Tyylisuuntauksesi?

[Jälkiviisas]

Meitä mitenkään mollaamatta tarkoitan, että meitä vaan on moneen junaan.

Unohtamatta sitten niitä, jotka jäävät asemalle.

Suomalainen tyyli on aina ollut sekatyyli, se ei tarkoita tyylittömyyttä. Tuossa Pchanin listassahan ei sinällään ollut mitään tyylin puolesta vikaa vaan materiaalien (Turo, liimakengät...). Muistetaan nyt kuitenkin, että Suomi teollistui, rikastui ja kaupungistui vasta 1960-luvulla. Sitä ennen kaupunkiväestö oli vähemmistöä ja sekin taustoiltaan erilaista. Selkeimmin vieläkin erottuvan ruotsalaisen väestön lisäksi myös venäläisiä, tataareja, juutalaisia ja sitten saksalaisia, hollantilaisia sekä skotlantilaisia. Varhaisen Suomen tyylikirjo on siis saanut vaikutteita paljon, kunnes sitten kaupungistuminen ja samaan aikaan osunut massatuotanto muuttivat katukuvan. Siinä mielessä jaron luettelemana vanha Suomi-kuva on toki tyylikäs, mutta edustaa aikansa marginaalia.

Toki samaa pätee nytkin, mutta tuolta pohjalta voisi tosiaan rakentaa suomalaista tyyliä, jossa huomioidaan esimerkiksi sääolosuhteet. Onhan tämä kuitenkin varsin pohjoinen maa ja talvet ovat eri luokkaa kuin esim. Tukholmassa, jossa pukeudutaan ihan eri tavalla kuin Uumajassa.

[Pchan]

Tuossa Pchanin listassahan ei sinällään ollut mitään tyylin puolesta vikaa vaan materiaalien (Turo, liimakengät...).

Nyt puhutaan valtavirrasta. Siinä vaiheessa kun suomalainen valtavirta vaihtaa reunoskenkiin, emme enää ole nykypäivän suomalaisia.

Voidaan toisaalta ajatella, että eri maiden tyylit määrittyvät hyvin, hyvin pienen joukon toimesta, jolloin valtavirta-turoilla ei olisi merkitystä. Toisaalta en kykene keksimään mikä edelläkävijäjoukko suomeen voisi syntyä, joka voisi määritellä suomi-tyylin nykyisestä poikkeavaksi. Todennäköisin vaihtehto olisi, että joku riittävän suuri 'edelläkävijöiden' joukko ryhtyisi matkimaan ruotsia ja alkaisimme määrittyä ruotsalaisen oloisiksi.

Talvipointtisi oli hyvä. Jos suomalaisella tyylivaatteiden tuotannolla on mitään toivoa, niin se on talvi. Voisimme aivan uskottavasti olla maailman parhaiden talvi- ja välikausivaatteiden valmistaja pukumaailmassa. Vieressä on venäjä, joka näyttää kannattelevan mm. Nokian Renkaita talvirenkaiden eksoottisuudesta huolimatta. Jostain kumman syystä kuitenkin maailmalla hottia ovat mm. moncler ja canada goose, eikä kukaan ole kuullut suomalaisista vaihtoehdoista.

[Jälkiviisas]

Tuossa Pchanin listassahan ei sinällään ollut mitään tyylin puolesta vikaa vaan materiaalien (Turo, liimakengät...).

Nyt puhutaan valtavirrasta. Siinä vaiheessa kun suomalainen valtavirta vaihtaa reunoskenkiin, emme enää ole nykypäivän suomalaisia.

Tarkoitin lähinnä sitä, että jos haetaan sellaista tällä foorumilla "hyväksyttyä" mallia niin tuo listahan vaatisi vaan pientä päivitystä materiaalien osalta. Turon sekoitepuvusta täysvillaiseen ja liimakengistä reunoskenkiin. Tyylien osaltahan niin aika kamalaa jälkeä näkee muuallakin.

