Klassinen pukeutuminen vs. "Larppaus"

[Real Estate Wagon]

Kiitos linkeistä Konstigin mainioihin kirjoituksiin. Kuvailemasi kehitys on ahdistanut ja vaivannut minua lapsesta saakka, ja kristittynä näen siinä tiettyjä merkityksiä. Kulttuurimarxistit ja liberaalit tuon kehityksen ovat aikaansaaneet, ja pukeutumisen murros on kulkenut käsikynkkää perinteisten arvojen murenemisen kanssa samojen ihmisten toimesta. Nämä itseään suvaitsevana ja liberaalina pitävät postmodernistit ovat internetissä, niin tällä forumilla, ylilaudalla, redditissä kuin muuallakin niitä, jotka pyrkivät demonisoimaan ja tekemään naurunalaiseksi normaalia, klassista miesten pukeutumista. Heidän lanseeraamiaan käsitteitä on mm. "herrasmieslarppaus", joka tarkoittaa kaikkea muuta kuin nykyisin normatiivista "kasuaalia" pukeutumista. Tällä palstalla esimerkkejä liberaalien asenteista löytyy mm. ketjuista 'Hatut' joissa moni kirjoittaja leimaa pukuhatut postmoderniin liberaaliin kulttuuriin sopimattomiksi jäänteiksi, joiden käyttäjiä he luonnehtivat hyvin rumasti, vaikk'eivät kuunaan sietäisi moista puhetta muista "vähemmistöistä". Ketjussa "klassisen pukeutumisen filosofia" eräs kirjoittaja demonisoi klassisen miesten pukeutumisen assosioimalla sen brittiläiseen 1800-luvun kolonialismiin, kulttuuri-imperialismiin ja rasismiin mikä implikoi että ilmeisesti joku hipsterityyli, metriaeksuaalius tms on nykyään sitä poliittisesti korrektia hyvien ihmisten tyyliä.
Itse olen päättänyt taistella tätä kehitystä vastaan ja olla alistumatta siihen. Jos todella elämme liberaalissa, suvaitsevaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, myös konservatiivinen tyyli on suvaittava ilman ivaa ja pilkkaa.
p.s. Mistäköhän tuo rikollinen nuorimies oli saanut homburg -hattunsa ja villakangastakkinsa, kuitenkin kalliita vaatekappaleita...
p.p.s. mukava huomata, että täällä on muitakin miestentyyli. nykytilasta huolestuneita.

Hei! Kirjoittelit tuolla velmuiluketjussa ja aikaisemmin muistaakseni jossakin muuallakin kulttuurimarxismin ja yleisen liberalisoitumisen vaikutuksesta pukeutumiseen. Tämä aiheuttaa aina joissakin keskustelijoissa selkäydinreaktion ja halun vaientaa kaiken tällaisen puheen "salaliittoteoriana". Minusta pukeutumiskysymykset eivät ole mikään muusta elämästä irrallaan oleva entiteetti, vaan heijastelevat mitä suurimmassa määrin ympäröivän maailman arvoja ja arvostuksia. Siitä johtaen voi vain päätellä, että liberalisoituminen tosiaan on vienyt klassisen pukeutumisen marginaaliin ja jo varsin kasuaalikin tyyliä painottava pukeutuminen saa ympäristössä aikaan kaikenlaisia kommentteja vaatetukseen panostamisesta. "Kaikki on poliittista" ja "henkilökohtainenkin on poliittista" sanoivat jo taistolaiset aikanaan -70-luvulla. Ei asia siitä ole mihinkään muuttunut. Eli pukeutumisen rappio on seurausta yleisestä välinpitämättömyyden yleistymisestä yhteiskunnassa. Miksi tätä pitäisi kaihtaa keskustelunaiheena ja/tai pyrkiä vaientamaan tämä kaikkien nähtävillä oleva ilmiö salaliittoteoretisointina? Ymmärrän että palstan sääntöihin kuuluu, ettei suoranaisesti väännetä politiikasta. Mutta tämä vaatetuskysymys on epäsuorasti mitä poliittisin. Kuten Konstig jossakin sanoi, nykyajan punkia on se, että vetää kravatin kaulaan.

Klassiseen pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla varsinkin luulisi ymmärrettävän tämän konservaiivisten arvojen ja konservatiivisen, klassisen pukeutumisen yhteenkuuluvuuden. Larppausta klassinen pukeutuminen taas varmasti on niille, joiden viiteryhmää poliittis-maailmankatsomuksellisella tasolla ovat hipsteriys ja kulttuurimarxilaiset ajatukset. Klassista pukeutumista voi tietenkin harrastaa myös Kalliossa ja Punavuoressa, mutta silloin se tosiaan tehdään "ironisesti" ja "läpällä". En oikein ymmärrä miksi tällaisiinlarppaajiin tulisi suhtautua klassiseen miesten pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla kovinkaan vakavasti.

