[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Suomalaisille tärkeimpiä muuttujia vaatteissa ovat yhä ostamisen helppous ja halvat hinnat. Seurauksena vähemmän käyttöä kestävät vaatteet eli jätevuori, ja aasialainen halpatuotanto eli surkeat työolot.

Millaisia ajatuksia uutinen nostattaa?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005689896.html

Tuo on tilastollinen fakta, joka tukee niitä tuntemuksia, joita minulla on. Suomalaiset eivät satsaa keskimäärin vaatteisiin eivätkä esim. kelloihin (mainitsen senkin tässä yhteydessä). Toki puhutaan kovasti, että miesten muoti olisi nousussa ja samoin kellot, mutta en sitten tiedä ovatko nämä ilmiöt isossa kuvassa vain pientä piristystä, joka ei varsinkaan täällä "maakunnassa" näy juuri mitenkään käytännössä? Ehkä reippaan 100 000 asukkaan kaupungissa on "keikareita" kourallisen sijaan lähitulevaisuudessa 1,5 kourallista, mutta massa menee omaa harmaata menoaan?

Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan vaatimattomuutta. Koreilu ja itsensä esille tuominen ovat yleisesti ottaen paheita joita ei katsota hyvällä. Nämäkin syyt vaikuttavat siihen etteivät suomalaiset panosta pukeutumiseen niin paljoa. Lisäksi monet eivät ole tietoisia halpatuotannon haitoista ja siksi voivat ilman huonoa omatuntoa ostaa hikipajoissa tehtyjä halpavaatteita. Tieto lisää tuskaa ja vähentää halpamuodin käyttöä.

Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan vaatimattomuutta. Koreilu ja itsensä esille tuominen ovat yleisesti ottaen paheita joita ei katsota hyvällä. Nämäkin syyt vaikuttavat siihen etteivät suomalaiset panosta pukeutumiseen niin paljoa. Lisäksi monet eivät ole tietoisia halpatuotannon haitoista ja siksi voivat ilman huonoa omatuntoa ostaa hikipajoissa tehtyjä halpavaatteita. Tieto lisää tuskaa ja vähentää halpamuodin käyttöä.

Vaatimattomuus on hyvä kiteytys. Pukeutumisella ei tunnu olevan niin väliä. Ja siis tietynlaisen myrkyn tälle minusta luo tämä ns. "bisnespukeutumisen rentoutuminen", jonka avulla esim. solmioita on alettu pitää turhina tai liian virallisina. Tällä "rentoutumisella" voidaan pahimmillaan perustella huonosti pukeutumista ns. hyvällä omallatunnolla. Tuo rentoutuminen bisnespukeutumisessa ei ole läpeensä huono ilmiö, koska voihan sen esimerkiksi smart casualin tai vastaavan hoitaa tyylillä. Mutta sanoisin ko. asian olevan nimenomaan Suomen kaltaiselle ympäristölle myrkkyä.

Nostaisin esiin joitain poimintoja:

1. Miksi suomalaisen miehen kengät ovat niin huonot? Mistä tämä johtaa juurensa?
2. Puvun istuvuus tuntuu suunnattoman hankalalta suomalaisille miehille. Kaikenlaisia hyvätuloisiakin bisnesmiehiä näkyy monta kokoa liian isoissa pikkutakeissa ja puvunhousut ovat mallia 90-luvun lopun hiphop. Juontaako tämä kuitenkin osittain vanhempien aikojen erilaisista leikkauksista ja tyyleistä vai lihavuuden peittelystä ("iso puku peittää lihavuutta"-myytti) vai mistä?
3. Itse olen b2b-myynnissä huomannut, että hyviä automaattikelloja ei tunnu olevan bisnesmaailmassa edelleenkään kovinkaan monella, vaikka arvokellobuumista on puhuttu. Nuoremmalla kaartilla ei ole kelloa ollenkaan tai sitten jokin muotikello, vaikka varaa olisi ja sitten vanhempi kaarti käyttää jotain Leijonaa tai myöskin niitä Hilfigerin kelloja yms. Tässä kohtaa varmaan lienee selitteenä se vaatimattomuus ja erottumisen sekä jupin leiman pelko. Sinänsä hassua, koska Suomessa ei kyllä juuri kukaan erota Rolexia lukuunottamatta useamman tonnin kellomerkkejä ja näin ollen esim. IWC-mies ei erotu todellisuudessa.