Todennäköisin vaihtehto olisi, että joku riittävän suuri 'edelläkävijöiden' joukko ryhtyisi matkimaan ruotsia ja alkaisimme määrittyä ruotsalaisen oloisiksi.

Ruotsalaiset, nuo sartoriaaliset borgit (ei björn).
You will be assimilate, resistance is futile.

Aika hankala uskoa ruotsalaisten matkimiseen koska Ruotsissa mennään yllättävän paljon muodin ehdoilla. Sellainen amerikkalainen tai keskieurooppalainen tyyli voisi olla lähempänä suomalaista. Massoista puhuttaessa tyylin (tai sen puutteen) osalta Suomella ja esim. Saksalla ei ole valtaisaa eroa.

Talvipointtisi oli hyvä. Jos suomalaisella tyylivaatteiden tuotannolla on mitään toivoa, niin se on talvi. Voisimme aivan uskottavasti olla maailman parhaiden talvi- ja välikausivaatteiden valmistaja pukumaailmassa. Vieressä on venäjä, joka näyttää kannattelevan mm. Nokian Renkaita talvirenkaiden eksoottisuudesta huolimatta. Jostain kumman syystä kuitenkin maailmalla hottia ovat mm. moncler ja canada goose, eikä kukaan ole kuullut suomalaisista vaihtoehdoista.[/quote]

Suomi kuitenkin pärjää erikoistuotteissa kuten esimerkki Halti talviurheilijoille ja yleensä liikuntaväelle. Luhtakin on urheilu-, liikunta- ja vapaa-ajansektorille keskittynyt ja Joutsen-untuvatakit ovat kanssa kansainvälisesti menestyviä, mutta klassiselle pukeutumispuolelle ei ole paljoa lipsunut osaamista. Toinen on tietysti se, että suomalaiset eivät oikein hallitse brändien rakentamista, jonka vuoksi esim. Napapijria löytyy vaikka mistä Keski-Euroopan pikkukaupungista, mutta suomalaisia ei.

Luulisi nyt kun äärisäät iskevät Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Keski-Eurooppaan syntyvän myös kysyntää, Venäjän lisäksi, talvisiin olosuhteisiin tarkoitetuilla, tai ainakin sellaisen mielikuvan antaville, klassisemmille vaatteille. Vähän pesäeroa vanhaan (englantilaiseen) "talvivaatetukseen" ja talvipukeutumisen asiantuntijamaa tuottaa huippumodernilla imagolla varustettua vaatetta 2000-luvun äärisäihin!

Mainitaan nyt sitten toki yhtenä poikkeuksena Huopaliike Lahtinen, jonka (etenkin Aki Choklatin suunnittelemista) huopakengistä ja -tossuista kohistaan maailmalla paljon. Seurauksella sitten, että erät on myyty loppuun pitkälle ensi vuoteen.

[Pchan]

Aika hankala uskoa ruotsalaisten matkimiseen koska Ruotsissa mennään yllättävän paljon muodin ehdoilla. Sellainen amerikkalainen tai keskieurooppalainen tyyli voisi olla lähempänä suomalaista. Massoista puhuttaessa tyylin (tai sen puutteen) osalta Suomella ja esim. Saksalla ei ole valtaisaa eroa.

Suomelta puuttuvat vahvat kulttuurikytkökset keskieurooppaan tai rapakon taakse ja kaukaa on vaikea kopioida. Toinen erittäin merkittävä tekijä on suomen pienet tuloerot ja heikko ostovoima. Klassinen tyylihän on aina ollut vähän paremmin tienaavan väen juttu. Suomalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa kopioida keskieuroopan saati jenkkien tyyliä, mutta ruotsalaiset sen sijaan osaavat halvalla kopioinnin taidon.

