Aikakauslehdet

[Alhazen]

Löytyykö New Yorkeria Helsingin Akateemisesta?

Pitäisi löytyä. Tilaus Suomeen on 112 dollaria, mikä ei ole ihan tolkuton hinta laatujournalismista - ainakin itseeni NY:n sanotaanko positiivisella tavalla elitistinen tyyli uppoaa hyvin. Tilauksen voi tehdä myös sähköisestä näköislehdestä, joka kolahtaa suoraan sähköpostiin ja suurin osa lehdestä on myös luettavissa sen kotisivuilta ilmaiseksi.

[rjs]

Joo, huomasin että suurin osa on kotisivuilla ilmaisena. Jotenkin se ei ole silti sama asia kuin paperiläpyskä.

Olisi suotavaa että täällä hesarilandiassakin osattaisiin suhtautua terveellä tavalla "elitismiin", ettei aina tarvitsisi pyydellä anteeksi sitä että on kiinnostunut muistakin asioista kuin mitä Sanoma-konserni katsoo parhaakseen suomalaisille tuputtaa.

[werther]

Mielenkiintoista havaita, että jo kolme kirjoittajaa -ja minä nyt neljäntenä- on maininnut Tähtivaeltajan, tuo scifi-painotteisen alakulttuurilehden, jonka lukija tyypillisesti pukeutuu mustaan nahkaan ja niitteihin (=yleinen uskomus -80- ja 90-luvulla). Ajat ovat totisesti muuttuneet.

[vhild]

^Vhild, oletko Leica-kuvaaja? Itseäni on kovasti kiinnostanut legendaarinen M-sarja (kenties M9) mutta minulla ei ole minkäänlaista kokemusta vakavasti otettavasta kuvaamisesta eikä digikuvaamisesta ollenkaan. Jos kuvaat M-sarjalaisella tai jollakin muulla Leicalla, kuulisin mielelläni kokemuksiasi. Noiden hinnat ovat kyllä niin pirun suolaisia, että aivan vielä asia ei ole ajankohtainen. Sen kuitenkin tiedän, että kun hankin kameran, en aloita millään aloittelijan harrastelijamallilla, joka ei pidemmän päälle ole kuitenkaan mistään kotoisin. Leican M-kamerat vaikuttavat sieluni kanssa harmoniassa olevilta, siitä kiinnostus. Mielelläni kuulisin, minkälaista rangefinder-kameralla kuvaaminen on käytännössä.

Juu, siirryin takaisin filmiin vuosi sitten. Leicoilla kuvaaminen on hankalampaa tietyllä tavalla vs. peilikamerat, mutta antoisampaa. Ja onhan se kiva kerätä katseita...Itse käytän M6- ja M4-kameroita, ja linssejä on väliltä 35-90mm. Rangefindereissä 90mm on aikalailla maksimi, ja muutenkin välillä on vaikeaa "kuvitella" millainen kuvasta tulee, koska sitä ei näe samalla tavalla kuin peilikamerassa, mutta toisaalta kuvaaminen on intuitiivisempaa ja nopeampaa. M6 runkoja saa lähtien n. 700€ käytettynä ja siihen 50mm linssi lähtien käytettynä n. 500€. Täältä lisätietoa: http://www.l-camera-forum.com/leica-forum/index.php?langid=2

[signorlaine]

Rangefinderforum on myös antoisa palsta mittaetsinkameroista kiinnostuneille, http://www.rangefinderforum.com/?styleid=30

Itselläni oli vastikään Zeiss Ikon -runko mahtavalla 35/2 Biogonilla. Pidän mittaetsinkameroiden verrattain pienestä koosta, yksinkertaisuudesta ja kuvaustavasta.

Ja itse aiheesta: minulle tulee kestotilauksena ainoastaan Tieteen Kuvalehti: Historia ja Helsingin Sanomat. Pyrin lukemaan enemmän kirjoja lehtien sijaan.

[tuomas]

Mielenkiintoista havaita, että jo kolme kirjoittajaa -ja minä nyt neljäntenä- on maininnut Tähtivaeltajan, tuo scifi-painotteisen alakulttuurilehden, jonka lukija tyypillisesti pukeutuu mustaan nahkaan ja niitteihin (=yleinen uskomus -80- ja 90-luvulla). Ajat ovat totisesti muuttuneet.

Se on jännä havainto. Aika samankaltaisia lehtisuosikkeja täällä jengillä muutenkin, vaikka lehdet liikkuvatkin aivan laidasta laitaan.

Unohtui mainita, että selailen aina läpi kaikki vaimon naistenlehdet. Sinänsä joutavan Olivian ruokajutut ovat muuten erittäin hyviä.

[diletantti]

^
Ahh, naistenlehdet. En ole koskaan ymmärtänyt naistenlehtien menekkiä, enkä mitä muut naiset niissä oikein näkevät. Tietoa/viihdettä/juoruja...? Onneksi olen löytänyt akateemisen kattavasta tarjonnasta minuakin kiinnostavia aikakausilehtiä.

