Kirjoittaja Aihe: Tyylisuuntauksesi?  (Luettu 38828 kertaa)

Ville

  • Satraappi
  • Ylläpitäjä
  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 9273
    • Profiili
    • http://www.keikari.com
Tyylisuuntauksesi?
« : 30.03.10 - klo:23:05 »
Minkälaisia pukeutujia foorumilta löytyy: vannotteko kenties englantilaisen, italialaisen tai amerikkalaisen klassisen tyyliestetiikan nimeen? Saneleeko jokapäiväistä asuanne ennen kaikkea käytännöllisyys, mukavuus tai tietynlaisen kokonaisuuden saavuttaminen? Monen jäsenen tyyli on jo aktiivisille seuraajille tuttu, mutta tämä ketju voi kenties toimia jonkinlaisena ponnahduslautana uusille keskusteluille. Erityisesti uusimpien jäsenien keskuudessa.
Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.
/

Arska

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 4716
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #1 : 30.03.10 - klo:23:14 »
Vannon oman makuni nimeen. Siinä lienee eniten brittivaikutteita, lähes yhtä paljon jenkkivaikutteita ja jonkin verran makaroneja.
Suositellaan täysraittiutta.

sproily

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1944
  • Parantumaton retro-eksentrikko
    • Profiili
    • Flanööri-blogi
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #2 : 30.03.10 - klo:23:17 »
Tyylilleni on oleellista, kuten monet jo ehkä tietävät, 20-40-lukujen pukeutumisen estetiikka. Leveät käänteet, korkeat vyötäröt, hatut, asusteet ja niin edelleen. Noista luettelemistasi päätyyleistä englantilainen lienee päällipuolisin. Tyyli kyllä muodostuu myös kyseisen ajan suomalaisesta pukeutumisesta (joka lienee suurin osin englantilaista tyyliä). Mutta en voi kieltää etteikö siellä olisi myös amerikkalaisia vaikutteita.

Flanööri
Dress to impress yourself first. Then others, if you feel like it.

i v y m a n

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 5960
  • button downs weejuns rain macs what else is there?
    • Profiili
    • A / SOPHISTICATED / HOOLIGAN
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #3 : 30.03.10 - klo:23:25 »
Meikäläsen suuntaus ei liene kenellekään epäselvä.. Täsmennettäköön toki että oma matkani Ivy-tyyliin (jota en siis edelleenkään toteuta puristisesti - lienee hieman hölmöä ja jopa mahdotonta 40 v turkulaisäijälle) on kulkenut brittiläisten alakyldyyrien kautta, alaken skinhead-mod-suedehead-northern soul -ljatkumosta kasuaalin acid house madchester jne -meinikien kautta nykytilaan. Joskus voisin väsätä pidemmänkin stoorin aiheesta, ja lukisin niitä mielelläni muiltakin. Tällaiset tyylilliset matkat ovat aina kiinnostavia.

Sanottakoon vielä että kaikenlainen (populäärihkö) musiikki on aina näytellyt tärkeää osaa meikäläisen elämässä.
get your kicks on route six six six

Sami

  • Eleganssin esitaistelija
  • ***
  • Viestejä: 364
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #4 : 30.03.10 - klo:23:26 »
Lyhyesti: pyrin hakemaan parhaat palat eri maista. Todellinen tyylitaituri tuskin tekee näin (?), mutta he ovatkin asia erikseen.

Formaalissa vaatetuksessa englantilainen understatement ja malli (puvut) ovat päällimmäisenä. Understatement siinä mielessä, että en revittele etikettirikkeillä vaan pyrin saamaan tyylikkyyden laadulla ja istuvuudella. Ajattelin tosin hankkia keväällä ensimmäisen italo-puvun.

Kasuaalissa kesäpukeutumisessa taas olen jonkin verran kallellaan Italiaan ja Ranskaan kenkäosaston suhteen. Loaferit ja mokkasiinit ovat suosikkejani, jatkossa saatan jopa hankkia jotkut "tuhman" väriset sellaiset, kenties Ferragamolta tai Tod'silta (ja mokkanahkaiset ehdottomasti).

