Nyt tulee tekstiä, joka voi hieman hirvittää heikkohermoisimpia ja kaikkein suurimpia "kenkiä pitää kohdella silkkihansikkain" -ajatusmaailman ystäviä. Mainittakoon, että kohta kuvattavat menetelmät vaativat näppituntumaa ja ovat myös jossain määrin raisua tavaraa - mutta toimivat.
Oxford-episodini (minulle myytiin eBayssä väärää kokoa ja mallia olevat Church'sin popot, kiista käynnissä) seurauksena surfailin eBaytä ja löysin onnekseni erittäin halvalla vanhan varaston (uudet, laatikko, pussit ja muut tykötarpeet mukana) laatukengät akuuttia kengänpuutettani paikkaamaan. Kenkien saavuttua totesin sekä oikean koon, kiistattoman laadun, erittäin korkealaatuisen vasikannahan ja - valitettavasti - varastoinnin aiheuttaman jonkinasteisen kuivumisen läsnäolon popoissa. Tehtaan viimeistelystä oli myös näkyvissä pari paksumman kiillokekerroksen tahraa.
Sovittaessa havaitsin myös ikävähkön ilmiön, jossa nilkka-alueen reuna pureutui kehräsluuni alareunaan vähemmän viehättävästi. Kantatyyny auttoi tähän hieman, mutta pysyvämpi ratkaisu oli tarpeen. Ja sehän onnistuisi mm. kiillokekerroksen poistamisen ja tehorasvauksen yhteydessä.
Asiaan, siis.
Asetin kenkiin lepolestit ja laitoin keittolevyn viitoselle (1-6 -asteikko). Lämmitettyäni kenkiä n. 15cm korkeudella (huom! Lämmitys, ei kypsennys) pyyhin ylimääräisen kiillokkeen (hikoilee nätisti) pois talouspaperilla. Samalla kengät pehmenivät selkeästi, joka antoi varmistuksen oletukselleni pitkän varastoinnin vaikutuksesta laatunahkaan. Pyyhin kengät vielä vanhasta T-paidasta leikatulla puuvillaliinalla.
Seuraavaksi levitin puhdistetuille kengille reiluhkon määrän Chelsea Leather Foodia. Poistin lepolestit ja levitin em. ainetta myös kengän suun sisäpuolelle (ei aivan kantapään kärkeen), erityisesti ongelma-alueille. Myös samojen alueiden ulkopuoli sai erityiskerroksen CLF:ia. Lepolestit takaisin ja parin tunnin odotus.
Palailtuani asioiltani kuumensin levyn taas viitoselle ja imeytin lämpöä (varovasti!) hyväksikäyttäen kaiken imeytymättömän CLF:in kenkiin. Tämän jälkeen levitin kengille ohuen lisäkerroksen ainetta ja toistin lämpöimeytyksen. Nahka imi ravintoaan kuin pesusieni. Pohjat saivat kolminkertaisen käsittelyn. Annoin seuraavaksi kenkien jäähtyä.
Poistin lepolestit jäähtyneistä kengistä, hengitin syvään ja varmistin ongelma-alueiden sijainnin. Lämmitin kyseiset kohdat n. 10cm levyn yläpuolella sangen lämpimiksi - jopa kuumiksi - ja taivutin niitä sangen voimakkaasti (ei kuitenkaan repien) ulospäin, jotta kengän suu muokkautuisi enemmän nilkkaa myötääväksi. Aivan reunan lähellä painoin taivutettua aluetta myös voimakkaasti alaspäin. Toistin käsittelyn kolme kertaa ja totesin muokkauksen olevan todennäköisesti riittävä. Sovitus vahvisti tämän.
Seuraavaksi lämmitin kengät kauttaaltaan kevyesti ja sujautin ne (tietenkin kenkälusikan avulla) jalkoihini, kiristin nauhat kevyesti, pyyhin kaiken irtoavan voiteen pois puuvillaliinalla (ylimääräistä ei juuri ollut) ja annoin popojen jäähtyä. Tämän jälkeen kengät istuivat lähes täydellisesti.
Viimeisenä toimenpiteenä, luonnollisesti, tein kenkiini spitshinen.
(Kuinka monella hyppäsi sydän kurkkuun jo "laitoin keittolevyn viitoselle" -kohdassa?)