[i v y m a n]

^jaat mitä ilmiselvimmin vaimoni näkemyksen... Mrs Ivy ei voi sietää niitä, mitä nyt hankkii kerran, pari vuodessa jonkin Glorian irtonumeron naureskellakseen sile / saadakseen siitä viha-kicksejä / kiusatakseen itseään.. Tiedä häntä. Itse luen parturikäynnillä toisinaan Gloriaa, hieman samoista syistä, silloin kun en viitsi ärsyttää itseäni Imagen tekonokkelalla ja muka-rankalla helsinkikeskeisyydellä.

[OFlahertie]

^Image aiheuttaa täälläkin vihanpurkauksia.

Itselleni tulee Helsingin Sanomat, jota lukee lähinnä vaimoni, Time ja Parnasso. SK:n tilasin viime viikolla uudestaan muutamaksi kuukaudeksi. Ajattelin katsastaa, josko päätoimittajan taso olisi noussut.

[Petuski]

Tiedä sitten, mutta Glorian uusi päätoimittaja Sami Sykkö totesi Nyt-liitteessä, että Gloria on Suomen paras miesten lifestylelehti. Mies lukijoita on kuulemma yli 50 000. Oli miten oli, mielummin luen parturissa kyseistä lehteä kuin jotain tekniikan maailmaa.

[i v y m a n]

Periatteessa Suomessa voi vaikkapa Vartiotorni voi ilmoittaa olevansa 'miesten lifestyle -lehti', sen verran vähän on kilpailua.

Toki itsekin luen Gloriaa ennemmin kuin Tekniikan Maailmaa, ihan missä tahansa. Sen verran kuivaa kamaa TM on. Poikkeuksena jotkut vanhat 70-80-luvun numerot, huippuna mm se 1981 lehti jossa taatusti kuivakkaan TM-tyyliin koeajettiin katujyrä. Kovaa peliä Bostonissa, sanoisin.

[Jälkiviisas]

Suomen Kuivalehti on kyllä aika pitkästyttävä tapaus.
Sen takia luenkin mieluummin Spiegeliä ja New Yorkeria, joista ensinmainittua SK yrittää kopioida.

Suomalaisista monen muun lailla Tähtivaeltaja on sydäntä lähellä jo reilusta toista vuosikymmentä.

[Jami]

Tilasinpa Mondon juuri. Olen lehteä tykännyt lukea, oli tovin tauolla ja nyt sai taas kohtuu järkevän paketin parin kirjan kera.

[jda]

Mondoa minulle ehti kertymään aina ensimmäisestä numerosta vuodelta 2002 viime kesään saakka kaikki numerot, kun päätin lopettaa tilauksen. Tykkäsin lehteä lukea, mutta päättömän hintainen kestotilaushinta (olisiko ollut noin 70 euroa) ja ulkomaille muutto saivat lopettaa tämän perinteen. Lehdestä on kyllä hyviä tarjouksia ja kun kaupan päälle saa vielä matkaoppaan tai kaksi, niin pitää harkita uusintatilausta hamassa tulevaisuudessa.

Olen viimeisen parin vuoden aikana tilannut lisäksi The Economistia ja Imagea, lisäksi paremmalle puoliskolle tuli Suomen Kuvalehti. Kaikkia saivat jäädä kun a) viikottaiset lehdet jäivät liian usein lukematta ja b) suomalaisia ei viitsinyt tilata ulkomaille.

Nyt The Economist tulee luettua joskus töissä ja irtonumeroina ostettua Britti-Esquirea, Economistin Intelligent Lifea ja Monoclea. Lisäksi joskus satunnainen Time tai Newsweek.

Sanomalehtiä ei ole jotain tarjousjaksoja lukuunottamatta tullut tilattua, menevät liiaksi vain lukemattomana paperinkierrätykseen. Itselleni sopivan harvoin ilmestyvä, mutta riittävästi luettavaa tarjoava aikakauslehti on parasta mahdollista mitä kotiin postiluukusta voi saada. Tosin tällä hetkellä ei siis tule mitään:D

[Jami]

Mondoa minulle ehti kertymään aina ensimmäisestä numerosta vuodelta 2002 viime kesään saakka kaikki numerot, kun päätin lopettaa tilauksen. Tykkäsin lehteä lukea, mutta päättömän hintainen kestotilaushinta (olisiko ollut noin 70 euroa) ja ulkomaille muutto saivat lopettaa tämän perinteen. Lehdestä on kyllä hyviä tarjouksia ja kun kaupan päälle saa vielä matkaoppaan tai kaksi, niin pitää harkita uusintatilausta hamassa tulevaisuudessa.

Mondon vuosikertahan on 9 numeroa ja nyt hinta oli 45e/vuosikerta sisältäen 2 matkaopasta. Se mikä on plussaa niin soittavat vielä 1kk ennen tilauksen jatkumista että haluatko jatkaa vai et.