Suomi kuitenkin pärjää erikoistuotteissa kuten esimerkki Halti talviurheilijoille ja yleensä liikuntaväelle. Luhtakin on urheilu-, liikunta- ja vapaa-ajansektorille keskittynyt ja Joutsen-untuvatakit ovat kanssa kansainvälisesti menestyviä, mutta klassiselle pukeutumispuolelle ei ole paljoa lipsunut osaamista. Toinen on tietysti se, että suomalaiset eivät oikein hallitse brändien rakentamista, jonka vuoksi esim. Napapijria löytyy vaikka mistä Keski-Euroopan pikkukaupungista, mutta suomalaisia ei.

Haltilla viennin osuus on neljännes, eli samaa tasoa kuin vaikka luhta-ryhmällä. Joutsenella sentään valtaosa menee vientiin, mutta liikevaihto jää aika pieneksi (6-9Meur).  Olen tätä ennenkin russuttanut, mutta suomalaisten tekstiilivalmistajien ainut tavoite tuntuu olevan pitää vanhat tehtaat käynnissä. Ilmeisesti joutsenellakin ollaan ihan tyytyväiosiä siihen, että olemassaolevalla porukalla tehdaan sitä mitä ennenkin. Itse taas näen asian niin, että jos vienti kerran vetää, niin miksi lopettaa kasvamista? Paremmin se oma tuotanto suomessa olisi turvassa, jos osa myynnistä tulisi alihankkijoiden valmistamana. 100% omassa tuotannossa se kysynnän laskukin iskee 100 prosenttisesti.

[Jälkiviisas]

Suomelta puuttuvat vahvat kulttuurikytkökset keskieurooppaan tai rapakon taakse ja kaukaa on vaikea kopioida.

Ruotsalaisilla vaan ei ole tyyliä ja suomalainen tämän hetken tyyli on hyvin keskieurooppalaista sekä amerikkalaista, joten mitään ei tarvitse kopioida vaan jalostaa nykyhetkeä.

Suomalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa kopioida keskieuroopan saati jenkkien tyyliä, mutta ruotsalaiset sen sijaan osaavat halvalla kopioinnin taidon.

Siis pukeutujat vai valmistajat?
Valmistuksen puolellahan Ruotsi on jäänyt valovuoden esim. Tanskasta, jonka valmistajat myyvät Suomeenkin melkoisesti keskieurooppalaista tyyliä sekä sitten muotia.

H&M on se länsinaapurin merkittävin saavutus vaatepuolella ja vaikka se myykin klassista tyyliä, niin eipä siitä saa kovin pankkikatu-uskottavaa merkkiä. Sama vähän kuin J. Lindbergillä tai KappAhlilla.

Itse taas näen asian niin, että jos vienti kerran vetää, niin miksi lopettaa kasvamista? Paremmin se oma tuotanto suomessa olisi turvassa, jos osa myynnistä tulisi alihankkijoiden valmistamana. 100% omassa tuotannossa se kysynnän laskukin iskee 100 prosenttisesti.

Nimenomaan.
Brändäämisen lisäksi on vähän liikaa (sinällään tervettä) varovaisuutta ja se näkyy vähän kaikessa. Tietysti aina voi muistutella katajaan kapsahtamisesta ja vastaavasta, mutta monet suomalaiset valmistajat ovat pikkaisen yhden kortin varassa. Sitä samaa osaamista ja merkkiä ei hyödynnetä enää aidan toisella puolella, jos tehdään niin sitten lopputulos on vähän mitä sattuu...

Toinen riskihän on tietysti se, että joku iso ulkomainen konserni voi todeta esim., että Joutsen tai Halti on hyvä merkki, ostaa firman ja siirtää sitten tuotanto halpatuotantomaihin.

[Pchan]

Ruotsalaisilla vaan ei ole tyyliä ja suomalainen tämän hetken tyyli on hyvin keskieurooppalaista sekä amerikkalaista, joten mitään ei tarvitse kopioida vaan jalostaa nykyhetkeä.

Nyt taidat tarkoittaa tuota keskieurooppalaista ja amerikkalaista siinä muodossa, että tyylimme ei ole turkkilaista:?) Italia näkyy pukumaailmassa paljon vahvemmin kuin amerikkalainen tai englantilainen suuntaus. Tyypillisin asia suomalaisessa puku-skenessä on kuitenkin saksasta matkittu 'tumma puku käy mihin vaan' ja tuossa tumma tarkoittaa mustaa tai tummanharmaata. Sanoisin, että tuo turotyylin tumma puku on se ainoa juttu, jonka päälle täällä voi rakentaa mitään omaa.