[Tommiedvard]

Kiitos linkeistä Konstigin mainioihin kirjoituksiin. Kuvailemasi kehitys on ahdistanut ja vaivannut minua lapsesta saakka, ja kristittynä näen siinä tiettyjä merkityksiä. Kulttuurimarxistit ja liberaalit tuon kehityksen ovat aikaansaaneet, ja pukeutumisen murros on kulkenut käsikynkkää perinteisten arvojen murenemisen kanssa samojen ihmisten toimesta. Nämä itseään suvaitsevana ja liberaalina pitävät postmodernistit ovat internetissä, niin tällä forumilla, ylilaudalla, redditissä kuin muuallakin niitä, jotka pyrkivät demonisoimaan ja tekemään naurunalaiseksi normaalia, klassista miesten pukeutumista. Heidän lanseeraamiaan käsitteitä on mm. "herrasmieslarppaus", joka tarkoittaa kaikkea muuta kuin nykyisin normatiivista "kasuaalia" pukeutumista. Tällä palstalla esimerkkejä liberaalien asenteista löytyy mm. ketjuista 'Hatut' joissa moni kirjoittaja leimaa pukuhatut postmoderniin liberaaliin kulttuuriin sopimattomiksi jäänteiksi, joiden käyttäjiä he luonnehtivat hyvin rumasti, vaikk'eivät kuunaan sietäisi moista puhetta muista "vähemmistöistä". Ketjussa "klassisen pukeutumisen filosofia" eräs kirjoittaja demonisoi klassisen miesten pukeutumisen assosioimalla sen brittiläiseen 1800-luvun kolonialismiin, kulttuuri-imperialismiin ja rasismiin mikä implikoi että ilmeisesti joku hipsterityyli, metriaeksuaalius tms on nykyään sitä poliittisesti korrektia hyvien ihmisten tyyliä.
Itse olen päättänyt taistella tätä kehitystä vastaan ja olla alistumatta siihen. Jos todella elämme liberaalissa, suvaitsevaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, myös konservatiivinen tyyli on suvaittava ilman ivaa ja pilkkaa.
p.s. Mistäköhän tuo rikollinen nuorimies oli saanut homburg -hattunsa ja villakangastakkinsa, kuitenkin kalliita vaatekappaleita...
p.p.s. mukava huomata, että täällä on muitakin miestentyyli. nykytilasta huolestuneita.

Hei! Kirjoittelit tuolla velmuiluketjussa ja aikaisemmin muistaakseni jossakin muuallakin kulttuurimarxismin ja yleisen liberalisoitumisen vaikutuksesta pukeutumiseen. Tämä aiheuttaa aina joissakin keskustelijoissa selkäydinreaktion ja halun vaientaa kaiken tällaisen puheen "salaliittoteoriana". Minusta pukeutumiskysymykset eivät ole mikään muusta elämästä irrallaan oleva entiteetti, vaan heijastelevat mitä suurimmassa määrin ympäröivän maailman arvoja ja arvostuksia. Siitä johtaen voi vain päätellä, että liberalisoituminen tosiaan on vienyt klassisen pukeutumisen marginaaliin ja jo varsin kasuaalikin tyyliä painottava pukeutuminen saa ympäristössä aikaan kaikenlaisia kommentteja vaatetukseen panostamisesta. "Kaikki on poliittista" ja "henkilökohtainenkin on poliittista" sanoivat jo taistolaiset aikanaan -70-luvulla. Ei asia siitä ole mihinkään muuttunut. Eli pukeutumisen rappio on seurausta yleisestä välinpitämättömyyden yleistymisestä yhteiskunnassa. Miksi tätä pitäisi kaihtaa keskustelunaiheena ja/tai pyrkiä vaientamaan tämä kaikkien nähtävillä oleva ilmiö salaliittoteoretisointina? Ymmärrän että palstan sääntöihin kuuluu, ettei suoranaisesti väännetä politiikasta. Mutta tämä vaatetuskysymys on epäsuorasti mitä poliittisin. Kuten Konstig jossakin sanoi, nykyajan punkia on se, että vetää kravatin kaulaan.

Klassiseen pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla varsinkin luulisi ymmärrettävän tämän konservaiivisten arvojen ja konservatiivisen, klassisen pukeutumisen yhteenkuuluvuuden. Larppausta klassinen pukeutuminen taas varmasti on niille, joiden viiteryhmää poliittis-maailmankatsomuksellisella tasolla ovat hipsteriys ja kulttuurimarxilaiset ajatukset. Klassista pukeutumista voi tietenkin harrastaa myös Kalliossa ja Punavuoressa, mutta silloin se tosiaan tehdään "ironisesti" ja "läpällä". En oikein ymmärrä miksi tällaisiinlarppaajiin tulisi suhtautua klassiseen miesten pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla kovinkaan vakavasti.

Lisätietoja hipsteriydestä poliittis-maailmankatsomuksellisena ilmiönä?

Lisäksi meidän tulisi tätä logiikkaa noudattaen todeta että farkuissa ja tennareissa viihtyvä henkilö ei voi siis mitenkään olla konservatiivi. Jokin tässä ei oikein tunnu täsmäävän, tai sitten en vaan ymmärrä...

