Speyside -viskeistä, ja joskus tavallinen Famous Grouse täyttää tehtävänsä hyvin. Monimutkaisuus ja vaikeat maut eivät ole itse tarkoitus enää, vaan tilanteeseen ja omaan mielialaan kulloinkin parhaiten sopivan viskin valinta.

[Co-re]

Nuorena vieroitin itseni viskeistä kunnon Lord Calvert -övereillä mutta kymmenisen vuotta myöhemmin päästin itseni mieltymään turpeisiin Islay-viskeihin ja sitä kautta laajentui maku. Blendejä en kyllä nauti enkä Tennessee-viskejä. Hyvä bourbon toimii vaikkei sitä kai täällä saisi sanoa.

[konda]

^Longrow CV on erittäin hyvä!

Mitään Springbankin panimon Longrowta en nähnyt. Oli vain Springbankin omaa CV:tä, mutta koska en tunne sitä, en edes harkinnut. Ja koska on käytännössä bendiä, en olisi ostanut kokeilematta.

[konda]

Kuinka monella teistä muuten viski on ns. acquired taste? Omaan makuun viskit ei kyllä yhtään sovi, varmaan ovat pahimpia alkoholijuomia mitä olen maistanut. Mutta onhan ne pullot hienoja ja fiilistelyt asian tiimoilta.

Jos kysyt maistanko selvästi eri aromeita viskissä, vastaus on en. Jotain voi erottaa mutta mitään aromikirjoa en osaa maistaa. Jos taas tarkoitat onko viski se juttu ja tiedänkö mitä halua, niin vastaan kyllä. Oman mieliteon mukaan joskus tekee mieli Islay viskiä, joskus Speysideä, joskus Highlandia. Eli pohdin minkä luonteista viskiä tekee mieli ja sitten otan kaapista mahdollisimaan lähelle.

[Co-re]

^Longrow CV on erittäin hyvä!

Mitään Springbankin panimon Longrowta en nähnyt. Oli vain Springbankin omaa CV:tä, mutta koska en tunne sitä, en edes harkinnut. Ja koska on käytännössä bendiä, en olisi ostanut kokeilematta.

Tätä takoitan ja ihan single maltia on:

[Pchan]

Kuinka monella teistä muuten viski on ns. acquired taste? Omaan makuun viskit ei kyllä yhtään sovi, varmaan ovat pahimpia alkoholijuomia mitä olen maistanut. Mutta onhan ne pullot hienoja ja fiilistelyt asian tiimoilta.

Itselläni kaikki väkevät jakautuvat vahvasti luokkiin 'kolahtaa' ja 'ei-kolahda'. Blendedeillä on tullut aloitettua ja ne olivat lähinnä vähän parempaa viinaa. Myöhemmin kuitenkin Laphroaigin perus-10 istui suuhun oikein passelisti ja on edelleen suosikki. Pitäisi joskus vääntäytyä jonnekin maistelemaan isompaa valikoimaa, mutta toisaalta onhan niitä konuja, rommeja ja ginejäkin juotavana, joten ihan loputonta määrää pottuja yhtä lajia ei voi kaapissa olla.

Kuulun siis joukkoon, joka juo väkeviä, mutta ei missään nimessä mitä tahansa. Suurin osa viskeistä ei mielestäni ole nimessä hintansa väärti. Hankaluutena on lähinnä löytää niitä hyviä. Tavoitteena olisi saada kaappiin joku 3-4 hyvää, mutta erilaista. Tällä hetkellä löytyy tylsästi pelkkää islayta: lapparin lisäksi Ardberg ja Caol Ila.

Jos viskeihin haluaa tutustua, niin ehdottomasti kannattaa hakeutua jonnekin maistelemaan, jotta löytää sen yhden, jonka hommaa kotiin. Jos semmoista ei löydy, niin sitten vaan lipittelee muita tai tyytyy miedompiin. Maailma on niin täynnä fantastista alkoholia, että turha niiden omaan suuhun sopimattomien kanssa on kärvistellä.

[Jaguar]

Olen maistellut monenlaisia viskejä, Jaakon Danielista Lapparin kautta Taalasmaahan. Mutta ei vaan maistu. Ei mulle väkevät tosin muutenkaan maistu, lähinnä olut, jotkut liköörit ja jekku maistuu. Hyvä niin, koska viskin kanssa menis överiksi. Mutta mietin vaan, että onko monellakin viski maistunu heti ensimaistelusta lähtien.

