Vähän OT mutta aiemmin käsiteltyjä sivuten, on se jännä juttu, että meidän huushollissa moni uutena ostettu tyyli-/arvokaluste on jäänyt sivuosaan ja/tai myyty sittemmin pois. Näihin tuli-ja-meni -varusteisiin kuuluu mm.
- Artekin Alvar Aalto -perusruokapöytä sekä siihen hankitut 69-tuolit (paitsi se yksi ainoa alunperin lapsuudenkodistani mukana tullut)
- Secto Designin Octo-lamput
- Artemide Tolomeo -lamppu
- kuriositeettuna myös esim. kello- ja tyyliskeneissä hehkutettu Seiko SKX007, joka tuli joulu- ja lähti maaliskuussa.
ja sivurooliin jääneet
- Artekin klubipöytä ja ritiläpenkki
Sen sijaan erittäin hyvän ja vakiintuneen aseman ovat saaneet:
- Puusepällä teetetty ruokapöytä
- Kaverin kunnostama Billnäs -kirjoituspöytä
- Toisen kaverin kummisedän jäämistöstä jäänyt sohvapöytä (alunperin ruokapöytä, mutta jonka jalat lyhensin ja pinnan käsittelin), eteispöytä sekä messinkijalkainen jalkalamppu
- Isotädin 40-luvulla kuolleen miehen jäämistöstä Billnäsin päälle jäänyt Smith Premier No10 -kirjoituskone
- Vaimon isovanhempien jäämistöstä saadut, sittemmin kunnostetut nojatuolit
- vintage-kellot
- jne.
Olen oivaltanut tämän kuvion, ja sen vuoksi jättänyt hankkimatta Artekista haaveilemani tarjoiluvaunun tai A805 -lattiavalaisimen. Jos jostain käytettynä ja edullisesti, niin se on aivan eri asia.
Uutena täyteen hintaan ostettuna jää vaille löytämisen iloa tai historian havinaa, ja jokin vaan jää puuttumaan. Lisäksi monet noista jäämistö/muilta saaneista ei ole maksanut mitään, joten kunnostuksen hinta on helposti perusteltavissa.
Tämä ei ole mikään tietoinen valinta, olen vain huomannut että näin tämä toimii meillä, onneksi vaimolla täsmälleen sama tuntemus asioista.
