Värianalyysi on lopulta vain eri värien sopivuuden katsomista. Ei siihen tietokoneohjelmia tarvita, vaan erilaisia vaatekappaleita, joita asetat kasvojesi lähelle peilin edessä.
Teknisten menetelmien puolustukseksi olen kuullut väitettävän, että ihmisten näkömuisti on yleensä niin lyhytkestoinen että päällä olevaa vaatetta ei voi verrata muistikuvaan siitä, mitä äsken oli päällä. Toki voisi ottaa kuvia samassa valaistuksessa ja vertailla niitä, kuten esim. joissakin optikkoliikkeissä tehdään kehysten vertailun helpottamiseksi.
Itse ainakin olen usein etenkin sovitustilanteissa ihan sokea, en vaan hahmota sitä kokonaisuutta, tuskin huomaan edes ilmeisimpiä vikoja.
Tulipa tästä muuten mieleen että sovituskopit on monesti törkeän huonosti valaistu, usein vaan ylhäältäpäin, niin ettei peileistä saa realistista kuvaa siitä miltä kledjut näyttää. Kuvien ottaminenkaan ei tästä syystä onnistu, kun yläkroppa palaa puhki ja alakroppa on tummaa suttua.
Onko tää joku halpaketjujen myynninedistämisstrategia, hämärässä ei erota huonoa istuvuutta ja halvan näköistä materiaalia niin helposti? ;)
Se harmaa puku voi näyttää ratkaisevasti erilaiselta asusteiden ja paidan kanssa. Pelkkä alla oleva kauluspaita muuttaa esimerkiksi neuleen luonnetta.
Aivan totta. Pitäisi kai sitten vaan vertailla stabiileissa valaistusolosuhteissa eri harmaan sävyjä...
"Toi väri sopii sulle" on arkikielen simppeli ilmaisu tälle ilmiölle. Tosin tarkemmin ottaen tuo "väri" sisältää myös kankaan tekstuurit, ja pienet vivahde-erot värissä tai tekstuurissakin voivat muuttaa vaakakupin asentoa.
On aika yksinkertaistettua sanoa että vaaleakompleksisten olisi vältettävä vaaleita ja suosittava tummia vaatteita, joskin ymmärrän kyllä mitä tuolla tarkoitetaan. Monet vaaleatkin värit, etenkin hieman murretunsävyisinä, sopivat kalpeanaamankin päälle.
Helpottaisi kuitenkin löytää jotain peukalosääntöjä tähän, onko sellaisia?