[Farmer John]

Äsken vierailulla isäntä kaatoi 16v Lagavulinia lasiin (toistuvasti) ja lasi tyhjeni melko vaivattomasti kerta toisensa perään.

[konda]

Tää Springbank 12 yo on muuten ihan saatanan hyvää. Suosittelen kaikille viskin ystäville. Vaatii kylläkin jonkin verran vettä että aukeaa.

[Tandem]

Longrow CV on erinomaista tavaraa kyllä. Mielenkiintoinen pullote muutenkin: sisältää 6, 10 ja 14 vuotiaita viskejä, jotka on kypsytetty bourbon, sherry ja rommitynnyreissä. En muista missä olin pisin ja missä lyhyin kypsytys, mutta kuitenkin.. Tätä voi suositella kyllä varauksetta, eritoten jos Ardbeg 10 iskee niin tämä seuraavaksi. Ostaisin itsekin kaappiin, jos törmäisin tähän sopuhintaan. Noita CV pullotteita löytyy tosiaan myös muista saman tislaamon viskeistä: Springbankista ja Hazelburnista, näitä en tosin ole maistanut.

Omat täydennykset kaappin kesän reissulta: Old Pulteney 21v, Hibiki 17v, Bunnahabhain 12v ja Ardbeg Uigeadail. Ensimmäinen on Jim Murrayn valinta vuoden viskiksi vuosi pari sitten, Hibiki taas voittanut vuoden sekoiteviski-palkinnon muistaakseni useamminkin (tosin 21v versio, mutta ei tämä 17v myöskään hullumpaa ole). Bunna 12v on uudistumisensa jälkeen noussut minulle yhdeksi parhaista entry-pullotteista, erittäin tasapainoinen ja miellyttävä. Tätä voi suositella viskiin tutustuville hyvänä aloitteluviskinä. Nämä tosin joutuvat odottelemaan korkkaamista hetken, kaapissa on vielä avaamattomina edellisiäkin hankintoja.

[Richard Mutt]

Kuinka monella teistä muuten viski on ns. acquired taste?

Mielestäni sanakirjassa voisi acquired tasten kohdalla olla kuva mallasviskipullosta. Toki osa viskeistä on iisimpiä ja osa haastavampia, mutta epäilen, että aika harvan suussa viski on nuorena ensimmäistä kertaa maistettaessa varsinaisesti linnunmaidolta maistunut ja lisäksi kokeneenkin viskinmaistelijan maku tuppaa kehittymään aikojen saatossa.

[Co-re]

Liian usein ne ensimmäiset viskit on tumblerista "nautittuja", armollisesti mauttomaksi jäähdytettyjä blendejä.

[Salama]

Kuinka monella teistä muuten viski on ns. acquired taste?

Tarkoitatko erilaisten viskien makueroja, vai viskejä ylipäätään?

Kyllä vissiin kaikkiin alkoholijuomiin pitää jotenkin totutella. Muistan hyvin, kuinka junnuna olut maistui erittäin pahalle. Nyt sekin maistuu vähän liiankin hyvälle...

No, tuosta eri viskeihin totuttelusta on keskusteltu ennenkin. Joillekin osuu heti joku tietty seikka, kuten vaikkapa minulle Islay-viskien savuisuus. Moni muu viskityyppi ei taas toimi ollenkaan.

Jos muista alkoholijuomista puhutaan, niin en voi sietää konjakkia. Ja kun tämmöisestä acquired taste -jutusta puhutaan, niin voin vakuuttaa saaneeni lahjaksi tarpeeksi monta konjakkipulloa senkin harjoittelemiseen vuosien varrella. Toki toki kunnon alkoholistina kaikki pullot ovat päätyneet tyhjinä keräykseen, mutta en itse ostaisi...

[Jaguar]

En siis tarkoita sitä, maistaako viskeistä erilaisia makuja, vaan siitä että onko siitä heti tykännyt. Bisseä kun tuli ekan kerran maisteltua joskus 10 v natiaisena (kaveri oli tuonu kouluun, heh) en siitä pitänyt. Sittemmin kun täytin 18 v bisse kyllä maistui heti eikä siihen tarvinnut totutella. Viskin kohdalla ei näin ole käynyt.