Siis pukeutujat vai valmistajat?
Valmistuksen puolellahan Ruotsi on jäänyt valovuoden esim. Tanskasta, jonka valmistajat myyvät Suomeenkin melkoisesti keskieurooppalaista tyyliä sekä sitten muotia.

Sekä ruotsalaiset pukeutujat, että myös brändit. Vaikka ostaisimmekin tanskalaista alkuperää olevia tuotteita, niin silti haemme mallimme ennemmin ruotsista kuin tanskasta. Tuo mallin ottaminen on iso juttu, koska jos suomessa mikään ryhmä ei näytä tietä, niin sitten se malli haetaan ulkomailta ja en kykene keksimään malliksi mitään muuta lähdettä kuin tukholma.

Ehkäpä suomen pitäisi kehittää semmonen hevi-riffeihin pohjautuva tyyli. Jalkaan paksupohjaiset reunostetut cordovan-lordi-platformit triplaplatinasoljin. Päälle musta kiiltävä räätälöity kashmir-puku numeroa liian suurena, viininpunainen paita egyptin puuvillasta ja musta nahkasolmio. Musta nahkavyö sepän takoman hopeisen pääkallosoljen kera. Mustaksi värjätty parturin amerikkalaisittain leikkaama leukaparta. Hartioille ulottuva kampaajan muotoilema tukka. Päähän musta merinovillainen käsintehty pipo valkoisella kirjaillun 'Isäntä'-tekstin kera. Päällystakiksi mittatilauksena tehty pitkä musta loro pianan storm system numeroa liian suurena. Laadusta ja materiaaleista ei pääsisi valittamaan kukaan.

[Jälkiviisas]

Tuo mallin ottaminen on iso juttu, koska jos suomessa mikään ryhmä ei näytä tietä, niin sitten se malli haetaan ulkomailta ja en kykene keksimään malliksi mitään muuta lähdettä kuin tukholma.

Tosin viimeiset 20 vuotta keskiverrolle suomalaiselle sosiaaliluokkaan tai tulotasoon katsomatta paljon läheisempiä kaupunkeja ovat olleet Tallinna, Berliini, Lontoo, Barcelona, Pariisi ja Bangkok kuin krapulassa laivareissulla Sergelin torin verran nähty Tukholma.

Nyt on vuosi 2010, ei 1710.
Mikä on ihan hyvä juttu, koska kyseisenä vuonna Venäjän joukot lähestyivät Suomea ja rutto riehui.

[Pchan]

^ Jollekulle varmasti joku muu kuin tukholma on tutumpi, mutta olisi vaikea uskoa, että ottaisimme valtavirran tyylimalliksi vaikkapa Berliinin. Eräs merkittävä juttu tyylien leviämisessä on se, että usein halutaan apinoida niitä 'vähän parempina' pidettyjä läheisiä ryhmiä. Luultavasti suomen pukeutumiskulttuurin kehittymistä hidastaa osittain tämä, että olemme pärjänneet turoilemalla ihan kivasti. Kopioinnin kohteen pitää myös olla riittävän laajasti tunnettu, jotta ei synny vain sirpaleisia alakulttuureita.

Jos minun pitäisi kopioida suoraan jotain, niin se olisi sitten tanskalaisten ketjujen valikoima ruotsalaisittain kannettuna:-) Tai ainakaan en pysty keksimään Lontoosta, Roomasta, Milanosta tai vaikka San Franciscosta mitään sellaista, joka tänne kannattaisi viikinkejä mieluummin kopioida. Mieluiten kuitenkin näkisin turo-menoa vähän paremmin toteutettuna.