[RexMundi]

Vaikea oman pikku kuplan perusteella ainakaan nähdä suoraa yhtäläisyyttä klassisen pukeutumisen ja perinteisen konservatiivisuuden välillä. Omaan tuttavapiiriin kuuluu paljonkin laadusta ja/tai klassista pukeutumista arvostavia ihmisiä, ja suurin osa on silti polittisesti ja uskonnollisesti varsin liberaaleja. En tosin väitä tietäväni tämän rajallisen ja vinoutuneen otannan pohjalta laajemmin yhteiskunnan liberaaliuden/konservatiivisuuden ilmentymisestä pukeutumisessa yhtään mitään.
Enemmänkin näen, että puketumiskulttuurin hajoaminen poispäin klassisesta on seurausta kapitalisesta markkinataloudesta (jota eräät konservatiivipuolueetkin erityisesti edustavat), ja sen tarpeesta luoda kuluttajille jatkuvasti uusia todellisia tai kuviteltuja tarpeita ja trendeja joiden avulla edistää omaa myyntiä. Toisaalta vapaampi ja vapaamielisempi yhteyskunta myös mahdollistaa erilaisten tyyylisuuntien esiinnousun, ja hyvä niin. Edes viihdeteollisuutta ei kuitenkaan voi pitää yksin syyllisenä; eivät puvut ole miehiltä minnekään kadonneet elokuvissa ja tv-sarjoissa, päinvastoin.

Tunkkaiseen yhtenäiskulttuuriin ei ole (toivottavasti) paluuta, mutta klassisella pukeutumisella on ajattomuuden ja kestävyyden arvostuksenkin kautta ihan uusi nousun paikka.

[Laurenz K]

Kiinnostavia ajatuksia niin massatuotannon kuin ideologioiden ja arvojen muutostenkin vaikutuksesta pukeutumiseen. En itse tiedostanut valintaani käyttää "larppaus" - sanaa poliittiseksi tai halveksuvaksi, vaan enemmänkin näkökulmani oli itsekriittinen/ironinen näin vanhanaikaisuuteen viehtyneenä ja eksentrisyyteen taipuvaisena. Liberalismin ja kulttuurimarxismin sijaan pukeutumista muovanneen kehityslulun voi nähdä myös esteettisten makujen demokratisoitumisena, jonka seurauksena kansan suurten rivien ei tarvitse enää jäljitellä eliitin pukeutumista ollakseen "hyväksyttäviä". Itse fiilistelen klassisuutta ja laatua, mutta vältän elitististä vaikutelmaa muuten kuin jossain määrin dekadenssin sävyttämänä sekä modernia bisnestyyliä joka mielessäni yhdistyy tohkeissaan käsiään heilutteleviin konsultoinnin dynaamisiin osaajiin. Tämä ei tarkoita että väheksyisin heitä (tai tällä foorumilla teitä? ) millään tavalla, se vaan ei ole osa sitä henkilöbrändiä jonka haluan itseeni liittää.

[MrDapper]

Kiitos linkeistä Konstigin mainioihin kirjoituksiin. Kuvailemasi kehitys on ahdistanut ja vaivannut minua lapsesta saakka, ja kristittynä näen siinä tiettyjä merkityksiä. Kulttuurimarxistit ja liberaalit tuon kehityksen ovat aikaansaaneet, ja pukeutumisen murros on kulkenut käsikynkkää perinteisten arvojen murenemisen kanssa samojen ihmisten toimesta. Nämä itseään suvaitsevana ja liberaalina pitävät postmodernistit ovat internetissä, niin tällä forumilla, ylilaudalla, redditissä kuin muuallakin niitä, jotka pyrkivät demonisoimaan ja tekemään naurunalaiseksi normaalia, klassista miesten pukeutumista. Heidän lanseeraamiaan käsitteitä on mm. "herrasmieslarppaus", joka tarkoittaa kaikkea muuta kuin nykyisin normatiivista "kasuaalia" pukeutumista. Tällä palstalla esimerkkejä liberaalien asenteista löytyy mm. ketjuista 'Hatut' joissa moni kirjoittaja leimaa pukuhatut postmoderniin liberaaliin kulttuuriin sopimattomiksi jäänteiksi, joiden käyttäjiä he luonnehtivat hyvin rumasti, vaikk'eivät kuunaan sietäisi moista puhetta muista "vähemmistöistä". Ketjussa "klassisen pukeutumisen filosofia" eräs kirjoittaja demonisoi klassisen miesten pukeutumisen assosioimalla sen brittiläiseen 1800-luvun kolonialismiin, kulttuuri-imperialismiin ja rasismiin mikä implikoi että ilmeisesti joku hipsterityyli, metriaeksuaalius tms on nykyään sitä poliittisesti korrektia hyvien ihmisten tyyliä.
Itse olen päättänyt taistella tätä kehitystä vastaan ja olla alistumatta siihen. Jos todella elämme liberaalissa, suvaitsevaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, myös konservatiivinen tyyli on suvaittava ilman ivaa ja pilkkaa.
p.s. Mistäköhän tuo rikollinen nuorimies oli saanut homburg -hattunsa ja villakangastakkinsa, kuitenkin kalliita vaatekappaleita...
p.p.s. mukava huomata, että täällä on muitakin miestentyyli. nykytilasta huolestuneita.