Pikeepuuvillainen polo-shirt on valintani kuumalla, ja ainoa oikea malli tulee USA:sta. Tässä voin yhtyä GQ:n ohjeisiin: hihojen tulee halata hauiksia tiukasti, paidan tulee olla vyötäröltä juuri alle vyölinjan). Farkkujakin pidän (liian) usein.

Jami

  • Ylläpitäjä
  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 3433
    • Profiili
    • Kuusikorpi.fi
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #5 : 30.03.10 - klo:23:44 »
Oma "tyyli" taitaa olla aika sekotelma, mutta suurinosa vaatetuksesta on kyllä brittiläisten valmistajien tai niiden tyylisiä. Kesäpukeutumisessa Italia on kyllä tyylikäs mielestäni. Kengät on melkein kaikki brittejä mitä omistan, pari USAn kenkää joukossa. Ehkä brittityylistä kauimpana siinä mielessä että en kovinkaan usein käytä itse pukua, ja käytän farkkuja kohtuu usein. Sekotelma siis kaikkea, ei aina ehkä myöskään niin klassista.
Rakkaudella maalta: http://www.kuusikorpi.fi

Pchan

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2133
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #6 : 31.03.10 - klo:00:09 »
Turo-linjalta on ponnistettu hillityn italian suuntaan. Tuota tyyliähän kaupat ovatkin suomessa pullollaan. Tällä hetkellä olen hieman jumissa tuossa tyylissä, koska duuni vaatii pukua. Pikkutakkilinjaan panostaminen tuohon päälle tuntuisi liian raskaalta. Vapaa-ajan vaatteisiin kuuluu edelleen runsaasti farkkua ja t-paitaa.

Olen suoraan sanottuna kateellinen teille, jotka voitte töissä vetää pikkutakilla. Suomen olosuhteissa tuo on upea tilanne monellakin tapaa. Pikkutakkinjan vaatteet sopivat näihin keleihin niin paljon paremmin. Elämme myös varsin epäformaalissa kulttuurissa, joten pikkutakkilinjaaa muokkaamalla saisi helposti asustaan joko 'puvun korvikkeen' töihin tai rennomman duuniasun tai sitten ihan vapaa-ajan asun. Pukeutumisesta tulisi helpompaa kun iso osa pukeutumista olisi ikään kuin samaa jatkumoa, josta voisi sitten kulloinkin koota sopivan setin.

bowtiepasta

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2071
  • champion, undefeated
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #7 : 31.03.10 - klo:00:31 »
Ehkä pääsääntöisesti tuohon amerikkalaiseen suuntaan kallellaan, mutta koska eipä minulla ole tarvetta yleensä missään tapauksissa pukua käyttää, hyvin casuaalilla linjalla heilutaan. Käytännöllisyys ja mukavuus tärkeimmät jutut. Lenkkarit ja BD-paidatkin sopivat ongelmitta yhteen.

Tosin ihan rehellisesti sanottuna kyllä minulla muotikin vaikuttaa varsin paljon pukeutumiseen. Engineered Garments ja vastaavat merkit ovat varsinkin takkien puolesta vahvasti edustettuna vaatekaapissani. Tämä toki natsaa hyvin yhteen tuon amerikkalaisen tyylin kanssa, ovathan pääsääntöisesti nämä merkit lähinnä Americanan uudelleentulkintoja.
Suurinta kaikessa...Miehuudessa...On olla Jumalan rakastaja!

sproily

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1944
  • Parantumaton retro-eksentrikko
    • Profiili
    • Flanööri-blogi
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #8 : 31.03.10 - klo:00:46 »
Tulkitsenko siis oikein, että monilla (klassinen, tyylikäs etc) pukeutuminen ei ulottaudu niin paljoa työajan ulkopuolelle eli vapaa-ajalle?

Flanööri
Dress to impress yourself first. Then others, if you feel like it.

Pchan

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2133
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #9 : 31.03.10 - klo:01:02 »
Tulkitsenko siis oikein, että monilla (klassinen, tyylikäs etc) pukeutuminen ei ulottaudu niin paljoa työajan ulkopuolelle eli vapaa-ajalle?

Klassinen, tyylikäs ja klassisen tyylikäs ovat hieman eri asioita. Jos vetää päällensä esim. ruotsalaisten merkkien hillitympää osastoa, niin lopputuloksesta tulee helposti tyylikäs, muttei välttämättä kovin klassinen, eikä myöskään liian muodikas. Esimerkiksi nahkakengät, suorat housut ja kauluspaita yhdistelmän voi toteuttaa monella tapaa.