[harmaa eminenssi]

Minua ihmetyttää ajatus, että Saksa (ja sitä myöten Keski-Eurooppa) olisi jotenkin kovin kaukana Suomesta tyylillisesti (ja kulttuurisesti). Saksalaisiltahan suurin osa tyylillisistä ja kulttuurisista vaikutteistamme on vuosisatoja tullut, usein Ruotsin kautta suodatettuna (suuri osa "ruotsalaisvaikutteeksi" kutsutusta on todellisuudessa alkuperältään saksalaista). Saksalainen yläluokka, saksalainen hovikulttuuri, saksalainen akatemia => saksalainen herrastyyli. Muun muassa Ruotsin juhlituin kuningas Kustaa II Adolf puhui saksaa äidinkielenään. Suomessa kun katsoo aatelia, keskiajan kaupunkien raatimiehiä ja keskeisiä liikemiehiä, niin saksalaisia nimiä löytyy roppakaupalla. Lähtemättä listaamaan ottaisin esille erään jokunen vuosi sitten Suurimmaksi suomalaiseksi äänestetyn hampurilaisen Marheinin suvun edustajan.

Nykyisin yhteys Saksaan on toki paljolti häivyttynyt näkyviltä, kun kovin moni ei viitsi Lutherin kirkossakaan vierailla, mutta kun puhutaan klassisesta pukeutumisesta ja siihen liittyvästä "suomalaisesta pukeutumisperinteestä", niin Saksa on paljon luontaisempi suunta kuikuilla kuin tänä päivänä populaarikulttuuria tuovat Yhdysvallat tai hieman 1900-luvulla täällä sijaa saanut Iso-Britannia. Olenkin joskus pohtinut, että olisi hienoa, kun saksalainen klassinen tyyli nousisi voimiinsa. Siinä olisi iso tyylialue, jonka imuun Suomi voisi sulavasti loikata. Italialaiset ovat meille liian keikareita (ja asuvat tropiikissa), englantilaiset liian konservatiivisia (luokkayhteiskunta) ja amerikkalaiset liian... moderneja. Saksalaisilla taas on yhteistä kulttuuritaustaa, luterilaista maanläheisyyttä ja funktionalismia, sopivastia modernia ja perinteistä sekä edes jonkinlaista käyttöä talvivaatteille. Myös saksalaisten ruumiinrakenne lienee lähempänä keskivertosuomalaista kuin italialaisten, englantilaisten tai amerikkalaisten (on siis käytännöllisempiäkin perusteita kuin perinteiden fiilistely). Saksalainen klassinen tyyli täytyy keksiä!

[Pchan]

^ Jos tunnet asiaa, niin mitä saksasta voisimme oppia, kun se tumma puku on sieltä jo omaksuttu? Suomihan on modernimpi kuin saksa, joten tummaa pukua edeltäneiden jäänteiden kopiointi ei ole ihan realistista.

EDIT: Olen ihan tosissani tuossa, että keskieurooppa on meistä nyt tyylin apinoimismielessä kaukana, vaikka olemme lähempanä kuin koskaan. Historiallisesti olemme kai ottaneet vaikutteita aika harvoista maista: Ruotsi ruotsinvallan aikaan, venäjä venäjän vallan aikaan, saksa ennen kansallissosialisteja venäjän ryhdyttyä hankalaksi, englanti sotien molemmin puolin, ruotsi sotien jälkeen. Olemme hakeneet vaikutteita siis supervalloilta ja taloudellisesti menestyksekkäämmiltä. Nyt olemme nousseet perässähiihtäjästä ihan kivaan asemaan. Meillä on aika vähän niitä ylöspäin katsottavia, joiden tyyliä haluaisimme menestyksen janoisina kopioida.

