Ehdottomasti kaikkien "savuviskien" äitiä, eli 10- vuotiasta Laphroaigia mikäli se on vielä maistamatta.

Se ja Ardbeg 10 yo on kyllä listalla, jota haluaisin pikimmiten maistella.

Ardbegia vaan :)

Lähikaupassa tarjolla Macallanin Amber ja Sierra. Arviot näistä 1824-sarjaisista eivät vaikuta varauksettoman ihastuneilta, mutta onko teillä kokemusta? Miten vertautuvat 12 v. ja 18 v. tuotteissin?

Lähikaupassa tarjolla Macallanin Amber ja Sierra. Arviot näistä 1824-sarjaisista eivät vaikuta varauksettoman ihastuneilta, mutta onko teillä kokemusta? Miten vertautuvat 12 v. ja 18 v. tuotteissin?

Amber on aika perustavaraa. Sienna ehkä aavistuksen parempaa mun mielestä mutta en nyt tähän hätään muista miltä 12v Macallan maistuu, että voisin vertailla. 1824 sarjasta Ruby on aika lähellä 18v sherry cask tavaraa. Fine Oak ei ole koskaan oikeen tippunut.

Ehdottomasti kaikkien "savuviskien" äitiä, eli 10- vuotiasta Laphroaigia mikäli se on vielä maistamatta.

Se ja Ardbeg 10 yo on kyllä listalla, jota haluaisin pikimmiten maistella.

Juu, ilman muuta Ardbeg kannattaa maistella oikein ajatuksen kanssa. Ehdottomasti huippuviski. Ei ihan niin helppo kuin tuo Laphroaigin kymppi mutta toki oikeasti yksi maailman parhaista.

Itse aloitin pelin Islay-viskeillä mutta kasvoin Highlands-mieheksi. Voimakkaat maut oli aluksi jotenkin helpon tuntuinen lähtökohta ja teki selkeimmän eron blendeihin joihin oli joskus tullut inho jonkun lukioikäisen Lord Calvert -yliannostuksen seurauksena.

Itse aloitin pelin Islay-viskeillä mutta kasvoin Highlands-mieheksi. Voimakkaat maut oli aluksi jotenkin helpon tuntuinen lähtökohta ja teki selkeimmän eron blendeihin joihin oli joskus tullut inho jonkun lukioikäisen Lord Calvert -yliannostuksen seurauksena.

No sehän se noissa on. Vaikka tietynlaista "potkua" löytyy vaikka muille jakaa ja aromit ovat äärimmäisen voimakkaita, niin nehän tosiaan peittävät tehokkaasti alleen kovat ja tikkuiset alkoholin maut ja hajut. Itse otin aikoinaan juuri tuollaisen mainitsemasi yliannostuksen Walkerin Red Labelia... (siis "pentuna") Ja voin kertoa että seuraavana päivänä vannoin etten enää ikinä joisi alkoholia. Muistan vieläkin sen kuparisen maun joka tuntui kestävän pari päivää vielä sen ryllingin jälkeenkin. Toisaalta, saman ilmiön olisi kokenut takuulla ihan millä tahansa muullakin viinalla.

Viskien hinnan kehitystä: http://www.dramming.com/2014/06/30/an-update-on-whisky-inflation/

Lähikaupassa tarjolla Macallanin Amber ja Sierra. Arviot näistä 1824-sarjaisista eivät vaikuta varauksettoman ihastuneilta, mutta onko teillä kokemusta? Miten vertautuvat 12 v. ja 18 v. tuotteissin?

Amber on aika perustavaraa. Sienna ehkä aavistuksen parempaa mun mielestä mutta en nyt tähän hätään muista miltä 12v Macallan maistuu, että voisin vertailla. 1824 sarjasta Ruby on aika lähellä 18v sherry cask tavaraa. Fine Oak ei ole koskaan oikeen tippunut.

Kiitos. Katsotaan josko Sienna lähtisi mukaan kokeiltavaksi.

Nyt mukaan tarttuikin Laphroaig Quarter Cask.

Viskien hinnan kehitystä: http://www.dramming.com/2014/06/30/an-update-on-whisky-inflation/

Balvenien kolmekymppisessä hintakehitys on ollut myös mahdoton. Viskimatkalla pari vuotta sitten luulin ostavani sitä "ihan kohta", mutta nyt hintaa on jo sen verran, että hinta/laatu -suhde ei oikein ole enää kohdillaan. Ostaa vaikka uuden mopon sillä rahalla...

Balvenien 21yo Port Woodin hintakehitys on kanssa yksi vitsi. Harmi vaan että se on mun suosikki.

Näissä on ihan sama menossa kuin rannekelloissa.

Hintakehityksestä huomaa mitä on tehokkaimmin koitettu brändätä valmistajansa lippulaivaviskiksi. Balvenie PortWood, Glenlivet 18, Highland Park 18, Macallan 18.

Kellään kokemuksia?

http://www.whiskysite.nl/en/amrut-peated-cask-strength-628.html
http://www.whiskysite.nl/en/malt-amrut-618.html

Kellään kokemuksia?

http://www.whiskysite.nl/en/amrut-peated-cask-strength-628.html

Itse olen lähtökohtaisesti aina tykännyt Amruteista. Reipasta mutta puhdasta savuisuutta noissa peated-versioissa. CS-versiosta omat muistiinpanoni sen kummempia retusoimatta. Se saako niistä mitään irti, jää vastuu lukijalle.

Tuoksussa reilusti vihreää hedelmää, ruohoa, mantelia, jonkin verran märkää turvetta ja savua, tervaa. Alkoholi tuntuu mutta lähes 63%, ei uskoisi. Tammea mukavan vaniljaisena ja jäätelötikkuisena - ei liian makea. Hyvä tuoksu. Maussa heti alussa tuntuu pippurisuus ja mausteet pistävänä, hedelmäisyys voittaa pian alaa. Jonkin verran kuivaa savua, palavaa heinää. Hyvä. Jälkimaku hieman irkkumainen, vihreyttä mutta ei häiritsevissä määrin, jonkin verran savua, vihreää hedelmää, raikas.