Eli on aivan lapsellista alkaa vertaamaan sen kestävyyttä tuoliin, jonka suunnittelun lähtökohtana EI todellakaan ole olleet tuberkuloosin runtelemat potilaat ja heidän hengittämisen helpottaminen ko. tuolin avulla niin kuin on ollut tuoli nro. 41:en eli alias "Paimio- tuolin" kohdalla. Entä, onko meillä mitään näyttöä tuon Ikean tuolin kestävyydestä? Noh, Paimio tuolin kestävyydestä meillä puolestaan on näyttöä noin 85:n vuoden ajalta... Eli eiköhän lopeteta tämä keskustelu, jooko... Ettet nyt ihan nolaisi itseäsi.
POÄNG-tuolia on valmistettu yli 40 vuotta, joten se ei voi olla valmistusajan pituuteen perustuvalla logiikalla niin huono tuote kuin kuvauksestasi voisi päätellä. Koska IKEA:n tai Artekin tuotteista ei ole nähdäkseni olemassa tieteellisiä tutkimuksia, täytyy minun perustella näkemykseni tuoleissa muun muassa käytettyihin materiaalivahvuuksiin, jotka ovat suuremmat IKEA:n POÄNG-tuolissa. Teoreettisen ajattelun lähtökohta on se, että kaikkia asioita ei voida välittömästi todistaa absoluuttisen oikeiksi tai vääriksi.
Sitä paitsi jälleen tuo sinun lapsellinen ja absurdi vertaus ontuu ja pahasti, koska verrataksesi Ikean Poäng- tuolia johonkin Alvar Aallon suunnittelemaan kalusteeseen, tulisi sinun ottaa vertailukohdaksi A401, josta tuo "ping pong" on kopioitu. Ja voin muuten todellakin luvata, että se on ollut jonkun teollisuuslaitoksen lämpökattilan polttoaineena jo vuosikymmeniä aikaisemmin siinä vaiheessa kun vanhoista originaaleista A401:sta maksetaan viisinumeroisia summia... Tarkastellaan mieluummin vasta sitten, kumpiko lopulta maksoi tuolistaan enemmän ja kummanko tuolin hinnassa oli ostohetkellä sitä "ilmaa" lopulta enemmän ;)
Alkuperäisen väitteesi mukaan IKEA:n (ja Maskun) tuotteet olisi suunniteltu viiden vuoden elinkaariajattelulla. Mielestäni kun otetaan huomioon esimerkiksi edellä mainittu materiaalivahvuus ja muut tuotteessa käytetyt ainekset, IKEA:n POÄNG kestää yhtä kauan samanlaista käyttöä kuin Artekin vastaavat huonekalut, mutta on huomattavasti halvempi. Ulkonäölliset arvot ovat täysin subjektiivisia eikä niitä voi siten mitenkään verrata ainakaan ilman todella suurta otantaa ja kyselytutkimusta. Se, että käyttäjä kyllästyy nopeammin IKEA:n tuotteiden ulkonäköön kuin keskimäärin Artekin tuotteisiin ei tee IKEA:n tuotteista automaattisesti huonompia.
Artekin tuotteiden keräilyarvo on epäilemättä suurempi kuin IKEA:n tuotteilla, mutta keräilyarvolla ei ole mitään vaikutusta tuotteen käyttöominaisuuksiin. Usein on jopa niin, että huonolaatuiset tuotteet ovat nykyään keräilyarvoltaan suurempia kuin hyvin tehdyt tuotteet, joita on saatavilla enemmän niiden suuren eliniän vuoksi (esimerkkinä mainittakoon 1930- ja 40-luvun huonolaatuiselle paperille painetut sarjakuvat joista maksetaan miljoonia).
