T-paidoissa absoluuttisen laadun mittari on kuitupituus. Tämän toteaa helpoimmin ottamalla pari-kolme senttiä paitaa peukkujensa väliin, venyttämällä alueen tuplamittaan (jos ei onnistu, hyvä!) ja katsomalla, ilmestyykö alueelle pörröä tai nyppyjä. Jos ilmestyy, puuvilla on huonoa tai korkeintaan keskinkertaista. Paita voi olla hyvä, mutta se ei kestä.
Istuvuus on subjektiivista. Jos kyse on aluspaidasta, elastaani ei haittaa asiaa. Ei välttämättä päällyspaidassakaan. Oma lempipaitani on n. 8v vanha "supima"-logolla myyty rätti. Femman, muoto on pysynyt. AA:n paidoissa taas olen törmännyt sekä tosi hyvään (pieksee "sä maksoit T-paidasta kuinka paljon" -merkit 6-0) että huonoimman H&M -kuran alittaviin versioihin. Arpapeliä - luomukamansa voi olla marginaalisesti parempaa kuin muut. AA sentään edes jotenkin tietää, missä brändinsä paidat tehdään ja pitävät leikkauksen saman mallin sisällä yhtenäisenä.
FOTL oli kasarilla kova, sen jälkeen en ole yhteenkään hyvään brändin T-paitaan törmännyt. Valmistajat vaihtelevat ja setti on aina (poikkeuksetta) lyhytkuituisinta puuvillaa ikinä. Vastineena saman brändin kasarilla tehty T-paita on vielä musta, vaikka on pesty valkopyykissä useampaan kertaan. Nyppyjä ei ole.
Suomalaisista suosittelen vilkaisemaan Rockseria/R-collectionia. Vaikka takana ovat ne ajat, jolloin firma käytti yksinomaan Finlaysonin korkealaatuista puuvillaa, ei laatu ole silti täysin olematonta. Slimmistä kamasta löytynee monelle sopivaa settiä. Lisäksi painatuspuolikin onnistuu (jos on kavereita ja tarve).