^ Muuten olen samaa mieltä mutta kellon ei kyllä tarvitse olla Rolex, jotta se huomataan ja pahoitetaan mieli. Minulla on viime aikoina ollut ranteessa Junghansin Meister Kalender ja säännöllisesti jonkun hapannaamainen katse tarttuu siihen. Nimenomaan hillityn tyylikkäät laatukellot tuntuvat herättävän huomiota, koska näyttävät "hienoilta" eli kalliilta. Erityisen pahaa on, jos kellon yhdistää tyylikkääseen pukeutumiseen eli kaikin tavoin hienostelee itsensä muita paremmaksi ihmiseksi. Täyskultainen, jättikokoinen Hublot todennäköisesti herättäisi vähemmän huomiota, koska ihmiset pitäisivät sitä kenties halpana rihkamana.

Mainittakoon, että näitä havaintoja ei ole tehty bisnesmaailmassa vaan lähimarketissa ym.

Yleisemmällä tasolla mielenkiinnon puute pukeutumista ja tyyliasioita kohtaan ei kyllä tunnu olevan erityisen suomalainen vaan paremminkin yleismaailmallinen ilmiö. Voi olla, että hyvin pukeutuvia on Suomessa esim. 1 % ja vaikkapa Italiassa 5 %, mutta kaikkialla enemmistöllä tuntuu olevan parempaa ajateltavaa. Siinä ei mielestäni ole mitään vikaa mutta naurattaa, jos tyylistä kiinnostuneita paheksutaan. 

Uutinen johtaa hieman harhaan. Tuossa on kysytty ihan nimeltä kauppoja, jolloin esim. Prisma nousee esiin. Vaateostosten jakautuminen kappaleina ja euroina markettien ja erikoiskauppojen välillä kertoisi jo paljon enemmän.

Bisnespukeutumisessa eletään kummallista aikaa. Jengi lampsii lenkkareissa ja farkuissa, mutta ei silti uskalla jättää sitä rippipuvun takkia pois, koska sehän vaikuttaisi epäammattimaiselta. Miksei vaan pukeuduta reilusti huppariin ja farkkuihin, chinoihin ja kauluspaitaan, flanelleihin ja irtotakkiin tai pukuun kravatilla tai ilman? Ehkä se rippipuvun takki on joku bisnestaikaviitta, jonka voimia en ymmärrä.

Hyvän klassisen pukeutumisen traditio taisi katketa joskus 70-luvulla siihen sukupolveen joka nuorisokapinassaan ei enää ottanut vanhemmistaan oppia tällä saralla... kapinavuosiensa jälkeen moni päätyi pukutyöhön vailla aavistustakaan siitä miten pukeutua, samalla kun villit leikkaukset ja kuosit sekä keinomateriaalit vyöyryivät markkinoille?

Piittaamattomuus lienee yksi pointti, mutta tietämättömyys varmasti toinen.

Lakkiaisissa tai rippijuhlissa juhlakalun uutta (mustaa) pukua, joka on enemmän tai vähemmän istuva, aina kehutaan. Samalla myös juhlaväki on saattanut panostaa uusia vaatteita tai asusteita hankkimalla. Sinikaulustyöläiset, vaikka eivät arkipukeutumisessa käytä tai arvostakaan pukuja tai kauluspaitoja vaan suosivat helppoutta ja käytännöllisyyttä, haluavat satsata arjesta irtiottoon.

Juhlapukeutumiseen siis voidaan halutakin panostaa. Tässä kuitenkin tulee ristiriitoja. Halutaan hankkia nyt kestävä tuote, ettei jokaisiin juhliin tarvitse hankkia uutta. Toisaalta, koska vaatteita käytetään harvoin, ei se tule maksaa liikaa. Kolmanneksi, koska vaatteisiin ei urhata paljoa ajatusta, hinta-laatusuhteeltaan hyvää tuotetta on löhes mahdoton löytää paikallisen Dressmannin valikoimasta.

Tietämättömyys lienee taustalla myös niiden parissa, jotka arkenakin "pukeutuvat paremmin". Suomalainen ketjuliikkeiden valikoima on huono, eivätkä asiantuntevat laatupukeutumisen liikkeet ole suuren kansan tiedossa, saati sitten laatupukeutuminen yleensä.