Itse pyrin siihen, että kohtuullisen laadukkaat vaatteet pysyisivät tyylivirtausten suhteen 'ajattomina' oman käyttöikänsä ajan.

Jälkiviisas

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 3735
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #10 : 31.03.10 - klo:01:08 »
Tavallaan sekoitelma myös.

Tosin sinällään "puhdasoppinen", että en sekoittele eri tyylejä keskenään vaan jos on rennompi päivä niin voi olla tosi casual, seuraavana päivänä sitten brittityylinen puku, kolmantena vähän panostetumpi casual ja sitten neljäntenä jonkin tilaisuuden vuoksi rennompi italialainen puku. Kokonaisuudet kuitenkin kokonaisuuksina ja luotan sen verran omaan tyylitajuuni, että vaikka en välttämättä vastaa tiettyä koodistoa niin lopputulos toimii. Tietoisesti en mitään etikettiä pyri rikkomaan ja muutenkin yritän "pysyä tutkan alla", toki jollain taskuliinalla, solmiolla tai vaikka rennommassa tilanteessa burgundin värisellä irtotakilla voi vähän revitellä, mutta silloinkin vain yhdellä osa-alueella.

Muuten tyyli tulee oikeastaan siitä, että mikä kriteeri nousee korkeimmalle kulloinkin.
Mukavuus ja tilanne: koska jokapäivä ei tarvitse/saa käyttää pukua niin ihan omaksikin iloksi säästää panostamisen tilanteen mukaan. Jos istun koko päivän omassa työhuoneessa kirjoittamassa ja käyn korkeintaan työkavereiden kanssa kahvilla ja syömässä niin mukava neule ja mukavat (suorat) housut ovat ok. Samoin jos tietää, että päätyy vaikka Kallion tai Kannelmäen baariin, niin silloin samanlainen setti on varsin hyvä.

Jos on jotain erityisempää niin vaikkapa talvella kauluspaita, slipoveri, sammarit ja tarpeen mukaan tweed-takki on toimiva yhdistelmä. Solmio tilanteen mukaan, mutta vain v-aukkoisen neuleen kanssa. Jos on jotain erityisempää edustamista tms. niin sitten puku, joko vartaloa myötäilevä italialainen tai sitten pönöttävämpi brittityylinen. Kesällä vaikka pikeepaita, chinot ja vaikkapa loaferit (sukilla) tai oikein kuumalla jo ihan sandaalit. Formaalimpana ohut italialainen irotakki, kauluspaita, prässichinot ja loaferit. Tilaisuudet käyttää smokkia, frakkia tai vaikka sitä vasta löydettyä tupakkatakkia ovat aina tervetulleita. Pukuakin on toki kiva käyttää.

Sää: erityisesti kengissä, kuten olen kirjoitellutkin, niin pyrin käytännöllisyyteen ja kestävyyden varmistamiseen. Sen takia talvella kunnon talvikengät ja näin loska-aikaan mieluummin vaikka Mephistot kuin Churchit. Toki jos tarvitsee olla edustavammat kengät niin sitten käytetään kalosseja. Samoin talvella talvihattu, kunnon hanskat ja pitkät kalsarit, kesällä taas sandaalit.

Asuvalikoima on siis puvuista irtotakkeihin ja -housuihin sekä erilaisiin neuleisiin. Kauluspaidoissa Jermyn Streetin valmistajat tuntuvat usein osuvan parhaiten kohdalleen kokoni suhteen kun taas irtotakeissa Italia vie voiton, mutta Englanti hoitaa homman kotiin housupuolella. Jenkeillä toki on Oxxford. Takeista talvella pitkät villakangastakit, välikausina sitten jokasääntakit (polyesteriä...) ja kesällä tarpeen mukaan jostain löytyneet Oratopin haista p...-luokan ohuet takit. Kunnon trenssi olisi kiva samoin kuin loden ja covert coat, joten tällä alueella on vielä tehtävää ja tyyli tiedossa, mutta varsinaiset vaatteet hakusessa.