Hei! Kirjoittelit tuolla velmuiluketjussa ja aikaisemmin muistaakseni jossakin muuallakin kulttuurimarxismin ja yleisen liberalisoitumisen vaikutuksesta pukeutumiseen. Tämä aiheuttaa aina joissakin keskustelijoissa selkäydinreaktion ja halun vaientaa kaiken tällaisen puheen "salaliittoteoriana". Minusta pukeutumiskysymykset eivät ole mikään muusta elämästä irrallaan oleva entiteetti, vaan heijastelevat mitä suurimmassa määrin ympäröivän maailman arvoja ja arvostuksia. Siitä johtaen voi vain päätellä, että liberalisoituminen tosiaan on vienyt klassisen pukeutumisen marginaaliin ja jo varsin kasuaalikin tyyliä painottava pukeutuminen saa ympäristössä aikaan kaikenlaisia kommentteja vaatetukseen panostamisesta. "Kaikki on poliittista" ja "henkilökohtainenkin on poliittista" sanoivat jo taistolaiset aikanaan -70-luvulla. Ei asia siitä ole mihinkään muuttunut. Eli pukeutumisen rappio on seurausta yleisestä välinpitämättömyyden yleistymisestä yhteiskunnassa. Miksi tätä pitäisi kaihtaa keskustelunaiheena ja/tai pyrkiä vaientamaan tämä kaikkien nähtävillä oleva ilmiö salaliittoteoretisointina? Ymmärrän että palstan sääntöihin kuuluu, ettei suoranaisesti väännetä politiikasta. Mutta tämä vaatetuskysymys on epäsuorasti mitä poliittisin. Kuten Konstig jossakin sanoi, nykyajan punkia on se, että vetää kravatin kaulaan.

Klassiseen pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla varsinkin luulisi ymmärrettävän tämän konservaiivisten arvojen ja konservatiivisen, klassisen pukeutumisen yhteenkuuluvuuden. Larppausta klassinen pukeutuminen taas varmasti on niille, joiden viiteryhmää poliittis-maailmankatsomuksellisella tasolla ovat hipsteriys ja kulttuurimarxilaiset ajatukset. Klassista pukeutumista voi tietenkin harrastaa myös Kalliossa ja Punavuoressa, mutta silloin se tosiaan tehdään "ironisesti" ja "läpällä". En oikein ymmärrä miksi tällaisiinlarppaajiin tulisi suhtautua klassiseen miesten pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla kovinkaan vakavasti.

Hei!
Niinpä tosiaan kirjoittelinkin.  Eipä ole kirjoitukseesi juuri lisättävää, täytyy vain toistaa, että on mukava että täällä on toinenkin näitä asioita samasta näkökulmasta katsova. No, pari lisäystä kuitenkin tuli mieleen.
Ensinnäkin, kaikki konservatiivit eivät pukeudu klassisesti tietenkään, mutta juuri konservatiiville se on luontevinta. Siinä missä hipsteri pukeutuu sinne päin klassisesti läpällä, konservatiivi tekee sen tosissaan. Kulttuurimarxismiin/hipsteriyteen kuuluu juuri tuo, että lähes kaikki tehdään ironisesti. Minusta aito konservatiivi on myös kulttuurisellainen, jolloin se näkyy pukeutumisessa.
Toinen pointti, mikä tuli mieleen on, että tähän liberaaliin larppauskäsitteeseen kuuluu myös nuorten miesten ohjeistaminen jonkinlaiseen semijonnetyyliin, jotta ei vahingossakaan oltaisi liian klassisia. Esim. hattua ei saisi käyttää ymv. En tähänkään lähde mukaan. Isoisäni käytti homburgia n.21-vuotiaasta 50-luvulla ja hänen isänsä fedoraa tmv 17-vuotiaasta 1920-luvulla, ja hyvältä näyttivät. Kun pukeudun pukuun, viimeistelen sen mieleiselläni hatulla ja kulttuurimarxistien mielipiteistä viis veisaan. En myöskään valitse äärimmäisen skinny lapel -takkeja ja slim fit -pukuja, koska ne ovat rumia nykyviritelmiä mielestäni.
En halua elää elämääni niin, että odottelen turhaan, milloin saavutan jonkun kuvitteellisen ikärajan hatun ymv käyttöön, vaan käytän aina kun on luonteva sauma.

[RexMundi]

Kulttuurimarxismi argumenttina on jotenkin kyseenalainen; ajatus jostain vasemmistoliberaalien ylivallasta ja mielipiteenohjauksesta niin politiikassa, kulttuurissa, maallistumisessa kuin pukeutumisessakin kaipaisi tuekseen jotain faktaakin.