Tässä lienee osaltaan se, että tarjonta luo kysyntää. Siksi Prisma et al ovat suosittuja vaatteiden ostopaikkoja.

Osaltaan myös se, että monia pukeutuminen ei yksinkertaisesti vain kiinnosta. Siinä missä vaateharrastajat ihmettelevät muiden ihmisten pukeutumista, autoharrastajat ihmettelevät, miksi suomalaiset eivät satsaa parempiin autoihin. Tai perhokalastajat ihmettelevät, mikseivät suomalaiset harrasta enempää perhokalastusta. Tai kalastavat lähinnä mato-ongella tai pilkkivät.

Ihmisten kiinnostukset nyt ovat vaan niin kovin erilaisia ja vaihtoehtoja on tarjolla paljon.

Ei se synti ole, jos ei pukeudu viimeisen päälle.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Ei se synti ole, jos ei pukeudu viimeisen päälle.

Nukkavieruus ei enää häiritse minua niin kuin nuorena - nykyisin häiritsee halpavaatteiden kääntöpuoli eli (Aasian) surkeat työolot, surkea palkka ja jätevuori. Halvan vaatteen maksavat raatajat.

Nukkavieruus ei enää häiritse minua niin kuin nuorena - nykyisin häiritsee halpavaatteiden kääntöpuoli eli (Aasian) surkeat työolot, surkea palkka ja jätevuori. Halvan vaatteen maksavat raatajat.

Ympäristökuormituksesta kannattaa huolehtia isompien ilmiöiden kohdalla.

Sen sijaan palkkaa ja työoloja ei kannata surra. Ne kun eivät todistetusti ole surkeat lännen käyttämillä toimittajilla. Paikalliseen kulutukseen tuottavilla tehtailla olosuhteet ja palkka ovat selvästi huonompia. Meidän aasiasta ostamamme tavarat ovat nostaneet siellä ihan kivasti elintasoa. Ei tässä montaa vuosikymmenta kulu kun kiinasta tullaan auditoimaan suomalaisia työoloja.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Kas näin:

https://en.wikipedia.org/wiki/2013_Savar_building_collapse

https://www.theguardian.com/global-development-professionals-network/2014/apr/24/rana-plaza-garment-workers-bangladesh

https://www.washingtonpost.com/opinions/a-year-after-rana-plaza-what-hasnt-changed-since-the-bangladesh-factory-collapse/2014/04/18/9a06f266-c1c3-11e3-b195-dd0c1174052c_story.html?noredirect=on&utm_term=.269dbc83916c

https://m.youtube.com/watch?v=onD5UOP5z_c

Bangladeshissä valmistetaan muun muassa Suomessa myytävän Mangon ja Hugo Bossin hepeneitä.

Tässä lienee osaltaan se, että tarjonta luo kysyntää. Siksi Prisma et al ovat suosittuja vaatteiden ostopaikkoja.

Osaltaan myös se, että monia pukeutuminen ei yksinkertaisesti vain kiinnosta. Siinä missä vaateharrastajat ihmettelevät muiden ihmisten pukeutumista, autoharrastajat ihmettelevät, miksi suomalaiset eivät satsaa parempiin autoihin. Tai perhokalastajat ihmettelevät, mikseivät suomalaiset harrasta enempää perhokalastusta. Tai kalastavat lähinnä mato-ongella tai pilkkivät.

Ihmisten kiinnostukset nyt ovat vaan niin kovin erilaisia ja vaihtoehtoja on tarjolla paljon.

Ei se synti ole, jos ei pukeudu viimeisen päälle.

Hyvin sanottu. Laatuvaatteiden etsiminen on erittäin haastavaa ja pk-seudullakin joutuu etsimään laadukkaita vaatteita myyviä liikkeitä. Helpompaa olisi vain mennä Prismaan tai HenkkaMaukkaan kuten "muut" tekevät.

Harrastajien on vaikeata ymmärtää maallikoiden päätöksiä. Suomessa ei ole monia tyyli-ikoneita joiden takia kansa innostuisi pukeutumaan siistimmin. Kysynnässä ja tarjonnassa voi olla kumpi tahansa muna tai kana.

