Olut on tärkeä kysymys. Minunkin olutmakuni osuu Belgiaan, jossa väittäisin tehtävän maailman parhaat oluet. Makuja tietysti on monia ;).
Jos käytte Belgiassa, kannattaa olutta maistella tosissaan. Olut-merkkejä on varmaan yli tuhat ja useammalla merkillä on tietysti vaihteleva määrä tuotteita. Ilman kunnollista Belgia-reissua ei oluista voi Suomesta käsin puhua oikein mitään, koska ei yksinkertaisesti ole mahdollista että makuhermot olisivat jalostuneet pelkästä alkon tai baarien tarjonnasta riittävälle tasolle (sama koskee oluita ylipäätään kaikkialla maailmassa).
Oma henk.koht suosikkivalmistaja on Corsendonk (
http://corsendonk.apluz.be/) ja heidän valikoimastaan ehkäpä Patter on iskenyt parhaiten - tosin jokainen heidän oluistaan on todella nautinto. Corsendonkia en ole nähnyt Suomessa missään.
Hyviä vaihtoehtoja kuitenkin on, esimerkiksi Trappistes Rochefort (
http://en.wikipedia.org/wiki/Rochefort_Brewery) on erinomainen valinta, itse tykkään kympistä joka on heidän tuotteistaan vahvin (n. 10%), mutta 8 ja 6 ovat hyviä myös. 6 on siitä hyvä että se on melko makea muttei kuitenkaan paksu. Väri on upea.
Chimay (
http://www.chimay.com/) on belgilaisittain perusoluiden yläpuolella (Suomalaisittain superluksusta) ja siis tavanomaisempi kuin edellämainitut. Heidän valikoimistaan löytyy vähän jokaiselle jotain.
Jo ketjussa mainittu Leffe on hyvä perusolut, joka valitettavasti maksaa Suomessa naurettavan paljon. Leffellä on ainakin 6 (ellei jopa enemmän) perustuotetta joista kaikki ovat hyviä, mutta omaan mieleen ovat 9 ja Radius. Jos siis tilaat lähiravitsemusliikkeessäsi Leffeä, kannattaa kysyä mitä Leffejä heillä on tarjolla (ja jos baarimikko tai tarjoilia ei tiedä niin on syytä vaihtaa liikettä pikaisesti!), vaalean oluen ystävien kannattaa kokeilla välillä Rubya, joka on tumman ja vaalean oluen välimalli.
Hyviä belgialaisia perusoluita ovat mm. Duvel, Vedett ja Stella Artois vain muutamia mainitakseni. Stella on Suomenkin baareissa yleinen vähintään pullossa.
Maailman parahaimpana oluena
usein mainitaan Westvleteren 12, joka myöskin on belgialainen, mutta josta itse en osaa oikein sanoa että onko maineensa arvoinen. Hyvää se jokatapauksessa on.
Niille jotka eivät ole vielä ehtineet kunnon oluisiin tutustua, niin huomautettakoon, että esitetyt tuotteet ovat poikkeksetta alkoholipitoisuudeltaan 6-12% -vahvuisia, joten näitä oluita ei kannata kiskaista ykkösellä alas, vaan nautiskella ajan kanssa. Näitä riittää se yksi.
Kotimaassa parhaita oluita edustavat jo ketjussa mainitut pienpanimot, joita on mukavasti ympärimaata kun vain jaksaa etsiä. Suomen Turussa käydessä on syytä poiketa ainakin Panimoravintola kouluun sekä ravintola Hermannin. Panimoissa käydessä kannattaa kysyä aina suosituksia, sillä toisinaan jokin erä on saattanut onnistua erityisen hyvin ja toinen taas ollut "normaali", joten olutnautinnon maksimoimiseksi tosiaan kannattaa kysellä.