Väreistä koen itselleni sopivimmiksi harmaan, laivastonsinisen, vaaleanruskean, tummanvihreän ja sitten eräänlaisena tuhmuutena viinin/tummanpunaisen. Toki musta on musta, joko mustana tai raidoilla. Sen sijaan vaaleanpunainen, etenkään vaaleansininen, kirkkaat keltainen tai vihreä tai pastellivärit eivät ole minun juttuni. Tummanruskean kanssa on tutustumisvaihe vielä menossa, se on jotenkin värinä jäänyt kokematta. Kuvioista raidat, kalanruoto, koiranhampaat ja vastaavat toimivat, sen sijaan neliöiden kanssa en ole oikein päässyt pitkälle.

Päähinelinjalla pakkasasteilla on talvihattu. Muulloin joku useammasta fedorasta ja kesällä Panama-hattu tai olkihattu. Homburg olisi seuraavana hankintalistalla, miksei joku trillbykin. Capit saati lippalakit eivät ole minua varten. Taskuliina tietysti tarpeen mukaan, sen sijaan solmioiden kanssa en ole oikein koskaan päässyt sinuiksi ja jostain syystä niitä tulee vältettyä. Tällä hetkellä myöskin vyötilanne on todella huono, niissä pääsääntö on käyttötarkoitus eikä niinkään soljella leveily.

Kenkiä on useaa eri tyyliä useammasta eri maasta. Suurin osa tietenkin englantilaisia, pari paria jenkkejä, saksalaiset budapesterit ja pari paria ranskalaisia. Talvi- ja loskakeleille ja muuten vaan kengille lähtökohtaisesti tuhoavampaan käyttöön on tarjouksista napsittuja suomikenkiä ja mm. Mephistoja. Sukkia on useissa värisävyissä useilla eri kuvioilla kymmeniä pareja, ainakin niillä pääsee yrittämään. Yleisesti kengät sään, tilanteen ja muun asun mukaan.

Toisin kuin ivymanillä niin minulla ei ole oikein mitään jännää kasvutarinaa. Kotona aina korostettiin vaatteiden laatua ja kestävyyttä, etenkin hyvien kenkien tärkeyttä. Lapsena en jostain syystä millään tykännyt farkuista, joten käytin sitten muita housuja. Noloin hetki oli varmaan jotain kymmenvuotiaana koettu tuulipukukausi... Lukioaikana käytin farkkuja jonkun aikaa, mutta sitten ne jäivät pois ja tilalle tuli juuri neuleet, kauluspaidat, suorat housut ja muut.

Jos pääprinsiipit vielä tiivistäisi:
1. Laatu: vaatteen tulee kestää niin tyylillisesti kuin materiaalinkin puolesta mahdollisimman pitkään huomioiden hinta. Vaikka John Smedley on suosikkeja, niin tarjouksesta ostettu Boss varmasti vastaa myös hintaansa. Lisäksi sitä Bossia voi paremmin käyttää vaikka siellä kalliolaisessa baarissa.
2. Minä maksan vaatteesta, minulle ei makseta mainostamisesta: kirkuvia logoja ei missään tapauksessa.
3. Mukavuus ja tilanne: olen räätäli-Armandin kanssa eri mieltä siitä, että minusta puvunkin tulee olla mukava, miksi pukea mitään epämukavaa? Se ei tarkoita liian isoja leikkauksia tms. vaan hyvin istuva vaate on mukava. Pukeutuminen kuitenkin aina tilanteen mukaan, joskus puku on ehdoton, toisessa tilanteessa taas rennot vaatteet kuuluvat asiaan. Sinne baariin toki ei kannata ehkä puvussa mennä ihan huomion välttämiseksi ja puvun suojelemiseksi.
4. Sää: pakkasessa ei pidä palella tyylin vuoksi eikä vastaavasti sateessa kastua. Samaten ei vaatteelle tee hyvää kokea epämääräisiä sääoloja, kuten kengille öljyistä ja suolaista loskaa. Tätä varten on olemassa kalossit, sadetakit ja vaikka talvikengät. Jos viidessä vuodessa kuluttaa sadan euron talvikengät niin on se parempi kuin kuluttaa samassa ajassa kahdet kolmen sadan euron kengät.
5. Etiketti: silloin kun pukeudutaan muodollisesti niin silloin pukeudutaan muodollisesti ja mieluiten asteikon yläpään mukaan. Kun frakki tulee räätäliltä niin seuraava askel on hankkia hovikengät.
6. Oma silmä: jos se miellyttää itseä niin asussa on itsevarma, luottavainen ja sitä kautta kokonaisuus näyttää aina paremmalta kuin epävarman ja häpeilevän päällä. Toki toivottavaa olisi, jos muut kommentoisivat onnistumisia/epäonnistumisia...
7. Herrasmies on herrasmies, vaatteilla siihen ei ole mitään osuutta.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