Uutinen johtaa hieman harhaan. Tuossa on kysytty ihan nimeltä kauppoja, jolloin esim. Prisma nousee esiin. Vaateostosten jakautuminen kappaleina ja euroina markettien ja erikoiskauppojen välillä kertoisi jo paljon enemmän.

Bisnespukeutumisessa eletään kummallista aikaa. Jengi lampsii lenkkareissa ja farkuissa, mutta ei silti uskalla jättää sitä rippipuvun takkia pois, koska sehän vaikuttaisi epäammattimaiselta. Miksei vaan pukeuduta reilusti huppariin ja farkkuihin, chinoihin ja kauluspaitaan, flanelleihin ja irtotakkiin tai pukuun kravatilla tai ilman? Ehkä se rippipuvun takki on joku bisnestaikaviitta, jonka voimia en ymmärrä.

Tämä. Datan keruuta ei avata ollenkaan, otetaan yksi (huono) tunnusluku ja hehkutetaan marketteja. Koko artikkeli ei saa mun silmissä kauhean suurta arvoa. Täysin höttöisesti rakennettu premissi, mutta se näköjään toimii. Täälläkin keskustelua on syntynyt siitä miten suomalaiset ovat vaatimattomia ja siksi tämä on totta. Vaikka todellisuudessa koko lähtökohtainen oletus, jossa vastaan tuleva vaate on todennäköisimmin marketista, on täysin perusteeton. Surullista journalismia ja tilastotiedettä, mutta hyvää epäeettistä mainostamista.

Todettakoon vielä, että uutisen jotavan hieman harhaan on hieman ns. understatement. Mielestäni tämä epäeettinen höttö ei ansaitse sokerikuorrutusta palautteeseen.

... Prismasta vaateostoksia teki neljännes suomalaisista, K-Citymarketista reilu viidennes...

Tämä ei tarkoita, että neljännes suomalaisten euroista menee Prismaan. Tämä ei myöskään tarkoita, että neljännes suomalaisten ostamista vaatteista on ostettu Prismasta.

Tiedot käyvät ilmi Kaupan liiton tekemästä tuoreesta selvityksestä. Siinä kyseltiin vaatekulutustottumuksia yli kahdelta tuhannelta 15�"79-vuotiaalta suomalaiselta.

Sekin, että suomalaisista neljännes teki vaateostoksia Prismasta on itseasiassa hataralla pohjalla. Se, että Kaupan liitto tekee yli kahdelle tuhannelle kyselyn ei vakuuta minua. Ei yli kahdelta tuhannelta 15�"79-vuotiaalta suomalaiselta kysyminen tarkoita vielä, että kyseessä olisi perusjoukkoa (suomalaisia) edustava otos. Miten nämä vastaajat on löydetty? Jos kysely on tehty käyttäen Kaupan liiton jäseniä, lopputulos on varmasti Kaupan liittoa miellyttävä. Toivottavasti ei nyt niin härskiä menoa ole, mutta jotain soisi kerrottavan siitä miten data on kerätty. Kun artikkelin taso on mitä on, en uskalla olettaa väitteen neljänneksen suomalaisista ostavan vaatteita Prismasta perustuvan mihinkään. Tästä syystä oikeampaa lienisi sanoa "Kaupan liiton kyselyn vastaajista 25 % ostavat vaatteita Prismasta". Lienee tarpeellista todeta, että tämäkään ei tarkoita 25 % vastaajien vaatteista olevan Prismasta, eikä 25 % vastaajien euroista menevän Prismaan.

MIT�,, markettien menestys vaatehankinnoissa kertoo suomalaisten muodin kulutuksesta?

Koko artikkeli on täynnä lainauksen kaltaisia tyhjiä premissejä. Premissejä, jotka rakennetaan höttöisesti nopeasti pois alta. Kun tämä on tehty, päästään artikkelin pääasialliseen tarkoitukseen, joka voidaan mielestäni perustellusti tiivistää epäeettiseksi tavaksi naamioida mainos asiatekstiksi.

Muita huomioita artikkelista:

• Prisma mainittu 8 kertaa, ensimmäisen kerran otsikossa
• Prismasta puhutaan muotitalona, kiinnostavana muodin keihäänkärkenä, joka "ei ole enää pelkkää marketmuotia"
• Kaupan liitto