Oma tyylini on muuten tällä hetkellä varsin turoa. Käytän aivan liikaa tummia sävyjä, vaikka puvut ja monet muutkin tulevat jo pääosin italiasta. Muutamat gore-tex 'pukukengät' löytyvät edelleen, vaikka italialaista oikeaa kenkää on tullut hamstrattua. Muutamasta liian muodikkaasta italialaisesta parista on tullut hankkiuduttua eroon ja tilalle on päätynyt hieman perinteisempää. Paidat ovat hillittömiä telttoja, joita en ole saanut vaihdettua netin mittapaitoihin. Puvun kanssa päälle eksyy helposti huonossa kelissä joku mukava vapaa-ajan ulkotakki. Aikamoista sillisalaattia loppujen lopuksi. Jotain suuntaviivoja pitäisi vetää, vaikka sitten useammallekin taholle, kunhan tyylisuunnat olisivat jotenkin koherentteja.

[i v y m a n]

Olen sen verran saksalaisvastainen että ihan piruuttaan tekisi mieli vetää esiin se kuuluisa natsikortti. Jätän sen kuitenkin tekemättä, todeten että Harmaa Eminenssi on pitkälti oikeassa suomalaisen kulttuurin sakasalaisvaikutuksesta. Saksalaisvaikutuksen näkee vielä oikein hyvin esim. suurten ikäluokkien kielitaidoissa. Oma äitini puhuu - ja lukee - saksaa paljon paremmin kuin englantia. Ja verratkaapa Halosen tankerointia Rva Pressan puhuessa englantia siihen miten hän haastelee Merkelin kanssa..

Ja kirpparithan ovat edelleen täynnä lodentakkeja. Perverssiä kyllä, olen hieman alkanut lämmetä tuolle takkityypille. Yhdellä tutulla on semmoinen, ja 'väärin käytettynä' ts. muun vaatteiston ollessa ei-saksalaista takki on ihan hyvän näköinen. Myös enoni käytti sellaista koko 60- ja 70-luvun ja eno, jos kuka on niin vähän saksalaisen tehokas kuin olla voi!

Eri asia on, pitääkö tuota saksalaisvaikutusta syleillä / ihailla? Itseeni ei ainakaan saksalaisen kulttuurin tietty jäykkyys, kulmikkuus ja jonkinlainen huumorintajuttomuus vetoa yhtään, vaikka arvostankin tiettyjä saksalaisen kieli- ja kulttuurialueen saavutuksia ja tiettyä teknistä osaamistasoa. Myös tietyt (etelä-)sakemannipukeutumisen äärimmäisyydet kuten tirolilaishatut, lederhosenit jne ovat kaameaa katseltavaa. Niistä iänkaikkisista bismarckviiksistä puhumattakaan.

Tietyt oluet ja makkarat ovat toki mainioita. Mutta vaatteita, ei ei ei. Ei minun ylle. Poikkeuksena siis tuo metsänvihreä loden, jonka kenties voisin pappaikäni  lämmikkeeksi hankkia.

[Jälkiviisas]

Myös tietyt (etelä-)sakemannipukeutumisen äärimmäisyydet kuten tirolilaishatut, lederhosenit jne ovat kaameaa katseltavaa. Niistä iänkaikkisista bismarckviiksistä puhumattakaan.

Baijeri ei ole Saksaa ;)
Siitä ovat samaa mieltä niin baijerilaiset kuin muutkin saksalaiset...

Sinullahan on niitä punkjuuria ja Englannin lisäksihän siihen kulttuurin ovat vaikuttaneet kovasti Berliinin ja Hampurin jengit. München on puleerattu eläkeläiskaupunki, mutta uskoisin isommista kaupungeista Berliinista ja Hampurista löytyvän paljon kiinnostavia juttuja sinullekin. Rohkeasti vain vaikka St Paulin tai Union Berlinin futiskatsomoon, niin johan löytyy sukulaissieluja. Samaten Bremenin ikivanha yliopisto on yksi harvoja paikkoja Keski-Euroopassa, jossa on ivytyyli on voimissaan. Etenkin talvella siellä on nappikauluspaitaa ja tweediä, vaikka muutenhan se tunnetaan enemmänkin vasemmiston tyyssijana. Hannoverissa oli vähän samanlaista.