Ehkä pukeutumisessakin pitää vain hyväksyä se, että "ajan henki" ja yhteiskunnan arvot ovat nykyisin monimuotoisemmat kuin joskus aiemmin. Siihen miksi klassinen pukeutuminen ei ole enää vallitseva standardi on varmasti paljon syitä, joita voi eritellä ja analysoida, mutta epämääräinen kulttuurimarxismin mörkö ei sellaisenaan selitä vielä yhtään mitään.

Hattujen käyttö niin miehillä kuin naisillakin on todellakin huomattavasti vähentynyt kulta-ajoistaan (tämänkin käänteen syitä voi pohtia). Nyt hatun käyttö etenkin arkiympyröissä on poikkeus normaalista ja siten kiinnittää jossain määrin huomiota. Jos hattua pystyy luontevasti kantamaan, ja se on sopusoinnussa muun pukeutumisen kanssa niin siitä vaan. Itsekin toivottaisin hattujen uuden tulemisen tervetulleeksi. Mutta hatun käyttö vain ja ainoastaan itsearvoisena tehosteena kuin ylimääräisenä huutomerkkinä ei mielestäni ole yhtään sen arvokkaampaa kuin hipsterien läpällä ja ironisesti käyttämät tehosteet. Mutta kuten sanottua, jos hattu on luonteva ja sopusointunen osa muuta pukeutumista niin enemmän kuin hienoa -  ja toivottavasti moni seuraa esimerkkiä ja hattujen uusi esiinmarssi osana normaalia pukeutumista alkaa.

[salaryman]

Telkkarissa pyörii mainos, joka alku jäi kaivelemaan alitajuntaani. Mainoksessa nuori nainen loikkii koiran kanssa rannalla ja toteaa kameralle jotenkin näin: ”Minusta ei tule koskaan aikuinen.”

Tämän stringin viimeisimpiä päivityksiä lukiessa tuli mieleen, olisikohan tuossa mainosrepliikissä jotain ajastamme kertovaa viisautta?

Omia lapsia vaatettaessa on joutunut todistamaan miten nopealla rotaatiolla jälkikasvun garderobia joutuu uudistamaan: Parhaassa/pahimmassa – miten sen nyt ottaa – suurin osa vaatteista vaihtuu ihan käytännön syistä uusiin parikin kertaa vuodessa.

Vaateteollisuus tietysti vastaa kuluttajien tarpeisiin ja tuottaa kohtuu edullista ja tarkoitukseen riittävän laadukasta vaatetta. Kestävät sen ajan mitä kestävät ja uutta tilalle.

Tällä tavalla lapset tulevat huomaamattaan kasvatetuksi ajattelutapaan jossa vaatteet ovat massakulutustavaraa josta hankkiudutaan tunnontuskitta eroon kun alunperinkin lyhyeksi ajateltu elinkaari on kuljettu loppuun.

Sitten on tämä aikamme fiksaatio nuoruuteen ja ikuisen nuoruuden tavoitteluun.

Aika tekee meidän kaikkien kohdalla tehtävänsä, vaikka moni pyrkii kaikin keinoin kieltämään tämä tosiasian ainakin omalta kohdaltaan. Nuoruuteen tai jopa lapsuuteen halutaan tarrautua kiinni yli senkin pisteen kun touhu muuttuu ulkopuolisten silmissä naurettavaksi.

Luulen, että tuon yllävuodatetun vuoksi moni jatkaa pitkälle aikuisuuteen kotona opittua kaavaa pukeutumisen suhteen; Vaatteet ovat lyhytkestoisia hyödykkeitä joita hankitaan rutiininomaisesti samoja kanavia pitkin joista vanhemmatkin teininsä vaatettivat. Teinivuosien pukeutumistottumuksia venytetään muutenkin yli ajan kohtuuttomuuksiin saakka, luulisin tämän olevan jonkinmoista tarrautumista taakse jääneeseen nuoruuteen.

Itse näkisin asian siten, että klasssinen pukeutuminen - miten sen sisällön kukin sitten ymmärtääkään - koetaan "aikuisten" jutuksi, tavallaan muistutukseksi siitä, että aika kuluu ja joka päivä ollaan päivän verran lähempänä kuolemaa.

[Ville]

Nuoruudessa, jos nyt muistelen oman ja lähipiirin esimerkeistä, on ohimeneviä vaiheita. Jos tuntee itsensä hevariksi, siinähän menee väkisin vaatekaappi vaihtoon, kunnes klubittaminen tuntuukin kovalta jutulta, ja sitten herättää itämainen hengellisyys. Joka vaiheessa ulkoasu on osa jonkinlaiseen ryhmään kuulumisessa. Huonompi on homma, jos hepeneet täytyy vaihtaa pelkästään "muodin" vuoksi tai saadakseen uutta. UUSI on se taikasana, jolla vaateteollisuus on houkutellut päälle sata vuotta. Netistä löytyy noita maagisia Apparel Arts -lehden skannauksia, ne kun olivat kauppa-alan julkaisu, niissä annetaan tarkkoja ohjeita myynnin kasvattamiseen ja asiakkaiden tyydyttelyyn. Uusi on aina myynyt.