ChuckBass

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 3886
  • #menswear editor
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #11 : 31.03.10 - klo:01:16 »
Tämähän on hyvä ketju...
No joo, itse en sinänsä tunnusta vannovani minkään tietyn tyylin nimeen. Sen verran voin sanoa, että sellainen perusbritti irtotakki / irtohousut / oxfordit jne, niin kuin minä sen ymmärrän, se ei ainakaan ole :) En ole koskaan jaksanut opiskella mitään tiettyjen tyylien ominaisuuksia, minä vain poimin omat vaikutteeni kuvista ja niistä jutuista mitä tulee eteen. Tiedän, että jotkut täällä ovat hyvin perehtyneitä tiettyihin tyyleihin ja tuntevat monia juttuja seikkaperäisesti ja miettivät esim mistä hoppareiden housujen roikutus on peräisin (tai muita tyylien historioita), minua eivät tällaiset asiat kiinnosta.

Omaan pukeutumiseeni vaikuttaa tällä hetkellä eniten italotyylit, ralph lauren, tiger of sweden, tietty sellainen preppy-henkisyys, katumuoti&trendit, "muoti&muotilehdet", "muotiblogit" (etenkin ruotsalaiset), Gordon Gekko jne... Mutta ennen kaikkea siihen vaikuttaa se, mikä näyttää minusta hyvältä, kun katson itseäni peilistä. Kuten joku muukin mainitsi, luotan itseeni sen verran, että tiedän mitä minun kannattaa yhdistää mihinkin. Hyvin usein oma tyyli on slimmiä, mutta välillä mennään muuhunkin suuntaan.

Itse olen duunissa, missä pidän siis yleensä pukua ja erilaiset puvut pysyvät usein päällä vapaa-ajallakin. Tuohon Sproilyn kysymykseen sen verran, että kyllä ainakin itselläni pukeutuminen ulottuu myös vapaa-ajalle ja säilyy melko samanlaisena koko ajan. Eli hyvin vaihtelevana. Mutta minulle tuo tarkoittaa sitä, että mietin mitä laitan päälleni ja mihin sen yhdistän. Jos siis tulen duunista ja heitän puvun & taskuliinan kaappiin ja laitan lepolestit kenkiin vaihtaen päälleni kenties tennarit, löysemmät housut, tiukan t-paidan ja nahkatakin plus koruja, ei se minulle tarkoita, että lopettaisin pukeutumisen, vaihdan vain tyyliä ja jatkan matkaa.

Vielä toistaiseksi omaan pukeutumiseen vaikuttaa myös se, että opiskelijabudjetilla mennään. Tämä tarkoittaa sitä, että kirpputorit ja alennusmyyntien löydöt ovat suuressa roolissa, enkä myöskään väheksy esim H&M-vaatteita, jos sieltä löytyy itselleni hyvin sopivaa ja silmää miellyttävää tavaraa. Mutta H&M-vaatteistakaan en maksa täyttä hintaa vaan teen hankitani alennusmyynneistä. Siinä vaiheessa kun tämä puoli korjaantuu ja kunnon työt (&palkka) koittavat, en usko sen vaikuttavan tyyliini juurikaan, silloin vain pystyn kuitenkin toteuttamaan itseäni paremmin.