Toinen asia on, että tässä keskustelussa sekoitellaan nyt pahasti nykyistä saksalaista tyyliä ja sitten historiaa. Aikanaan Suomen toiseksi suurimman kaupungin Viipurin yleisimpiin kieliin kieliin kuului saksa. Tieteen kielihän oli toiseen maailmansotaan ja aika paljon sen jälkeenkin saksa. Saksassa itsessään jälleenrakennus ja 60-luvun kulttuuriradikalismi vaan pyyhkäisi tehokkaasti pois juurikin pukeutumis- ja tapakulttuuria: yliopistot luopuivat promootioista ja frakeista, musta puku tuli yleisvaatteeksi ja vain jossain Frankfurtin pankkikaduilla hulluteltiin. Oma lukunsa on sitten tietysti Itä-Saksa. Saksalainen vaikutus oli siis suuri toiseen maailmansotaan saakka (jonka takia se natsikortti on hyvä pitää piilossa, toisekseen senhän voi myös pelata Ruotsin aateliston ja porvariston suuntaan...), mutta sen jälkeen Saksa on ollut vaikutteille itse altis. Nyt sitten viime vuosina sielläkin on liikkuessa alkanut nähdä uutta nousua myös tyylirintamalla, toisekseen se on myös monelle vaikutusalue sillä yhä enemmän suomalaiset työmatkailevat Berliiniin, Frankfurtiin ja tietysti Brysseliin.

[Pchan]

Toinen asia on, että tässä keskustelussa sekoitellaan nyt pahasti nykyistä saksalaista tyyliä ja sitten historiaa.

Suomen valtavirta on tumma puku ja käsittääkseni se juuri on saksasta kopioitu? Tumman puvun ideahan oli, että toimistotyön lisääntyessä myös pienipalkkaisille tarvittiin formaalimmat vaatteet ja heillä ei ollut varaa erilaisiin asuihin. Kehitettiin tumma puku, jossa oli lupa mennä minne tahansa, jonne pienipalkkainen toimistoduunari ikinä saattoikaan päätyä. Ajatus tummasta puvusta sopi hienosti metsästä ponnistavalle suomelle ja luulen, että kulttuurilinkit ovat helpottaneet tuota omaksumista.

Toki tumma puku on omaksuttu samaan aikaan kun kansallissosialismi nosti päätään ja siinä mielessä olemme varmasti kokeneet hetken olevamme läheisempia brittien demokratian kanssa. Meillä ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia omaksua brittien ziljoonaa eri asua eri tilanteisiin ja briteilta ei olisi löytynyt mitään kaikkialle kelpaavaa.

Itse en ole koskaan ollut tilaisuudessa, jossa smokit tai saketit olisivat muodostaneet merkittävän osan osallistujien asuista. Frakkeja olen nähnyt vain akateemisessa maailmassa ja itsenäisyyspäivänä televisiossa. En ole myöskään koskaan nähnyt firmaa, jossa näkyisi merkittäviä määriä muita kuin tummemman pään pukuja, edes kesäisin. Irtotakkeja näkyy vaaleampinakin, mutta noissa yhdistelmissä ei sitten olekaan enää päätä eikä häntää. Vaikka suomesta löytyisi anekdootinomaisia esimerkkejä monenlaisten asujen käytöstä, niin kyllä se reaalimaailma tänä päivänä on pelkkää tummaa pukua, mahdollisesti raidoilla.

Näen kyllä erään 'vaihtoehdon' turo-pukuilulle. Voisi olla ihan realistista, että suomalaiset ryhtyisivat suosimaan enemmän irtotakkeja duunissa ja vapaa-ajalla. Tuollainen voisi saavuttaa kriittisen massan, koska osa töissä pukuilemaan pakotetuista vaihtaisi miellään vähän rennompaan ja irtotakit voisivat eksyä vapaa-aikaan toisin kuin duunipuvut. Rennompi ilme sopisi myös hyvin kanssakäyntiin muiden kulttuurien kanssa.

[Jälkiviisas]

Toinen asia on, että tässä keskustelussa sekoitellaan nyt pahasti nykyistä saksalaista tyyliä ja sitten historiaa.