[uuno]

sekä modernia bisnestyyliä joka mielessäni yhdistyy tohkeissaan käsiään heilutteleviin konsultoinnin dynaamisiin osaajiin.

Konsulteissa on paljon variaatiota.  Sen sijaan nämä navy pikkutakki - harmaat flanellihuosut -tyyliset suositukset, joita täällä foorumilla näkee, tuovat mieleen nuorehkot B2B-myyntimiehet, jotka varmastikin ovat kiitollisia tämän kaltaisille foorumeille, joilla suoraan kerrotaan, miten se bisnestyyli löytyy.  Ja jos saisi itsensä irrotettua tuosta mielikuvasta lipevästä myyntimiehen hymystä tuollainen tyyli olisikin ihan kiva.

[MrDapper]

Kiitos linkeistä Konstigin mainioihin kirjoituksiin. Kuvailemasi kehitys on ahdistanut ja vaivannut minua lapsesta saakka, ja kristittynä näen siinä tiettyjä merkityksiä. Kulttuurimarxistit ja liberaalit tuon kehityksen ovat aikaansaaneet, ja pukeutumisen murros on kulkenut käsikynkkää perinteisten arvojen murenemisen kanssa samojen ihmisten toimesta. Nämä itseään suvaitsevana ja liberaalina pitävät postmodernistit ovat internetissä, niin tällä forumilla, ylilaudalla, redditissä kuin muuallakin niitä, jotka pyrkivät demonisoimaan ja tekemään naurunalaiseksi normaalia, klassista miesten pukeutumista. Heidän lanseeraamiaan käsitteitä on mm. "herrasmieslarppaus", joka tarkoittaa kaikkea muuta kuin nykyisin normatiivista "kasuaalia" pukeutumista. Tällä palstalla esimerkkejä liberaalien asenteista löytyy mm. ketjuista 'Hatut' joissa moni kirjoittaja leimaa pukuhatut postmoderniin liberaaliin kulttuuriin sopimattomiksi jäänteiksi, joiden käyttäjiä he luonnehtivat hyvin rumasti, vaikk'eivät kuunaan sietäisi moista puhetta muista "vähemmistöistä". Ketjussa "klassisen pukeutumisen filosofia" eräs kirjoittaja demonisoi klassisen miesten pukeutumisen assosioimalla sen brittiläiseen 1800-luvun kolonialismiin, kulttuuri-imperialismiin ja rasismiin mikä implikoi että ilmeisesti joku hipsterityyli, metriaeksuaalius tms on nykyään sitä poliittisesti korrektia hyvien ihmisten tyyliä.
Itse olen päättänyt taistella tätä kehitystä vastaan ja olla alistumatta siihen. Jos todella elämme liberaalissa, suvaitsevaisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, myös konservatiivinen tyyli on suvaittava ilman ivaa ja pilkkaa.
p.s. Mistäköhän tuo rikollinen nuorimies oli saanut homburg -hattunsa ja villakangastakkinsa, kuitenkin kalliita vaatekappaleita...
p.p.s. mukava huomata, että täällä on muitakin miestentyyli. nykytilasta huolestuneita.

Hei! Kirjoittelit tuolla velmuiluketjussa ja aikaisemmin muistaakseni jossakin muuallakin kulttuurimarxismin ja yleisen liberalisoitumisen vaikutuksesta pukeutumiseen. Tämä aiheuttaa aina joissakin keskustelijoissa selkäydinreaktion ja halun vaientaa kaiken tällaisen puheen "salaliittoteoriana". Minusta pukeutumiskysymykset eivät ole mikään muusta elämästä irrallaan oleva entiteetti, vaan heijastelevat mitä suurimmassa määrin ympäröivän maailman arvoja ja arvostuksia. Siitä johtaen voi vain päätellä, että liberalisoituminen tosiaan on vienyt klassisen pukeutumisen marginaaliin ja jo varsin kasuaalikin tyyliä painottava pukeutuminen saa ympäristössä aikaan kaikenlaisia kommentteja vaatetukseen panostamisesta. "Kaikki on poliittista" ja "henkilökohtainenkin on poliittista" sanoivat jo taistolaiset aikanaan -70-luvulla. Ei asia siitä ole mihinkään muuttunut. Eli pukeutumisen rappio on seurausta yleisestä välinpitämättömyyden yleistymisestä yhteiskunnassa. Miksi tätä pitäisi kaihtaa keskustelunaiheena ja/tai pyrkiä vaientamaan tämä kaikkien nähtävillä oleva ilmiö salaliittoteoretisointina? Ymmärrän että palstan sääntöihin kuuluu, ettei suoranaisesti väännetä politiikasta. Mutta tämä vaatetuskysymys on epäsuorasti mitä poliittisin. Kuten Konstig jossakin sanoi, nykyajan punkia on se, että vetää kravatin kaulaan.