Eli minun on siis vaikea sanoa edustavani mitään muuta, kuin omaa tyyliäni ja omaa itseäni. Etiketistä välitän vain kaikkein formaaleimmissa tilaisuuksissa ja tunnustan myös sen, etten tunne kaikkia pukeutumisen etikettiin liittyviä seikkoja niin hyvin kuin varmasti pitäisi. Ja jos nyt joku sellainen pukeutumista ohjaava seikka pitäisi löytää, olkoon se kärjistettynä se, että mieluummin olen hieman "ylipukeutunut" kuin "alipukeutunut", eli en siis pane pahakseni, jos kanssaihmiset huomaavat tyylini ja muodostavat siitä mielipiteen, oli se sitten positiivinen tai negatiivinen, kaikki ei voi kuitenkaan miellyttää... :)

« Viimeksi muokattu: 31.03.10 - klo:02:45 kirjoittanut ChuckBass »

kapten GT

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2908
  • Stiff Upper Lip
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #12 : 31.03.10 - klo:08:58 »
Minulla pukeutuminen vaihtelee aika lailla tilanteen mukaan.

Töissä:
Jos tapaan asiakkaita, on asuna käytännössä aina puku. Oma merkkini on italialainen, mutta leikkaukseltaan melko perinteinen. En halua mitään aivan vartalonmyötäiseksi leikattua, vaikka nykyinen hoikistunut olemukseni sen sallisikin.
Muuten käytän irtotakkeja (tweed tai yksirivinen klubitakki), chinoja, sammareita ja joskus farkkuja ja neuleita. Normaali toimistoasu on jonkinlainen business-casual. Jos jätän kravatin pois, saatan korvata sen ascotilla.
Pukujen kanssa käytän pitkälti full-wing brogueita ja muuten loafereita. Tai brogueita. Taskuliinaa käytän ihan vain esimerkin vuoksi ja koska se sopii ja kuuluu työasuihini. Paidat ovat useimmiten ranskalaisin kalvosiminja joskus kontrastikauluksin. Jälkimmäiset eivät käy, jos tilanne ei salli liiallista erottautumista, etten sanoisi vanhoillisella alalla.

Vapaalla:
Vaihtoehtoja on melko lailla
- farkut, piké / bd-paita, neule
- chinot, bd-paita (useimmiten), neule
- kenkinä desert bootit, loaferit, purjehduskengät
- sandaaleita ja shortseja en käytä kaupungissa ikinä (itse asiassa en omista ainoitakaan sandaaleja).

- mökillä mitä sattuu (paitsi jos on vieraita tai vaikka rapujuhlat) ja urheillessa lajin mukaan.

Ehkä yhteenvetona niin, että töissä anglosaksiseen tyyliin ja vapaalla ivy-lookia. Kummassakaan en pyri ortodoksiseen puhtauteen, vaan noudatan omaa makuani. Vielä ei ole mennyt pieleen - päin vastoin tuloksena on ollut hyväksyvää hyminää ja kiitoksia ns. luonnetta vaativista valinnoista (mm. tiilenpunaisista sammareista ja niistä kontrastikauluksista).

Suosin laadukkaita, logottomia vaatteita. Vapaa-ajan vaatteissa pienet logot sallitaan - muuten menee liian vaikeaksi.
Sivistyneen ihmisen kvartaali on 25 vuotta

Miguel

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 687
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #13 : 31.03.10 - klo:09:36 »
Vapaa-ajan pukeutuminen on kallellaan englantiin. Lenkkareita en jalkoihini laita, ellen sitten satu olemaan erittäin hupsulla tuulella. Siistiä pitää olla.

Töissä on työvaatteet ja kun töiden puolesta saattaa eteen tulla katon maalaus tai vessanpytyn asennus, ovat vaatteet sen mukaiset.

Gaffer

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1453
    • Profiili
Vs: Tyylisuuntauksesi?
« Vastaus #14 : 31.03.10 - klo:09:58 »
Itse olen duunissa, missä pidän siis yleensä pukua ja erilaiset puvut pysyvät usein päällä vapaa-ajallakin. ...

Vielä toistaiseksi omaan pukeutumiseen vaikuttaa myös se, että opiskelijabudjetilla mennään. ...

Siinä vaiheessa kun tämä puoli korjaantuu ja kunnon työt (&palkka) koittavat, en usko sen vaikuttavan tyyliini juurikaan, silloin vain pystyn kuitenkin toteuttamaan itseäni paremmin.

Niin siis oletko töissä vai et?  ;-)

No joo, mutta omaan tyyliini sisältyy aika paljon CB:n listaamia ajatuksia. Suuri osa mm. Welldressed-blogin kuvista ovat lähellä omaa makuani ja edustamaani tyylisuuntaa.
"label whores for clothes that you can’t even see the label of"