Suomen valtavirta on tumma puku ja käsittääkseni se juuri on saksasta kopioitu?
Toki tumma puku on omaksuttu samaan aikaan kun kansallissosialismi nosti päätään ja siinä mielessä olemme varmasti kokeneet hetken olevamme läheisempia brittien demokratian kanssa.

Tässä on nyt kaksi virhettä.
Tumma puku tuli, kuten edellisessä viestissä yritin kirjoittaa, Saksassa vallitsevaksi asuksi yleisesti vasta sodan jälkeen koska materiaaleista oli pulaa ja sitten 60-luvun kulttuuriradikalismi muutti todella paljon Länsi-Saksan yleisilmettä. Tarvittiin jonkinlainen "juhlapuku" ja siihen sopi hyvin muutenkin yleistynyt musta puku. Sotaa ennen Saksa oli varsin värikäs.

Suomeen musta puku tuli paljon aiemmin yleiskäyttöön: ankaran luterilaisen opin maa oli köyhä ja musta sopi niin aatteelliseen kuin käytännölliseenkin aateilmastoon. Toki piskuinen kaupunkiporvaristo omi vaikutteita Berliinistä, Pariisista ja tietysti Tukholmasta. Sotien jälkeen musta sopi edelleen hyvin ja kun esim. juurikin Saksa siirtyi massatuotannon alkaessa mustaan, niin vaikutteita ja myös kankaita oli saatavilla.

Brittiläinen demokratia ei ole sinällään Suomea tai suomalaisia koskaan viehättänyt. Iso-Britannia on aina ollut kauppakumppani, mutta luokkayhteiskuntana on vedonnut vain piskuiseen joukkoon anglofiileja, joista aika monella on saarivaltakunnalla (skotlantilaiset) sukujuuret. Britannian kanssa on haluttu olla kavereita, mutta kahden huoneen kansanedustuslaitoksen ja kirjoittamattoman lain monarkia ei ole ollut se ykkösjuttu. Etenkin kun brittien yläluokkakin tykkäsi fasismista. Weimarin Saksa, Ranska, Yhdysvallat ja Pohjoismaat olivat se isompi juttu fasismin nostaessa päätään.

Meillä ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia omaksua brittien ziljoonaa eri asua eri tilanteisiin ja briteilta ei olisi löytynyt mitään kaikkialle kelpaavaa.

Edelleen Suomi oli maatalousvaltainen ja köyhä maa 1960-luvulle saakka.
Pienellä anglofiilisellä vähemmistöllä oli mahdollisuuksia tuohon kaikkeen ja kaupunkiporvariston keskuudessa tämä porukka muodosti ihan merkittävän joukon.

Edelleen tässä on nyt hahmottaa, että pyritäänkö hahmottelemaan jotain tulevaisuuden suomalaista tyyliä, keskustelemaan siitä mikä vaikuttaa nykyhetkeen vai tekemään (virhe)tulkintoja historiasta...

Pikkutakeista ja muusta ihan samaa mieltä samoin kuin saketti- ja smokkijuhlien vähäisyydestä, mutta en nyt vain kamalasti tajua niiden relevanssia oikein minkään kannalta.

[Pchan]

Edelleen tässä on nyt hahmottaa, että pyritäänkö hahmottelemaan jotain tulevaisuuden suomalaista tyyliä, keskustelemaan siitä mikä vaikuttaa nykyhetkeen vai tekemään (virhe)tulkintoja historiasta...

Tässä rönsyillään nyt vähän joka puolelle. Itse pohdiskelin sitä, mihin suuntaan suomalainen pukeutumisen valtavirralta voisi kehittyä ja miksi ollaan siinä tilanteessa kuin nyt ollaan. Minulla ei ole juuri nyt kiinnostusta ryhtyä erottumaan turo-merestä kovin paljoa, joten pohdin omalla kohdallani sitä, miten omaa pukeutumista voisi kehittää luontevaan suuntaan.