Keikari > Etiketti

Miten rikot pukeutumisetikettiä?

<< < (2/15) > >>

DandyAndy:

--- Lainaus käyttäjältä: "Ville" ---Hihanappien auki jättäminen on keikarointia. Se vetää jatkuvasti katsojan huomion hihoihin, eikä kantajan kasvoihin kuten kokoonpanon kuuluisi.
--- Lainaus päättyy ---

Noh.. Keikarointia se kyllä lienee, mutta riittävän hienovaraista keikarointia minulle. : )

i v y m a n:
rikon kenties eniten etiketiä siinä, että pukeudun formaalisti äärimmäisen harvoin.. työssäni - nk 'luovat alat' (ilmaisu jota pidän varsin huvittavana btw) - minua pidettäisiin umpihulluna eksentrikkona mikäli kulkisin liituraidassa päivät pitkät. asiakkaitakin saattaisi ärsyttää kun pompotettava pukeutuisi heitä paremmin.. :D sanotakoon toki tähän että todellista formaaliutta vaativissa tilanteissa (häät, hautajaiset, muodolliset juhlatilaisuudet jne) pukeudun mahdollisimman korrektisti, rikkomatta etikettiä ja yrittämättä erottua turhaan.

pukuetikettiä rikon toisinaan siten, että yhdistän esim. tummanharmaaseen, 50-60-luvun taitteen tyylisesti kapealinjaiseksi leikattuun pukuun isohkokauluksisen button down -paidan ilman solmiota, paidan sävyihi natsaavan, tällöin tarkasti taitellun taskuliinan kanssa. näin toimin tosin äärimmäisen harvoin, ja vain - hm - puolimuodollisissa tilanteissa eli ystäväpiirin illanvietoissa joihin muu miesväki ilmestyy irtotakki ja farkut -yhdistelmässä. ihan vain piruillakseni, ainoita tilanteita joissa tunnen kiusausta erikoisuuden tavoitteluun tätä nykyä.

muita tyylirikkeitäni, kaikki tahallisia mutta harkittuja:
- crombie coat yhdistettynä farkkuihin. huom: käytän aina tummaa denimiä ja liian kuluneet farkut siirrän kotikäyttöön ja lähikauppareissuihin
- toisinaan cut away -kauluksinen pukupaita neulen alla, ilman irtotakkia. näin harvemmin, olenhan button down ja 'proper collar roll' -friikki. mutta kansalainen kaipaa vaihtelua toisinaan..
- mustat reunoskengät (aina derby / blucher, ei koskaan oxford) tummien denimien kanssa
- lyhythihaiset button down-paidat lämpiminä kuukausina, kuumina kesäkuukausina rennosti sammareiden tai arkkujen päällä. viileämpinä kukausina pukeudun joskus lyhythihaiseen bd-paitaan, jonka ylle vedän slipoverin. housuina tällöin farkut, sammarit tai suorat kapealinjaiset housut, kenkinä oxblood broguet, desert bootit tai pennyloaferit. takkina rain mac tai g 9.
- shortsit kaupungilla sandaalien kanssa, tosin vain erittäin kuumina päivinä, paitana lyhythihainen bd tai pikee. tässä kombinaatiossa sorrun t-paitaan vain mökillä tai kotini takapihalla.


formaalissa maailmassa vielä
- taskuliina myös crombie coatin rintataskussa, kiinitetynä kultaisella solmioneulalla jonka päässä helmi. tällöin crombien kaverina eivä luonnollisestikaan ole farkut
- pennyloaferit (weejuns) puvun kanssa, kun haluan olla hieman 'alaspukeutunut'

Ville:

--- Lainaus käyttäjältä: "ivyman" ---- taskuliina myös crombie coatin rintataskussa, kiinitetynä kultaisella solmioneulalla jonka päässä helmi.
--- Lainaus päättyy ---

Etiketti toteaa, että jos päällystakissa rintatasku on, siihen kuuluu aina taskuliina. Kun on tasku, on myös liina. 50-lukua edeltävänä aikana tämä oli erittäin yleistä, mutta nykyisin rintataskuissa näkee (jos niihin mitään laitettu on) eninnä hanskoja tai aurinkolaseja á la italialaiset.

Ville:

--- Lainaus käyttäjältä: "Sami" ---Tässä omiani:
-pukupaidat villaneuleen alla farkkujen kanssa
--- Lainaus päättyy ---

Enpä kutsuisi tätä etikettivirheeksi lainkaan. Toki vapaa-ajan kauluspaidoissa on aina pehmeät kaulukset, mutta mikään ei estä kovakaulaisia myös vapaa-ajalla. Itse en button down -paitoja tai pehmeäkaulaisia aio koskaan hankkia.

Sami:
Hihanappien auki jättäminen on keikarointia. Se vetää jatkuvasti katsojan huomion hihoihin, eikä kantajan kasvoihin kuten kokoonpanon kuuluisi. Tämä seikka on vahva vedenjakaja, josta voi lukea paljon lisää Askandyn foorumeilta. En ole ketjuja kolunnut, mutta uskoisin suurimman osan asiantuntijoista pitävän aukinappiutta kehnona seikkana. Punainen lanka on tämä: oikeat henkilöt oikeissa piireissä taatusti huomaavat hihanappien avattavuuden, vaikka ne olisivat kaikki kiinni. (Lainaus Villeltä. Anteeksi, sotkin jotenkin quoten pois)

Onhan siinä keikarointia. Totta on, että oikeat ihmiset huomaavat varmasti hihanappisi toimivuuden. Suomessa hihanappien toimivuus on kuitenkin niin pienen piirin tiedossa oleva asia, että jotenkin sitä vaan nauttii pienestä riskin otosta, jos nyt näin voi sanoa.

Toisaalta, hihanapit ovat vain se tunnetuin keikarointimahdollisuus hyvässä puvussa. Ajatelkaapa esim. puvun kaulusten käsintikkauksia. Useimmat tällä forumilla todennäköisesti pitäisivät/pitävät mielellään päällä takkia, jossa on käsin tehtyjä tikkauksia. Siinäkin annetaan viesti: "Puvun takkini on ainakin osittain käsin viimeistelty (ja kallis)." Tällainen yksityiskohta ei ole mielestäni mitenkään käytännön syillä, kuten kestävyydellä, perusteltu. Ompelukoneella tikkaukset ovat tosiasiassa säännöllisemmät ja siistimmät.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu