Lontoon kivijalkakaupoissa kokemukset olivat erittäin kaksijakoisia:
Osassa kauppoja oli hyvin kärsivällisiä ja luontevia asiakaspalvelijoita, osassa taas tympeitä ja outoja. Pohjanoteeraus oli Brooks Brothersilla jossa myyjä lupasi tsekata kokoa paidasta, pyysi odottaa hetken, löntysti tuotesuojaportille ihmettelemään jotain asiaa. Odottelin sitä sun tätä touhuilevaa myyjää viitisen minuuttia, eikä tämä tällä välin pitänyt mitään kontaktia. Lopulta palasi työpöytänsä taakse minuun vilkaisemattakaan. Alakerrassa toinen myyjä väitti takin olevan rakenteeton,vaikka kanvaasi oli selkeästi tunnusteltavissa ja näkyvissä hihan vuoren kautta. Muutama mukavakin myyjä toki löytyi, mutta miehet olivat jokseenkin tympeitä. Monissa liikkeissä oltiin todella ynseitä kun kysyin lupaa kuvata sisällä tuotteita.
CT:ltä ja Loaken Princes arcaden kaupasta löytyi huipputyyppejä joiden kanssa sain jouhevan palvelun lisäksi nauraa hyvät naurut.
Kalliimmissa paikoissa, kuten esimerkiksi RL:n Purple label osastolla, asiakaspalvelu oli toki kauttaaltaan kohteliasta, mutta minulle tulee hankala olo ylilyödystä mielistelystä. Koen että suhtautuminen johtuu suurelta osin siitä, että minun oletetaan olevan varakas.