Klassiseen pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla varsinkin luulisi ymmärrettävän tämän konservaiivisten arvojen ja konservatiivisen, klassisen pukeutumisen yhteenkuuluvuuden. Larppausta klassinen pukeutuminen taas varmasti on niille, joiden viiteryhmää poliittis-maailmankatsomuksellisella tasolla ovat hipsteriys ja kulttuurimarxilaiset ajatukset. Klassista pukeutumista voi tietenkin harrastaa myös Kalliossa ja Punavuoressa, mutta silloin se tosiaan tehdään "ironisesti" ja "läpällä". En oikein ymmärrä miksi tällaisiinlarppaajiin tulisi suhtautua klassiseen miesten pukeutumiseen keskittyvällä keskustelupalstalla kovinkaan vakavasti.

Lisätietoja hipsteriydestä poliittis-maailmankatsomuksellisena ilmiönä?

Lisäksi meidän tulisi tätä logiikkaa noudattaen todeta että farkuissa ja tennareissa viihtyvä henkilö ei voi siis mitenkään olla konservatiivi. Jokin tässä ei oikein tunnu täsmäävän, tai sitten en vaan ymmärrä...

Hipsteriys poliittis-maailmankatsomuksellisena ilmiönä edustaa pääosin arvoliberaalia vasemmistolaisuutta. Se on täysin maallistunutta tai korkeintaan 'henkistä' (itämainen henkisyys tms). Hipsterin elämä pyörii länsimaisen jälkikristillisen populaarikulttuurin ympärillä. Perinteisiä arvoja ja estetiikkaa ei arvosteta ja niistä nimenomaan otetaan vaikuteita vain postmodernin ironisesti.

Mitä tulee toiseen kysymykseesi, farkuissa ja tennareissa tilanteessa kuin tilanteessa (myös sitä klassista pukeutumista vaativissa) viihtyvä henkilö ei pohjimmiltaan ja syvimmiltään ole konservatiivi, eikä tietenkään kulttuurikonservatiivi. Toki hänellä voi olla joissakin poliittisissa kysymyksissä konservatiivisia mielipiteitä, mutta hänellä ei ole koherenttia konservatiivista maailmankuvaa, ja mielikuvat perustuvat ennakkoluuloihin eikä asioiden omakohtaisen tutkimisen pohjalta muodostuneeseen arvopohjaan. Tällainen henkilö on ns MV-lehti/rajakki"konservatiivi" todennäköisimmin.

[salaryman]

Enpä tiedä, onko mitään mieltä yrittää tehdä henkilön pukeutumisesta mitään syvemmälle meneviä johtopäätöksiä tämän maailmankatsomuksesta tai ajattelusta muuten kuin pukeutumisen suhteen?

Muotimaailma leikittelee kohtuullisen röyhkeästi voimakkaillakin uskonnollisilla ja poliittisilla symbooleilla ja ikoneilla, eikä esimerkiksi Che Guevara -paitaan pukeutunut välttämättä tunnista tai tunnusta p.o. ikoniseen kuvaan kiinnittyneitä arvoja.

Ikävä kyllä, ihmismielellä on vahva pyrkimys lokeroida asioita, ilmiöitä ja myös ihmisiä hyvinkin triviaalien havaintojen pohjalta. Erityisen ärsyttävää on usein pinnalle pulpahtava tarve luokitella ihminen yksittäisen, asiayhteydestään irroitetun lauseen tai jopa yksittäisen sanan perusteella. Tiedättehän tämän kuvon: " Sanoit siis, että mielestäsi * on *! Siksi sinun pitää olla myös sitä mieltä että * on *! Siksi olet vastenmieleinen *** ja me vihamme sinua!

Saman mallin voi hyvin venyttää toimimaan vaatetukseen, kuvittelemme yhdellä vilkaisulla tietävämme niinsanotusti kaiken kanssaihmisestä ihan vain koska uskomme ylimielisesti että suhtautuminen pukeutumiseen tarkoittaa vääjäämättä kaikkien muidenkin henkilöä määrittävien attribuuttien seuraavan perässä.

Olisi tietysti kivaa jos voisimme esimerkiksi todeta, että klassista pukeutumista taidokkaasti toteuttava henkilö olisi yhtä huolellinen ja kunnianhimoinen muillakin elämänalueilla, mutta tässä(kin) kysymys on vain halo-efektiin sortumisesta.

Freud sanoi, että joskus sikari on vain sikari, ja ihan samalla tavalla voidaan sanoa, että pukeutuminen manifestoi ensisijaisesti henkilön suhtautumista pukeutumiseen, harvemmin mitään muuta. Asioiden ja ilmiöiden ylitulkitseminen harvoin tuottaa mitään hyvää.

[Ville]

Kaupungeissa ostetaan enemmän vaatteita ja käydään enemmän salilla. Fyysistä työtä on vähemmän kuin maalla ja palkkataso korkeampi, mutta myös ensivaikutelma selittää ilmiötä. Kaupungeissa suurin osa vastaantulevista on tuntemattomia, eikä meillä ole aikaa pysähtyä jututtamaan jokaista. Täytyy siis tehdä jotain ensivaikutelman mukaisia tulkintoja kadulla, jotta osaa vaikkapa vaihtaa toiselle puolella katua jonkun häröpallon lähettyvillä. Kun ei voi syventyä toiseen, ottaa sen, minkä nopeasti mieleensä saa.

