Pointtinani oli lähinnä se, että nuo kengät eivät missään nimessä olleet ylellisyystuotteita, vaan käyttöesineitä joita suurimman osan ihmisistä oli mahdollista hankkia.
Eihän se eroa nykypäivästä.
Suomalaisen keskituntipalkka on 15-20 euroa tunnissa eli Suomestakin ostettuna laatukengät saa parin päivän uurastuksella. Tosin jos, kuten myös vuonna 1930 pitäisi, vähennetään verot, asumismenot ja vastaavat niin rahaa ei enää jääkään samalla tavalla käteen.
Toisekseen tuohon aikaan vaihtoehtoja ei ollut kamalasti.
Maaseudullakin kierteli vielä 1950-luvulle saakka suutareita korjaamassa vanhoja ja jopa tekemässä uusia kenkiä. Samanlaista massatuotantoa ei vielä ollut vaan se yleistyi vasta toisen maailmansodan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Suomi vain on pieni ja pitkään köyhänä ollut valtio, joten ostovoimaista massaa ei ole ollut Englannin, Keski-Euroopan, USA:n tai edes Ruotsin vertaa, joissa myös suutarin ammatti harveni, kenkämerkkejä kuoli ja noista maistahan ne massatuotantokengätkin ovat peräisin.