Ei poistoja 2015 ketjussa:
Minä en ainakaan lupaa mitään. Nyt on sellainen olo, että tästä se vasta alkaa.
Toisin kävi. En ostanut ennen syksyä juuri mitään, paitsi lenkkarit ja jonkun swetarin. Keskityin enemmän hyödyntämään mitä olin jo ostanut, sillä vaatekaappi tuntui jo aika kattavalta. Vaatteet ovat myös melko hyvin yhdisteltävissä, ja tyyli tuntuu nyt yhtenäiseltä.
Parhaimpia hankintojani (eniten käytössä):
- Tummanharmaa crewneck neule
- Tummansininen v-neck neule
- Puuvillaiset BD kauluspaidat (useita)
- Raakadenim farkut
- Vaaleat chinot
- Ruskeat sammarit
- Ruskeat broguesaappaat
- Mokkaderbyt
- Kalanruototweed irtotakki
- Oikean kokoiset käsineet (kaikki nämä vuodet liian isoilla hanskoilla!)
- Flat cap
- Harkiten hankitut vyöt ja laukku
- Rannekello
Jotain hutiostoja tuli tehtyä (jo 2014), "kun halvalla sai", mutta kirjataan ne oppirahoihin. Vääriä värejä ja huonoksi havaittuja materiaaleja. Esimerkiksi kauluspaitojen suhteen olen tullut erittäin kriittiseksi. En voi enää sietää keinokuituisia karheita kauluksia.
Joitakin brändivaatteita (Gant, PRL) kokeeksi hankittuani olen havainnut tuntevani inhoa niitä kohtaan osin turhaan, ja saatan ostaa niitä jatkossakin. Pääosassa edelleen leikkaus, värit, materiaali ja sopivuus mittoihini sekä tyyliini. Mittavaatteiden hankkimista olen miettinyt, mutta en ole vielä lähtenyt siihen.
Kenkien suhteen tunnustelen edelleen mikä on oikea kokoni. Kokeiltuani napakasti istuvia kenkiä, olen huomannut että jalkani ovat selvästi eri kokoiset. Jos ostan pienemmän jalan mukaan, toinen puristaa, ja jos isomman mukaan, on toinen väljä. Hankintalistalla on yhä mustat cap toe juhlakengät. Haaveilen edelleen mittakengistä, mutta ne ovat myös kustannuskysymys.
Kenkien hoitajana olen kehittynyt, ja "saan" hoitaa nykyään lähipiirini kengät. Tunnen iloa kulahtaneiden kenkien eloon herättämisestä.
Irtotakit tulivat setteihin osana rentoa pukeutumista, kun hommasin syksyllä pari mukavaa takkia. Solmio päätyi kaulaan yhä harvemmin, mutta huomasin silloin kantavani sitä luonnollisemmin. Itsekin olen hieman sortunut solmioiden ja taskuliinojen "keräilyyn", mutta pakkohan sitä on ollut jotain hankkia, että on jotain kaulaan ja taskuun laitettavaa.
Tyyleistä ketunmetsästäjätweed ja ivy tuntuvat yhä vahvistuvan. Mitään kostyymia en kuitenkaan ole hankkinut enkä aiokaan. Tyyli saa kehittyä hitaasti, pala palalta, yksittäinen hankinta kerrallaan. Preppytyylisten kirkkaiden kesäpaitojen katseleminen saa minut haaveilemaan kesästä, ja jotain tällaista saatan ottaa kesäpukeutumiseeni. Mitään radikaalia suunnanmuutosta ei kuitenkaan ole luvassa. Purkkarit, driverit tai loaferit aion kuitenkin hommata kesäksi, ja armeijan reisitaskushortsit vaihtunevat astetta siistimpiin.
Tajusin myös miten huonosti istuvia ja heikkolaatuisia pukuni ovat. Navy tai charcoal puku on hankintalistalla, ja todennäköisesti kokeilen nyt Suit Supplya.
Automaatti-Seiko on löytänyt paikkansa ranteessa, mutta tätä ihmeellisempiin kelloihin en ole vielä hurahtanut. Tunnen kyllä iloa napsauttaessani sen ranteeseen.
Hutiostokset päätynevät hyväntekeväisyyskirppareille.