[MrDapper]

Vaikea oman pikku kuplan perusteella ainakaan nähdä suoraa yhtäläisyyttä klassisen pukeutumisen ja perinteisen konservatiivisuuden välillä. Omaan tuttavapiiriin kuuluu paljonkin laadusta ja/tai klassista pukeutumista arvostavia ihmisiä, ja suurin osa on silti polittisesti ja uskonnollisesti varsin liberaaleja. En tosin väitä tietäväni tämän rajallisen ja vinoutuneen otannan pohjalta laajemmin yhteiskunnan liberaaliuden/konservatiivisuuden ilmentymisestä pukeutumisessa yhtään mitään.
Enemmänkin näen, että puketumiskulttuurin hajoaminen poispäin klassisesta on seurausta kapitalisesta markkinataloudesta (jota eräät konservatiivipuolueetkin erityisesti edustavat), ja sen tarpeesta luoda kuluttajille jatkuvasti uusia todellisia tai kuviteltuja tarpeita ja trendeja joiden avulla edistää omaa myyntiä. Toisaalta vapaampi ja vapaamielisempi yhteyskunta myös mahdollistaa erilaisten tyyylisuuntien esiinnousun, ja hyvä niin. Edes viihdeteollisuutta ei kuitenkaan voi pitää yksin syyllisenä; eivät puvut ole miehiltä minnekään kadonneet elokuvissa ja tv-sarjoissa, päinvastoin.

Tunkkaiseen yhtenäiskulttuuriin ei ole (toivottavasti) paluuta, mutta klassisella pukeutumisella on ajattomuuden ja kestävyyden arvostuksenkin kautta ihan uusi nousun paikka.

Ovatko nämä tuttavapiirisi ihmiset ammateissa ja asemissa, joissa edellytetään formaalia pukeutumista? Onko heidän klassinen pukeutumisensa (puvut, irtotakit jne) muodinmukaista? Esim. slim fit pukuja joiden puvuntakeissa kapeat kaulukset ja lyhyempi pituus, housuissa lyhyet lahkeet? Trendikkäästi kuvioituja (floraaliprintti tms) kauluspaitoja? Värikkäitä kuvioituja taskuliinoja luovasti taiteltuna ja käytössä varsinkin ilman solmiota? Kapeita ja/tai kirkasvärisiä ja erikoisesti kuvioituja solmioita? Ruskeat kengät puvun kanssa? Mikäli vastaus yhteenkin on kyllä, he eivät pukeudu konservatiivin tapaan klassisesti, vaan trendikkään  (=kulttuurimarxistisen) "klassisesti".

[Tumppi$]

........heijastelevat mitä suurimmassa määrin ympäröivän maailman arvoja ja arvostuksia..........

............Eli pukeutumisen rappio on seurausta yleisestä välinpitämättömyyden yleistymisestä yhteiskunnassa..........

Näin ei pitäisi tehdä, että lainaa pitkästä kirjoituksesta vain pari lausetta, koska se voi saattaa alkuperäisen kirjoittajan huonoon valoon, mutta voin todellakin allekirjoittaa nuo kaksi lausetta. On tosiaan "hyvin kiellettyä" puhua noin suoraan nykyään, mutta noin se asia vain valitettavasti on. Itse olen huomannut tuon välinpitämättömyyden ihan omassa tuttavapiirissä varsin konkreettisesti. Tai oikeammin, sitä näkee tänä päivänä ihan joka ainoassa paikassa, myös muuten tälläkin foorumilla. Lyhyestä virsi kaunis osaltani tällä kertaa. Hyvin kirjoitettu postaus kokonaisuudessaankin, vaikka vähän tökerösti lainasin siitä vain nuo pari poimimaani lausetta. 

[RexMundi]

Ovatko nämä tuttavapiirisi ihmiset ammateissa ja asemissa, joissa edellytetään formaalia pukeutumista? Onko heidän klassinen pukeutumisensa (puvut, irtotakit jne) muodinmukaista?.......... Ruskeat kengät puvun kanssa? Mikäli vastaus yhteenkin on kyllä, he eivät pukeudu konservatiivin tapaan klassisesti, vaan trendikkään  (=kulttuurimarxistisen) "klassisesti".

No eipä kyllä täsmää oikein yksikään noista. Toki työelämä asettaa omia odotuksia soveliaalle ja tilanteenmukaiselle pukeutumiselle, ja ruskeisiin kenkiin puvun kanssa olen itsekin syyllinen.

Terminä "kulttuurimarxismi" kaipaa ensin jonkinalaisen selkeän määritelmän, jotta siihen voi ottaa kantaa. Poliittiseen vasemmistoon viittavana se ei kelpaa selityksenä, koska muotitrendejä luo ja levittää nimenomaan kapitalistinen jatkuvaan uuden myyntiin pyrkivä yritysmaailma.